K A U P U N K I Y M P Ä R I S T Ö N K E H I T T Ä M I S E N Y D I N P R O S E S S I N V U O S I S U U N N I T E L M A 2016 Tilaajan vuosisuunnitelman rakenne 1. Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä 2. Ydinprosessin talous (tuloslaskelma ja investoinnit) 3. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 4. Kehittämishankkeet 5. Palvelukokonaisuudet ja palvelutilaukset 6. Erilliset liitteet: o Rakentamisohjelma 2016 o Rakentamisohjelman 2016 työkohdekartta
K A U P U N K I Y M P Ä R I S T Ö N K E H I T T Ä M I N E N Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat olleet maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupungin uuden toimintamallin käyttöönoton myötä ydinprosessi muuttuu kaupunkiympäristön palvelualueeksi, jonka tehtäväalueelle tulevat kuulumaan seuraavat kokonaisuudet: Kaupunkisuunnittelu, maankäytön kehittämiseen painottuvat aluekehitysohjelmat, yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito, liikennesuunnittelu, joukkoliikenne, viranomaispalvelut sekä ympäristöpolitiikka. Ensi vuonna valitaan myös palvelualueelle johtaja, jonka yhtenä tehtävänä on valmistella toiminta-alueensa organisointia. Tämän takia ydinprosessin esittely perustuu suurelta osaltaan v. 2015 organisaatioon. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, liikennejärjestelmästä, satamista sekä viheralueista. Kaupunkikehitysryhmän (tulevan elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen) kiinteistötoimi ja aluekehitysohjelmat (Vuores, Hiedanranta ja Keskusta) vastaavat omalta osaltaan palvelukokonaisuudesta alla tarkemmin määriteltävillä toimilla. Maankäytön suunnittelun tehtäviin kuuluvat yleis- ja asemakaavojen ja niiden suunnittelupalveluiden tarpeen ja kehityksen arviointi, seutuyhteistyö, kaavoitusohjelmien laatiminen, täydennysrakentamisen edistäminen sekä näihin liittyvät viranomaistehtävät. Yleisten alueiden suunnittelu vastaa katu-, liikenne- ja vihersuunnittelusta sekä näiden hankkeiden ohjelmoinnista. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä ovat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta. Yleisten alueiden rakennuttamista tehdään maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden laatiman investointiohjelman mukaisesti. Periaatteena on, että maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tilata investointimäärärahalla uudiskohteisiin ja merkittäviin korvaus/saneerauskohteisiin suunnittelu, jonka jälkeen kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden tehtävänä on organisoida kohteiden toteutus. Ylläpitoa hankitaan käyttötalouden määrärahalla, ja se kattaa yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon. Hoitotehtäviä ovat liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden hoito. Yleisten alueiden puhtaanapito kuuluu myös keskeisiin hoitotehtäviin. Kunnossapitoon kuuluvat ne toimenpiteet, joilla rakenteet palautetaan alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Kunnossapitoon liittyy usein kulumisvaurioiden korjaamista. Liikenneväylien osalta tärkeimpiä kunnossapidon tehtäviä ovat esimerkiksi katujen päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen, ajoratamerkintöjen uusiminen, siltojen ja kalusteiden korjaaminen. Viheralueilla kunnossapitotehtävät käsittävät erilaisten kalusteiden korjaamista ja kuluvien osien uusimista. Liikenteenhallinta-tuoteryhmään kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja rakennuttaminen. Joukkoliikennelain tarkoittaman seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoitamisesta vastaa Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Sen toimivalta-alueeseen kuuluvat Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen joukkoliikenneyksikkö. Palvelualueelle siirtyviä viranomaispalveluiden yksikköjä ovat rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus ja ympäristövalvonta sekä jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen liittyvät toiminnot. Ympäristöpolitiikan sisältönä on ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen sekä vastata kaupungin ympäristöön liittyvien päätösten ja hankkeiden ympäristövaikutusten seurannasta. Ydinprosessin haasteina ovat erityisesti kaupungin nopea kasvu, sekä asumisväljyyden kasvu. Haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa voimakasta panostusta suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Asuntorakentamisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua sekä rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste. Tehtävä edellyttää seudullista yhteistyötä, maankäytön suunnittelun kytkemistä kaupungin kokonaiskehittämiseen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista. Kaupungissa ja kaupunkiseudulla on tekeillä monta kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta. Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin, kaupungin yleiskaavan ja keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyöt ovat keskeisiä maankäytön ohjausvälineitä. Edellisiin liittyy liikenteen osalta tärkeitä suunnitteluhankkeita muun muassa läntinen oikorata, tavarajärjestelyratapihan mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne, Kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan liikennesuunnittelu. Raitiotien suunnittelu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti edellyttää suunnittelu-, rakennus- ja kalustonhankintaryhmien kilpailuttamista. Valtion kanssa laadittavassa aiesopimuksessa todennäköisesti edellytetään kaavoituksen lisäämistä raitiotien vaikutusalueella. Hankkeen toteutus edellyttää kaikkien kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköiden osallistumista hankkeen edistämiseen. Tulevissa talousarviossa joudutaan varautumaan erilaisten vaadittavien selvitysten teettämiseen. Joukkoliikenteessä seudullisen toimintatavan sisäänajo jatkuu. Järjestämistavan muutos sekä linjaston ja tariffijärjestelmän kehittäminen jatkuu häivyttämällä kuntarajoja. Tavoitteena on jatkaa palvelujen kehittämistä niin, että matkustajamäärät seudulla edelleen kasvaisivat. Talouden epävakaus jatkuu ja tuo epävarmuutta tulojen muodostumiseen. Rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on vaikeaa, koska tuottavuus ei parane suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Toisaalta sekä suunnittelun että urakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista kireän kilpailutilanteen takia. Myös mahdollinen öljyn hinnan halpeneminen voi jossain määrin helpottaa kustannuspaineita. Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen merkitsee, että sen mahdollistamia maankäytön kehittämishankkeita, kuten Ranta-Tampella, Mustalahti ja Santalahti, tulee aktiivisesti viedä eteenpäin. Toiminnan tehostaminen vaatii myös uusien toimintatapojen kehittämistä. Keskeistä on varmistaa yksiköiden välinen yhteistyö, ja että toiminnan prosessit tehostuvat. Yleisillä alueilla tapahtuvassa rakentamisessa pyritään pääsemään kaupungin yhteisten työmaiden osalta yhden rakennuttajan toimintamalliin. Palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen (PALM) ohjelmointityökalun ja siihen liittyvän laaja-alaisen uuden työtavan käytöllä voidaan tarkastella kaupungin kehittämistä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Myös hankkeiden projektoiminen mahdollistaa niiden aktiivisen seurannan. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta voidaan pitää yhtenä lähtökohtana muun muassa kaupungin yleiskaavatarkastelujen yhteydessä. Tähän liittyy myös raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen maankäyttötarkastelut, mutta myös raitiotien jatkuminen keskustasta länteen mahdollistaa muun muassa Lielahden alueella tätä tavoitetta tukevia ratkaisuja. Vuonna 2015 osallistutaan sekä MAL-aiesopimuksen toteutukseen että käynnistetään uuden sopimuksen valmistelu. Myös keskustan liikennesuunnittelua jatketaan keskustan kehittämishankkeeseen sekä käynnissä olevaan keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan katujen saneeraussuunnittelua tehdään valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman pohjalta, keskittyen Kyttälän alueeseen.
Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 VS 2015 VS 2016 Toimintatulot Myyntitulot 35 991 38 715 39 738 Maksutulot 7 608 6 835 11 265 Tuet ja avustukset 2 553 2 450 1 980 Vuokratulot 36 711 38 004 40 624 Muut toimintatulot 19 740 21 164 15 707 Toimintatulot yhteensä 102 603 107 168 109 314 Valmistus omaan käyttöön 15 854 11 550 13 680 Toimintamenot Henkilöstömenot -1 061-1 200-1 155 Palkat ja palkkiot -42 0 0 Henkilösivumenot -1 019-1 200-1 155 Eläkemenot -1 017-1 200-1 155 Muut henkilösivumenot -2 0 0 Palvelujen ostot -113 507-112 248-116 433 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 595-2 345-2 375 Avustukset -476-245 -245 Vuokramenot -338-242 -287 Muut toimintamenot -556-69 -69 Toimintamenot yhteensä -102 679-104 799-106 884 Toimintakate -76 2 369 2 430 Rahoitustulot ja -menot 27 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -30 254-29 600-32 000 Satunnaiset erät -13 0 0 Tilikauden tulos -30 316-27 231-29 570 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2014 VS 2015 VS 2016 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot -34 051-45 900-9 700 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet -32 316-4 200-13 800 Rakennukset ja rakennelmat -220 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -16 184-51 885-64 915 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -28 509 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -111 280-101 985-88 415 Rahoitusosuudet 2 921 6 085 3 800 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -108 359-95 900-84 615 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 14 972 17 280 15 280
Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 Kaupunkiympäristön toiminnalliset tavoitteet perustuvat kaupungin talousarviokirjassa 2016 kaupunkistrategiasta johdettuihin tavoitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan kaupunkistrategian vuosille 2014-2017 tavoitteista vain niitä, joille talousarviossa on asetettu toiminnallinen tavoite vuodelle 2016. Ydinprosessin toiminnalliset tavoitteet kohdistuvat erityisesti kaupunkistrategian kestävä yhdyskunta näkökulman toteuttamiseen. Tavoitteet kohdistuvat kaikkiin toimialan yksikköihin. Keskeisenä ytimenä niissä on kuitenkin vastaaminen kestävästi kaupungin ennustettuun voimakkaaseen kasvuun. Kaupungin tasolla ratkaisujen perusteita haetaan kaupungin ja keskustan yleiskaavoilla. Merkittävään rooliin nousee rakenteen tiivistäminen sekä keskustassa että koko kantakaupungin alueella. Erityisesti tätä tavoitetta palvelee uusien suunniteltuun raitiotiehen tukeutuvien maankäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen. Kaupungin kestävä kasvu edellyttää liikenneratkaisuissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn aktiivista edistämistä. Kuitenkin samalla pitää varmistaa, että esimerkiksi kaupungin keskusta on kaikilla kulkumuodoilla saavutettavissa. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014 2017 Toiminnallinen tavoite 2016 Ydinprosessin toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %) Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt Raitiotien allianssin hankesuunnitelma on valmis. Kaupunkiseudun lippu- ja vyöhyketariffijärjestelmä otetaan käyttöön ja runkolinjojen vuorotarjontaa lisätään. Edistetään lähijunaliikenteen käyttöönottoa Tesomalla. Toteutetaan keskustan kehitysohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Kehitetään Tampere-Kangasala laatukäytävää, täydennetään keskustan kävely- ja pyöräilyverkkoa ja suunnitellaan kantakaupungin alueelle esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esitetään em. vyöhykkeiden maankäytön tehostamismahdollisuudet Hiedanrannan kehittämiseksi suunnittelukilpailu ja rakentamisen edellytyksiä selvitetään suunnittelemalla 0-kuidun käyttö ja aloittamalla vesialueen kunnostus. Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaan priorisoitu strategiassa asetettua tavoitetta vastaava kokonaisuus. Raitiotien linjauksen eteläosan asemakaavat valmistuvat ja seuraavan vaiheen asemakaavat käynnistyvät. EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta käynnistetään asemakaavoja 30 000 kem2/vuosi (4 v. liukuva keskiarvo) Uudistettu maankäytön hallinnan prosessimalli otetaan käyttöön.
Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma on yhdyskuntalautakunnan, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän yhteinen asiakirja, jonka perusta on Tampereen kaupunkistrategiassa ja sen tavoitteissa. Toimintasuunnitelmassa linjataan Tampereen kaupungin fyysisen ympäristön kehittämisen kannalta keskeiset asiat käynnissä olevan valtuustokauden ajalle. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman tavoite Toimintasuunnitelman toimenpiteet Ydinprosessin toimenpiteet vuodelle 2016 Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi Kunnossapitoa keskitetään joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytäville, muualla laatutaso määritetään toimintaedellytysten mukaiselle tasolle A1 pyöräilyn laatukäytävät aurataan ja hiekoitetaan tarvittaessa myös iltapäivisin ennen kello 16.00. Maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja kaupunkiseudulla. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan Kaupungin investointi- ja kaupunkirakentamishankkeet priorisoidaan vaikuttavuuden ja kustannusten suhteen, investointien ajoitus on tarpeen kannalta yhteen sovitettu Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto Liikkumisen hallintaa on kehitetty Määritellään pysäköintipolitiikka ja - normit Logistiikan ja liikenneyhteyksien kehittyminen vahvistaa alueen kilpailukykyä Toimitaan aktiivisesti älyliikenteen kehityksessä luomalla ITS Factorysta uusien innovaatioiden testi- ja kehitysalusta sekä mahdollistetaan kansainvälisesti korkealuokkaisia liiketoimintalähtöisiä älyliikenteen palveluja ja ratkaisuja Projektoidaan keskeiset hankkeet kehittämissalkkumallin mukaisesti V. 2016-2019 koskeva MAL-sopimus hyväksytään Toteutetaan PALM-suunnitelman toteutusohjelmassa hyväksyttyjä hankkeita Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys valmistuu vuoden 2016 aikana. Käynnistetään hyväksytyn pysäköintipolitiikan mukaiset tärkeimmät toteutussuunnitelmat. Suunnitellaan arkkitehtuuria, toteutustapoja ja rajapintoja liikenne palveluna, MaaS-palveluiden mahdollistamiseksi. ITS Factoryssä panostetaan infrassa olevan testialueen suunnitteluun mm. kohti automaattisten ajoneuvojen tuloa sekä vahvistetaan yritysyhteistyötä, joilla mahdollistetaan uusien innovatiivisten hankkeiden toteutumista sekä älyliikennetoimijoiden liikevaihdon kasvua. Avoimen datan puolella jatketaan liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan luomista toteuttamalla pilotteja, joissa kerätään reaaliaikaista liikennedataa sekä järjestetään ja osallistutaan avointa liikennedataa hyödyntäviin kilpailuihin aktivoimaan palveluiden kehitystä.
Kehittämishankkeet Kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan projektisalkkumallilla, jonka tavoitteena on varmistaa projektien strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä organisaation toimintakyky. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunkirakenne ja - ympäristö projektisalkku jaetaan aluekehityshankkeisiin ja muihin kehityshankkeisiin. Kaupungin kehittämisen kannalta keskeisin hanke on kaupunkiraitiotien toteutussuunnittelu yhdessä Liikenneviraston kanssa. Raitiotiehanke on keskeinen kaupunkisuunnitteluhanke, johon liikenteellisen suunnittelun lisäksi kytkeytyy erittäin merkittävä täydennysrakentamisen suunnittelu. Raitiotien hankesuunnitelma laaditaan projektiallianssimallilla, jossa valittu sopimuskumppani toteuttaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen yhteistoiminnassa tilaajan kanssa. Myös kilpailutettu kalustotoimittaja osallistuu suunnitteluun. Merkittävän panostuksen edellyttää myös kaupunginvaltuuston ja valtion päätöksentekoa koskevien vaikutusarviointien laadinta. Keskeinen tilaajan toiminnan kehittämishanke on maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen, joka on kaupunginvaltuuston linjaaman TOP 10 rakenneuudistusten listalla. Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa syyskuussa 2015. Uusi toimintaprosessi otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2016 aikana. Laaja-alaisista maankäytön suunnitteluhankkeista keskeinen on kantakaupungin yleiskaava, joka valmistuu 2016. Toinen on yhdyskuntarakenteen kestävään eheyttämiseen tähtäävä EHYT-projekti, johon liittyvien täydennysrakentamisen yleissuunnitelmien pohjalta vuosittain asemakaavoitetaan alueita ja kolmas strateginen keskustan kehittämishanke, jota tehdään yhdessä kaupunkikehitysryhmän kanssa ja johon liittyy keskustan osayleiskaavan laatiminen. Keskustan liikenneverkkosuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa tarkennetaan katuverkon kehittämisratkaisut sekä niiden vaiheistus. Tähän liittyy keskeisesti Hämeenkadun yleissuunnitelman hyväksyminen sekä raitiotien toteutussuunnittelu. Keskustan yleisten alueiden kehittämisessä tulee huomioida myös Asemakeskuksen, Tullin alueen, Särkänniemen alueen sekä Eteläpuiston tulevat liikenneratkaisut. Tilaajan toimintatapojen jatkuva kehittäminen on keskeinen tavoite. Markkinoiden avaaminen kilpailulle mahdollistaa kustannussäästöjä. Projektinhallinnan ja hankintamenettelyiden osaamisen kehittämisen lisäksi investointien kustannustietouden parantaminen on erittäin tärkeää. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tilaaja osallistuu aktiivisesti tärkeimpien valtakunnallisten tilaajaorganisaatioiden kanssa Infrastruktuurikustannusten hallintaprojektissa kehitettyjen työkalujen hyödyntämiseen.
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta ja -luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta. Näistä tehtävistä vastaa kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi. Edelleen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maankäytön suunnittelu, yleisten alueiden suunnittelu ja kaupunkikehitysryhmään kuuluvat aluekehitysohjelmat (Hiedanranta, Keskusta ja Vuores). Ensisijaisena tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisissa tavoitteissa linjattua maankäyttöpolitiikkaa. Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen toiminnoilla luodaan edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Maankäytön hallinnan ja kaupunkisuunnittelun prosessit Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen ohjelmoitiin vuonna 2015. Uudistettu malli pyrkii kehittämään maankäyttöä koskevia kaupungin toimenpiteitä kaavoituksen, yhdyskuntatekniikan suunnittelun, maankäyttösopimusten, kiinteistönmuodostamisen sekä lupamenettelyn osilta. Aiemmin asemakaavojen valmistumisen jälkeiseen aikaan sijoittuneita katusuunnitelmia laaditaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käydään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa. Tavoitteina ovat sekä erillisprosessien että kokonaisprosessin tehostaminen. Yrityshankkeiden osalta on laadittu erilliskuvaus. Uudistetun mallin mukaisesti pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin. Mallin todettiin tuottavan etujen ja mahdollisuuksien lisäksi myös mahdollisia haittoja ja riskejä. Kehitystarpeiksi todettiin merkittävien maankäytön muutoskohteiden toteutuskokonaisuuden koordinointi, yleissuunnitelmien parempi kytkentä kaavaprosesseihin ja sähköisen asioinnin laajentaminen. Uusi prosessimalli käynnistetään 2016. Asemakaavoituksen prosessin kehittämisessä vuoden 2016 aikana vakiinnutettavia toimenpiteitä ovat mm. sisäisistä lausunnoista luopuminen siirtymällä neuvottelumenettelyyn kaupungin eri tahojen kanssa. Tällä pyritään kaiken käytettävissä olevan asiantuntemuksen hyödyntämiseen jo kaavaprosessien varhaisessa vaiheessa. Kaavojen laadintaan käytettävää työaikaa lisätään kokouskäytäntöjen tehostamisella ja jatkamalla 2015 aloitettua kaavaharkinnan keskittämistä ja uusien töiden aloitusta yhtenäisiin jaksoihin vuoden aikana. Pilottihankkeilla käynnistettyä kevennettyä kaavoitusmenettelyä jatketaan vaikutuksiltaan pienehköissä hankkeissa sekä ristiriidattomissa keskisuurissa hankkeissa. Kevennetyssä menettelyssä asemakaavoituksen valmisteluvaiheen kuuleminen yhdistetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteyteen. Menettelyä laajennetaan merkittävästi kantakaupungin yleiskaavan valmistuttua. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma päivitetään työnimellä Näin laatua Tampereelle. Seudullinen suunnittelu Kaupunkiseudun tulevan kasvun suunnat määrittyvät ehdotusvaiheeseen tulevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa, jonka valmistelussa Tampereen kaupungin rooli on keskeinen. Tampere on keskeisesti osallistunut kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä valmistuneeseen, MAL-aiesopimuksen mukaiseen rakennesuunnitelmaa tarkistavaan uudistustyöhön. Uusi MAL-sopimus solmitaan 2016. Yleiskaavoitus Suomen toisena suurena kasvukeskuksena Tampereen kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaisia kaupunkisuunnittelun linjauksia. Yleiskaavoituksessa määritellään kaupunkirakenteen kehittämisen tavoitteet. Riittävän kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ei päästä pelkästään osayleiskaavojen avulla vaan tarvitaan koko kantakaupungin yleiskaavatasoisia tarkasteluja ja ajantasaista yleiskaavaa koko kantakaupungille. Valmisteltavana oleva Kantakaupungin yleiskaava 2040 valmistuu 2016. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja periaatteet nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua kehittäen. Työn aikana kehitetään yleiskaavan laatimisprosessia siten, että sen sisältö voidaan kytkeä kaupunkistrategian painotuksiin ja että kaava voimassaolonsa aikana vastaa nykyistä paremmin yhdyskuntarakenteen muuttuviin tarpeisiin. Ajantasainen yleiskaava antaa selkeän pohjan asemakaavoitukselle ja vähentää asemakaavoituksen selvitystarpeita sujuvoittaen näin asemakaavoitusta. Erittäin merkittävän mahdollisuuden kaupunkirakenteen kehittämiseen antavan, kaupungin omistukseen siirtyneen Lielahden entisen teollisuusalueen tulevaa kehitystä linjataan yleiskaavassa. Pohjaksi suunnittelulle järjestetään koko alueen avoin ideakilpailu vuoden alkupuoliskolla. Tulevien vuosien osalta erityisesti pientaloasuntojen kysyntään vastaavat Nurmi-Sorilan ja Ojalan osayleiskaavat, joita koskevat valitusprosessit ovat kesken. Keskustan osayleiskaava tulee hyväksymiskäsittelyyn. Pohjoisella suuralueella jatketaan kyläalueiden suunnittelua, vesihuollon ratkaisut vaikuttavat merkittävästi suunnitelmien linjauksiin.
Täydennysrakentamisen edistäminen Kaupunkistrategian linjausten mukaisesti kaupunkisuunnittelussa korostetaan täydennysrakentamista yhdyskuntarakenteen sisällä. EHYT hankkeessa yleissuunnitelmien laatiminen jatkuu. Suunniteltavan katuraitiotien linjauksen vaikutuspiirissä Hakametsän alueen yleissuunnitelma valmistuu. Myös Multisillan alueen täydentymismahdollisuuksia kartoittava yleissuunnitelma valmistuu. Merkittävä osa täydennysrakentamisen edellytysten kehittämistä ovat neuvonta ja markkinointi, joita jatketaan yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa. Täydennysrakentamiseen liittyvässä suunnittelussa korostuvat vuorovaikutus sekä laadittavien suunnitelmien toteuttamismahdollisuudet. Yhteistyötä tehdään mm. taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden sekä Kiinteistöliiton kanssa. Asemakaavoitus Asemakaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittymisen kannalta riittävä asuin- ja työpaikkarakentamisen taso ja tonttivaranto. Asumisen osalta keskeinen tavoite on monipuolisten asumisvaihtoehtojen mahdollistaminen. Asemakaavavaranto vastaa tavoitteeksi asetettua kolmen vuoden tasoa ja kaavoitusohjelmaan priorisoitujen keskeisten hankkeiden mitoitus kasvattaa toteutuessaan varantoa. Kokonaisuudessaan asemakaavoituksen työkanta käsittää noin 150 hanketta, josta ohjelmaan on nostettu vuotuiset keskeisimmät hankkeet. Kolmelle vuodelle laadittavaan asemakaavoitusohjelmaan on priorisoitu hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenneja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Asumisen osalta tavoitteena on mahdollistaa noin 2000 uuden asunnon rakentaminen, mikä vastaa noin 220 000 kem2 (neljän vuoden liukuva keskiarvo), muiden toimintojen osalta tavoitteena on 100 000 kem2. Tärkeitä tavoitteita ovat pientaloasuntojen määrän kasvattamisen mahdollistaminen kaavoituksella, keskitehokkaan asuntorakentamisen mahdollistaminen, riittävä ja monipuolinen yritystonttitarjonta sekä 70 prosentin tavoite kaavoitetun kerrosalan sijoittumisesta keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen on myös keskeinen tavoite. Asumisen osalta keskeisiä kohteita vuonna 2016 ovat täydennysrakentamiskohteet Eteläpuistossa, Koukkuniemessä, Epilässä ent. Abloyn alueella, Koivistonkylän Ilokkaanpuistossa, Härmälässä Perkiönkadun varrella sekä yleissuunnittelun ja korttelisuunnitelmien pohjalta suunniteltavat asemakaavakohteet. Pientaloja koskevien tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2016 on erittäin haastavaa. Ojalan osayleiskaavasta tehtyjen valitusten käsittely saattaa kestää vuoden 2016 yli. Laaditun kaavarungon pohjalta pientalovaltaisten alueiden asemakaavoitusta valmistellaan, mutta niitä ei ole mahdollista hyväksyä ennen yleiskaavan vahvistumista. Myös Nurmi-Sorilan osayleiskaavan vahvistumisaika on epävarma. Vuoreksen Västinginmäki on vuoden 2016 merkittävin pientaloja käsittävä asemakaavakohde. Toinen pientalojen suunnittelukohde on Koivistonkylän Ilokkaanpuisto, joka kytkeytyy uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyvään kehityshankkeeseen. Pispalan laaja toinen asemakaavavaihe laaditaan ensimmäisessä