Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VEROHALLINTO 2.10.2009 versio 1.0
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 2 (33) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2011 2014... 3 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan... 4 2.1.1 Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen... 4 2.1.2 Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila... 5 2.1.3 Toiminnan tavoitetila... 5 2.2 Toiminnan päämäärät ja painopisteet... 6 2.2.1 Toiminnan päämäärät... 6 2.2.2 Toiminnan painopisteet... 8 2.2.3 Muut toimintaa tukevat tavoitteet... 9 2.2.4 Henkilöstö ja osaamisen sekä tuottavuustavoitteet... 11 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 15 3.1 Peruslaskelma... 15 3.2 Kehittämissuunnitelma... 24 4 KEHYSEHDOTUS... 24 4.1 Pääluokan 28 ja osaston 12.28 momentit... 25 4.2 Toimintamenomomentti ja peruslaskelma... 25 4.3 Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma... 26 4.4 Muihin kuin pääluokan 28 ja osaston 12.28 momentteihin liittyvät ehdotukset... 26 LIITTEET... 26 Liite 1: Pääluokan 28 ja osaston 12.28 momentit... 27 Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma... 29 Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma... 30 Liite 4: Tietojärjestelmähankeluettelo... 31
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 3 (33) 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2011 2014 Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii Verohallinnolta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tietojen saannin varmistaminen ja yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen ja eri maiden verohallintojen välillä. Kansainväliset normit edellyttävät muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Maailmantalouden taantuma on muuttanut lähiaikojen talousnäkymiä poikkeuksellisen epävarmoiksi. Kansainvälisen talouden negatiiviset ilmiöt lisäävät Suomen talouden haavoittuvuutta. Samaan aikaan Suomessa tapahtuva ikärakenteen muuttuminen ja kiihtyvä eläköityminen vaikuttavat epäedullisesti elatussuhteeseen. Nämä tekijät synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin esille nousee myös julkisten menojen leikkauskysymykset. Kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen ja menokuriin. Verohallinnossa tuottavuutta voidaan lisätä tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin lainsäädännön virtaviivaistamista ja uusien kehittämishankkeiden rahoituksen turvaamista. Uuden tekniikan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asettavat kovia vaatimuksia myös osaamiselle. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla edistetään myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EY-tuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkossakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. Näiden pakollisten muutosten toimeenpaneminen edellyttää usein tietojärjestelmämuutoksia, mikä aiheuttaa tietojärjestelmämenojen kasvupaineita ja vähentää strategisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä olevia voimavaroja. Palvelutuotannon digitalisoituminen jatkuu kaikilla toimialoilla ja vaatimukset sähköisten palveluiden entistä nopeammasta toteuttamisesta kasvavat. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalaisten käyttäytymistä. Muutokset edellyttävät sähköisten palveluiden entistä nopeampaa kehittämistä osaksi kokonaispalvelutarjontaa. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Uudet yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Verohallinto varautuu suunnittelukaudella myös viranomaisten välisten tehtäväjakojen tarkistamisiin. Toimintaympäristön muutokset, tuottavuustavoitteet ja tiukat määrärahakehykset asettavat haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaamiselle. Verohallinto varmistaa lainmukaisten verotulojen kertymisen asiakkaiden ohjauksella ja verovalvonnalla. Oleellisena osana tällöin on riskienhallinnan ja sitä tukevan analyysitoiminnon sekä viranomaisten välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostaminen. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin odotetaan edelleen jatkuvan, mikä aiheuttaa työmäärän ja voimavarojen epätasapainoa Verohallinnon eri yksiköiden vä-
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 4 (33) lillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaajamuutokset. 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan 2.1.1 Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Valtiovarainhallinnon tahtotila Valtiovarainhallinnon strategiaperustan mukaan valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä sekä luomalla yrityksille, kunnille ja kansalaisille suotuisaa, kannustavaa ja taloudellisesti vakaata toimintaympäristöä. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriön vuoteen 2012 ulottuvaan strategiaan on kirjattu vaikuttavuustavoitteiksi taloudellisesti kestävä hyvinvointi sekä laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Verohallinto hallinnonalan päämäärien edistäjänä Verohallinto edistää yhteiskunnan verotulojen oikeamääräistä ja oikea-aikaista kertymistä pienentämällä verovajetta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Verohallinto siirtyy asiakasryhmittäiseen verotuksen riskien hallintaan perustuvaan toimintatapaan. Verohallinto tunnistaa asiakasryhmittäiset riskit, arvioi niiden merkityksen sekä vähentää tai poistaa riskejä ohjauksen, hyvän palvelun ja tehokkaan valvonnan keinoin. Verotuksellisten päämäärien lisäksi samalla edistetään myös kansalaisten ja yritysten taloudellisen toiminnan laillisuutta sekä yhdenvertaista kohtelua. Verohallinto vähentää asiakkaiden hallinnollista taakkaa mm. kehittämällä verotusmenettelyä ja sähköisiä palveluja sekä tuottamalla lainsäätäjän käyttöön lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Henkilöasiakkaiden asiointitarvetta vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotuksen tarvitsemista tiedoista asiakkaiden puolesta suoraan suoritusten maksajilta ja muilta kolmansilta osapuolilta. Yritysasiakkaiden osalta tavoitteena on kehittää verotusta siten, että yritys laskee myös maksettavakseen tulevan tuloveronsa omatoimisesti ja että verotusprosessi on asiakkaita hyödyttävällä tavalla integroitu asiakkaiden omiin laskentaprosesseihin. Verohallinto osallistuu merkittävällä panostuksella hallinnonalan tuottavuustyöhön ja on mukana erilaisissa tuottavuustyöhön liittyvissä hallinnonalan hankkeissa ja yhteistyöryhmissä.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 5 (33) 2.1.2 Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila 2.1.3 Toiminnan tavoitetila Verohallinnon toiminta-ajatuksena on oikea vero oikeaan aikaan. Verohallinnon arvoina ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. Perustehtävänämme on hoitaa yhteiskunnan meille asettamat tehtävät tuloksellisesti. Toimimme siten, että asiakkaat haluavat ja osaavat hoitaa velvoitteensa omatoimisesti ja oikein. Tarjoamamme palvelut auttavat asiakkaitamme hoitamaan velvoitteensa vaivattomasti ja vähin kustannuksin. Verotukseen liittyvällä riskien hallinnalla tehostamme verotulojen kertymistä. Verohallinnon strategisina päämäärinä ovat: 1. Turvaamme verotulojen kertymisen ennakoivalla ohjauksella, hyvällä palvelulla ja uskottavalla verovalvonnalla. 2. Toimimme siten, että asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin. 3. Toimimme tuottavasti ja taloudellisesti. 4. Varmistamme uudistumiskykymme. Lainkuuliaisuusmalli (Compliance) ja riskienhallinta Verohallinnon kehittämisessä tavoitteena on parantaa Verohallinnon tuloksellisuutta eli toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Toiminnan vaikuttavuudessa kyse on siitä, kuinka hyvin Verohallinto onnistuu edistämään lainmukaista verotulojen kertymistä ja siten pienentämään verovajetta. Vaikuttavuutta on tarkasteltava myös asiakkaiden näkökulmasta. Tällöin tärkeimpiä tekijöitä ovat asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin helpottaminen sekä verotuksen toimittamisen. Kuva 1: Lainkuuliaisuusmalli (Compliance) Verovajeen pienentämisessä lähtökohtana on vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen siten, että he oma-aloitteisesti noudattaisivat verolainsäädännön heille asettamia velvoitteita. Samalla edistetään myös Verohallinnon tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 6 (33) Oikein toimivien asiakkaiden osalta tämä merkitsee sitä, että Verohallinto tukee heidän omatoimisuuttaan ja lisää heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Verovalvonnan eriasteisilla keinoilla Verohallinto vaikuttaa riskiasiakkaiden ja ei-lainkuuliaisten asiakkaiden käyttäytymiseen. Lainkuuliaisuusmallin soveltaminen edellyttää riskienhallinnan ja analyysitoiminnon sekä niitä tukevan IT:hen perustuvan analyysijärjestelmän kehittämistä. Verotuksen riskienhallinta muodostuu seuraavista vaiheista: 1. Riskien tunnistaminen 6. Arviointi ja palaute 5. Seuranta ja mittaaminen Tavoitteena verovajeen pienentäminen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen 2. Riskien analysointi 3. Riskien priorisointi 4. Toimenpiteet Kuva 2: Riskienhallinnan vaiheet Verotusprosessit ovat tavoitetilassa valtakunnallisesti johdettuja, mikä lisää verotuksen yhtenäisyyttä ja mahdollistaa toimintojen joustavan järjestämisen ja siten alueellisten tuottavuuserojen tasaamisen. Valtakunnallinen riskienhallintatoiminto tukee verotustyötä niin palvelun kuin valvonnankin osalta. Verotusprosessien henkilötyötä vaativa palvelu ja valvonta järjestetään asiakaslähtöiseksi ja -kohtaiseksi, mikä merkitsee sitä, että asiakkaan tapauskohtaiset palvelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan mahdollisimman pitkälti yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakasvastuussa olevaan, valtakunnallisen toimivallan omaavaan toimialaan. Automatisoidut tehtävät hoidetaan mahdollisimman keskitetysti. 2.2 Toiminnan päämäärät ja painopisteet 2.2.1 Toiminnan päämäärät Asiakasvaikuttavuus Suunnittelukauden tavoite on parantaa asiakasvaikuttavuutta. Tärkeimpinä asiakasvaikuttavuuden indikaattoreina ovat asiakkaan kokema palvelun ja käsitykset Verohallinnon kyvystä tehokkaasti huolehtia verovalvonnasta. Asiakasvaikuttavuuden arviointimenettelyä kehitetään suunnittelukauden aikana. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Seuraavat tutkimukset tehdään vuosina 2010 ja 2013.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 7 (33) Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) Veronmaksaja-asiakas 1995 1998 2001 2004 2007 2010 tavoite 2013 tavoite - henkilöasiakas 7,3 7,7 7,8 7,9 7,9 7,9 8,0 - yritysasiakas ei tutkittu 7,3 7,6 7,8 7,7 7,7 8,0 Taulukko 1: Veronmaksajien asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) 2001 2004 2007 2010 tavoite 2013 tavoite Veronsaajat 8,1 8,1 8,2 8,0 8,2 Taulukko 2: Veronsaajien asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat Fiskaalinen vaikuttavuus Fiskaalisessa vaikuttavuudessa päämääränä on, että veronsaajat saavat verot ja veronluonteiset maksut mahdollisimman oikean määräisinä ja oikea-aikaisesti. Verohallinto edistää fiskaalista vaikuttavuutta ylläpitämällä ja kehittämällä verotusjärjestelmää, ohjaamalla ja palvelemalla veronmaksaja-asiakkaita sekä kohdentamalla asiakkaisiin eriasteisia valvontatoimenpiteitä. Fiskaalista vaikuttavuutta voidaan arvioida verovajeen selvittämisen avulla. Verovajeella tarkoitetaan lakien mukaisen veron täysimittaisen kertymän ja todellisen kertymän välistä erotusta. Suomessa verovajeen määrää ei ole laajamittaisesti selvitetty. Ruotsin ja Tanskan tutkimuksissa on päädytty siihen, että verovaje on 3-5 % bruttokansantuotteesta ja noin 10 % verotuloista. Oman toimintansa vaikuttavuuden arvioimiseksi Verohallinto seuraa mm. vuosittain ns. verottajan kädenjälkeä eli sitä, paljonko verotusta on muutettu pohjatietojen ja asiakkaiden vaatimusten jälkeen. Tuloverotuksessa asiakkaiden perusvalvonnan kädenjälki (verotettavan tulon muutos) vuonna 2008 oli 1 144 M, jonka vaikutus verokertymään oli noin 350 M. Arvonlisäverotuksen ja työnantajasuoritusten maksuvalvonnassa tehtiin maksuunpanoja tai karsittiin palautuksia yhteensä noin 1 200 M. Verotarkastuksen maksuunpanoehdotukset vuonna 2008 olivat 288 M. Kädenjälkiluvut kuvaavat verovalvontatoimenpiteiden välitöntä muutosta verotuksen lopputulokseen. Esimerkiksi vuonna 2008 verotustyön vaikutus kokonaisverokertymään oli noin 1 840 M. Kaikissa valvontamuodoissa välittömän kädenjäljen lisäksi verovalvonnan uskottavuuden välillinen vaikutus on monenkertainen verrattuna välittömään vaikutukseen. Verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus Yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat valtakunnallisen ohjauksen ja seuranta (kuten menettelyjen sujuvuus ja päätösten pysyvyys). Edellytyksiä yhdenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen luodaan myös Verohallinnon toimintojen uudelleen järjestelyillä. Järjestelyjen avulla voidaan tasata työmääriä ja varmistaa riittävä osaaminen (osaamiskeskittymät). Muutokset edistävät suoritteiden laadullista yhteneväisyyttä. Yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta edistetään myös mm. kehittämällä analyysi- ja valikointimenettelyä.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 8 (33) Menettelyt Verotustoiminta Palvelut Prosessit prosessien yhdenmukaistaminen tuotteistaminen ja vakiointi Työmenettelyt yhtenäiset valikointiohjeet yhtenäiset työmenettelyohjeet valvontahankkeet yhteyskeskustoimintojen asiakasviestien hallinnan Työkalut virkailijan työväline asiakasviestien hallintatyökalun Osaaminen henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta Seuranta päätösten pysyvyys ja oikeellisuus käsittelyajat auditoinnit ja otantatutkimukset asiakastyytyväisyys Taulukko 3: Henkilö- ja yritysverotuksen yhdenmukaisuuden Yhteiskuntavastuu käytön seuranta palvelulupausten toteutumisen seuranta käytettävyyden seuranta (sähköiset palvelut) asiakastyytyväisyys Verohallinto edistää yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimenpiteitä ja raportointia valtionhallinnon ja hallinnonalan ohjeistuksen mukaisesti. Taloudellisen vastuun osalta jatketaan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä johdon informaatiojärjestelmän kehittämistä. Sosiaalisen vastuun osalta huolehditaan henkilöstöraportoinnin hyvästä tasosta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta. Ympäristövastuun osalta edetään Green Office -ympäristöohjelman mukaisesti. 2.2.2 Toiminnan painopisteet Palvelu Palveluiden kehittämisen painopiste on sähköisissä verkkopalveluissa. Teknologian hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä lisää Verohallinnon palvelukykyä ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Tuottavuus- ja palvelukykytavoitteet saavutetaan kasvattamalla asiakkaiden omatoimista asiointia informaatiopalveluissa ja ohjaamalla asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluita. Palvelutarjontaa kehitetään asiakasryhmittäin. Asiakasryhmittelyn perustana on tietyille ryhmille tunnistettu yhtenäinen palvelutarve. Ryhmittelykriteerejä voivat olla mm. asiakkaan elämäntilanne, taloudellisen toiminnan luonne ja elinkaari, toiminnan, volyymi ja kasvunäkymät. Ryhmittely voi perustua myös erilaisten palvelukanavien käyttöön tai mahdollisuuteen automatisoida verotusta. Verovalvonta Henkilöverotuksessa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman oikea verotuspäätös automaatioprosessissa. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden oma-aloitteisesta verotusasiointia lisätään siten, että yritykset ilmoittavat tietonsa mahdollisimman kattavasti sähköisesti omista taloushallinnon tietojärjestelmistään. Verovalvonnan tehtävänä on verojärjestelmän uskottavuuden ylläpitäminen ja verotulojen kertymisen turvaaminen kohdennetun valvonnan keinoin. Toiminnalla lisätään asiakkaiden lainkuuliaisuutta (compliance) eli sitä, miten tunnollisesti asiakkaat hoitavat rekisteröintiin, ilmoittamiseen ja verojen maksamiseen liittyvät velvoitteensa. Valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden ja oikean kohdentamisen tueksi tarvitaan riittävän tietopohjan tarjoava riskienhallinta-ajatteluun perustuvaa analyysi-/koh-
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 9 (33) devalikointitoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa valvonnan kannalta haastavia ilmiöitä ja toimialueita. Tarvittaessa perustetaan valvontahankkeita kartoittamaan ongelmat ja kehittämään toimintamallit näiden alueiden valvonnan tehostamiseksi ja verovajeen pienentämiseksi erilaisin verovalvonnan toimenpitein. Seurantaa ja mittaamista kehitetään, jotta myös valvonnan vaikuttavuus pystytään todentamaan. Painopistealueina suunnittelukaudella ovat veroa kerryttävä verovalvonta, kansainvälisyyden lisääntymisestä johtuviin valvontahaasteisiin vastaaminen ja harmaan talouden torjunta. Verovarojen hallinta Verovarojen hallinta muodostuu rahan vastaanottamisesta ja palauttamisesta, maksujen ja saatavien käsittelystä, verovarojen kirjaamisesta ja verovarojen tilittämisestä veronsaajille. Verovarojen hallinta on jo nykyisin hyvin pitkälle automatisoitu. Tavoitetilassa asiakaskohtaisuutta lisätään ottamalla käyttöön asiakaskohtainen verotili, johon kirjataan kaikki asiakkaan ja Verohallinnon väliset transaktiot. Kansainvälistyminen Talouden ja yhteiskunnan kansainvälistyminen vaikuttaa kaikkiin verotustoimintoihin. Tavoitteena on kansainvälistymisen tuomien uudenlaisten asiakkuuksien tunnistaminen ja palveluiden sekä edellytysten luominen vaivattomaan asiointiin. Verovalvonnan edistämiseksi Verohallinto osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen viranomais- ja muuhun yhteistyöhön kuten tietojen vaihdon edistämiseen. 2.2.3 Muut toimintaa tukevat tavoitteet Riskienhallinta Riskienhallintapolitiikan mukaisesti Verohallinto tunnistaa ja arvioi tavoitteiden toteutumista uhkaavia tekijöitä erityisesti toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seurannan ja sisäisen valvonnan menetelmät sovitetaan riskienhallintaa tukeviksi. Suunnittelukaudella merkittävimpinä riskeinä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat verolainsäädännön monimutkaisuuden vaikutukset tuottavuusohjelmalle, henkilöstön ja asiakkaiden osaamiselle, sähköisen asioinnin edistämiselle sekä tietojärjestelmien ylläpidolle toimintaympäristön ja erityisesti kansainvälistymisen muutosten aiheuttamat vaikeudet verotuksen tietopohjan ylläpidolle kyky hyödyntää yhteydenpitoa ja tietojenvaihtoa muiden viranomaisten sekä muiden maiden verohallintojen kanssa automaatioasteen ja asioinnin vaivattomuuden lisäämisen hidastuminen henkilöstön osaamisvaatimusten kasvu tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelyn infrastruktuurin pitäminen toimintavarmoina kireän tuottavuusohjelman toteuttaminen ja toimintaa edistävien hankkeiden viivästyminen rahoituksen puuttumisen vuoksi Verohallinnossa on aloitettu toimintaan liittyvien riskien hallintamenettelyn käyttöönotto (KaikuLuotain). Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnittelu perustuu ris-
