FCG Finnish Consulting Group Oy Rantasalmen kunta SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavaselostus 30.5.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I 591-30.5.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.1.1 Kunta... 1 1.1.2 Kylä... 1 1.1.3 Asemakaava koskee... 1 1.1.4 Asemakaavalla muodostuu... 1 1.1.5 Kaavan laatija... 1 1.1.6 Vireille tulo... 1 1.1.7 Hyväksymispäivämäärät... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 2 2 Tiivistelmä... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Tilastotietoa... 3 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema... 5 3.1.3 Muinaisjäännökset... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.1.5 Liikenne... 7 3.1.6 Kulttuuriympäristö... 9 3.1.7 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.8 Sähköverkko... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Osalliset... 13 4.3.2 Vireilletulo... 13 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 14 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 21 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 22 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 23 5 Asemakaavan kuvaus... 25 5.1 Kaavan rakenne... 25 5.1.1 Mitoitus... 25 5.1.2 Palvelut... 25 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 25
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 591-30.5.2012 5.3 Aluevaraukset... 25 5.3.1 Korttelialueet... 25 5.4 Kaavan vaikutukset... 26 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 26 5.4.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 27 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 28 5.6 Nimistö... 29 6 Asemakaavan toteutus... 30 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 30 6.2 Toteutuksen seuranta... 30 7 Liitteet... 30
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (31) RANTASALMEN KUNTA SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.1.1 Kunta 1.1.2 Kylä 681 Rantasalmen kunta 421 Rantasalo 1.1.3 Asemakaava koskee Asemakaavan laajennus koskee Rantasalmen kunnan Rantasalon kylän tiloja 15:39, 15:58, 15:78, 15:79, 15:81, 15:95 ja 15:96. Asemakaavan muutos koskee Rantasalmen asemakaavan korttelia 205. 1.1.4 Asemakaavalla muodostuu Asemakaavalla muodostuvat korttelit 205 ja 209 212 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. 1.1.5 Kaavan laatija FCG Finnish Consulting Group Oy / arkkitehti YKS-321 Tuomo Järvinen PL 383 Puistokatu 2 A 40100 Jyväskylä 1.1.6 Vireille tulo Kaavoituskatsaus 17.3.2011 1.1.7 Hyväksymispäivämäärät 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena on 23 ha kokoinen alue 2,5 km Rantasalmen keskustasta kaakkoon, tien numero 464 (Parkumäentie ja Susimäentien) koillispuolella. Välitöntä vaikutusaluetta ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (31) Suunnittelukohteen yleissijainti, karttapohja maanmittauslaitos 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Susimäen asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tarkoituksena on teollisuusalueen levittäminen etelään. 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Etelä-Savon maakuntakaava 4.10.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.8.2011 Fingrid lausunto 24.8.2011 Fingrid ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Rantasalmen ajantasa-asemakaava
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (31) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 12.10.2010 Kaavan laatijaksi FCG 17.3.2011 Vireille tulo (maininta kaavoituskatsauksessa) 27.6.2011 Alustava Oas viranomaisille kommentoitavaksi 30.8.2011 Valmisteluaineisto 14.9.-17.10.2011 Aineisto (luonnos sekä 0as) nähtävillä Rantasalmen kunnan ympäristöosastolla Valmisteluaineistosta jätettiin 1 mielipide ja 6 lausuntoa. 2.2 Asemakaava Suurin osa alueesta on varattu teollisuudelle. Pohjoisosassa on 7 pientalotonttia. Teollisuutta ja asumista erottaa vihervyöhyke VL. Lisäksi pohjoisempi osa teollisuuskortteleista on määrätty ympäristöhäiriöitä tuottamattomaksi. Lounaiskulmassa oleva, voimassa olevan asemakaavan ET-kortteli on kaavassa mukana, koska siitä tarvitaan pieni osa katualueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan toteuttaa sen saatua lain voiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Tilastotietoa Rantasalmi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnan väkiluku on 3 985 henkilöä, ja sen pinta-ala on 925,77 km², josta 366,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,13 asukasta/km². Rantasalmen kirkonkylästä on sekä Varkauteen että Savonlinnaan matkaa 42 kilometriä. Rantasalmen naapurikuntia ovat Joroinen, Juva, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus. Koko maa Maapinta-ala, km 2 1.1.2011 559 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2010 39,0 84,1 Väestö Väkiluku 31.12.2011 3 949 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010-2011 -1,2 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 12,5 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 60,3 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 27,2 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 1,5 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2010-33 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2010-54 10 093 Perheiden lukumäärä 31.12.2010 1 121 1 455 073
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 (31) Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2009 18 592 24 657 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2010 1 883 2 537 197 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 21,8 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2010 80,9 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2010 2 000 489 232 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 Työmarkkinat 60,2 67,0 17,2 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2009 1 194 2 289 975 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74 -vuotiaista, % 31.12.2010 51,3 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 16,5 10,3 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 1 432 2 325 679 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2009 69,8 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 26,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 17,3 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 54,2 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 2,1 1,1 1,59 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 35,8 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010 398 348 779 Suunnittelualue sijaitsee Rantasalmen keskustan kaakkoispuolella, rakennetun alueen rajalla.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (31) 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema Ortokuva (maanmittauslaitos) suunnittelualueesta Suunnittelualue on pääosin peltoa. Aivan eteläkärjessä on hieman metsää. Pohjoisosassa on pari asuintaloa. Luoteis kaakko suunnassa eteläkärjen halkaisee voimajohtolinja (kantaverkko 110 kv, Fingrid).