vaiheessa luotujen, alueen arvojen suojelua korostavien periaatteiden mukaisesti. Keskustassa Kunkun parkin maanalainen asemakaava ja Eteläpuiston kaava valmistuvat. Korttelisuunnitelmien pohjalta valmistuu lisäksi asemakaavoja keskustaan. Työpaikkojen määrän kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla yritystontteja Myllypuron Kolmenkulmaan (II vaihe), kaupan palveluja Kalevan Iskun alueelle sekä asumisen yhteyteen Tesomalle. Jäteveden keskuspuhdistamo kaavoitetaan Sulkavuoreen laadittavien suunnitelmien pohjalta 2016. Palvelurakentamisen kaavahankkeista merkittävimpiä ovat Kalevan Saukonpuiston koulun laajennus, Nekalan Mustametsän päiväkoti sekä Normaalikoulun laajennus. Maapolitiikka ja tonttien luovutus Tampereen maapoliittiset linjaukset 2014-2017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Kaupungin raakamaan hankintaa suunnataan kantakaupungin alueella asemakaavattomiin alueisiin sekä rakennesuunnitelman ja yleiskaavoitusohjelman kasvusuunnille. Raakamaa-alueet pyritään saamaan kaupungin omistukseen jatkosuunnittelun kannalta riittävän ajoissa vapaaehtoisin kaupoilla tai muilla vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa käytetään myös lainsäädännön sallimia lunastus- tai muita menettelyitä. Kantakaupungin alueella ei ole enää yksityisomistuksessa olevia laajoja raakamaa-aluekokonaisuuksia. Jäljellä olevat raakamaa-alueet ovat kuitenkin sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan tärkeitä, joten näiden alueiden osalta pyritään etenemään maanhankinnassa aktiivisesti. Uusista asuntoalueista Ojalan alueen raakamaan hankinta on saatettu jo käytännössä loppuun. Nurmi-Sorilan alueen maanhankinta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kaupunki on aktiivinen myös jo kaavoitettujen alueiden
maanhankinnassa. Esimerkiksi lopetettujen teollisuuslaitosten maa-alueiden hankkiminen kaupungin omistukseen on joissakin tilanteissa perusteltua. Esimerkiksi Lakalaivan alueella kaupunki tulee olemaan aktiivinen. Maankäyttösopimuksia käytetään maapolitiikan välineinä maankäytön muutostilanteissa yksityisten alueita asemakaavoitettaessa. Vuoden 2016 aikana sopimuksia tulee hyväksyttäväksi useissa asemakaavahankkeissa eri puolilla kaupunkia esim. Kalevanrinteessä ja Tesomalla. Täydennysrakentamisen edistämiseksi linjattuja maankäyttösopimusten kannustimia pyritään edelleen saattamaan aktiivisesti todellisiin hankkeisiin ja sopimuksiin vuoden 2016 aikana. Kaupungin tavoitteena on tarjota monipuolisia tontteja niin asunto- kuin yritystoiminnan rakentamiseen. Vuoden 2016 aikana merkittävin alue asuintontinluovutuksen kannalta on edelleen Vuores. Muut keskeiset alueet ovat Hervantajärven Lintuhytti, Lentävänniemen keskusta, Haukiluoma sekä Härmälänranta. Ranta-Tampellan alueella luovutetaan tontteja Ahdinrännin pohjoisrannalta. Tontinluovutuskilpailuita pidetään mm. Tesomalla. Yrityselämän tarpeisiin tontteja luovutetaan sekä tuotantotoiminnalle, kaupalle että muille erityyppisille toimitiloille. Kaupan ja toimitilarakentamisen tonttitarjonnan kannalta keskeisiä ovat keskusta ja alakeskukset sekä kampusalueet kuten Kauppi ja Hervanta. Heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa lisätään erityisesti Ruskon alueella. Lähivuosien tulevan tuotantotoiminnan tontinluovutuksen kannalta on tärkeää, että Lahdesjärven eteläosan, Kolmenkulman, Sarankulman ja Tarastejärven asemakaavat sekä infran toteuttaminen etenevät. Talousarviovuonna pyritään luovuttamaan omatoimiseen rakentamiseen n. 130 omakotitonttia. Todettakoon, että 2015 poikkeuksellisesti kaikki kantakaupungin alueella haussa olleet tontit eivät tullee varatuiksi. Tavoitteena on luovuttaa yhtiömuotoiseen asuinkerros- ja rivitalorakentamiseen n. 80.000 kem2, josta n. 30.000 kem2 kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Toimitilarakentamiseen tavoitteena on luovuttaa n. 20.000 kem2 sekä teollisuus- ja varastorakentamiseen n. 50.000 m2. Tonttivarantoa luovutetaan käypään hintaan. Määrällisiä tavoitteita ei pyritä saavuttamaan hintatasoa halventamalla. Talouden tehostamistoimenpiteenä jatketaan erityisesti kaupungin omalle palvelutuotannolle tarpeettoman kiinteistöomaisuuden realisointia. Tätä tehdään yhteistyössä tilakeskuksen ja kiinteistötoimen kanssa kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa joulukuussa 2015 hyväksytyin periaatteiden mukaisesti. Yleisten alueiden suunnittelu Kaavoituksen ja yleisten alueiden suunnittelun yhteistyötä tehostetaan mm. lisäämällä vuorovaikutusta kaavojen tavoitteiden määrittelyvaiheessa ja kehittämällä kaavoitusprosessin aikaista yhteistyötä. Yleisten alueiden suunnittelussa pyritään tekemään vähintään yleissuunnitelmatasoiset infran kehittämissuunnitelmat samanaikaisesti asemakaavojen laatimisen kanssa. Näin pystytään kehittämään suunnittelun vuorovaikutusprosessia, parantamaan kaavassa esitettyjen ratkaisujen laatua ja konkretisoimaan esitettäviä ratkaisuja. Maankäytön prosessin kehittämiseen liittyen siirrytään vaiheittain malliin, jossa katusuunnitelmien laadinta tapahtuu pääosin jo kaavan ehdotusvaiheen aikana. Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkuu v. 2016 esitettävän eri kulkumuotojen tavoiteliikenneverkon täsmentämisellä ja vaikutusten arvioinnilla. Vuoden 2014 lopussa valmistuneen kestävän liikkumisen esiselvityksen pohjalta kantakaupungin yleiskaavan liittyvässä liikenneselvityksessä tavoitellaan EU:n määrittelemän prosessin (SUMP) mukaista toimintaa. Pysäköintipolitiikan hyväksymiskäsittely saatetaan loppuun kevään 2016 aikana. Hyväksymiskäsittelyn rinnalla käynnistetään siinä määriteltyjen jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Raitiotien suunnittelua jatketaan valtuuston päätöksen pohjalta allianssin kehitysvaiheella, joka päättyy syksyllä 2016. Raitiotien ja siihen kiinteästi liittyvien maankäytön ja liikenteen kehittämiskohteiden suunnittelu priorisoidaan tärkeimmäksi suunnitteluhankkeeksi. Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistojen yleissuunnitelma käynnistetään vuonna 2016. Suunnittelua jatketaan katusuunnitelman laadinnalla jos yleissuunnitelman yhteydessä tehtävät vaikutustarkastelut osoittavat ratkaisun riittävät hyödyt. Pysäkkien laatutason ja liikennejärjestelyjen parantamisen suunnittelua jatketaan. Joukkoliikenne-etuisuuksien lisäämiseen tähtäävää suunnittelua jatketaan painottaen joukkoliikenteen pääreittejä. Hämeenkadun suunnittelua jatketaan osana joukkoliikenneratkaisujen ja keskustan kehittämisen suunnittelua. Hämeenkadun katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistetään hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekokeilun vaikutusten arviointia jatketaan ja siitä laaditaan vuoden 2016 aikana loppuraportti.