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 10 (33) kien arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan tulevat organisaatiomuutokset ja muut Verohallintoon kohdistuvat muutokset. Turvallisuus Turvallisuuden kehittämisen kannalta tärkein painopistealue on kaikissa yksiköissä käyttöönotettu turvallisuus- ja tietoturvariskien riskienhallintamenettely, jonka havaintoja hyödynnetään yksiköiden toiminnansuunnittelussa. Lisäksi Verohallinnon on uudistettava IT-toimintaympäristönsä Valtionhallinnon tietoturvatasothankkeen edellyttämien vaatimusten mukaiseksi. Suunnittelukaudella painopistealueissa korostuvat tietoteknisen infrastruktuurin turvallisuuden, systeemityön tietoturvallisuuden parantaminen, ICTtoimintojen jatkuvuussuunnittelu sekä Verohallinnon valmiussuunnittelu ja varautuminen. Tilaturvallisuuden ja henkilöturvallisuuden jatkuu suunnittelukauden alkuun saakka tarkentamalla ja ylläpitämällä olemassa olevaa ohjeistusta ja käytäntöjä. Lisäksi varmistetaan tila- ja henkilöturvallisuuskäytäntöjen sekä riskienhallintamenettelyn toimivuus. Suunnittelukaudella Verohallinnon turvallisuutta kehitetään riskienhallintamenettelyn perusteella päivitettyjen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Tietotekniikkamuutokset Verohallinnon toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnittelukaudella merkittäviä IT-panostuksia. Valtaosa Verohallinnon IT-toiminnan rahoitustarpeesta kohdistuu teknologian uudistamiseen toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Lainsäädäntömuutoksista ja muista pakollisista muutoksista aiheutuvat kustannukset vaikeuttavat strategisten päämäärien toteuttamista ja tuottavuustavoitteiden saavuttamista. IT-toiminnan haasteena on toiminnan kehittämisen tukeminen teknologian nopeissa muutospaineissa, kun samanaikaisesti on huolehdittava nykyjärjestelmien yhteentoimivuudesta ja lakimuutosten mahdollistamisesta. Tuottavuustavoitteet edellyttävät verotusprosessien korkeata automaatioastetta, paperilla saatavien tietojen digitalisoimista ja sähköisten palvelujen laajentamista sekä tietotekniikka-arkkitehtuurin jatkuvaa kehittämistä. Tuottavuustavoitteet edellyttävät myös IT -toiminnan tehostamista, jonka vaatimuksena on ydintoimintaa palvelevat kehittyneemmät ja joustavammat toimintatavat sekä kustannustehokkuus. Verotusprosessien automatisointi, kaikilta osin digitaaliseen käsittelyyn siirtyminen ja sähköisten palvelujen edellyttävät uusien tietojärjestelmien rakentamista ja kehittämistä. Uusien järjestelmien kehittämisen yhteydessä käyttöönotetaan uutta teknologiaa siinä määrin kuin se on toiminnallisten vaatimusten ja nykyisin käytössä olevan teknologian vanhenemisen vuoksi tarkoituksenmukaista. Sovellusrakenteet selkeytyvät uudistusten yhteydessä, kun kokonaisuuden hallintaa edistäviä infrastruktuurin yhteisiä palveluja otetaan käyttöön. Kehyskaudella tärkeimpinä kehityskohteina ovat: Tietohallinnon uudelleen organisointi, asianhallintajärjestelmä, sähköinen asiointi, eräkäyttöalustan uudistaminen, sovelluskehitysympäristöt - yhtenäiset käytännöt, tulostusjärjestelmä, arkistointiratkaisut sekä analyysijärjestelmä. Valmisohjelmistojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä seurataan. Tietojärjestelmien rakentamisessa hyödynnetään valmisohjelmistoja aina kun se on tarkoituksenmukaista. Suunnittelukaudella valmisohjelmistojen käyttöä hyödynnetään ensisijaisesti tukijärjestelmiin ja -palveluihin.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 11 (33) Viestintä Viestinnän painopisteet liittyvät verotuksen riskien hallintaan perustuvaan toimintamalliin. Asiakas- ja sidosryhmäviestintää kehittämällä edistetään asiakkaiden halua toimia oikein verotusasioissa. Lisäksi parannetaan muualta Suomeen tulleiden asiakkaiden ohjausta lisäämällä ohjeistuksen kattavuutta. Suunnittelukaudella asiakasviestinnän yksi keskeinen tehtävä on sähköisten palveluiden markkinointi. Sisäisen viestinnän kehittämiskohteet suunnittelukaudella nousevat strategisesta toiminnan organisoinnista ja toimintatapojen muutoksiin liittyvästä viestinnästä. Lisäksi viestinnän suunnitelmallisuutta parannetaan kartoittamalla henkilöstön viestintäodotuksia. 2.2.4 Henkilöstö ja osaamisen sekä tuottavuustavoitteet Henkilöstö ja osaamisen Muuttuva toimintamalli ja tuottavuustavoitteet edellyttävät aktiivista ja strategialähtöistä henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä painopistealueita ovat muutosjohtamisen ja osaamisen johtamisen sekä niihin liittyvien rakenteiden ja käytäntöjen ylläpito. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen kuuluvien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat niin ikään kasvavaa voimavarojen käyttöä. Toimenpiteinä käytetään suunnitelmalliseen henkilöstösuunnitteluun pohjautuvia osaamisen siirtämisen keinoja ja kehityskeskusteluja. Osaamisen kehittämisessä toimenpiteet kohdistetaan strategisen tahtotilan mukaisesti johdon osaamisen kehittämiseen sekä verotus- ja asiakasosaamisen vahvistamiseen. Työntekijöiden työssä jaksamista ja pysymistä tuetaan työhyvinvointia edistävillä suunnitelmallisilla toimilla. Tuottavuustavoitteet Verohallinnon henkilötyövuosikehitys vuosina 2006-2014 TTS 2011-2014: tarvetaso (toteuma/ennuste/tavoite) Eläköityvien henkilöiden HTVvaikutus (VH HESU 2009-2014) Määrärahakehysten mahdollistama htv-taso (peruslaskelma) Maaliskuussa 2009 vahvistetut määrärahakehykset edellyttävät henkilöstömäärän vähentämistä alle aiemmin TTS 2010-2013 esillä olleen tuottavuusohjelman tason. Määrärahakehyksissä oleva määrärahavaje on vuodesta 2013 alkaen palkkakustannuksien osalta noin 150 henkilötyövuotta. Verohallinnon tuottavuusohjelman henkilötyövuositavoitteet ovat: Taulukko 4: Verohallinnon henkilötyömäärätavoitteet vuosille 2010-2014 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 6 062 5 917 5 757 5 650 5 400 5 200 5 100 5 000 5 000-154 -116-86 -140-163 -172-190 -202 6 062 5 917 5 757 5 650 5 400 5 200 5 100 4 850 4 850 Asetettuja tuottavuustavoitteita ei saavuteta pelkästään eläköitymisen avulla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös muun luontaisen poistuman hyödyntämistä ja määräaikaisten työsuhteiden käytön lopettamista. On huomattava, että määräaikaisuudet ovat perustuneet pääosin sekä henkilöstön lakisääteisten ja
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 12 (33) vapaaehtoisten työajanjärjestelyjen käyttöön että verotusprosessien kausivaihtelusta syntyvän kuormituksen hallintaan. Verohallinnon henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2008 48,5 vuotta (vuonna 2007: 48,2 vuotta). Verohallinnosta eläköityy suunnittelukaudella merkittävä määrä avainhenkilöstöä (esimiehiä, asiantuntijoita ja verotarkastajia), joiden korvaaminen edellyttäisi jo vuosina 2010-2012 ulkoista rekrytointia. Voimassa olevat tuottavuustavoitteet ja vahvistettu määrärahataso estää avaintehtävien jatkuvuuden turvaamisen ja vaarantaa Verohallinnon toimintavarmuuden. Voimassa olevat tuottavuustavoitteet yhdessä vahvistettujen toimintamäärärahakehysten kanssa edellyttävät Verohallinnolta tuottavuuden parantamista vaikuttavuuden kustannuksella. Käytännössä tämä merkitsee valvonnan automaatioasteen nostamista ja palvelutoimintaan kohdennettavan henkilöstömäärän vähentämistä, jotka heikentävät fiskaalista vaikuttavuutta. Tuottavuustavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä olisi, että myös aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukisi verotusprosessien kehittämistyötä ja, että IT-toiminnan kehitystyötä voitaisiin tehokkaasti jatkaa. Tietotekniikkaan käytettävissä olevista toimintamäärärahoista aiempaa suurempi osa joudutaan kuitenkin kohdentamaan viivästettyjen pakollisten ten toteuttamiseen. Pakolliset hankkeet on toteutettava vuoteen 2013 mennessä, jotta päivitetyn IT-strategian mukainen toimintakyvyn ylläpito ja varmistus voidaan turvata. Vuoden 2013 jälkeen vaadittavat henkilöstövähennykset edellyttävät strategisten kehittämishankkeiden lisärahoitusta, koska hankkeiden htv-vaikutukset voidaan realisoida vasta uusien toimintatapojen käyttöönottovaiheiden jälkeen. Taloudellisen tilanteen vuoksi strategiset kehittämishankkeet on jouduttu kuitenkin arvioimaan uudelleen. Peruslaskelman lähtökohtana on voimassa oleva toimintamäärärahakehys, joka suunnittelukaudella mahdollistaa vain noin 70 %:n panostuksen strategiseen kehittämiseen aiemmin tavoitelluista strategisista hankkeista (TTS 2010-2013). Tuottavuustyö vaikuttaa myös toiminnan taloudellisuuteen, joskin mm. uusien järjestelmien kehittämisen kalleuden ja lainsäädännön monimutkaistuminen sekä palkkaratkaisujen ja vakanssirakenteen muutosten vuoksi taloudellisuus ei voi kehittyä yhtä suotuisasti kuin työn tuottavuus. Tukitoimintojen tuottavuustyössä hyödynnetään Valtiokonsernin ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan yhteisiä palveluja ja menettelyjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Verohallinnon suunnittelukauden 2011-2014 henkilötyömäärätason suunnittelussa ei ole huomioitu seuraavia asiakokonaisuuksia: - Valtioneuvoston asettamassa työryhmävalmistelussa olevaa verouudistusta, - vuosittain toistuvista verolainsäädäntömuutoksista poikkeavia muutoksia (muutosten kokonaistyömäärätarve), - Verohallinnon ehdottamia tuottavuutta parantavia säädösmuutosehdotuksia eikä Verohallinnon hoidettavaksi mahdollisesti säädettäviä uusia tehtäviä.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 13 (33) Verohallinnon tarkistetut tuottavuustavoitteet on kohdistettu myös toiminnoille, jotta tuottavuuskehityksen vaikuttavuutta kyetään arvioimaan ja seuraamaan. Verohallinto 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 ennuste Ydintoimintoihin käytettävä työaika Henkilöverotus 2 151 2 127 2 029 1 880 1 722 1 653 1 640 1 637 1 667 Yritysverotus 922 857 773 791 649 606 603 578 561 Yhteisöverotus 863 856 899 881 802 775 758 734 707 Verotarkastus 785 775 768 765 755 749 746 743 740 Verotilivalvonta 187 186 144 127 120 Veronkanto 171 167 144 143 120 114 109 99 95 Perintä 274 261 274 242 241 231 231 231 231 Tietopalvelu 9 9 9 6 6 6 6 6 6 Ydintoiminnot yhteensä 5 174 5 052 4 897 4 707 4 482 4 320 4 237 4 155 4 127 Tukitoimintoihin käytettävä työaika Konsernihallinto 52 50 50 70 65 65 55 55 60 Taloushallinto 113 110 107 115 98 94 92 87 86 Henkilöstöhallinto 173 171 198 212 181 163 149 135 120 Tietohallinto 343 252 257 255 299 293 293 292 297 Sovelluspalvelut 40 40 40 40 40 IT-infrapalvelut 286 195 196 201 201 196 196 196 201 Tuotantopalvelu 57 57 61 55 58 57 57 56 56 Toimitilat 141 146 132 159 158 154 156 156 156 Hankintatoimi 5 5 5 5 4 4 3 3 5 Tukitoiminnot yhteensä 828 733 748 816 804 772 748 728 723 Erillisvastuutoimintoihin käytettävä työaika Oikeudenvalvonta 56 54 52 53 51 50 48 47 46 Maksullinen toiminta 75 77 75 73 73 73 73 73 73 Muut toiminnot yhteensä 131 131 128 126 124 123 121 120 119 HTV-TAVOITETASO 6 062 5 917 5 757 5 650 5 400 5 200 5 100 5 000 5 000 Taulukko 5: Työaikapohjainen henkilötyömääräjakauma ja suunnitelma vuosille 2010-2014 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Verohallinnon sisäistä ohjausta ja johtamista varten tavoitteita on edelleen tarkennettu organisaatiorakenteen ja toimintojohtamisen mukaisesti. Ohjaukselliset tavoitteet on eritelty yhteenvedossa (Taulukko 6).