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (31) Kilometrin päässä suunnittelualueesta lounaaseen on Osikonmäen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. 3.1.3 Muinaisjäännökset Kuva: Rantakartanon muinaisjäännösalueen sijainti suhteessa kaavaalueeseen. Suunnittelualueen koillispuolella rannan tuntumassa sijaitsee laajahko muinaisjäännösalue (Rantakartano). Suunnittelualueella ei tässä vaiheessa ole tarvetta arkeologiselle selvitykselle, Savonlinnan maakuntamuseolla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta. Jos aluetta toteutettaessa kiinteitä muinaisjäännöksiä löytyy, niin lain mukaan ne on tutkittava ennen rakentamista. 3.1.4 Maanomistus Alueesta suurin osa on yksityisomistuksessa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (31) 3.1.5 Liikenne Kuva: Maanomistussuhteet; kunnan maanomistus vihreällä, yksityisomistus punaisella. Maankäyttösopimuksia ei ole tarkoitus laatia. Kunta neuvottelee maan ostosta / vaihdosta yksityisten maanomistajien kanssa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Susimäentiehen ja Parkumäentiehen (maantie 464). Alueen pohjoisosassa kulkevat Lamminpohjantie ja siitä haarautuva Rantakartanotie. Liittymä Parkumäentiehen on nelihaararisteys lounaaseen lähtevän Hiismäentien kanssa. Parkumäentien liikennemäärä liittymästä etelään päin on 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymästä pohjoiseen liikennemäärä on 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hiismäentien liikennemäärä on 970. Susimäentien liikennemääräarvio on 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (31) Kuva: Oleva liikenneverkko Kuva: Liikennemääräkartta (Liikennevirasto)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (31) 3.1.6 Kulttuuriympäristö Kuva: Susimäen liittymä maantielle. Suunnittelualue sivuaa koillisessa Rantasalmen kartanoiden valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvaa Rantakartanon aluetta. Suunnittelualueen ja Rantakartanon rakennusten väliin jää puolisen kilometriä. Rantasalmen kartanoiden aluerajaukseen sisältyvän pellon reunaan on suunnittelualueelta n. 150m. Rantasalmen kartanot on historiallisesti merkittävä ja pitäjän kulttuurimaisemaa muovannut kartanokulttuurin ilmentymä varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolella. Rantasalmella on Joroisten tapaan joukko kartanotiloja, joiden päärakennuksilla on huomattavaa rakennushistoriallista merkitystä, ja joiden rakennusryhmillä on tärkeä asema maisemassa. Rouhialan, Maantien Pesolan eli Huvilan, Vaahersalon, Rantakartanon, Putkisalon, Kopsanhovin, Ilohovin ja Pyyvilän sekä Parkun kartanot rakennuksineen ovat vaikuttaneet pitäjän kulttuurimaiseman kehitykseen ja kartanoiden usein poikkipäätyiset päärakennukset ovat merkittävä lisä alueen rakennuskulttuurissa. 1 3.1.7 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu Susimäen olevaan teollisuusalueeseen. Alueella toimii kymmenkunta pk-yritystä. Aluetta käytetään sekä tuotantoon että tukikohtatyyppisenä toimitila- ja varastoalueena. Suurimpia yrityksiä on sähkölaitteiden kierrätyslaitos, joka työllistää n. 60 henkeä. Alueen toimijat saatta- 1 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=1150
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (31) vat tulevaisuudessa tarvita lisätilaa toiminnalleen. Susimäessä sijaitsee Suur- Savon Sähkön puuhakkeella toimiva lämpölaitos. Susimäen teollisuusalueen rakennuskantaa yleiseltä tieltä nähtynä. 3.1.8 Sähköverkko Alueella on Suur-Savon Sähkön 20 kv:n ja kantaverkkoyhtiö Fingridin 110 kv:n voimalinjoja. Suur-Savon Sähkön sähköasema ja voimajohtoja, alueella on myös kantaverkkoyhtiö Fingridin 110 kv voimajohto.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 (31) Oleva sähköverkko ja suunnittelualue Fingridillä on kaava-alueella 110 kilovoltin voimajohto Huutokoski - Savonlinna, jonka sijainti näkyy yllä olevassa kartassa punaisella värillä. Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiö vastaa sähkömarkkinalain velvoittamana sähköjärjestelmän toimivuudesta valtakunnan tasolla. 110 kv voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 48 metriä leveälle johtoalueelle (poikkileikkaus jäljempänä). Voimajohdon johtoalue muodostuu 28 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat reunavyöhykkeiden takareunaan siten, että rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen (tässä tapauksessa em. 48 metriä).