Keskustan katujen suunnittelua jatketaan keskustan strategisen osayleiskaavan liikenneverkkoratkaisun, Kyttälän katujen päivitettävän yleissuunnitelman ja saneerausohjelman sekä keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna 2016 merkittävin suunniteltava kohde on Tuomiokirkonkadun kävelykatu Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välillä. Verkatehtaankadun ja Otavalankadun suunnittelu saatetaan loppuun vuoden 2016 aikana. Keskustakehän yleissuunnittelu käynnistetään Asemakeskuksen ja Eteläpuiston yleissuunnitelmien laatimisen rinnalla. Kunkun parkin sisään- ja ulosajojen sijainnit päätetään Kunkun parkin asemakaavoituksen yhteydessä ja niiden suunnittelua jatketaan. Rantaväylän kehittämiseen liittyvien katujen suunnittelua viedään eteenpäin. Särkänniemen yleissuunnitelman pohjalta jatketaan Paasikivenkadun ja Sepänkadun suunnittelua Rantatunnelin valmistumisen jälkeisessä tilanteessa. Ratapihankadun eteläosan katuratkaisuja tarkennetaan Tampereen Kansi hankkeeseen liittyen. Viinikan liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää katusuunnittelua jatketaan. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua jatketaan mm. Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Suunnittelussa tähdätään uusien kaava-alueiden toteuttamiseen tontinluovutusten mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi yleisten alueiden suunnittelussa osallistutaan keskustan ja muiden EHYT kohteiden suunnitteluun. Katujen saneerauksia jatketaan alueellisten suunnitelmien mukaan. Saneeraussuunnittelun painopiste tulee vähitellen siirtymään poikkileikkaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä ratkaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja pääkokoojakatuihin. Vuonna 2016 keskitytään raitiotiesuunnitteluun kytkeytyviin katukohteisiin Hervannassa. Tässä yhteydessä on syytä tarkistaa myös Hervannan liikenneverkollisia ratkaisuja raitiotiejärjestelmän aiheuttamien muutosten pohjalta. Siltojen suunnittelussa painopiste on huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen liittyvien siltojen suunnittelussa. Vuonna 2016 suunniteltavia siltoja ovat Viinikan alikulkukäytävä sekä Viinikan sillan jatkaminen. Huonokuntoisten siltojen osalta käynnistetään uuden Kalevantien sillan suunnittelu. Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseen liittyen katusuunnitelmien laadintaa jatketaan. Seudullisten pyöräilyn laatukäytävien suunnittelua ja rakentamista jatketaan mm. Pirkkalan suuntaan Hatanpään valtatiellä. Keskustan pyöräilykehää kehitetään Koulukadulla, Eteläpuistossa ja Tampereen valtatiellä. Keskustaan Rongankadulle suunniteltavan esimerkillisen laadukkaan pyöräilyväylän suunnittelua jatketaan. Näsijärven rantareitin katusuunnittelu jatkuu Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Raitiotiehen liittyen jalankulku- ja pyöräteiden katusuunnittelu käynnistetään mm. Hervannan ja keskustan välillä sekä keskustan raitiotiekaduilla. Kantakaupungin yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Koulujen lähialueiden ja koulumatkojen liikenneturvallisuudesta laaditaan selvitys. Vuoden aikana toteutetaan koulumatkojen liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä erityisesti keskustan alueella. Samassa yhteydessä parannetaan keskustan alueen suojateiden esteettömyyttä yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Liikkumisen hallinnan alueella jatketaan Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuoto-osuuksiin. Liikkumisen ohjaus kytketään Liikkuva Tampere-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää terveyttä edistävää liikkumista. Tampereen kaupungin henkilöstön liikkumissuunnitelmien laatimista jatketaan Frenckellin kiinteistössä sijaitsevien yksikköjen osalta. Vuonna 2016 on tavoitteena laatia 1-2 uutta liikkumissuunnitelmaa kaupungin omalle henkilöstölle. Tampereen häiriönhallintasuunnitelman jalkauttamista jatketaan opastusjärjestelmien rakennussuunnittelulla. Suunnitelman avulla varaudutaan mahdollisiin tulevaisuuden häiriötilanteisiin erityisesti Rantatunnelissa ja Tammerkosken ylittävillä silloilla. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta suojateillä edistetään liikennevalo-ohjauksen ja valaistuksen keinoilla. Tampere on mukana edistämässä liikkumista helpottavien palveluiden syntyä. Lisäksi suunnitellaan liikkumisen nettiportaalin rakennetta ja valmistellaan siihen liittyvää hankintaa. Tampere on mukana edistämässä liikkumista helpottavien liikkuminen palveluna, MaaS-palveluiden syntyä ja valmistelemalla ja käynnistämällä pilottiprojekteja. Automaattiajamiseen ja robottiajoneuvojen tulemiseen valmistaudutaan selvittämällä ja suunnittelemalla valitun alueen infraa testialueeksi. Viheralueohjelman päivittäminen vuosille 2016-2024 sekä Iidesjärven perhepuiston hankesuunnitelma aloitetaan. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuvat vuonna 2016. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunnitellaan mm, Niemenrantaan sekä Härmälänrantaan. Niemenrantaan toteutetaan frisbee-golfrata uuden puiston yhteyteen yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Keskustan puistojen osalta jatketaan mm. Näsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä aloitetaan Pyynikintorin leikkipaikan sekä liikennepuiston suunnittelu.
