SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 1 Rakennuslautakunta Aika 08.11.2016 klo 17:00 Paikka Sastamalan kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 75 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 76 Poikkeamishakemus 2016-31, 790-422-2-34, Käpykankaantie 39 77 Poikkeamishakemus 2016-32, 790-18-11-2, Villinkuja 2 10 78 Poikkeamishakemus 2016-35, 790-506-1-19, Koivumäentie 29 79 Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 16 80 Rakennusvalvonnan vuoden 2016 Käyttötalouden toteutuminen, lokakuu 81 Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat 18 82 Suunnittelutarveratkaisuhakemus 2016-30, 790-555-2-17, Särkijärventie 83 Suunnittelutarvehakemus 2016-33, 790-563-2-43, Tiisalantie 91 84 Poikkeamishakemus, 2016-37, Rajalantie 20, 790-511-11-20 5 13 17 19 23 27
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 2 Rakennuslautakunta Aika 08.11.2016 klo 17:00 Paikka Sastamalan kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Jarkko Pentti puheenjohtaja Palomäki Leena I varapuheenjohtaja Hituri Raija jäsen Metsälä Jarmo jäsen Pietilä Tarja jäsen Välimäki Olli jäsen Kaaja Kari varajäsen Henttonen Juha rakennustarkastaja Hurnanen Paula pöytäkirjanpitäjä Hannuksela Merja-Liisa maankäyttöpäällikkö Poissa Virtanen Tauno Toivonen Vili jäsen nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pentti Jarkko puheenjohtaja 74-84 :t Paula Hurnanen pöytäkirjanpitäjä Kari Kaaja Olli Välimäki Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Sastamalan kaupungin rakennusvalvontatoimisto, 15.11.2016 klo 9-15
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 3 Rakennuslautakunta 74 08.11.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKLTK 08.11.2016 74 Lautakunnan kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on yli puolet lau takunnan jäsenistä. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 4 Rakennuslautakunta 75 08.11.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta RAKLTK 08.11.2016 75 Pöytäkirjan tarkastaa kullakin kerralla kaksi erikseen valittua pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Tauno Virtanen ja Olli Välimäki. Päätös: Valittiin Kari Kaaja ja Olli Välimäki.
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 5 Rakennuslautakunta 76 08.11.2016 Poikkeamishakemus 2016-31, 790-422-2-34, Käpykankaantie 39 630/10.03.00/2016 RAKLTK 08.11.2016 76 Hakija ja rakennuspaikka Leena Kiili on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Rau ta veden Isosaaressa olevaa kiinteistöä 790-422-2-34. Kiinteistön pin ta-ala on 3666 m2. Rakennushanke Hakemus koskee vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosta vaki tui sek si asunnoksi. Tähän mennessä käytetty ja haettu kerrosala haetun ra ken nus paikan alueella Rakennuspaikalla on vapaa-ajan asuinrakennus (143 k-m2). Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 125 mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan ra ken nus lupa. MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta ase ma kaa vaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri tyi ses ti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan pe rus tee na. Alueella on voimassa ranta-asemakaava sekä oi keus vai kut tei nen osayleiskaava, joissa rakennuspaikan käyttötarkoitus on mää rät ty loma-asumiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Käyttötarkoituksen muutosta on perusteltu paikkakunnalle muutolla. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) Isosaari on on mer kit ty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ul koi lun oh jaamis tar vet ta (MU). Alueen pääkäyttömuoto on metsätalous ja sil le suuntautuu tai on odotettavissa ulkoilukäyttöä. Alue kuuluu val ta kun-
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 6 Rakennuslautakunta 76 08.11.2016 nal li ses ti arvokkaaseen Karkun-Tyrvään kulttuurimaisemaan (MAv). Kiuralantien varteen on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Yleiskaava Alueella on voimassa Ellivuoren oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2002), jossa alue on loma-asuntoaluetta (RA). Korttelialueella on vierek käin 10 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus mää räytyy rakennusjärjestyksen mukaisesti. Asemakaava Alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Ollinpojan rantakaavassa (1980) alue on määritetty loma-asuntoalueeksi. Kullekin ra ken nus paikal le saa rakentaa enintään 100 m2 suuruisen loma-asunnon. Ra kennus oi keu teen sisältyvänä saa rakennusalalle rakentaa enin tään 40 m2 suuruisen erillisen sauna- tai varastorakennuksen. Alu eel la on kielletty vesikäymälän rakentaminen. Korttelialueella on vie rek käin 8 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Korttelialue rajautuu li säk si kaavan ulkopuolella oleviin loma-asunnon rakennuspaikkoihin. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Rautaveden Isosaaressa, Ellivuoren poh joispuo lel la. Etäisyys kuntakeskukseen on n. 18 km. Etäisyys ala kou luun on 10 km, yläkouluun 17 km, kauppaan ja päiväkotiin 8 km. Alu eel la on Illon vesiosuuskunnan vesijohto ja painevesiviemäri. Kiu ra lan tien varressa ei ole kevyen liikenteen väylää, eikä jalankulkuun tai pyöräilyyn soveltuvia pientareita. Tietä ei ole valaistu. Rakennuspaikka on loivassa rinteessä ja puustoinen ja se sijaitsee Ollin po jan rantakaava-alueella loma-asuntoalueen korttelialueella 2. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksesta ei ole jätetty huo mau tuksia. Lausunnot Pelastusviranomaiselta on pyydetty lausunto pelastustoiminnan tur vaami ses ta ympärivuotisesti ko. alueella. Pelastusviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa (RL 2012-0210, 5.9.2012) vapaa-ajan asunnolle, jonka kerrosala on 140 m2. Tähän loma-asuntoalueen kortteliin, joka sijaitsee Isosaaren län si puolel la, on myönnetty aiemmin kaikkiaan kolme poikkeamislupaa loma-asun non käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asun nok si. Kiinteistölle 790-422-2-31 poikkeamislupa on myönnetty v. 2006. Käyttötarkoituksen muutokselle ei ole haettu rakennuslupaa, jo ten poikkeamislupa ei ole enää voimassa. Kiinteistölle 790-422-2-32 on myönnetty poikkeamislupa v. 2010 ja käyt tö tar koi tuk sen muutokselle