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 14 (33) Verohallinto 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 ennuste Ydintoiminnot Henkilöverotus 2 306 2 271 2 184 2 076 1 878 1 787 1 764 1 750 1 771 Yritysverotus 988 917 832 854 701 652 646 618 598 Yhteisöverotus 916 914 964 947 857 823 803 775 746 Verotarkastus 842 831 822 820 803 790 784 778 773 Verotilivalvonta 192 190 148 131 124 Veronkanto 184 180 149 148 124 118 113 103 99 Perintä 294 280 280 248 248 238 237 237 237 Tietopalvelu 9 9 9 6 6 6 6 6 6 Ydintoiminnot yhteensä 5 538 5 401 5 240 5 099 4 810 4 605 4 501 4 397 4 353 Keskitetyt tukitoiminnot Konsernihallinto 52 50 50 70 65 65 55 55 60 Taloushallinto 33 32 36 32 30 30 29 29 28 Henkilöstöhallinto 38 42 54 56 69 86 92 96 96 Tietohallinto 306 242 244 247 289 283 283 282 287 Sovelluspalvelut 40 40 40 40 40 IT-infrapalvelut 258 195 196 201 201 196 196 196 201 Tuotantopalvelu 48 48 49 46 48 47 47 46 46 Toimitilat 16 17 18 18 23 23 25 25 25 Hankintatoimi 2 2 2 2 1 1 1 1 2 Tukitoiminnot yhteensä 446 385 403 424 477 487 483 486 497 Erillisvastuutoiminnot Oikeudenvalvonta 56 54 52 53 51 50 48 47 46 Maksullinen toiminta 75 77 75 73 73 73 73 73 73 Muut toiminnot yhteensä 131 131 128 126 124 123 121 120 119 HTV-TAVOITETASO 6 062 5 917 5 757 5 650 5 400 5 200 5 100 5 000 5 000 Taulukko 6: Henkilöstömäärät toiminnoittain ja suunnitelma vuosille 2010-2014 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Toiminnoittainen toimintojohtamisen laskentamalli (Taulukko 6): Toiminnoittainen laskentamalli perustuu mahdollisimman matalaan toimintokohdistukseen, jotta kyetään laskemaan toiminnoittaiset valtakunnalliset kustannukset eli mitä toiminnon ylläpitäminen maksaa myös henkilötyövuosina tarkasteltuna. Tuottavuustarkasteluun otetaan jatkossa myös kannanotot ns. erillisvastuutoimintoihin (oikeudenvalvonta ja maksullinen toiminta). Näiden toimintojen toimintataso määrittyy muun kuin verotussäännösten ja verotukseen liittyvän toiminnan tehostumisen kautta. Esimerkiksi maksullisen toiminnan tasoon vaikuttaa ensisijaisesti maksuperustelaissa määritelty hinnoittelurakenne ja -malli. Tukitoiminnoissa on kirjattuna vain keskitetyn ohjauksen ja kehittämisen osuudet sekä keskitetysti tehtävän operatiivisen työn osuus kuten palvelukeskukset. Ydintoimintojen toimintatason mukaan korreloivan työn osuus on kohdistettu mallissa ydintoiminnoille. Esimerkiksi yritysverotoimiston henkilötyövuosimäärä sisältyy yhteisöverotukseen ja työmäärä sisältää myös tukitoimintojen osalta hajautetun työn osuudet. Verotilivalvonta on huomioitu 1.1.2010 alkaen Verotiliuudistuksen käyttöönoton yhteydessä, jolloin myös toiminnallisuutta siirtyi muista toiminnoista verotilivalvontatoimintoon.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 15 (33) 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 Peruslaskelma Perussuunnitelma sisältää Verohallinnon perustoiminnan eli ne säädösperusteiset tehtävät, joita varten Verohallinto on olemassa. Peruslaskelma sisältää perustoiminnan lisäksi ne välttämättä toteutettavat hankkeet, jotka on hyväksytty tehtäväksi voimassa olevassa kehyspäätöksessä tai joita esitetään sisällytettäväksi uuteen kehyspäätökseen. Hankkeella tarkoitetaan tiettyä kokonaisuutta, joka koostuu usein monista erillisistä projekteista. Muihin kulutusmenoihin sisältyvä ulkopuolelta hankittavan tietojärjestelmäpalvelun ja hankintojen arvioidut kustannukset ylläpidon ja hankkeiden kesken on eritelty vuosilta 2010-2014 erilliseen taulukkoon (Taulukko 7). Verohallinnon asiantuntija- ja tutkimuspalveluostojen arvioitu jakauma vuosina 2010-2014 (M ) - Sisältää tieto- ja tukijärjestelmäpalveluiden ulkoiset hankintamenot yhteensä - Huom! Ilman investointeja Asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden ostot yhteensä (M, LKP-tili 4392) 2010 2011 2012 2013 2014 61,4 57,4 54,4 52,9 50,8 Järjestelmien ylläpito 29,8 29,8 29,8 29,8 29,8 Sovellusylläpito 23,3 23,3 23,3 23,3 23,3 Infraylläpito 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Hankkeet 29,9 25,9 22,9 21,4 19,3 Pakollinen lainsäädännön (PL) 3,6 4,6 4,6 4,1 3,6 Pakollinen teknologian turvaaminen (PT) 12,3 10,6 7,9 7,0 6,2 Strateginen (TTS-hankkeet) 14,0 10,8 10,5 10,4 9,6 TTS-hankkeisiin sisältyvän pakollisen työn osuudet yhteensä (arvio) 8,2 6,5 5,7 5,0 4,0 - sisältyy mm. v. 2010 Verotili I-vaihe TTS-hankkeiden muu strateginen kehitys 5,8 4,3 4,8 5,4 5,6 Muu toiminnan 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 Taulukko 7: Verohallinnon tietojärjestelmäpalveluiden jakauma vuosina 2010-2014 Peruslaskelmaan sisältyvät strategiset hankkeet ovat hankkeittain eriteltynä sekä toiminnalliset tavoitteet sisältävässä yhteenvedossa (Taulukko 8) että erillisessä hankeluettelossa liite 4. Vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tuloksellisuudelle sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetettavat tärkeimmät, peruslaskelmaan sisältyvät tavoitteet esitetään taulukossa (Taulukko 8).