Kantakaupungin hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatketaan. Hulevesiohjelman päivitystyö käynnistetään. Rakentamisen aikaista hulevesien hallinnan ohjeistusta kehitetään ja hulevesien hallintajärjestelmiä rakennetaan tulvaherkille tai vedenlaadun kannalta keskeisille kohteille. Vuonna 2016 toteutetaan mm. hulevesien hallinnan kannalta vaativan Kolmenkulman alueen hulevesien hallintajärjestelmiä. Jo toteutettujen luonnonmukaisten hulevesijärjestelmien toimintaa seurataan ja toimivuutta arvioidaan. Hulevesien hallintaa koskevat vastuumäärittelyt ja määräykset saatetaan uudistuneiden vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi. Hulevesimaksun käyttöönottoa selvitetään. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan. Aluekehitysohjelmat Hiedanranta, Keskusta ja Vuores Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen kaupunkikehitysryhmään kuuluvien Hiedanrannan, keskustan ja Vuoreksen ja käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Hiedanrannan aluekehitysohjelman mukaisesti uudistetaan Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja laadullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään alueen työpaikka- ja asukasmäärää huomattavasti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytäviin tukeutuen. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 on esiselvityksissä, tutkimuksissa, maankäytön suunnittelussa ja esirakentamisessa. Alueesta järjestetään suunnittelukilpailu, se avataan väliaikaiseen käyttöön ja 0-kuidun käyttöä suunnitellaan sekä aloitetaan vesialueen kunnostus. Keskustahanke on kaupungin strategian toteutumisen kannalta merkittävä aluekehitysohjelma, joka koordinoi keskustan muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin osalta. Sillä kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. Keskustahankkeen kehittämisen painopiste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston, Kunkun parkin hankkeissa sekä Ranta-Tampellan teknisessä suunnittelussa. Keskustan länsipuolen ja erityisesti Keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalista järjestetään osallistava visiotyö. Asemanseudun kehittämisen ensimmäisen vaiheen Kansi ja monitoimiareenahankkeen toteutusta valmistellaan yhdessä valitun kumppanin kanssa. Rakentamisen painopiste on Ranta- Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Höyrynpuisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja kesän jälkeen aloitetaan Vuolteentorin rakentaminen. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2016 aluekehitysohjelmana. Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkuvuosille. Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Talonrakennustyömaiden valmistuttua pyritään käynnistämään niitä ympäröivän alueen viimeistelytöitä nopealla aikataululla. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Tilaajan tunnusluvut Tunnusluvut TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018 Suoritteet Maanhankinta, ha 239,4 60 60 60 60 Maanluovutus, ha 155,8 20 20 20 20 Toiminnan laajuustiedot Pitkäaikaiset vuokraukset kpl 7169 7060 7210 7360 7510 Lyhytaikaiset vuokraukset kpl 6075 8000 8000 8000 8000 Metsänhoitotyö, ha 151 145 145 145 145 Puutavaran myynti, m3 16018 16000 16000 16000 16000 Talous (1000 e) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen TP 2014 VS 2015 VS 2016 Toimintatulot 51 582 57 126 57 756 Toimintamenot -10 570-9 269-9 808 Toimintakate 41 012 47 857 47 948 Yhdyskuntalautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot. Investoinnit (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet -13 800 Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -11 800 Hiedanranta -1 000 Keskusta-hanke -1 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet -9 350 Keskusta-hanke -600 Vuores-hanke -250 Raitiotie -6 500 Muut alueet -2 000 Investointimenot yhteensä -23 150 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 500 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 15 280
Palvelutilaus (1000 e) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Käyttö- talous Investointi Yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. 1 151 1 600 2 751 - Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito 145 1 600 1 745 - Metsienhoito 575 575 - Rakennustan ylläpitopalvelut 431 431 Maankäytön suunnittelu 0 Yleisten alueiden suunnittelu 1 271 1 030 2 301 - Perushankkeet 931 800 1 731 - Vuores 80 200 280 - Keskusta 120 30 150 - Kehittämispalvelut 140 140 Strategiset projektit 124 0 124 - Vuores 45 45 - Keskusta 79 79 Oma tuotanto yhteensä 2 546 2 630 5 176 Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. 2 227 10 200 12 427 - Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito 700 700 - Rakennustan ylläpitopalvelut 400 400 - Hiedanranta 200 200 - Muut palvelut 927 927 Maankäytön suunnittelu 2 126 0 2 126 - Yleiskaavat 290 290 - Yhdyskuntasuunnittelu 156 156 - Asemakaavat 1 680 0 1 680 - Perushankkeet 730 730 - Hiedanranta 50 50 - Vuores 150 150 - Keskusta 750 750 - Selvitykset ja arvioinnit 0 Yleisten alueiden suunnittelu 2 409 8 320 10 729 - Perushankkeet 1 139 1 200 2 339 - Hiedanranta 200 200 - Vuores 20 50 70 - Keskusta 100 570 670 - Raitiotie 6 500 6 500 - Rantaväylän tunneli 0 - Keskustan liikennesuunnittelu 0 - Pohjoisen alueen vesihuolto 950 950 Strategiset projektit 500 2 000 2 500 - Hiedanranta 50 1 000 1 050 - Vuores 105 105 - Keskusta 345 1 000 1 345 Muu tuotanto yhteensä 7 262 20 520 27 782 Yhteensä 9 808 23 150 32 958 Suunnitellut palvelutilaukset tuoteryhmittäin ja tuotteittain eivät ole lautakuntaan nähden sitovia.