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 7 Rakennuslautakunta 76 08.11.2016 haettu rakennuslupa 2011, mutta rakennusluvan seu ran ta kor tin mukaan töitä ei ole aloitettu eikä käyt töön ot to kat sel mus ta ole pidetty. Rakennuslupapäätöksen mukaan luvan voi mas sa olo on päättynyt 3.3.2016. Kiinteistölle 790-422-2-39 on poik keus lu pa myönnetty vuonna 2011 ja rakennusluvan loppukatselmus on pi det ty 22.10.2014. Tällä rantakaavan korttelialueella on siten 7 lo ma-asun toa ja yksi vakituinen asuinrakennus ja tämän lisäksi kort te li alu een vieressä (rantakaavan ulkopuolella) pohjoispuolella on kaksi lo ma-asun toa. Lisäksi Ollinpojan rantakaava-alueelle kortteliin 3 on myönnetty 2008 poikkeamislupa vakituisen asuinrakennuksen rakentamiselle lo ma-asutus alu een korttelialueelle, joka sijaitsee Isosaaren itä puo lel la. Isosaaren pohjoispäässä, jossa vain osayleiskaava ohjaa ra ken ta mista, on tehty viisi muuta päätöstä vapaa-ajan asunnon käyt tö tar koi tuksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi. Myönteisen poik kea mis luvan saaneista yksi ei ole hakenut rakennuslupaa käyt tö tar koi tuk sen muutokselle. Yksi puolestaan on hakenut rakennusluvan, mut ta ei ole seurantakortin mukaan aloittanut rakentamista ja lupa on vanhentunut v. 2015. Alueella on keskitetty vesi- ja jätevesihuolto. Rakennuspaikan koko on riittävä. Rakennusjärjestyksen mukaan raken nus pai kan vähimmäiskoko yhtenäisen vesihuoltojärjestelyn alu eel la on 2000 m2. Rakennusjärjestys ei erottele rakennuspaikan koon suhteen ranta-aluetta muusta rakentamisesta, eikä vakituista asu mis ta vapaa-ajan asumisesta. Rakennuspaikalle johtaa n. 400 m pituinen yksityistie. Pe las tus vi ranomai sel ta saadun lausunnon perusteella ympärivuotinen pe las tus toimin ta voidaan turvata rakennuspaikalla kaikissa normaalitilanteissa. Rakennus on sijoitettu kaavan mukaisen rakennusalan reunaan ja on huomattavasti lähempänä rantaa (12 m rantaviivasta), mitä ra ken nusjär jes tys sallisi (30 m rantaviivasta yli 80 m2 rakennuksilla). Yh dys kunta suun nit te lun näkemyksen mukaan vakituisessa asuin käy tös sä olevan rakennuksen tulisi olla rantaviivasta vähintään ra ken nus jär jes tyk ses sä edellyttämällä etäisyydellä. Alue sijoittuu erilleen yhdyskuntarakenteesta. Alue, jolla ha ke muk sen kiinteistö on, sijoittuu kauas kouluista, päiväkodeista, päi vit täis ta va ramyy mä löis tä ja muista päivittäisistä peruspalveluista. Pal ve lu jen saatavuus on siten heikko. Julkisen liikenteen ja kevytväylien puut tu minen heikentävät osaltaan palvelujen saavutettavuutta. Alue on myös irrallaan vanhoista, tiheään rakennetuista kyläalueista. Ranta-asemakaava on ns. maanomistajakaava, joka laaditaan pääasias sa loma-asutuksen järjestämiseksi (MRL 73 ). Ta van omai ses ti ranta-asemakaavalla ei ole mahdollista muodostaa uusia va ki tui sen
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 8 Rakennuslautakunta 76 08.11.2016 asumisen rakennuspaikkoja. Vakituisen asumisen edellytyksiä voi daan sitä vastoin tarkastella rantaosayleiskaavoilla, joissa onkin Sas ta ma lassa osoitettu vakituiseen asumiseen soveltuvia alueita. Ran ta-ase makaa va ei vanhene muiden asemakaavojen tapaan sil loin kaan, kun ne jäävät toteutumatta tai toteutuvat kaavasta poik kea val la tavalla. Ranta-asemakaavaa ei voi myöskään kumota maan omis ta jia kuulematta. Maankäytön keskeiset kysymykset, mukaan lukien vakituisen asu misen ja loma-asumisen maankäytölliset tarpeet, tulee ensisijaisesti ratkais ta pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja kestävän kehityksen pe ri aattei den mukaisen yleis- ja asemakaavojen laatimisen ja yl lä pi tä mi sen kautta, jossa työssä huomioidaan alueiden erityiset luon non- ja ympäristönsuojelulliset arvot. Ratkaisut tulee tehdä laajoina ko ko naisuuk si na, ja niiden vaikutukset tulee arvioida kaavoitukselle ase tet tu jen vaatimusten mukaisesti. Kaavat laaditaan juridisesti mah dol li sim man sitovina, jolloin maankäytön kehitys on en nus tet ta vaa ja myös yksityisoikeudelliset näkökohdat tulevat turvatuiksi. Tä män vuoksi on myös tärkeää, että kunta yhdessä eri toimijatahojen kans sa sitoutuu yhteisesti hyväksytyn kaavaratkaisun nou dat ta mi seen. Käyttötarkoituksen muutokset eivät saa myöskään johtaa sii hen, että vapaa-ajan asumiseen tarkoitetut alueet muuttuisivat siinä mää rin vakituisen asumisen alueiksi, että alkuperäiset vapaa-ajan käy tön olosuhteet ja edellytykset heikkenisivät. Vapaa-ajan alueiksi tar koi tetuil la alueilla tulisi jatkossakin voida kokea arjesta ir taan tu mis ta ja luontoa, ilman mm. vakituisen asumisen aktiviteeteista ai heu tu via häiriöitä. Lupa- ja kaavoituskäytäntö edellyttää maanomistajien tasapuolista koh te lua päätöksenteossa. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edel lyt tää vakituisen asumisen sallimista myös alueen muille vastaaville maanomis ta jil le, mikä tiheään rakennetuilla ranta-alueilla johtaa suun nit te lemat to man taaja-asutuksen muodostamiseen rannalle. Tä mä aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n 1 momentin 1 koh das sa tarkoitetulla tavalla haittaa kaavan toteuttamiselle ja aluei den käytön muulle järjestämiselle. Edellä kuvatun taaja-asutuksen muo dos ta mi nen ei ole välttämättä mahdollista kaavallakaan. Ha ke muk ses sa ei ole esitetty MRL 171 :n tarkoittamaa erityistä syy tä. Ha ki jan muutto paikkakunnalle ei ole maankäyttö- ja ra ken nus lain tarkoit ta ma erityinen syy poikkeamiselle. Hakemuksessa oli si py rit tä vä osoittamaan, miksi tämä rakennuspaikka tai alue so vel tuu va ki tui seen asumiseen voimassa olevista kaavoista poiketen. Poik kea mis ta ei ole, muidenkaan edellytysten täyttyessä, mah dol lis ta myöntää il man erityistä syytä. Poikkeamistoimivalta asian ratkaisemisessa on kunnalla (kau pun ginhal li tuk sel la). Lupaa ei kuitenkaan pidä myöntää, jos sille ei ole olemas sa oikeudellisia edellytyksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön pe rusteel la tälle poikkeamisluvalle ei edellytyksiä näyttäisi olevan, vaan