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 (31) Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Näin varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Voimajohtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennuskieltoalueelle. Maanomistaja ei myöskään saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Voimajohtojen läheisyyteen sijoittuvien ja niiden kanssa risteävien teiden, katujen ja sekä muun rakentamisen suunnitelmat tulee lähettää hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista Fingrid Oyj:lle lausunnolle. Lausuntopyyntö tulee lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain 22 tarkoittamia voimajohtoja 2. 2 Fingrid Oy / M. Penttilän lausunto alustavasta valmisteluaineistosta kaavan laatijalle 24.8.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 (31) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava 4.10.2010 Rantaosayleiskaava 8.4.2002 Voimassa oleva asemakaava 14.9.2010 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rantasalmella on vähän vapaata, kaavoitettua teollisuusaluetta. Asemakaavan laajennuksella pyritään turvaamaan riittävä teollisuustonttien reservi ja tarjonta. Susimäen alueella on jo olemassa olevaa yritystoimintaa ja kunnallistekniikka. Alueen toiminnallinen sijainti on hyvä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laajennukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Tämän alueen suunnittelussa osallisia ovat mm.: Kaava-alueen maanomistajat ja vuokralaiset Naapurimaanomistajat ja -vuokralaiset Mahdolliset alueen yhdistykset ja seurat Rantasalmen ja JJR kuntien hallintokunnat: Tekninen lautakunta, Ympäristölautakunta, Perusturvalautakunta ja Sivistyslautakunta. Asiantuntijaviranomaiset: Etelä-Savon ELY-keskus ympäristöasiat, Pohjois-Savon ELY-keskus liikenneasiat, Etelä-Savon maakuntaliitto, Savonlinnan maakuntamuseo, Museovirasto Helsinki, Etelä-Savon pelastuslaitos. Muut yhteistyö- ja asiantuntijatahot: Suur-Savon Sähkö Oyj, Savonlinnan Puhelin Oyj, Sonera Carrier Networks Oy, Fingrid Oyj 4.3.2 Vireilletulo Osallisten luetteloa voidaan tarvittaessa täydentää. MRL 7 mukainen kunnan kaavoituskatsaus on päivätty 17.3.2011. Kaavoituskatsauksessa Susimäen hanke on mainittu seuraavasti: Susimäen teollisuusalueen laajennuksen asemakaavan muutos käynnistyy keväällä 2011. Kaavaluonnos valmistunee kevään kesän 2011 aikana. Kaavaehdotus tulee nähtäville syystalvella 2011 ja kaava vahvistunee kevään 2012 aikana. Kaavan laatijana toimii FCG Finland Oy:n 3 Jyväskylän toimiston Tuomo Järvinen. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Selostuksen liitteenä on MRL:n mukaisesti laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka asetetaan samanaikaisesti nähtäville valmisteluai- 3 Yhtiön nimen oikea muoto on FCG Finnish Consulting Group Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 (31) neiston kanssa. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu OAS:ssa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä ja kun sitä koskeva palaute on saatu, järjestetään viranomaisneuvottelu tarvittaessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on teollisuustonttien tarjontaa lisäämällä turvata yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia ja sitä kautta välillisesti edesauttaa kunnan talouden kehitystä ja vakautta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä, luonnonvarojen käyttöä sekä ilmastonmuutoksen huomioimista. Maakuntasuunnitelma Etelä-Savoon, kuten kaikkiin Suomen maakuntiin, on laadittu maakuntaliiton johdolla maakuntasuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan maakunnan pitkän aikavälin strategiset kehittämislinjaukset ja -visiot. Maakuntasuunnitelma on aluekehityksen perusasiakirja, joka osoittaa, mihin suuntaan Etelä-Savon poliittiset päättäjät haluavat maakunnan kehittyvän. Etelä-Savon maakuntasuunnitelma, Uusiutuva Etelä-Savo - maakuntastrategia, ulottuu vuoteen 2015. Sen vahvisti maakuntavaltuusto toukokuussa 2009. Sitä ennen suunnitelmaa käsittelivät monessa eri vaiheessa muun muassa maakuntahallitus, maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät, aluekehitysviranomaiset, kunnat, etujärjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot. Hyvä elämä löytyy uuden strategian mukaan Etelä-Savosta, Saimaan maakunnasta. Strategian tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio vähitellen muuttovoitoksi. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, erityisesti nykyistä kilpailukykyisemmät yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi omalle väelle myös pääkaupunkiseudun nuorille isille ja äideille. Päämääränä on lisäksi: uudistaa kuntien palvelurakenteita ja tervehdyttää kuntataloutta, edistää yritysten kilpailukykyä ja ekotehokkuutta, vahvistaa osaamista ja innovatiivisuutta sekä parantaa liikenneyhteyksiä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 (31) Maakunnan visio, tärkeimmät kehittämispäämäärät ja keskeisimmät menestystekijät sekä mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan, on kirjattu strategiaan. Strategiaa toteuttavat muun muassa kunnat, yritykset ja organisaatiot. Myös maakuntaliitto osallistuu aktiivisesti strategian käytännön toteutukseen. Strategian käytännön toteuttamiseksi liitto on aloittanut sekä maakunnan markkinoinnin että uuden maakuntaohjelman laatimisen. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma suuntaavat kehittämistoimia ja -rahoitusta strategian toteuttamiseen. 4 Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaava on myös ohjeena kuntakaavoja laadittaessa. Alueidenkäytön tai yhdyskuntarakenteen yksityiskohdista päätetään kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Suunnittelukohde on merkitty punaisella varjostetulla rajauksella. 4 http://www.esavo.fi/index.php?page_id=39
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 (31) Maakuntakaavakartalla suunnittelualueen läpi kulkevat ohjeellinen moottorikelkkailureitti ja voimalinja päällekkäin. Aluetta länsipuolelta sivuava Parkumäentie on merkitty seututieksi st 14.150 Palviainen-Rantasalmi-Parkumäki, Tienro 464. Suunnittelualueen itäpuolella runsaan puolen kilometrini päässä on kohdemerkintä ma 606 ma KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA/TAI MAISEMAN VAALIMISEN KAN- NALTA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KOHDE Kohteen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan maakunnallisesti arvokkaita pienialaisia rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuskohteita, jotka sijaitsevat maisema-alueiden ja taajamatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Suositus Kohteeseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Maakuntakaavan kohdeluettelossa ma 606:sta on seuraavasti: ma 14.606 Rantakartano, arvo: maakunnallinen, lähde: seutukaava, Teema: Sotahistoria, Rannat ja vesistöreitit Maakuntakaavan keskeinen viesti on todettu maakuntakaavaselostuksessa seuraavasti: Alempaa keskusverkkoa, paikalliskeskuksia, ei ole seutukaavasta poiketen osoitettu aluevarausmerkinnällä vaan omalla kohdemerkinnällä (a). Keskusverkon mukaisten taajamatoimintojen alueiden maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Paikalliskeskuksissa (a) kunnat määrittelevät maakuntakaavan määräysten ja suositusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjaamana yleiskaavoin taajamien ulottuvuudet. Suunnittelualuetta koskevat paikalliskeskuksen kohdemerkinnän (a) suunnittelumääräykset: a PAIKALLISKESKUKSEN ALUE (KOHDEMERKINTÄ) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen ja seutukeskusten taajama-toimintojen alueet. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkon perusrakenteen kannalta tärkeät paikalliskeskukset.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 (31) Merkintä sisältää asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työpaikka- ym. taajamatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lisäksi merkintä sisältää erikseen luetellut arvokkaat luonnon- ja kulttuuriympäristökohteet. Merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä nykyisessä käytössään. Alueen maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Suunnittelumääräys: Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta seudullisten asiointi- ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tukemiseen seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuusja matkailualueiden mitoitukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen julkisella kulkuvälineellä ja kevyen liikenteen avulla vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamakeskukseen ja palveluihin taajamien rakentamattomiin ranta-alueisiin, yhteyksiin luontoon, rantaan ja veteen alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttämiseen tuotannossa luonnon, erityisesti järvi- ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haittojen, kuten tulvavaaran lisääntymisen, huomioimiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 (31) Yleiskaava Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan kunnan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai vain osaa siitä, jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Suunnittelualueen sijainti suhteessa rantayleiskaavaan Rantayleiskaava ja suunnittelualue Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Haukiveden- Haapaselän rantayleiskaava, joka on hyväksytty 7.2.2002 ja tullut lainvoimaiseksi 8.4.2002. Suunnittelualueelle sijoittuvat yleiskaavamerkinnät M, TY ja 1 A. TY - merkinnän selitys on: Teollisuusalue, joka ei aiheuta ympäristölle haittaa. 1 A merkinnän selitys on: Asuinrakennusten alue. Alueelle voidaan rakentaa asuinpientaloja sekä näitä palvelevia erillisiä talousrakennuksia sekä rakentaa asuinrakennuksen pihapiiriin enintään 25 k-m²:n suuruisen saunan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 (31) Alueelle voidaan lisäksi rakentaa olemassa olevaan maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia asuin- ja maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Luku A - merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. M merkinnän selitys on: MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET: Alueella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen lukuun ottamatta 200 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Uuden rakennuspaikan muodostamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä. MRL 72 :n nojalla määrätään, että alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty. Yleiskaavan hyväksymishetkellä olevaan noin 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä sijaitsevaan tilan asuinrakennukseen liittyen voidaan rakentaa enintään 25 k-m²:n suuruinen rantasauna asuinrakennuksen läheisyyteen. Yleiskaavassa on annettu yleismääräyksiä, joista seuraavat koskevat myös suunnittelualuetta:
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 (31) Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava korttelin 205 osalta (ET). Pääosin suunnittelualue rajautuu Rantasalmen asemakaavaan, (Oiva / KaavaNro 2009681, MuutosPvm 14.9.2010). Ote voimassa olevasta asemakaavasta, johon suunnittelualue on rajattu punaisella varjostetulla viivalla. Susimäentien vastakkaisella puolella on TT-korttelialue, Parkumäentien Susimäentien risteyskohtaan sijoittuu ET alue. Teollisuuskorttelien rakennustehokkuudet ovat e=0,30 ja e=0,40 (ylempi suunnittelualueeseen rajoittuva kortteli). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen suunnittelussa on pyritty huomioimaan maaston muodot siten, että tontit olisivat rakennettavissa ja liikennöitävissä. Näkymät ja maisemat on pyritty huomioimaan siten, että niitä voidaan sekä hyödyntää että varjella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 21 (31) 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Susimäen teollisuusalueen olevien yrittäjien intresseissä on toiminnan kehittämisen ja laajentamismahdollisuuksien turvaaminen. Kunnan tavoitteita ovat rakentamisen määrän ja sijoittelun ohjaaminen ympäristöön sopivaksi. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Lopputuloksesta halutaan tehokas ja toimiva teollisuusalue. Alueen yleisilme halutaan edustavaksi. Asuinkortteleiden suojaksi kaavoitetaan suojaviheralue.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 22 (31) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia alueesta on tehty jo vuosina 2008 2009 (Pirinen). Alustavia luonnoksia Susimäen teollisuusalueen laajennuksesta Alustavissa luonnoksissa alueelle on sijoiteltu suurehkoja, pohjapinta-alaltaan 5000 10 000 m²:n rakennusmassoja, joista eteläisin tien vierelle hahmoteltu on esitetty toimitilarakennukseksi (KTY). Vuonna 2011 aloitetun kaavaprosessin luonnosteluvaiheessa suunnitteluperiaatteiksi otettiin pienemmät tontit ja asumiskortteleiden selkeä erottaminen teollisuuskortteleista. Tonttijako esitetään ohjeellisena, jolloin niitä voidaan toteutusvaiheessa tarvittaessa yhdistellä. Alustava luonnos 29.6.