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 16 (33) Taulukko 8: Verohallinnon peruslaskelmaan sisältyvät toiminnalliset tavoitteet; voimassaolevan kehystason mukainen suunnitelma Perus- Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi laskelma * asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Perustoiminta ja perustoiminnan turvaaminen Perustoiminta ja 1. Verohallintolain perustoiminnan turvaaminen (ilman hankkeita) mukaiset tehtävät 2. Verohallinnolle erillislakien perusteella määritellyt muut tehtävät 3. Toiminnan turvaavat muut kehittämistehtävät kuten riskienhallintamenettelyn käyttöönotto ja toimintojen uudelleenjärjestelyt 2.1 Tietopalvelu 2.2 Maksullinen toiminta 3.1 Riskienhallinta ja turvallisuus 3.2 Toimialamalliin siirtyminen Peruslaskelma - Peruslaskelman pakolliset lainsäädäntöhankkeet YTJ:n sähköinen asiointi (viranomaisyhteistyö, asiointi EU:n palveludirektiivin edellyttämät sähköiset palvelut sekä Pakollinen lainsäädäntömuutos YTJ SA-hanke (hanke 280043) II-vaihe: 2010-2011 Katso-tunniste: esitettävä määräraha ** 1 427 984 4 900 (II-vaihe: 1 350, III-vaihe: Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha 1 420 985-1.1 Verotuksen toimittaminen 1.2 Verovalvonta 1.3 Verojen ja maksujen kanto 1.4 Perintä 1.5 Tilitys veronsaajille 1.6 Veronsaajien oikeudenvalvonta (Perustoiminnan kustannus =Nettomenot - eriteltyjen hankkeiden kustannukset) (Määrärahavajeen perusteella tehty arvio) Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) 6 999 (Palkkakustannusvajeen poisto vuoden 2013 osalta 6 999) Tulosprisman osa-alue *** Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Henkisten voimavarojen hallinta ja 4 900 - Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Verokertymien taso (suhdanneriippuvuus). Ennakkoperinnän vastaavuus 11 % (poikkeama enintään, suhdanneriippuvuus). Jäämäperinnän kertymä 58 % (suhdanneriippuvuus) Säästö n. 100 htv Kustannukset eivät kasva inflaatiokehitystä enempää. Siirtomäärärahakanta toimintamäärärahoista vähintään: 5 % vuonna 2014 7 % vuonna 2016 9 % vuonna 2018 Asiakastyytyväisyys säilyy ennallaan. Työhyvinvointi (VM-Barohenkilöstökysely); Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,40 Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 Kehittymisen tuki yli 3,40 Työolot vähintään 3,70 Tiedon kulku vähintään 3,30 EU:n palveludirektiivin edellyttämät sähköiset palvelut Yrityksille Valtionhallinnon
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 17 (33) Peruslaskelma ICT toimintavarmuus asetettu tavoite Valtionhallinnon yhteisen tunnistepalvelun kehitys yhdessä PRH:n kanssa ICT toimintavarmuuden parantaminen Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen VM:n pakolliseksi muuttuvat Vahtimääräykset (UUSI) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * 2011-2012 III-vaihe: 2012-2014 VM ICT varautumisen ja tietoturvallisuuden tasovaatimukset esitettävä määräraha ** 2 050 ja Katsotunniste: 1 500) 6 311 (sis. laite- ja yms maksuja 4 502) Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. (Uusi hanke) Peruslaskelma - Peruslaskelman pakolliset hankkeet Työasemaympäristön Työasemien ja Pakollinen Työasemaympäristön kehittämi- työasemaohjel- teknologia- nen (2010) mistojen uudistamuutos (hanke 280040) Oracle 11g käyttöönotto HP-UX tietokantaalustan vaihto Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Työasemaympäristön 2014 Työasemaympäristön 2014 (hanketunnus puuttuu) ASVAjärjestelmän uu- minen Uuden tietokantaohjelmistoversio n käyttöönotto Tietokantaalustan vaihto Eräkäyttöympäristö Eräkäyttöympäristön uusiminen Työasemien ja työasemaohjelmistojen uudistaminen Asunto-osakeyhtiöiden vero- Pakollinen Pakollinen Pakollinen : IT-strategian edellyttämä hanke: UUSI Pakollinen Pakollinen teknologia- Oracle 11g käyttöönotto-hanke (hanke 280041) HP-UX tietokantaalustan vaihto-hanke (hanke 280042) Uuden eräkäyttöalustan ja ohjelmointiympäristön (=OpenVMS ja Pro*Cobol) rakentaminen (Uusi hanke) ASVA-hanke (hanketunnus puut- 6 842 (sis. laite- ja yms maksuja 6 330) 200 (sis. laite- ja yms maksuja 180) 2 930 (sis. laite- ja yms maksuja 400) 7 500 (sis. laite- ja yms maksuja 6 700) Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** 6 311 - Palvelukyky ja 6 842 - Palvelukyky ja 100 100 - Palvelukyky ja 200 - Palvelukyky ja 2 930 - Palvelukyky ja 7 500 - Palvelukyky ja 1 650 1 650 - Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** yhteinen tunnistepalvelu Toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. Verotusprosessin toimivuus.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 18 (33) Peruslaskelma ENNO-hanke (hanketunnus puuttuu) distaminen: ASVA Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen: ENNO Perusverokorttijärjestelmien uudistaminen Perintö- ja lahjaverouudistus: PELA Kiinteistöverotuksen työvälineuudistus: YTJ:n uudistaminen KIVE asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen tusarvolaskennan muutos uudistaminen Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen (Dcom) Perusverokorttien ja ennakoiden uudistaminen Perintö- ja lahjaverotuksen uudistaminen Kiinteistöveron työvälineuudistus YTJ:n uudistaminen Pakollinen Pakollinen (FAS) Pakollinen Pakollinen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * tuu) Pakollinen (FAS) Perusverokortithanke (hanketunnus puuttuu) PELA-hanke (hanketunnus puuttuu) KIVE-hanke (hanketunnus puuttuu) YTJ:n uudistaminenhanke (hanketunnus puuttuu) Peruslaskelma - Peruslaskelman strategiset kehittämishankkeet HEVE 2017 Asiakaskohtainen verotusmenettelyn : Tuloverotuksen - Henkilöverotuksen (hanke 280024) Ennakkoverotuksen, lopullisen ve- yhdistetty rotuksen ja kiin- toimittaminen Asiakkaan sähköisten itsepalveluiden teistöverotuksen Varainsiirtoverotuksen valvonnan automaatioasteen esitettävä määräraha ** 3 000 (hanke jäissä ja aloitus vasta vuonna 2014, kehittämislaskelman kanssa yht. 7 000) Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** 3 000 3 000 - Palvelukyky ja 2 500 2 500 - Palvelukyky ja 900 900 - Palvelukyky ja 2 000 2 000 - Palvelukyky ja 600 600 - Taloudellisuus 22 313 - (kehittämislaskelmassa yhteensä + 4 000 hankkeen aloittamiseksi vuotta aikaisemmin jo vuonna 2013) Palvelukyky ja Vaikuttavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Kustannustason hillitseminen Sähköiset palvelut Asiakaskäyttäytymisen evaluointi: Asiakastyytyväisyystutkimus Käyttäjätutkimus, profiloinnit Palautteen hallinta Kustannusten kasvun hillintä ja kustannusten leikkaaminen.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 19 (33) Peruslaskelma YVE 2012 asetettu tavoite Henkilöverotuksen työkalujen Sähköisen asioinnin viranomaisten välillä Suorituskyvyn johtaminen Asiakaskohtaisen verotusmenettelyn : Yritysverotuksen työkalujen (asiahallinta, optinen luku ja sähköinen arkistointi) Suorituskyvyn johtaminen Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * nostaminen Henkilöverotuksen sähköisten palvelujen laajentaminen ja uusien Henkilöverotustoimialan - Yritysverotuksen 2012 (hanke 280025): Yhteisöverotuksen valtakunnallisen paperittoman tuloverotusprosessin Sähköisen arkiston käyttöönotto YTJ:n sähköinen palvelu Yritysverotustoimialan esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Henkisten voimavarojen hallinta ja 2 700 5 580 - Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Asiakastyytyväisyyden parantaminen. Työhyvinvointi (VM-Barohenkilöstökysely); Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 Asiakaskäyttäytymisen evaluointi. Säästö n. 100 htv (sis. myös YTJ:n sähköisten palveluiden tuomat hyödyt) Kustannusten alentaminen. Analyysitoiminto Analyysitoiminnon : Valikoinnin Kohdevalinnan Valvonnan - Analyysitoiminnon (Analyysitoiminto, hanke 280026): Kohdevalinnan, 1.vaihe Kohdevalinnan jatkokehitys 4 475 8 116 (sis. investointeja 150) - Vaikuttavuus Tuottavuus Verokertymien taso (suhdanneriippuvuus) AsiakasCompliancen evaluointi I-vaihe: Säästö 0 htv II-vaihe: Valvonnan (osa kehyskauden jälkeen)
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 20 (33) Peruslaskelma Verotili Perintämenettelyt 2017 asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * Verovelvolliskohtaisen asiakasreskontran Saldoperinnän - Verotiliuudistus (Verotili, hanke 280027): I-vaihe: Saldonhallintapalvelut ja takuutilitys Oma-aloitteiset verot (yritysasiakkaat), oma-aloitteisten verojen ilmoitusvalvonta sekä OIVAn ja verotilin keskitetyt hajautetut tehtävät Verotilin verkkopalvelu Verotilin laajennus tuloverotukseen II-vaihe: Maksuunpannut verot: Henkilö- ja yritysasiakkaat - Perinnän 2017 (hanke 280028): Saldoperintä (mm. perintäjärjestelmän esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) 7 000 8 688 - (kehittämislaskelmassa yhteensä + 4 000 II-vaiheen palauttaminen aiemman aikataulun mukaiseksi vuosille 2011-2012) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja 4 792 4 792 - Taloudellisuus Tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Valvonnan, henkilöja yritysasiakkaat Muiden toimintojen kuten perintäasiakkaat Taloudellisuus 1) Henkilöasiakkaat: Säästö n. 37 htv. 2) Yritysasiakkaat: Säästö n. 18 htv. Kustannustehokkuuden nostaminen Päätösten yhdenmukaisuus. I-vaihe: Säästö n. 100 htv II-vaihe: Säästö n. 60 htv Takuutilitysten osuus kausitilityksistä 0 % Asiakastyytyväisyyden parantaminen: vähintään 8,0 (v. 2007: 7,7) Kustannustason hallinta. Säästö n. 20 htv (vasta suunnittelukauden jälkeen)
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 21 (33) Peruslaskelma Riskienhallinta VH organisaatiouudistus 2012 asetettu tavoite Riskienhallinta Strategisten riskien haltuunotto Toiminnallisten riskien haltuunotto (kuten turvallisuusriskit) YETT-strategian mukaisen toiminnan ohjaus ja valvonta Verohallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyt Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * uudistaminen) - Riskienhallinta (hanke 280030): 1) Riskien hallintamenettelyn käyttöönotto 2) Strategisten riskien hallinta 3) Rahoitusriskien hallinta: Tuottavuustavoitteiden edellyttämä kehitystoiminta (varaus) Huom! Hanke myös sisältää aiemmat tukitoimintokohtaiset uudelleenjärjestelyihin liittyvät hankkeet! esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** 2 750 14 337 - Palvelukyky ja 1 400 1 372 - Tuottavuus Verohallinnon organisaatiouudistus 2012 (hanke 280031): Hallintolain muutokset Toimialamalliin siirtyminen Konserninohjausja johtamismallin Konsernin suunnittelumallin Laatuohjaustoiminnan Tulospalkkausmenettelyn Tukitoimintoihin liittyen palveluraja- Taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Turvallisuus- ja tietoturvariskien tunnistaminen ja arviointi toimialoilla: 100 % Tuottavuusohjelman tavoitteet (tavoitetaso). Kustannustason alentaminen. Työhyvinvointi (VM-Barohenkilöstökysely); Johtaminen vähintään 3,40 Työn sisältö ja haasteellisuus vähintään 3,70 Tiedon kulku vähintään 3,30 Työnantajakuva vähintään 3,30