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 9 Rakennuslautakunta 76 08.11.2016 hakemus tulisi hylätä. Poikkeamispäätöksin ei voida sallia sel lais ta rakentamista, joka ei olisi mahdollista kaavallakaan. Ellivuoren osayleis kaa vaa laadittaessa maankäyttö ja korttelialueiden käyt tö tar koi tus on ratkaistu, selvitetty ja ratkaisun vaikutukset arvioitu. Osa yleis kaa vat hyväksyy niiden laajojen vaikutusten vuoksi kau pun gin val tuus to. Mikäli Isosaaressa halutaan jatkossa edistää vakituista asumista, se tu li si tutkia osayleiskaavaa muuttamalla ja tämän jälkeen oh jaa vuu deltaan vanhentunut rantakaava kumoamalla, mikäli maan omis ta jien yhteinen tavoite on vakituinen asuminen alueella. Tällöin va ki tui sen asumisen salliminen olisi harkittua ja kaupunki olisi selvillä pää tök sen siihen kohdistavista velvoitteista. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija, maankäyttöpäällikkö Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että se ei puolla kau pun ginhal li tuk sel le poikkeamislupaa valmistelutekstistä ilmenevin pe rus tein. Päätös: Keskustelun kuluessa Kari Kaaja esitti, että poikkeamislupa myönnetään ja puheenjohtaja täydensi Kaajan esitystä: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kaupunginhallitukselle poikkeamislupaa. Perustelut/erityiset syyt: Isosaaren länsipuolelle, jossa tämä kiinteistö sijaitsee, Sastamalan kaupunki on valmistelutekstin mukaisesti myöntänyt 3 vastaavaa poikkeamislupaa ja yhdenvertaisuusperiaatteen (maanomistajien tasapuoleinen kohtelu) mukaisesti haetulle kiinteistölle on myönnettävä vastaava lupa. Aiemmat päätökset osoittavat kaupungin linjanneen alueen vakituiseen asumiseen sopivaksi. Lisäksi Isosaareen on rakentunut vesi ja viemäriverkosto sekä valokuituyhteys. Kiinteistö on liitetty kaikkiin edellä mainittuihin (olosuhteet ovat muuttuneet kaavan laatimisen jälkeen). Nämä ovat tyypillisiä vakituisen asumisen palveluja ja tätä on pidettävä erityisenä syynä. Leena Palomäki kannatti Kaajan esitystä. Suoritetussa äänestystä Kari Kaajan esitystä kannattivat Leena Palomäki, Kari Kaaja, Olli Välimäki ja Pentti Jarkko. Esittelijän ehdotusta kannattivat Tarja Pietilä, Jarmo Metsälä ja Raija Hituri. Päätökseksi tuli Kari Kaajan esitys, että rakennuslautakunta puoltaa kaupunginhallitukselle poikkeamislupaa. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, 040 838 0683
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 10 Rakennuslautakunta 77 08.11.2016 Poikkeamishakemus 2016-32, 790-18-11-2, Villinkuja 2 672/10.03.00/2016 RAKLTK 08.11.2016 77 Hakija ja rakennuspaikka Juha Tuomisto ja Tiina Vähävihu ovat jättäneet poik kea mis ha ke muksen, joka koskee tonttia 790-18-11-2. Tontti sijaitsee Vammalan Pikku-Kuk ku ris sa osoitteessa Villinkuja 2. Tontin pinta-ala on 1819 m2 ja tontti on rakentamaton. Rakennushanke Hakijan tarkoituksena on rakentaa kaksikerroksinen yksiasuntoinen eril lis pien ta lo, jonka kerrosala on 301 k-m2. Poikkeaminen Poikkeamista haetaan kaksikerroksisen rakennuksen rakentamiselle ton til le, jonka asemakaavan mukainen suurin sallittu kerrosluku on I u 2/3 eli tontille sallitaan yksi kerros ja lisäksi ker ros alaan kuuluvien ti lojen rakentamista osaan ullakon tasoa. Maan käyt tö- ja ra ken nus lain 58 mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin ase ma kaa vaa (ra ken tamis ra joi tus). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeuksen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Asemakaavan kerrosluku I u 2/3 halutaan poikkeamisen kautta muuttaa kerrosluvuksi II. Kerrosluku (II) antaa enemmän vapauksia 2. krs:n poh ja suun nit te luun ja ikkunoiden avaamiseen maisemaan. Alueella muitakin sa mai sen kerrosluvun pientaloja. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa tontti sijaitsee taa ja ma toi min to jen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taa ja ma toimin to jen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hal lin non ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy vir kis-
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 11 Rakennuslautakunta 77 08.11.2016 tys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä lii ken ne aluei ta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huo mio ta yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksenmukaiseen to teut tamis jär jes tyk seen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee vält tää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviä ym pä ris töhäi riöi tä (melu, haju yms.). Lisäksi tontti sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Karkun-Tyrvään kult tuu ri mai se ma-alu een rajalla. Valtakunnallisesti ja maa kun nal li ses ti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, ra ken ta mi ses sa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai mai se ma näh tä vyy den kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kult tuu ri pe rin nön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden mai sema-aluei den historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Val ta kun nal lises ti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin mer kit täväs ti vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto mu seo vi ranomai sil ta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yleiskaava Alueella on voimassa Sastamalan keskustan rakenneosayleiskaava vuo del ta 2014. Osayleiskaavassa alueella on merkintä pien ta lo val tainen alue (AP). Merkinnällä on osoitettu asumisen käyttöön va rat ta vat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Mer kin tä voi sisältää myös pienehköjä palvelujen ja ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman työpaikkatoiminnan alueita. Samoin siihen si säl tyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä ka tu aluei ta. Alueen toteutus tulee tutkia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2007 tontti kuuluu eril lispien ta lo jen korttelialueeseen (AO-16). Kullekin tontille saa ra ken taa enintään kaksi asuntoa käsittävän erillispientalon. Rakennusten etäisyy den naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Ra ken nus lu pavi ran omai nen voi erityisestä syystä sallia talous- tai au to suo ja ra kennuk sen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin ra jaa. Enimmäiskerrosluku on I u 2/3. Murtoluku u kirjaimen jäljessä osoit taa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alas ta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Ton tin tehokkuusluku on 0,25. Sijainti Tontti sijaitsee Vammalan taajaman itälaidalla Vehmaan kau pun ginosan korttelissa 11, Tampereentien eteläpuolella, Pikku-Kukkurina tunne tul la alueella. Paikalta on matkaa Vammalan torille noin 2,5 km. Naapurien kuuleminen Naapureilla ei ole ollut huomauttamista hankkeesta.