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 23 (31) 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 14.9. 17.10.2011. Luonnoksesta annettiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide: Pohjois-Savon ELY Etelä-Savon ELY Maakuntaliitto Museovirasto Savonlinnan maakuntamuseo Ympäristölautakunta Taskinen, Asko Seuraavassa on esitetty palautteiden keskeiset sisällöt ja kaavan laatijan vastineet niihin. Pohjois-Savon ELY Olisi hyvä kuvata aluetta palveleva nykyinen maantie- ja katuverkko, seututieosuuksien nykyiset liikennemäärät ja arvio Susimäentien liikennemäärästä. Kaavan vaikutuksissa on liikenteen osalta tuotava tarkemmin esille ennuste uuden maankäytön liikennetuotoksesta ja sen suhteesta Susimäentien liittymän nykyisiin liikennemääriin. Vastine: Liikenneympäristön kuvausta täydennetään sekä arvioidaan uuden maankäytön liikennetuotosta ja suhdetta Susimäentien liittymän nykyisiin liikennemääriin. Etelä-Savon ELY Lähtötiedoissa on syytä mainita välittömästi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Rantakartanon kuuluvan RKY 2009 inventointiin (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Rantasalmen kartanot). Suunnittelualueen koillispuolella rannan tuntumassa sijaitsee laajahko muinaisjäännösalue; suunnittelualueen arkeologisen selvityksen tarve tulee tutkia. Kaavan vaikutukset osiossa on arvioitava myös vaikutukset em. kulttuuriympäristöihin. Mahdollisista maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavan laatimisen yhteydessä (MRL 91b ). Erillispientalojen ja teollisuusalueen välille osoitettu VL alue on peltoa. Alueen toimiminen lähivirkistysalueena edellyttää aktiivista rakentamista ja aikaa. VP (puisto) merkintä voisi olla osuvampi tähän tarkoitukseen. Vastine: Selostusta täydennetään Rantakartanon osalta. Arkeologisen selvityksen tarve arvioidaan ja lisätään selostukseen vaikutusten arviointia. Maankäyttösopimusta ei aiota laatia. Peltoalue merkitään suojaviheralueeksi. Sen pääasiallinen tarkoitus on toimia puskurina teollisuus- ja asumistoimintojen välillä. Maakuntaliitto Ei kommentoitavaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 24 (31) Museovirasto Selostuksesta ei käy ilmi, että suunnittelualue sivuaa koillisessa Rantasalmen kartanoiden valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvaa Rantakartanon aluetta (www.rky.fi). Vaikutusten arviointiin tulee lisätä kulttuuriympäristö omaksi käsiteltäväksi kohdakseen. Vastine: Suunnittelualueen ja Rantakartanon rakennusten väliin jää puolisen kilometriä. Rantasalmen kartanoiden aluerajaukseen sisältyvän pellon reunaan on suunnittelualueelta n. 150m. Rakentamisella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. Kulttuuriympäristövaikutusten arviointi lisätään selostukseen omaksi kohdakseen. Savonlinnan maakuntamuseo Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei huomautettavaa. Ympäristölautakunta VL - alue tulee velvoittaa istutettavaksi kauttaaltaan, TY-1 - alueen ja AO alueen välissä, häiriöiden vähentämiseksi. Autosuojan maksimikoko (25 m²) on riittämätön. Kaava-alueen laajennus tulee liittää vesi- ja viemärilaitoksen toimintaalueeseen. Vastine: Peltoalue merkitään suojaviheralueeksi. Autosuojan maksimikoko on poimittu voimassa olevasta asemakaavasta vuodelta 1980. Autosuojan maksimikokoa kasvatetaan 35 m²:iin. Kaava-alue liitettäneen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen rakentumisen myötä. Taskinen, Asko Asianomistajan maat on virheellisesti esitetty kunnan omistamina. Rakennettu kiinteistö 15:58 on ilman selittävää syytä rajattu asemakaavan ulkopuolelle. Omakotitalotontit ovat suunnittelutarpeen (kaavaselostus 4.1) vastaisia; Kunnassa ei ole tässä vaiheessa tarvetta uudisrakentamiseen asuntojen osalta. Alue ei sovellu asuntoalueeksi ympäristön melu-, päästö- ja maisemahaittojen vuoksi. Maakunta- ja rantayleiskaavan