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 22 (33) Peruslaskelma Vero_fi-palvelun uudistus Asianhallinta Sähköinen asiointi Sähköinen arkistointi Asiakasviestien hallinta Verokysy asetettu tavoite Verkkoviestinnän Asianhallintajärjestelmän Sähköisen asiointialustan Sähköisen arkistoinnin Asiakasviestien hallintajärjestelmän Sähköisten kyselyjärjestelmien Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * pintojen määrittely sekä niihin liittyvien seuranta- ja raportointimenettelyjen - Uudistettu vero.fi - palvelu käyttöön vuonna 2011 (hanke 280032) - Asianhallintajärjestelmän (hanke 280033) - Sähköisen asiointialustan (hanke 280034) - Sähköisen arkistoinnin (hanke 280035) - Asiakasviestien hallintajärjestelmän (hanke 280036) - Sähköisen verotustietojen suorakyselyjärjestelmän (VeroKysy, hanke 280037): Tietopalvelutietokanta, 1. vaihe (2012-2013): KELA ja esitettävä määräraha ** 6 050 (sis. lisenssimaksuja 1 950) 8 800 (sis. käyttöpalvelumak- suja 3 800) Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** 400 800 - Palvelukyky ja 8 540 (sis. lisenssimaksuja 1 240) 7 600 (sis. käyttöpalvelumaksuja 2 - Palvelukyky ja - Palvelukyky ja 800) 500 840 - Palvelukyky ja 400 136 - Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Asiakastyytyväisyyden parantaminen: vähintään 8,0 (v. 2007: luonnolliset henkilöt 7,7 ja yritysasiakkaat 7,9) Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. 477 586 - Tuottavuus I-vaihe: Säästö n. 6 htv (KELAn kyselyjen vaikutus henkilöasiakkaiden verotustoiminnossa). II-vaihe: Kyselyjärjestelmän välityksellä tehtävien kyselyjen lisääminen 20 % vuodessa (vuodes-
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 23 (33) Peruslaskelma asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * kuntien sosiaalihuollon viranomaiset Tietokannan vaiheittainen laajennus (2013-2014) esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen 2010-2013 mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** ta 2011 alkaen). Esitäytetyn veroilmoituksen sähköiset palvelut (ESSI) Elektroninen arkiston muodostus (eams) Tavoittamisen hallinta Esitäytetyn veroilmoituksen sähköisten palveluiden Elektronisen arkiston muodostusmenettelyn Asiakkaan tavoittamistietojen ja asiakastulosteiden jakelun ulkoistaminen. Osana aiempaa HEVEhanketta Uusi strateginen hanke Uusi strateginen hanke Esitäytetyn veroilmoituksen sähköisten palveluiden (ESSI, hanke puuttuu) Elektroninen arkiston muodostuksen (eams, uusi hanke) Kokonaisratkaisu asiakkaan tavoittamiseksi sisältäen sähköisen tavoittamisen. (uusi hanke) 1 550 1 550 - Tuottavuus Taloudellisuus 1 000 1 000 - Palvelukyky ja 1 500 1 500 - Taloudellisuus Säästö n. 54 htv Kustannustason hallinta. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Kokonaiskustannustason hillitseminen asiakkaan tavoittamiseen liittyvien kustannusten osalta. Peruslaskelmataulukon otsikkokenttien selitteet: * Toimenpiteet voivat olla erillisiä hankkeita tai osa perustoimintaa. ** Määräraha sisältää kaikki tavoitteen saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden menot. Jos toimenpide on hanke, määräraha sisältää kaikki hankkeen toteuttamisesta erikseen aiheutuvat menot. Hankkeen määrärahan tulee täsmätä Planning järjestelmään tallennettavaan hankkeen suunnitelmaan. *** Tavoite liittyy yhteen tai useampaan tulosprisman osa-alueeseen: a. vaikuttavuus b. tuottavuus c. taloudellisuus d. kannattavuus e. kustannusvastaavuus f. suoritteet g. palvelukyky ja h. henkisten voimavarojen hallinta ja **** Jokaisella tulosprisman osa-alueella, johon tavoite liittyy, esitetään tunnusluku, jolla tavoitteen saavuttamista mitataan. Tunnusluvulle esitetään tavoitearvo vuodelle 2014 ja sen tulee täsmätä Planning järjestelmään tallennettavaan suunnitelmaan.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 24 (33) 3.2 Kehittämissuunnitelma Verohallinnon strategiset hankkeet ovat priorisoitu kuluvan vuoden aikana uudelleen. Osa hankkeista on jäädytetty kokonaan, osan aloittamista on myöhennetty tai hanketta on lykätty myöhemmäksi määrärahakehyksistä johtuen. Peruslaskelman määrärahakehyksellä ei voida kaikkia aiemmin suunniteltuja tuottavuustavoitteisiin liittyviä hankkeita jatkaa perustoimintaa vaarantamatta. Kehittämissuunnitelmassa on eritelty niiden strategisten kehittämishankkeiden rahoitustarpeet, joita peruslaskelmassa on jouduttu kiristyneen rahoitustilanteen vuoksi myöhentämään ja/tai kokonaan jäädyttämään. Hankkeiden lisärahoituksella voidaan hankkeet voidaan palauttaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Hankkeet on listattu perustoiminnan turvaamisen ja tuottavuustavoitteiden edellyttämässä tärkeysjärjestyksessä (Taulukko 9): Taulukko 9: Verohallinnon kehittämissuunnitelmaan sisältyvät toiminnalliset tavoitteet Kehittämissuunnitelma Verotili hanke/ Verotili II-vaihe HEVE 2017 (hankkeen lisärahoitus hankkeen nopeuttamiseksi) asetettu tavoite Tavoitteet kuvattu verotili -hankkeen yhteydessä (peruslaskelma) Tavoitteet kuvattu henkilöverotus 2017-hankkeen yhteydessä (peruslaskelma) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi (=kehittämishanke) Vuodella myöhennetyn II-vaiheen palauttaminen aiempaan aikatauluun vuosille 2011-2013 VH:n rahoitustilanteesta johtuen jäädytetyn TTShankkeen valmistelun aloittaminen vuonna 2013 esitettävä määräraha * 4 000 4 000 Tulosprisman osa-alue ** Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 *** Kehittämissuunnitelmataulukon otsikkokenttien selitteet: * Määräraha sisältää kaikki kehittämishankkeen toteuttamisesta erikseen aiheutuvat menot. Määrärahan tulee täsmätä Planning järjestelmään tallennettavaan hankkeen suunnitelmaan. ** Tavoite liittyy yhteen tai useampaan tulosprisman osa-alueeseen: a. vaikuttavuus b. tuottavuus c. taloudellisuus d. kannattavuus e. kustannusvastaavuus f. suoritteet g. palvelukyky ja h. henkisten voimavarojen hallinta ja *** Jokaisella tulosprisman osa-alueella, johon tavoite liittyy, esitetään tunnusluku, jolla tavoitteen saavuttamista mitataan. Tunnusluvulle esitetään tavoitearvo vuodelle 2014 ja sen tulee täsmätä Planning järjestelmään tallennettavaan suunnitelmaan. 4 KEHYSEHDOTUS Suunnittelukauden ennustettavuutta heikentävät yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttamat vaikutukset (pakollisten lainsäädäntömuutosten määrä ja monimutkaistuminen) ja teknologian vanhentumisen johdosta tehtävät pakolliset tietojärjestelmäuudistukset. Haaste hallittavuudelle on juuri hankkeiden samanaikaisuus tuottavuutta parantavien strategisten kehittämishankkeiden kanssa. Tietojärjestelmäuudistukset ja yleensä palvelu ei ole vähentänyt tietotekniikan ylläpitokustannuksia. Inflaatio vaikuttaa merkittävästi toiminnan taloudellisuuteen myös palvelukustannusten kasvun kautta (volyymin kasvu ja hintatason nousu). Uusien sähköisten palvelujen käyttöönotto kasvattaa ylläpidettävien tietojärjestelmien määrää ja siten myös tietotekniikan ylläpitokustannuksia.
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 25 (33) Verohallinnon tuottavuusohjelma edellyttäisi kehittämistoimintatason säilyttämistä ennallaan koko suunnittelukauden ajan. Tuottavuusohjelman edellyttämää rahoitustarvetta on katettu aiempina vuosina siirtomäärävaroista. Siirtomäärärahakannan pienentyminen jo ennen suunnittelukauden alkua alle suositellun tavoitetason edellyttää Verohallinnon pitkän aikavälin rahoitushallinnan arviontia. Verohallinnon kehysehdotus perustuu olettamukseen, että kehyskauden hinta- ja kustannuskehitystä kompensoidaan vuosittaisilla inflaatiotarkistuksilla suoraan talousarviomenettelyssä. Verohallinnon maksulliseen toimintaan kuuluvat verotuksen ennakkopäätökset, eräät valtion maksuperustelain tarkoittamat julkisoikeudelliset suoritteet sekä liiketaloudellisesti hinnoitellut muut suoritteet. Suoritteiden hinnoittelu tarkistetaan 1.1.2013 voimaan tulevassa Valtiovarainministeriön asetuksessa Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta. Maksullisen toiminnan suoritteiden tuottamiseen käytetään noin 1 % Verohallinnon henkilöstömäärästä. Toiminnan suoritekohtaista kustannusvastaavuutta parannetaan. Verohallinnon maksullisen toiminnan tulot ovat noin 1 % vuotuisten toimintamenojen määrästä. Verohallinnon toimintaja taloussuunnitelmassa ei esitetä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa, koska tulot jäävät ohjeessa TM 0802 mainitun 5 M :n rajan alle. Kehysehdotuksen laadinnan muista asiaperusteista on tarkemmin luvussa 2.2. 4.1 Pääluokan 28 ja osaston 12.28 momentit Pääluokan 28 ja osaston 12.28 momenttien kehysehdotukset on tallennettu yhteenvedoksi Planning järjestelmästä (liite 1). 4.2 Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Taloudellisen tilanteen vuoksi strategiset kehittämishankkeet on arvioitu uudelleen. Peruslaskelman lähtökohtana on voimassa oleva toimintamäärärahakehys, joka suunnittelukaudella mahdollistaa vain noin 70 %:n panostuksen strategiseen kehittämiseen aiemmin tavoitelluista strategisista hankkeista (TTS 2010-2013). Strategisten hankkeiden keskeyttämiset ja viivästymiset myöhentävät toiminnallisten uudistusten käyttöönottoa, joka on ollut henkilöstövähennysten perusta. Käytössä oleva määrärahakehys ei mahdollista edes tuottavuusohjelman mukaista palkkakustannustasoa vuodesta 2013 alkaen. Suunnittelukaudella tietotekniikkaan käytettävissä olevia varoja joudutaan kohdistamaan aiempaa enemmän pakollisiin teknologiamuutoksiin. Täten kehitystoiminnan jäädyttäminen myöhentää ja estää aiemmin esillä olleen suunnitelman mukaisten tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Kehysehdotus ylittää vuoden 2013 aiemman kehyspäätöksen 6,999 M palkkakustannusvajeen osalta. Vuoden 2014 kehysehdotus sisältää palkkakustannusvajeen 7,041 M :n tarkistamisen lisäksi 10,0 M :n toimintamäärärahatason korotuksen hallitun siirtomäärärahatason aikaansaamiseksi (2,8 % vuoden nettomenoista). Vastaavia palkkakustannussäästöjä ei saavuteta henkilöstön luontaisen poistuman avulla. Toimintamenomomentti ja peruslaskelma on tallennettu yhteenvedoksi Planning järjestelmästä (liite 2).