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 12 Rakennuslautakunta 77 08.11.2016 Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Pikku-Kukkurin alueen on kaava on vahvistettu vuonna 2007. Alu eel le on kaa voi tet tu viisi erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yh teen sä 14 tont tia. Kahdella korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on I u 2/3 eli yksi kerros ja lisäksi kerrosalaan kuu lu via tiloja osaan ul la kon tasoa. Kahdella korttelialueella suurin sallittu ker ros lu ku on 2/3 k I u 2/3 eli yksi kerros ja lisäksi ker ros alaan kuuluvia tiloja osaan kel la ri ker ros ta ja ullakon tasoa. Yh del lä kort te li alu eel la suurin sal lit tu ker ros lu ku on 2/3 k II eli kaksi kerrosta ja lisäksi kerrosalaan kuu lu via tiloja osaan kel la riker ros ta. Alueen tonteista kahdeksalle on tähän mennessä rakennettu. Kaksi raken net tua tonttia on korttelialueella, jolle sallitaan kaksi täy si mit tais ta kerrosta. Kolmelle tontille, joilla kaavan sallima suurin ker ros lu ku on edellä mainittu 2/3 k I u 2/3, on rakennettu erillispientalot, jot ka on toteutettu niin, että ne ulospäin näyttävät siltä kuin niissä oli si kaksi täyttä kerrosta. Alueelle rakennetut kaksikerroksiset ja kaksikerroksisilta vaikuttavat raken nuk set ovat yhtä lukuun ottamatta maastossa kor keam mil la ja näky väm mil lä paikoilla kuin hakemuksen ra ken nus paik ka. Uusi kak si kerrok si nen rakennus ei siis poikkea olemassa olevasta ra ken ne tus ta ympäristöstä eikä ai heu ta ympäristö- tai mai se ma hait taa. Edel li sen perusteella olisi koh tuu ton ta ja kiin teis tön omis ta jien ta sa puo li sen kohtelun periaatteen vas tais ta estää hakijoita ra ken ta mas ta kak si kerrok sis ta rakennusta ym pä ris töön, joka on jo suu rel ta osin to teu tu nut kaksikerroksisena ase ma kaa vas ta huo li mat ta. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että tässä tapauksessa kaavaan mer kitys tä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta I u 2/3 poik kea mi nen rakentamalla kaksikerroksinen erillispientalo ei aiheuta haittaa kaa voituk sel le, kaavan toteutumiselle tai alueen käytön jär jes tä mi sel le. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan poikkeamiselle on erityinen syy ja poikkeaminen täyttää MRL 171 :n edellytykset. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kau pun gin hal li tuk selle Juha Tuomiston ja Tiina Vähävihun 6.10.2016 päivätyn ha ke muk sen mukaisen poikkeamisluvan myöntämistä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, 040 506 2520
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 13 Rakennuslautakunta 78 08.11.2016 Poikkeamishakemus 2016-35, 790-506-1-19, Koivumäentie 29 683/10.03.00/2016 RAKLTK 08.11.2016 78 Hakija ja rakennuspaikka Jukka Ranne ja Johanna Seppä ovat jättäneet poik kea mis ha ke muksen, joka koskee Suodenniemen Leppälammin rannalla olevaa kiin teistöä 790-506-1-19. Kiinteistön pinta-ala on 1,68 ha. Rakennushanke Hakemus koskee olemassa olevan vakituisen asunnon korvaamista uu del la vakituiseen käyttöön tarkoitetulla asuinrakennuksella sekä auto tal li/ka tos ra ken nuk sen rakentamista. Tähän mennessä käytetty ja haettu kerrosala haetun ra ken nus paikan alueella Rakennuspaikalla on asuinrakennus (85 k-m2) sekä ke vyt ra ken tei nen autotalli (n.20 m2), jotka puretaan. Rakennuspaikalla säilyy hir si nen aittarakennus (n. 40 m2). Lisäksi rakennuspaikalla on osittain pu ret tu vanhan lahovikaisen hirsirakennuksen kehikko, sekä maa kel la ri. Uuden 1½-kerroksisen asuinrakennuksen kerrosala on 185 m2. Au total lin/ka tok sen haettu kerrosala on 49 m2 ja kokonaisala 98 m2. Haettu kokonaisrakennusoikeus on siten n. 274 k-m2. Poikkeaminen MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti mää rät ty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Hakemusta perustellaan asuinrakennuksen huonolla kunnolla. Ra kennus töi den yhteydessä porataan maalämpökaivo ja liitytään kun nal liseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kiinteistön käyttötarkoitus ei muu tu
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 14 Rakennuslautakunta 78 08.11.2016 hankkeen myötä. Uudisrakennus sijoitetaan olemassa olevan oma ko tita lon tilalle, joten sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia mai se maan tai vesistön käyttöön. Myös autotalli sijoitetaan olemassa ole vien, purettavien rakennusten paikalle. Kiinteistöllä pyritään säi lyt tä mään Koivumäentien varrella oleva vanha hirsinen rakennus. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) alue on maa kun nal lises ti arvokasta kulttuuriympäristöä (akm), jolla alueen käyttö ja ra kenta mi nen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja omi nais laa tuun. Rakennuspaikka rajoittuu maatalousalueeseen, jolla on eri tyi siä ympäristöarvoja (MY), jolla on vastaava yleistavoite. Leppijoki on seudul li nen melontareitti. Nähtävillä olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n eh do tuk ses sa alue on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Mam). Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Leppälammin itärannalla, Suodenniemen kes kus tas ta n. 5 km pohjoiseen. Suodenniemen keskustassa on alakou lu, päiväkoti, päivittäistavaramyymälä ja muita pai kal lis kes kuk sen peruspalveluita. Sävintiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Kou lu kul jetus pe ri aat tei den mukaan Sävintiellä tiensuuntainen kul ke mi nen on riittävän turvallista 3.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Rakennuspaikka kuuluu Märkätaipaleen vesiosuuskunnan ve si joh tover kos ton toiminta-alueeseen. Sastamalan veden jätevesiviemärin toimin ta-alue on n. 200 m etäisyydellä rakennuspaikasta. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksesta ei ole jätetty huo mau tuksia. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti 18.10.2016. Ra ken nus paik ka on rantatöyrään päällä, noin 85-90 m etäisyydellä rantaviivasta. Ra kennus pai kal la oleva asuinrakennus on rakennusvalvontatietojen mu kaan valmistunut v. 1959 ja noudattaa ulkonäöltään ta van omais ta jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista taloa. Rakennuksen kunto on heikentynyt, eikä sillä muutoinkaan ole erityistä kult tuu ri his to riallis ta arvoa. Sen ja purettaviksi esitettyjen talousrakennusten kor vaa misel la haetuilla uusilla rakennuksilla ei ole estettä. Uu dis ra ken nuk set sijoitetaan vanhojen paikalle ja ne on sovitettavissa ym pä ris töön sä ja maiseman arvoihin. Palveluiden saavutettavuus on tyydyttävällä tasolla. Ra ken nus han ket ta puol taa se, että rakennuspaikan käyttötarkoitus ei korvaavan ra ken tami sen myötä muutu.
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 15 Rakennuslautakunta 78 08.11.2016 Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että poikkeamishakemuksen mu kai sel la hankkeella on maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukainen eri tyi nen syy ja se täyttää myös muut MRL 171 :n ehdot. Uu dis ra ken nus ten tulee ulkonäkönsä ja värityksensä puolesta sopeutua ym pä röi vään maisemaan. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että se puoltaa kau pun ginhal li tuk sel le poikkeamislupaa haetun mukaisena. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Juha Mäkelä p. 040 838 0683
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 16 Rakennuslautakunta 79 08.11.2016 Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle RAKLTK 08.11.2016 79 Korkein hallinto-oikeus on 23.9.2016 (dnro 4118/1/14) pyytänyt se li tystä erään kon kurs si pe sän, edustajanaan pesänhoitaja, asianajaja Ti mo Por taan pää, kor keim mal le hallinto-oikeudelle tekemän pur ku ha ke muksen joh dos ta. Pur ku ha ke mus koskee rakennuslautakunnan lain voimais ten päätösten 8.5.2012 38 ja 11.12.2012 108 pur ka mis ta hallin to lain käyt tö lain 63 :n perusteella. Liitteenä olevan selityksen mukaisesti lainvoimaisia päätöksiä kos keval le purkuhakemukselle ei ole esitetty hallintolainkäyttölain 63 :n edellyttämiä olennaisia tai ilmeisiä oikeudellisia perusteita, eikä sel laista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut aikanaan vai kut taa päätöksiin. Purkuhakemus tulee tästä syystä hylätä oi keu del li ses ti perusteettomana. Valmisteluvastuu: konsernilakimies Katja Arve-Salonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta antaa korkeimmalle hal lin to-oi keu delle liitteenä olevan selityksen ja lausuu näkemyksenään, että ra ken nuslau ta kun nan lainvoimaisten päätösten 8.5.2012 38 ja 11.12.2012 108 purkamista koskeva hakemus on hylättävä oi keu del li ses ti perustettomana. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: konsernilakimies Katja Arve-Salonen puh. 040 6529782
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 17 Rakennuslautakunta 80 08.11.2016 Rakennusvalvonnan vuoden 2016 Käyttötalouden toteutuminen, lokakuu RAKLTK 08.11.2016 80 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset 2016 mukaisesti prosessit ja niiden luottamustoimielimet vastaavat käyttösuunnitelmiensa seu rannas ta. Talousarvion toteutumistilanne sekä arvio määrärahojen riit tävyy des tä tulee saattaa luottamustoimielimille tiedoksi kuu kau sit tain. Oheismateriaalina on rakennusvalvonnan osaprosessin kirjanpidon raport ti. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta merkitsee talousarvion to teu tu mis tilan teen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen 040-647 3016
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 18 Rakennuslautakunta 81 08.11.2016 Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat RAKLTK 08.11.2016 81 Rakennustarkastajan ilmoitukset myönnetyistä luvista 5.10.2016, 12.10.2016, 26.10.2016, 2.11.2016 Rakennustarkastajan päätös: Chat-palvelun tilaaminen kaupungin verkkosivuille Lupainsinöörin päätös: 10, 12.10.2016 Korjaus- ja energia-avustukset vuonna 2016/ lokakuun päätökset Kaupunginhallituksen kielteinen poikkeamislupapäätös 2016-20, Runonnokantie 43 Valmisteluvastuu: palvelusihteeri Ehdotus rt: Lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi saaduksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen 040-647 3016
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 19 Rakennuslautakunta 82 08.11.2016 Suunnittelutarveratkaisuhakemus 2016-30, 790-555-2-17, Särkijärventie 603/10.03.00/2016 RAKLTK 08.11.2016 82 Hakija ja rakennuspaikka Suunnittelutarvehakemus koskee tilaa Lahonkaski I-Toivonen 790-555-2-17 osoitteessa Särkijärventie n. 357 Mouhijärvellä. Raken nus pai kan pinta-ala on 7560 m2. Hakijoina ovat Niina ja Jaak ko Park ki la. Rakennushanke Tarkoituksena on rakentaa vakituinen asunto ja talousrakennuksia ennes tään rakentamattomalle kiinteistölle. Enintään 1½ -kerroksisen asuin ra ken nuk sen kerrosala on 204 m2, talousrakennuksen 170 m2, autotalli/katoksen 30 m2 ja erillisen pihasaunan 30 m2. Haet ta va kokonaiskerrosala on 532 m2. Suunnittelutarve Hanke sijaitsee rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueella. MRL 137 mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muu toin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suun nitte lu tar ve alu eel la, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edel lyt tää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tämi sel le; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä vir kis tys tar pei den turvaamista. Lupaharkinta kuuluu rakennuslautakunnalle. Hakemuksen perustelut / hakijan antamia lisätietoja Talousrakennusten sijoittamisella pyritään vähentämään liikenteen melua ja muodostamaan suojattua pihapiiriä. Meluhaitan torjuntaa on tarkoitus lisätä istuttamalla havupuita. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) rakennuspaikka on maa kun nal li ses ti arvokkaalla maisema-alueella (MAm). Yleiskaava / asemakaava Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Mouhijärven Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava (2002). Rakennuspaikka on sii nä osittain kyläaluetta (AT), osittain maa- ja metsätalousvaltaista aluet ta (M), jolla sallitaan hajarakentaminen. Alueella on vireillä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta. Mou hi-