ohjausvaikutusta ei ole huomioitu. Maakuntakaavassa on suunnittelumääräys: Alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen tuotannossa. Asuinkortteli vaikeuttaisi olevaa tuotantotoimintaa ja haittaisi tilan kannattavuutta. Huoltoliikennettä ja välivarastointia ei ole kaavaluonnoksessa huomioitu. Alue soveltuu nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Viljelymaata ei tule tuhlata kun vieressä on yhtä edullista maapohjaa. Maata ei aiota rakentaa vaan viljellä jatkossakin. Ympäristössä on riittävästi teollisuustontteja. Oikaisuvaatimus: Pyydetään em. alueet poistettaviksi asemakaavaluonnoksesta. Vastine: Maanomistusta esittävä kartta selostuksessa korjataan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 25 (31) Asemakaavan laadinnan ensisijainen tavoite on kunnan teollisuustonttivarannon kasvattaminen, minkä asemakaava toteuttaa asumistoimintojen ollessa sivuroolissa. Teollisuusaluetta varten rakennettavaan kunnallistekniikka on tarkoituksenmukaista liittää alueella jo olemassa olevat kiinteistöt. Lamminpohjantien pohjoispuolinen alue eli kortteli 213 tontit 1-3 ja VL alue rajataan pois asemakaavasta. Kaavaan otetaan kuitenkin mukaan Rantakartanontien katualue ja sen pohjoispuolella olemassa oleva pientalo. Yhteenveto Lausuntojen ja mielipiteiden johdosta asemakaavan selostusta täydennetään ja kaava-aluetta supistetaan. Asemakaava asetetaan seuraavaksi nähtäville ehdotuksena. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavasta suurin osa on teollisuusaluetta. Pohjoisosassa on kolme asuinkorttelia viheraluein teollisuuskortteleista erotettuina. Kolme katua, kaksi uutta ja yksi oleva, on piirretty luode-kaakkosuuntaisesti alueen läpi. Asemakaavasta on täytetty erillinen tarkempi ympäristöhallinnon seurantalomake. Teollisuustontteja on 16 kpl ja pientalotontteja 7 kpl. Teollisuustonttien rakennustehokkuus on e=0,40 ja pientalojen e=0,20. Toteutuessaan kaava-alueen 3 uudelle omakotitontille voi sijoittua n. 10 uutta asukasta. Työpaikkojen määrä arvioituna 5 / teollisuustontti tekee n. 80 työpaikkaa. 5.1.2 Palvelut Alueelle ei sijoitu palveluja. Tarvittavat peruspalvelut ovat saavutettavissa kuntakeskuksessa alle kolmen kilometrin päässä. Kaava sallii teollisuusalueen omien tuotteiden pienimuotoisen suoramyynnin rakennuksiin sijoitetuissa myymälätiloissa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on ollut teollisuusalueen laajentaminen. Asemakaava ohjaa alueen liikenneverkkoa ja tonttijakoa sekä määrittelee rakennusoikeudet ja sallitut kerroslukumäärät. Asemakaavan toteuttaminen johtaa luonnonympäristön muuttumiseen pääosin rakennetuksi alueeksi. Rakennusoikeutta on myönnetty samalla tehokkuudella kuin jo rakennetulla Susimäen teollisuusalueella. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavatontit ja katuverkosto on suunniteltu siten, että tonttien viemäröinti on taloudellisesti toteutettavissa, tontit ovat liikennöitävissä ja piha-alueet tasattavissa ilman mittavia maansiirtotöitä. Katulinjauksissa on varauduttu katujen jatkumiseen tulevaisuudessa edelleen kaakon suuntaan. Kortteli- ja tonttirajauksissa on huomioitu olevat maanomistusrajat. Katujen ja tonttien muotoilussa on pohjana ollut suunnitelma rakennusten massoittelusta ja sijoittelusta sekä pihajärjestelyistä. Kyseinen suunnitelma on nähtävillä asemakaavan havainnekuvassa. Kaavassa on noudatettu samaa
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 26 (31) sitovuutta kuin olevassa olevalla Susimäen asemakaava-alueella. Rakennusalat tonteilla on rajattu suhteellisen väljästi. Viihtyisän yleisilmeen saavuttamiseksi katujen reunat on varattu istutettaviksi vyöhykkeiksi. Pääliikenneväylien varrella istutusvyöhyke on levein ja sitä vasten tulee istuttaa myös puurivistö. Kaavassa on annettu myös yleisiä, kaikki tontteja koskevia määräyksiä koskien mm. pihavarastoinnin toteuttamista. Autopaikkamitoitus on sidottu kerrosalaan. Asuinkorttelit on muodostettu olevien asuinrakennusten yhteyteen siten, että niistä muodostuu oma kokonaisuutensa. Asuinkorttelit on erotettu teollisuuskortteleista suojavihervyöhykkeellä EV. Asuinkortteleiden häiriintyminen teollisuustoiminnoista on estetty myös siten, että