Maankäytön suunnittelun palvelusopimukset tehdään kaavoitusohjelmien mukaisten sekä muiden työstettävinä olevien kaavahankkeiden asiantuntijapalveluista ja erillisselvityksistä. Maankäytön suunnittelun puitesopimukset päättyvät toukokuussa 2016. Uusien puitesopimuskumppanien kilpailutus järjestetään alkuvuodesta 2016. Puitesopimukseen perustuvista hankinnoista käydään hankekohtaiset tarjousmenettelyt. Ulkoisilta tuottajilta tilattavan tuotannon osuus käsittää mm. hankkeisiin liittyviä erillisselvityksiä, viite- ja ideasuunnitelmia, maankäytön yleissuunnitelmia, kaavasuunnittelua sekä vaikutusten arviointia. Kireän taloustilanteen takia varsinkin käyttötalousrahoituksella tehtävien uusien suunnitelmien käynnistäminen harkitaan aina huolella. Selvitysten ja suunnitelmien tilaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi vastaa maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maaomaisuuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja vesialueiden investoinneista ja maa-alueiden myyntituloista. Aluekehitysohjelmien palvelutilaus kuuluu myös konsernihallinnon Kaupunkikehitysryhmälle. Maa- ja vesialueiden myyntituloiksi tavoitellaan noin 15,3 milj. euroa, josta taseomaisuuden ylittävät myyntitulot 12,4 milj. euroa ovat käyttötalouden tuloja. Maa-alueiden myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippuvaisia. Suomen taloustilanteessa on edelleen suurta epävarmuutta, joka saattaa heijastua tuleviin myyntituloihin. Maanvuokratulojen osalta tavoite on 39,4 milj. euroa, josta n. 6 milj. euroa on sisäistä maanvuokraa, josta pääosa peritään tilakeskus-liikelaitokselta. Ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen Hiedanrannan, Keskustan ja Vuoreksen aluekehitysohjelmien sekä raitiotien ja Rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia.
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta. Yleisillä alueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungin vastuulla olevia katuja, puistoja, toreja ja satamia sekä niihin liittyviä varusteita ja kalusteita. Rakentaminen Toiminnan tavoitteena on rakennuttaa kaava- ja viheralueohjelmia sekä peruskorjaustarpeita toteuttavan investointiohjelman kohteet (vrt. liitetaulukko) mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti hyödyntämällä tehokkaasti sekä kaupungin oman tuottajan että yksityisten resursseja. Yleisten alueiden kunnossapito hankitaan monituottajamallilla. Tavoitteena on järjestää palvelut sovitun laadun mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Markkinoiden avaaminen kilpailulle on mahdollistanut kustannussäästöjä. Yleisten alueiden rakentamisinvestointien määrärahalla tehdään tuotekokonaisuuksittain palvelusopimuksia liikenneväylien ja aukioiden, viheralueiden sekä telematiikan rakennushankkeiden urakoinnista. Rakennuskohteista pyydetään hankekohtaiset tarjoukset, joiden perusteella tehdään kohdekohtaiset tilaukset. Rakennusinvestoinnit, joita kaupungin tuotantoyksikkö ei itse toteuta, kilpailutetaan. Kilpailutetuissa rakennusurakoissa, joissa tilaaja määrittelee lopputuotteen täysin valmiilla suunnitelmilla ja urakkaehdoilla, urakoitsijan valinta tehdään yleensä halvimman tarjoushinnan perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että urakoitsijan on täytettävä kelpoisuutta koskevat vaatimukset. Kun urakoitsijan omilla ratkaisuilla on merkitystä tuotteen laatuun, valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Palvelukokonaisuuden yksi tärkeä toimintaperiaate on harmaan talouden torjunta. Sopimuskumppaneiden edellytetään täyttävän tilaajavastuulain vaatimukset. Sopimuskumppaneiden edellytetään kuuluvan tilaavastuu.fi tai vastaavan tietojärjestelmän piiriin, jolloin tietojen selvittäminen on sujuvaa. Mikäli palveluntuottajat eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja, veroja tai hoida vastaavia lainmukaisia velvoitteitaan, kaupunki lopettaa hankinnat sellaisilta yrityksiltä. Rakennusurakoiden kilpailuttamisessa urakoiden ketjuttamisen hallinta on tilaajavastuulain myötä korostunut. Kadunrakennushankkeessa on useita osapuolia. Pelkästään itsenäisiä rakennuttajaorganisaatioita samassa rakennuskohteessa voi olla lukuisia. Ylläpito Ylläpidosta tehdään tuotekokonaisuuksittain tai alueellisesti palvelusopimuksia käyttötalouden määrärahalla kaupungin oman tuotannon tai yksityisen urakoitsijan kanssa. Palvelusopimuksia tehdään muun muassa liikenneväylien, viheralueiden, päällysteiden, ulkovalaistuksen ja telematiikan ylläpidosta. Ylläpidon sopimusten laatimisessa hyödynnetään valtakunnallisia sopimusmalleja ja -ehtoja, jotta palvelun kilpailuttaminen on tulevaisuudessa helpompaa ja vertailu muiden tilaajaorganisaatioiden kanssa olisi mahdollista. Yleisten alueiden hoito, kuten liikenneväylien talvikunnossapito ja viheralueiden hoito, teetetään alueurakoina. Tampereen kaupunki osallistuu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpidon tuotteistamisen tarkentamiseen ja tuottavuuden kehittymisen arviointiin. Ylläpidon sopimukset ovat määräaikaisia. Kilpailutettujen alueurakoiden ja palvelusopimuksien sopimusten kesto on usein 3-5 vuotta. Oman tuotannon osuus kokonaispalvelusta on edelleen suuri, mutta merkittävä osa työtehtävistä toteutetaan kuitenkin kilpailutettuna alihankintana, esimerkiksi talvikunnossapitotyöt. Ylläpidon määrärahalla rahoitetaan myös yksityistieavustukset. Sopimuskumppaneiden on hyväksytettävä omat alihankkijansa tilaajalla. Urakoiden ketjuttaminen on edelleen kielletty ilman tilaajan hyväksyntää Ulkovalaistuksen kehittäminen on edelleen yksi painopistealue. Katujen ja yleisten alueiden valaistuksen lisäksi kaupunkikuvaa kohennetaan valaisulla. EuP-direktiivin myötä elohopeahöyrylamppujen myynti loppui vuonna 2015. Vanhoja elohopeavalaisimia joudutaankin korvaamaan uudella tekniikalla, vaikka vanhat valaisimet olisivatkin edelleen teknisesti käyttökelpoisia. Uuden tekniikan pienemmät energiakustannukset kuitenkin säästävät ylimääräiset investoinnit noin 5-10 vuodessa. Käyttötalouden tulot Tilaaja vastaa palvelukokonaisuuden toimintatuloista kuten pysäköintimaksuista, maan- ja lumenvastaanottotuloista sekä satamien venepaikkojen vuokratuloista. Vuokrattavien venepaikkojen hintoja tarkistettiin vuoden 2013 lopussa niin, että vuokratuloilla voidaan kattaa satamien toimintamenoista merkittävä osa. Vuodelle 2016 nostetaan kaupallisten veneiden sekä veneseurojen venepaikkamaksuja. Pysäköintimaksut ovat merkittävä tulo palvelukokonaisuu-