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 20 Rakennuslautakunta 82 08.11.2016 jär vi-häi jää-sal mi osayleiskaavan nähtävillä olleessa eh do tuk ses sa rakennuspaikka sijoittui asumisen selvitysalueelle (A/selv), jolla ra kenta mi nen ennen yksityiskohtaisempaa kaavoitusta edellyttäisi vä hin tään 5000 m2 rakennuspaikkaa. Alueella ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Rakentamisen muut reunaehdot on määritetty ra ken nus jär jes tyk ses sä. Rakentamisesta arvokkaalla maisema-alueella on määrätty 12 ja 14 :ssä. Sijainti ja palvelujen saatavuus Rakennuspaikka sijaitsee valtatien 11 Häijään kiertoliittymän poh joispuo lel la ja Kyröntien (st 249) itäpuolella, n. 1 km päässä Häijään keskus tas ta. Haetun asuinrakennuksen etäisyys Kyröntiestä on n. 110 m. Rakennuspaikka on maaseutualuetta, jolla on harvakseltaan ha ja-asutus ta. Rakennuspaikka on Sastamalan veden vesihuollon toi min ta-alueel la. Kyröntien varressa kulkee painevesiviemärin run ko lin ja ja alue on viemäröinninkin osalta toiminta-aluetta. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Häijään liikekeskuksessa. Häi jään alakoulu on alle 2 km etäisyydellä. Valtatiellä 11 on kevyen lii ken teen alikulku Rieniläntien kohdalla, ja Häijään taajamassa on ke vyt väy lät. Perämaantie on vähäliikenteinen paikallistie. Päiväkoti on kou lun yhteydessä. Naapurien kuuleminen Hakija ja kaupunki ovat kuulleet naapurit. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty huomautuksia. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikka on yläosaltaan loivasti etelään viettävää rin ne pel toa. Rajapyykin 71 eteläpuolella rinne viettää laaksoon selvästi jyr kem min. Alue on maisemiltaan arvotettu maakunnallisesti ar vok kaak si. Rakennuspaikan kohdalla kyse on etenkin Kyröntieltä avoi men viljelylaakson yli Perämaantien suuntaan avautuvasta nä ky mäs tä ja sen säilymisestä, sekä rakentamisen ja pihankäytön suh tees ta ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueella voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osa yleis kaavas sa rakennuspaikan pohjoisosan on katsottu soveltuvan asuin ra kenta mi seen, ja olevan osa muodostuvaa raittimaista kyläaluetta. Val misteil la olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistetussa kaa va ehdo tuk ses sa ollaan päätymässä samankaltaiseen rat kai suun: Särkijärventien varsi merkitään kyläalueeksi ja rajapyykistä 71 ete lään oleva peltoalue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleis kaa van mukaisesti rakentamisen tulisi toteutua kyläalueeksi mer ki tyl lä alueella, jolloin turvataan maisema-arvojen säilyminen. Etäi syy det palveluihin ovat kohtuulliset, eikä sijainti edellytä kou lu kul je tuk sia.
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 21 Rakennuslautakunta 82 08.11.2016 Kiinteistön emätilasta Lahonkaski I-Toivonen (6.6.1929) ei ole ai kaisem min muodostettu rakennuspaikkoja. Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti 5.10.2016. Hakemuksen asemapiirroksessa kookas talousrakennus on sijoitettu ra ken nus pai kan länsireunalle rinteeseen siten, että se ase ma piir rokseen merkityn istutettavan kuusiaidan tavoin katkaisee pitkän nä ky män avoimeen maisematilaan Kyröntieltä päin. Esitetyllä kuu si ai dal la ja talousrakennuksella ei ole olennaista merkitystä melusuojana, kos ka esitetty melusuojarakenne asuinrakennukselle ja oles ke lu pi hal le päin ei ole riittävän massiivinen ja yhtenäinen. Asuinrakennus ja oleskelupiha sijoittuvat yli 100 metrin etäisyydelle Kyröntiestä (st 249), joten liikenteen melu ei ylittäne asetettuja ohjearvoja. Sär ki jär ven tien läheisyydessä on asutusta huomattavasti lähempänäkin seu tu tietä.tätä tukee myös Häijääseen tehty liikennemelumallinnus (Pro methor Oy 2014). Haettu rakennusoikeus on kiinteistön pinta-alaan nähden koh tuul li nen. Rakentaminen tulisi kuitenkin sijoittaa tiiviimmin Särkijärventien lä heisyy teen, jolloin näkymiä Kyröntieltä ei tarpeettomasti peitettäisi ja arvokas maisema siten säilyisi mahdollisimman muut tu mat to ma na. Särkijärventien läheisyyteen esitetty kookas autotalli/katos si joit tuu lähemmäksi yksityistietä kuin rakennusjärjestyksen 7 sallii. Poik keama rakennusjärjestyksestä voi olla kuitenkin perusteltavissa ky lä ku val lisil la syillä. Rakentaminen tulisi sijoittaa lausunnon liitekartassa punaisella pis tekat ko vii val la esitetylle rakennusalalle. Näin sijoitettuna rakentaminen on yleiskaavan mukaista eikä haittaa vastaista kaavoitusta, ja on so pivaa maiseman ja kyläkuvan kannalta, ja rakennushanke muu toin kin täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan edellytykset uudelle asuin raken nus pai kal le. Vesipisteelliset rakennukset tulee olla liitettävissä jätevesiviemäriin. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun haetulle rakentamisen määrälle ja käyttötarkoitukselle siten, että ra kennuk set sijoitetaan yhdyskuntasuunnittelun lausunnossa esi te tyl le rakennusalalle. Perustelut: Alueella voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osa yleis kaavas sa rakennuspaikan pohjoisosan on katsottu soveltuvan asuin ra kenta mi seen, ja olevan osa muodostuvaa raittimaista kyläaluetta. Val misteil la olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistetussa kaa va eh-