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 26 (33) 4.3 Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmassa esitetään suunnittelukauden jälkeisten vuosien mahdollisen tuottavuusohjelman jatkamiseen tarvittavat kustannusvaikutukset. Rahoitustilanteesta johtuen osa aiemmin esitellyistä strategisista hankkeista on jouduttu siirtämään kehittämissuunnitelmaan. Strategisten kehittämishankkeiden lisärahoitus mahdollistaa vasta suunnittelukauden jälkeen mahdollisesti tavoiteltavat tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset, koska hankkeiden htv-vaikutukset voidaan realisoida vasta uuden toimintatavan käyttöönottovaiheen jälkeen. Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma on tallennettu yhteenvedoksi Planning järjestelmästä (liite 3). 4.4 Muihin kuin pääluokan 28 ja osaston 12.28 momentteihin liittyvät ehdotukset Verohallinto ei ole tässä yhteydessä hakemassa muuta kuin toimintamäärärahoihin kohdistuvaa rahoitusta. Verohallinnon kehittämishankkeista seuraavat hankkeet liittyvät joko sähköisten palveluiden laajentamiseen ja/tai viranomaisyhteistyön tehostamiseen, joiden osalta myös muutkin kuin toimintamäärärahaperusteet täyttyisivät. Hanke Toiminnallisuuskuvaus Tilanne Hyöty VeroKysy KELAn ja kuntien sosiaalitoimen Hankkeelle ei ole rahoi- Hankkeen aikaistaminen tietopyynnöt tusta vuosina 2010-2011 eri viranomaisten työn YTJ:n sähköinen asiointi: YTJ SA, II-vaihe YTJ:n sähköinen asiointi: YTJ SA, KATSO YTJ:n sähköinen asiointi: YTJ SA, III-vaihe LIITTEET Yritysten sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto mm. yhtiön perusilmoitukset Yritysasiakkaille yhteinen Valtionhallinnon tunnistepalvelu: VH:n Katso- ja PRH:n roolitunnistejärjestelmien yhdistäminen Yritysten muiden sähköisten asiointipalveluiden (jatko vuonna 2012) Työvaihe ajoittuu vuosille 2010-2011 Lainvalmistelu käynnistyy keväällä 2010 ja tavoitteena lakiesitys syksyksi 2010. Työvaihe ajoittuu vuosille 2011-2012 Työvaihe ajoittuu vuosille 2012-2014 tehostamiseksi Yritystoiminnan pakollisten viranomaiskustannusten alentaminen. Eri viranomaisten yhteistyöhanke (TEM ja VM). Yritystoiminnan pakollisten viranomaiskustannusten alentaminen. Eri viranomaisten yhteistyöhanke (TEM ja VM). Yritystoiminnan pakollisten viranomaiskustannusten alentaminen. Eri viranomaisten yhteistyöhanke (TEM ja VM).
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 27 (33) Liite 1: Pääluokan 28 ja osaston 12.28 momentit Kehys 2011 TTS [Verohallinto] Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 186 465 169 764-16 701 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 186 465 169 764-16 701 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 130 823 124 959-5 864 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 35 679 23 937-11 742 KELAn veronsaajamaksujen maksuosuuden muutos -2,5% 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 19 963 19 068-895 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 0 1 800 1 800 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 376 713 441 313 64 600 28.01. Hallinto 0 29 000 29 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 0 29 000 29 000 28.10. Verotus ja tullitoimi 376 713 412 313 35 600 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 376 713 376 713 0 28.10.63 Takaisin maksetut verot 0 600 600 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 0 35 000 35 000 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 0 0 0 28.91.40 Tuki työnantajille 0 0 0 Taso sidottu väliaikaislakien jatkopäätöksiin! Kehys 2012 TTS [Verohallinto] Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 186 288 169 391-16 897 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 186 288 169 391-16 897 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 130 699 124 682-6 017 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 35 645 23 883-11 762 KELAn veronsaajamaksujen maksuosuuden muutos -2,5% 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 19 944 19 026-918 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 0 1 800 1 800 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 375 813 440 413 64 600 28.01. Hallinto 0 29 000 29 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 0 29 000 29 000 28.10. Verotus ja tullitoimi 375 813 411 413 35 600 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 375 813 375 813 0 28.10.63 Takaisin maksetut verot 0 600 600 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 0 35 000 35 000 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 0 0 0 28.91.40 Tuki työnantajille 0 0 0 Taso sidottu väliaikaislakien jatkopäätöksiin!
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 28 (33) Kehys 2013 TTS [Verohallinto] Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 183 502 168 356-15 146 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 183 502 168 356-15 146 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 128 744 123 912-4 832 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 35 112 23 736-11 376 KELAn veronsaajamaksujen maksuosuuden muutos -2,5% 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 19 646 18 908-738 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 0 1 800 1 800 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 366 313 437 912 71 599 28.01. Hallinto 0 29 000 29 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 0 29 000 29 000 28.10. Verotus ja tullitoimi 366 313 408 912 42 599 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 366 313 373 312 6 999 150 htv:n palkkakustannusvajeen poisto 28.10.63 Takaisin maksetut verot 0 600 600 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 0 35 000 35 000 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 0 0 0 28.91.40 Tuki työnantajille 0 0 0 Taso sidottu väliaikaislakien jatkopäätöksiin! Kehys 2014 TTS [Verohallinto] Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 0 172 513 172 513 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 0 172 513 172 513 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 0 127 005 127 005 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 0 24 328 24 328 KELAn veronsaajamaksujen maksuosuuden muutos -2,5% 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 0 19 380 19 380 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 0 1 800 1 800 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 0 447 954 447 954 28.01. Hallinto 0 29 000 29 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 0 29 000 29 000 28.10. Verotus ja tullitoimi 0 418 954 418 954 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 0 383 354 383 354 150 htv:n palkkakustannusvajeen poisto ja siirtomäärärahakannan korotus (toiminn 28.10.63 Takaisin maksetut verot 0 600 600 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 0 35 000 35 000 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 0 0 0 28.91.40 Tuki työnantajille 0 0 0 Taso sidottu väliaikaislakien jatkopäätöksiin!
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 29 (33) Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Yhteenveto [Verohallinto] [28.10.01 Verohallinnon toimintamenot] [PERUSLASKELMA] MENOT 2008 tot. 2009 arvio 2010 suunn. 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Palkkaukset 250 504 254 043 246 500 239 716 236 517 233 271 234 671 Vuokrat 25 020 26 300 26 800 27 300 27 300 27 300 27 300 Muut kulutusmenot 115 938 117 500 118 200 118 500 116 000 115 500 115 000 Investoinnit 1 528 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 MENOT YHTEENSÄ 392 990 400 343 394 000 388 016 382 317 378 571 379 471 TULOT Maksullinen toiminta 3 447 3 330 3 330 3 430 3 430 3 430 3 430 EU-tulot 11 0 0 0 0 0 0 Yhteisrahoitteinen toiminta 2 643 400 400 1 300 1 300 1 300 1 300 Muut tulot 53 250 250 250 250 250 250 TULOT YHTEENSÄ 6 154 3 980 3 980 4 980 4 980 4 980 4 980 NETTOMENOT 386 836 396 363 390 020 383 036 377 337 373 591 374 491 RAHOITUS Talousarvio 357 214 373 946 396 324 0 0 0 0 Lisätalousarvio I 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio II 6 188 1 745 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio III 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio IV 0 0 0 0 0 0 0 Kehyspäätös 0 0 0 376 713 375 813 366 313 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 363 402 375 691 396 324 376 713 375 813 366 313 0 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 47 601 24 167 3 495 9 799 3 476 1 952-5 326 Siirtomäärärahakannan muutos -23 434-20 672 6 304-6 323-1 524-7 278-374 491 Siirtomäärärahakanta 31.12. 24 167 3 495 9 799 3 476 1 952-5 326-379 817 EHDOTUKSEN MUKAINEN SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Ehdotus 0 0 0 376 713 375 813 373 312 383 354 Siirto edelliseltä vuodelta 47 601 24 167 3 495 9 799 3 476 1 952 1 673 Siirtomäärärahakannan muutos -23 434-20 672 6 304-6 323-1 524-279 8 863 Siirtomäärärahakanta 31.12. 24 167 3 495 9 799 3 476 1 952 1 673 10 536 Henkilöstömäärä (HTV) 5 757 5 650 5 400 5 200 5 100 5 000 5 000