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 22 Rakennuslautakunta 82 08.11.2016 do tuk ses sa ollaan päätymässä samankaltaiseen rat kai suun: Särkijärventien varsi merkitään kyläalueeksi ja rajapyykistä 71 ete lään oleva peltoalue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleis kaa van mukaisesti rakentamisen tulisi toteutua kyläalueeksi mer ki tyl lä alueella, jolloin turvataan maisema-arvojen säilyminen. Etäi syy det palveluihin ovat kohtuulliset, eikä sijainti edellytä kou lu kul je tuk sia. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4, 7, 12, 14 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Päätös: Rakennuslautakunta jätti asian pöydälle. Lisätietoja: Juha Mäkelä, p. 040 838 0683
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 23 Rakennuslautakunta 83 08.11.2016 Suunnittelutarvehakemus 2016-33, 790-563-2-43, Tiisalantie 91 679/10.03.00/2016 RAKLTK 08.11.2016 83 Hakija ja rakennuspaikka Suunnittelutarvehakemus koskee määräalaa tilasta Kairisto 790-563-2-43 osoitteessa Tiisalantie n. 91 Mouhijärvellä. Ra ken nus paikan pinta-ala on n. 2800 m2. Hakijoina ovat Pirjo ja Jorma Hie ta nen. Rakennushanke Tarkoituksena on rakentaa vakituinen asunto ja talousrakennus en nestään rakentamattomalle määräalalle. 1-kerroksisen asuin ra ken nuk sen kerrosala on 120 m2 ja talousrakennuksen 100 m2. Haet ta va kokonaiskerrosala on 220 m2. Suunnittelutarve Hanke sijaitsee rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueella. MRL 137 mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muu toin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suun nitte lu tar ve alu eel la, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edel lyt tää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tämi sel le; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä vir kis tys tar pei den turvaamista. Lupaharkinta kuuluu rakennuslautakunnalle. Hakemuksen perustelut / hakijan antamia lisätietoja Uusi asuinrakennus rakennetaan tilan luovuttavan vanhanparin asunnok si ns. vaarinpirtiksi. Tilan kaksi päärakennusta siirtyvät tilan jat ka jil le sukupolvenvaihdoksessa. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) rakennuspaikka on taa ja ma toi min to jen alueella (A) sekä maakunnallisesti arvokkaalla maise ma-alu eel la (MAm). Yleiskaava / asemakaava Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Mouhijärven Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava (2002). Rakennuspaikka on sii nä osittain pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja osittain mai se mal li ses ti arvokasta peltoaluetta (MA), jolla sallitaan vain maa- ja met sä ta lout ta palveleva rakentaminen. Alueella on vireillä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta. Mou hi-
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 24 Rakennuslautakunta 83 08.11.2016 jär vi-häi jää-sal mi osayleiskaavan nähtävillä olleessa eh do tuk ses sa rakennuspaikka sijoittui pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-1), jo ka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaa va mää räys eh do tuk sen mukaan asemakaavaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huo mio ta alueen kumpuilevaan peltomaisemaan ja maisemakuvaan se kä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tiet ja rakennukset tulee si joit taa mahdollisimman maastonmukaisesti. Rakennukset tulee si joit taa maisemaan istuviksi ryhmiksi, joita reunustavat istutettavat tai ole massa olevat puut ja/tai kasvillisuus. Asemakaavassa tulee huo mioi da vesistön ja sen rantavyöhykkeen vir kis tys käyt tö mah dol li suu det. Alueella ei ole asemakaavaa. Etäisyys asemakaava-alueeseen on n. 200 m. Rakennusjärjestys Rakentamisen muut reunaehdot on määritetty ra ken nus jär jes tyk ses sä. Rakentamisesta arvokkaalla maisema-alueella on määrätty 12 ja 14 :ssä. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Häijään keskustan länsipuolella, Tii sa lantiehen rajoittuvalla peltoalueella. Valtatien 11 Häijään kiertoliittymän poh jois puo lel la ja Kyröntien (st 249) itäpuolella, n. 1 km päässä Häijään keskustasta. Rakennuspaikka on tällä hetkellä maa seu tu aluet ta, jolla on harvakseltaan haja-asutusta. Rakennuspaikka on Sas ta ma lan veden vesi- ja jätevesihuollon toiminta-alueella. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Häijäässä noin 0,5 km etäi syy del lä. Etäisyys kouluun ja päiväkotiin on alle 1,5 km. Tiisalantieltä puut tuu kevyen liikenteen väylä, mutta tien liikennemäärä on al hai nen. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty huomau tuk sia. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikka on yläosaltaan loivasti etelään viettävää rin ne pel toa. Alue on maisemiltaan arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Ra kennus paik ka sijoittuu Kairiston talouskeskuksen kupeeseen. Kai ris to 2:43 on oma emätilansa, josta ei ole muodostettu aiemmin uu sia rakennuspaikkoja. Alueen on yleiskaavallisin tarkasteluin katsottu soveltuvan taa ja matyyp pi seen pientaloasumiseen. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, eikä sijainti edellytä koulu- ym. kuljetuksia. Rakennushankkeen suun nitte lus sa on otettu huomioon Uotsola-Häijää rinnakkaisväylän tie suun nitel ma mm. liittymän sijainnissa ja rakentamisen etäi syy des sä kokoojakaduksi aikanaan muuttuvasta Tiisalantiestä. Ra ken nus han ke ei aiheuttane haittaa tulevalle asemakaavan laadinnalle. Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti 18.10.2016.
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 25 Rakennuslautakunta 83 08.11.2016 Rakennushanke on yleiskaavan mukainen eikä haittaa vastaista kaavoi tus ta, ja on sopivaa maiseman ja kyläkuvan kannalta, ja ra ken nushan ke muutoinkin täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan edel ly tykset uudelle asuinrakennuspaikalle. Rakennuslupaa haettaessa asemapiirroksessa tulee esittää suun ni telma rakennuspaikalla tehtävistä istutuksista, joilla rakentaminen si dotaan maisemaan. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun haetun mukaisena. Rakennuslupaa haettaessa ase ma piir rok ses sa tulee esittää suunnitelma rakennuspaikalla tehtävistä is tu tuk sis ta, joilla rakentaminen sidotaan maisemaan. Perustelut: Alueen on yleiskaavallisin tarkasteluin katsottu soveltuvan taa ja matyyp pi seen pientaloasumiseen. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, eikä sijainti edellytä koulu- ym. kuljetuksia. Rakennushankkeen suun nitte lus sa on otettu huomioon Uotsola-Häijää rinnakkaisväylän tie suun nitel ma mm. liittymän sijainnissa ja rakentamisen etäi syy des sä kokoojakaduksi aikanaan muuttuvasta Tiisalantiestä. Ra ken nus han ke ei aiheuttane haittaa tulevalle asemakaavan laadinnalle. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4, 12, 14 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 26 Rakennuslautakunta 83 08.11.2016 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Juha Mäkelä, p. 040 838 0683
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 27 Rakennuslautakunta 84 08.11.2016 Poikkeamishakemus, 2016-37, Rajalantie 20, 790-511-11-20 717/10.03.00/2016 RAKLTK 08.11.2016 84 Hakija ja rakennuspaikka Jarmo Kunnas on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Mou hijär vel lä sijaitsevaa tonttia 790-511-11-2. Tontin pinta-ala on 1334 m2. Alueella on asemakaava. Rakennushanke Hakijan tarkoituksena on rakentaa yhdistetty talousrakennus ja au to katos, jonka kerrosala on 25 m2 ja kokonaisala on noin 50 m2. Tontille on myönnetty 28.10.2016 rakennuslupa asuinrakennukselle, jon ka kerrosala on seinävahvuuden 250 mm mukaan 198 m2. Ra kennus ten yhteenlaskettu kerrosala on 223 m2. Poikkeaminen Poikkeamista haetaan yhdistetyn autokatos- ja talousrakennuksen raken ta mi sel le suurelta osaltaan asemakaavan mukaisen ra ken nus alan ulkopuolelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 58 mukaan ra ken nus ta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeuksen MRL:ssa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Talousrakennus ylittää pohjois- sekä itäpuolelta rakennusaluetta, pohjois puo lel ta niin että tontinrajaan jää 2 metriä matkaa ja taas itä-puo lelta niin että rajaan jää 4 metriä matkaa. Rajalantien keskeltä tu lee autotallin seinään matkaa 8 metriä. Näin ollen talven au raus lu met ja kivet eivät vahingoita rakennusta. Lumien auraamista pitää vält tää ilman talousrakennustakin tähän kohtaan, koska samassa koh taa sijaitsee kunnallistekniikan liittymät (vesi, viemäri, hulevesi). Poikkeaminen ei aiheuta haittaa alueen käytölle eikä vaikuta ym pä ristön suo je luun sekä luonnonsuojeluun. Asuinalueella on muidenkin kotitalouksien rakennukset lähellä tietä, joten talousrakennuksen sijoitus 4 metrin päähän tiestä ei poikkea yleises tä asuinalueen ilmeestä. 11.10.2016 jätetyssä rakennuslupahakemuksessa poikkeamista pe rus-
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 28 Rakennuslautakunta 84 08.11.2016 tel laan seuraavasti: Haemme poikkeamista rakennusalueen yli tyk sel le talon ja autotallin osalle. Rakennusten ylitykset eivät ole ko vin isoja. Näin ollen järven puolelle jäisi hieman pihaa ja ra ken nuk set eivät olisi kaikki samassa rykelmässä kun pihasauna ra ken ne taan pihasauna alueelle. Rajalantien varrelle on rakennettu muitakin au to tal le ja tälle samalle matkalle ja yhden talon kulmakin näyttää ole van lähellä Rajalantietä. Pohjoispuolella rajanaapurina on kau pun gin puistoalueeksi merkattu kaistale, joten seuraavan tontin ra ken nuk siin tulee reilusti välimatkaa. Routasuojauksillekin jää hyvin ti laa oman tontin puolelle. Tien puolelle haemme autotallille rakennusalueen ylitystä. Tontin reunaan tulee 4 metriä matkaa ja tien reunaan 5 metriä eli talvellakin pi täisi jäädä hyvin tilaa auran auraamille lumille. Rakennusten aset te lu käy parhaiten selville asemapiirroksesta, piirrokseen on myös piir ret ty suunniteltu pihasauna ja sen sijainti tontilla. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa korttelialue sijaitsee Taa ja ma toi minto jen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taa ja matoi min to jen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hal lin non ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen si säl tyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä lii ken nealuei ta. Lisäksi alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Mouhijärven kir konseu dun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kult tuu ri mai sema-alu eel la. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla mai sema-alueil la alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käy tös sä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden ko ko nai suu den, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Aluei den käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden his to rial li seen kerrokselliseen kehitykseen. Ehdotusvaiheessa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 alue kuuluu edelleenkin taajamatoimintojen alueeseen sekä maa kunnal li ses ti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Vireillä olevassa Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavassa alue on osoi tet tu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2013 rakennuspaikka kuu luu erillispientalojen korttelialueeseen (AO-23). Rakennusten jul ki sivu ma te ri aa li na tulee käyttää joko puuta tai rappausta. Katon vä rin tulee olla tummanharmaa. Katon muodon tulee olla pulpettikatto tai harja- eli satulakatto. Enimmäisrakennusoikeus on 200 k-m2 ja lisäksi ta lous ra ken nuk sel le 50 k-m2. Edellisten lisäksi rannemmaksi merkitylle rakennusalalle kaa-