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 30 (33) Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Yhteenveto [Verohallinto] [28.10.01 Verohallinnon toimintamenot] [KEHITTÄMISSUUNNITELMA] MENOT 2008 tot. 2009 arvio 2010 suunn. 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Palkkaukset 250 504 254 043 246 500 239 716 236 517 233 271 234 671 Vuokrat 25 020 26 300 26 800 27 300 27 300 27 300 27 300 Muut kulutusmenot 115 938 117 500 118 200 120 500 118 000 117 500 117 000 Investoinnit 1 528 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 MENOT YHTEENSÄ 392 990 400 343 394 000 390 016 384 317 380 571 381 471 TULOT Maksullinen toiminta 3 447 3 330 3 330 3 430 3 430 3 430 3 430 EU-tulot 11 0 0 0 0 0 0 Yhteisrahoitteinen toiminta 2 643 400 400 1 300 1 300 1 300 1 300 Muut tulot 53 250 250 250 250 250 250 TULOT YHTEENSÄ 6 154 3 980 3 980 4 980 4 980 4 980 4 980 NETTOMENOT 386 836 396 363 390 020 385 036 379 337 375 591 376 491 RAHOITUS Talousarvio 357 214 373 946 396 324 0 0 0 0 Lisätalousarvio I 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio II 6 188 1 745 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio III 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio IV 0 0 0 0 0 0 0 Kehyspäätös 0 0 0 376 713 375 813 366 313 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 363 402 375 691 396 324 376 713 375 813 366 313 0 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 47 601 24 167 3 495 9 799 1 476-2 048-11 326 Siirtomäärärahakannan muutos -23 434-20 672 6 304-8 323-3 524-9 278-376 491 Siirtomäärärahakanta 31.12. 24 167 3 495 9 799 1 476-2 048-11 326-387 817 EHDOTUKSEN MUKAINEN SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Ehdotus 0 0 0 376 713 375 813 373 312 383 354 Siirto edelliseltä vuodelta 47 601 24 167 3 495 9 799 1 476-2 048-4 327 Siirtomäärärahakannan muutos -23 434-20 672 6 304-8 323-3 524-2 279 6 863 Siirtomäärärahakanta 31.12. 24 167 3 495 9 799 1 476-2 048-4 327 2 536 Henkilöstömäärä (HTV) 5 757 5 650 5 400 5 200 5 100 5 000 5 000
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 31 (33) Liite 4: Tietojärjestelmähankeluettelo Hankeyhteenveto on tarkistettu elo-syyskuun 2009 tilanteen mukaisesti. Osasta hankkeista tarkentava työ voidaan tehdä vasta myöhemmin ja kustannustaso on arvioitu tämän hetken tietojen ja päätösten mukaisesti. Arvioita joudutaan tarkentamaan kulloisenkin hankkeen toiminnallisen tason kiinnittämisen yhteydessä. Hankeluettelo sisältää myös strategiset perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet. Hallinnonala Valtiovarainministeriö Virasto tai laitos Verohallinto Liite Hankkeen nimi IT (K/E) Verohallinnon strategiset hankkeet 4.A1 Henkilöverotuksen 2017: HEVE 2017 4.A2 Yritysverotuksen 2012: YVE 2012 Hankenumero Hankeluokka Määräraha 2011-2014 (1 000 e) Huomiot mm. pakollisuuteen ja rahoitukseen liittyen K 280024 Strategia 3 000 (+4 000) Hanke jäissä ja aloitus vasta 2013/2014 K 280025 Strategia 2 700 Paperiton prosessi tuottavuus- ja taloudellisuusvaikutusten aikaansaamiseksi 4.A3 Analyysitoiminto K 280026 Strategia 4 475 Kehittämisaikataulua pidennetty 4.A4 Verotili K 280027 Strategia 7 000 (+4 000) I-vaihe (1.1.2010 muutos): Vain pakollisia lainsäädäntömuutoksia II-vaihe: Aikataulua pidennetty Toiminto Henkilöverotus Yritys- ja yhteisöverotus Verotarkastus Veronkanto Ohjauksesta vastaava Laanterä Erkki Kukkonen Anneli Marttinen Heli Lampinen Paula 4.A5 Perintämenettelyt 2017, saldoperinthennetty K 280028 Strategia 4 792 Hankkeen aloitusta myö- Perintä Lampinen Paula (2012 alkaen) 4.A6 Verohallinnon riskienhallinta E (280030) Strategia 2 750 Kokonaishallinnan kehittä-minen Konsernihallinto pääjohtaja 4.A7 VH organisaatiouudistus 2012 E (280031) Strategia 1 400 II-vaihe: 1.5.2010 ja Konsernihallinto pääjohtaja III-vaihe: 2012/2013 4.A8 Vero.fi palvelun uudistus K 280032 Strategia 400 Valittu rajattu toteutustapa Konsernihallinto Korvola Pirjo 4.A9 Asianhallintajärjestelmä K 280033 Strategia 6 050 Edellytyshanke Tietohallinto Lehtinen Heli 4.A10 Sähköinen asiointialusta K 280034 Strategia 8 800 Edellytyshanke Tietohallinto Lehtinen Heli 4.A11 Sähköinen arkistointi K 280035 Strategia 500 Edellytyshanke Tietohallinto Lehtinen Heli 4.A12 Asiakasviestien hallinta K 280036 Strategia 400 Edellytyshanke Tietohallinto Lehtinen Heli
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 32 (33) Hallinnonala Valtiovarainministeriö Virasto tai laitos Verohallinto Liite Hankkeen nimi IT (K/E) Hankenumero Hankeluokka Määräraha 2011-2014 (1 000 e) Huomiot mm. pakollisuuteen ja rahoitukseen liittyen 4.A13 VeroKysy K 280037 Strategia 477 Hanke jäissä ja aloitus vasta 2012, jos ei saa erillisrahoitusta 4.A14 Esitäytetyn veroilmoituksen sähköiset palvelut: ESSI 4.A15 Elektroninen arkiston muodostus: eams 4.A16 Tavoittamisen hallinta K UUSI Strategia 1 500 Edellytyshanke; Aloittamista myöhennetty vuodella (v. 2011) Toiminto Viranomaisyhteistyö;Valtionhallinnon sähköiset palvelut Henkilöverotus Ohjauksesta vastaava Heikkilä Ulla-Maija K puuttuu Strategia 1 550 Tuottavuuden edistämishanke Laanterä Erkki (sähköiset palvelut) K UUSI Strategia 1 000 Edellytyshanke Hallintopalvelu Huhtala Kari Muut Verohallinnon pakollisen kehittämisen laajat hankkeet (yli 1 M :n hankkeet, ValtIT) 4.B1 YTJ:n sähköinen asiointi:ytj K 280043 Pakollinen II-vaihe: SA lainsäädäntömuutos 1 350 (viranomaisyhteistyö, asiointi) YTJ SA, II-vaihe 2010-2011 YTJ SA, Katso 2011-2012 YTJ SA, III-vaihe 2012-2014 III-vaihe: 2 050 ja Katso: 1 500 EU:n palveludirektiivin asettamat vaatimukset yritysten sähköisille palveluille sekä yrityksille yhteinen Valtionhallinnon tunnistepalvelu Tietohallinto Viranomaisyhteistyö, Valtionhallinnon sähköiset palvelut (yhteistyö PRH:n kanssa) Kara Tauno Kukkonen Anneli 4.B2 ICT toimintavarmuuden turvaaminen 4.B3 Työasemaympäristön (2010) K UUSI Pakollinen lainsäädäntömuutos K 280040 Pakollinen 4.B4 Oracle 11g käyttöönotto K 280041 Pakollinen 4.B5 HP-UX -tietokanta-alustan käyttöönotto K 280042 Pakollinen 4.B6 Eräkäyttöympäristö K UUSI Pakollinen 4.B7 Työasemaympäristön 2014 K UUSI Pakollinen 6 311 VM:n pakolliset tietoturvatasomääräykset (Vahti-määräykset) 6 842 Siirrytään omien laitteiden hankinnan sijasta 4 v leasing-menettelyyn 100 Tietokantaohjelmiston versionvaihto 200 Tietokannan alustan vaihto 2 930 Eräohjelmistoalustan vaihto: Aloitusta myöhennetty vuodelle (v. 2011) 7 500 Varaus seuraavaan laitteiden uusintakierrokseen v. 2013/2014 alkaen Tietohallinto Tietohallinto Tietohallinto Tietohallinto Tietohallinto Tietohallinto Heikura Markku Lehtinen Heli Lehtinen Heli Lehtinen Heli Heikura Markku Heikura Markku
VEROHALLINTO TTS 2011-2014 33 (33) Hallinnonala Valtiovarainministeriö Virasto tai laitos Verohallinto Liite Hankkeen nimi IT (K/E) 4.B8 ASVA-järjestelmän uudistaminen 4.B9 Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen: ENNO 4.B10 Perusverokortti- ja -ennakkojärjestelmien uudistaminen 4.B11 Perintö- ja lahjaverouudistus: PELA Hankenumero Hankeluokka K puuttuu Pakollinen K puuttuu Pakollinen K puuttuu Pakollinen K puuttuu Pakollinen 4.B12 Kiinteistöt hanke: KIVE K puuttuu Pakollinen Määräraha 2011-2014 (1 000 e) Huomiot mm. pakollisuuteen ja rahoitukseen liittyen 1 650 Teknisen ratkaisun vanheneminen (FAS) 3 000 Teknisen ratkaisun vanheneminen (Dcom) 2 500 Teknisen ratkaisun vanheneminen: FASjärjestelmä 900 Teknisen ratkaisun vanheneminen: FASjärjestelmä 2 000 Teknisen ratkaisun vanheneminen Toiminto Henkilöverotus Henkilöverotus Henkilöverotus Henkilöverotus Henkilöverotus Ohjauksesta vastaava Laanterä Erkki Laanterä Erkki Laanterä Erkki Laanterä Erkki Laanterä Erkki 4.B13 YTJ:n uudistaminen K puuttuu Pakollinen 600 Teknisen ratkaisun vanheneminetyö, Viranomaisyhteis- Kukkonen Anneli sähköinen asiointi Ennen v. 2011 päättyvät hankkeet (aiemmin raportoitujen sulkeminen, yli 1 M :n hankkeet, ValtIT) 4.C1 Veronsaajien verkkopalvelu K 280029 Strategia 0 Päättyy v. 2009 Veronkanto Lampinen Paula 4.C2 Verojen maksamismenettely 2012 K 280038 Pakollinen lainsäädäntömuutos 4.C3 Tulostuksen hallinta K 280039 Pakollinen 4.C4 VeroDCOM/ASI: Asiakasrekisterin K puuttuu Pakollinen (Dcom) 0 SEPAn voimaantulo Päättyy v 2009 Veronkanto Lampinen Paula 0 Päättyy v. 2010 Tietohallinto Lehtinen Heli 0 Päättyy v. 2010 Verotuksen yhteiset palvelut Kukkonen Anneli