lähimpien teollisuuskortteleiden käyttötarkoitus on rajattu vain sellaiseen toimintaan, mikä ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. Kaava-alueen lounaiskulmassa on ET alue, joka on voimassa olevaa asemakaavaa. Maastonmuodoista johtuen ja katulinjauksen liikennöinnin varmistamiseksi siitä on viistetty pieni osa katualueeksi. ET korttelin suhteen ei ole osoitettu muuta muutosta. Alueella kulkevat sähköjohtolinjat on selvitetty ja varustettu kaavaan johtoaluevarauksin. Eteläisin johto on valtakunnan verkkoon kuuluva 110 kv:n voimajohto. Sähköyhtiö Fingridin suositusten mukaan on johtoa varten varattu kokonaisleveydeltään 48 metrin suoja-alue. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan toteutuminen ja vaikutukset ajoittunevat usean vuoden ajalle. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Teollisuusrakentaminen sijoittuu olevan teollisuusalueen jatkoksi. Yhdyskuntarakenne vahvistuu näiltä osin. Alueen luonne muuttuu, kun aiemmin avoimena olevalle peltoalueelle sijoitetaan rakentamista. Alueelle jäävät viherkaistat pehmentävät vaikutusta. Virkistys Kaava-alueelle jää ja sen ympäristössä on viheralueita, joita voi käyttää virkistäytymiseen. Liikenne Alueelle johtavan liikenteen määrä lisääntyy. Liikenteen lisääntyminen ei ole niin merkittävää, että liikenneturvallisuus vaarantuisi oleellisesti tai maantien risteys ruuhkautuisi. Katualueiden mitoituksessa on varauduttu kevyenliikenteen väylien rakentamismahdollisuuteen. Tekninen huolto Hankkeen toteuttaminen vaatii vesihuoltoverkoston laajentamista. Kaavatontit ja katuverkosto on suunniteltu siten, että tonttien viemäröinti on taloudellisesti toteutettavissa. Voimalinjat ja niiden tarvitsemat suoja-alueet on varattu kaavaan johtoalueina. Johtoaluevarausten riittävyys on varmistettu sähköyhtiöiltä. Ympäristöhäiriöt Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa melua ja päästöjä alueella. Liikennöinnin jakautuminen tasaisesti vuorokaudelle vähentää siitä aiheutuvaa häiriötä. Ka-
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 27 (31) 5.4.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön tuprofiilit ja varaukset on pyritty tekemään siten, että myös raskas rekkaliikenne on mahdollista. Taloudelliset vaikutukset Kunnalle aiheutuu kustannuksia alueen kaavoittamisesta ja erityisesti kunnallistekniikan rakentamisesta. Alueen toteutuminen aiheuttaa myös välillisiä kuluja. Välillisiä kuluja ovat mm. uusien vakituisten asukkaiden koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen järjestäminen. Tuottoja ovat mm. liittymismaksut sekä verotulojen kasvu. Välillinen tuotto voi olla kunnan kannalta merkittävää liiketoiminnan vilkastumisen myötä. Työllisyysvaikutukset Alueen toteuttaminen työllistää paitsi suoraan myös välillisesti huomattavan määrän työntekijöitä sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa. Alueen rakentamisen työllisyysvaikutusta voidaan arvioida rakennuskustannusten ja panos-tuotoskertoimien avulla. Kaikkien kaavan merkittyjen tuotantolaitosten ja asuintalojen rakentaminen merkitsisi keskimääräisillä hinnoilla arvioituna noin 50 milj. euron rakennusinvestointia talonrakennukseen. Panos-tuotos kertoimien mukaan miljoonan euron investointi talonrakennustoimintaan lisää työllisyyttä talonrakennustoiminnassa 13,2 henkilötyövuotta ja välillisesti muilla toimialoilla 8,2 henkilötyövuotta. Alueen rakentamisen työllisyysvaikutus talonrakennustoiminnalle voisi siten arvioida olevan n. 600 henkilötyövuotta ja välillisen työllisyysvaikutuksen muilla toimialoilla 400 henkilötyövuotta. Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset näkyvät teollisuusalan työpaikkojen lisäyksenä. Työllisyysvaikutukset jakautuvat kunnan ja sen naapurikuntien, muun maakunnan sekä koko Suomen välille. Suorista työllisyysvaikutuksista kohdistuu valtaosa kuntaan ja sen naapurikuntiin. Välilliset työllisyysvaikutukset kohdistuvat laajemmalle alueelle, koko maakuntaan ja koko Suomeen. Vaikutukset kunnallistalouteen Teollisuusalueen toteuttaminen lisää kunnan ja sen naapurikuntien verotuloja. Verotulot koostuvat hankkeen työllistämien henkilöiden maksamasta tuloverosta, kiinteistöverosta sekä kunnan saamasta yhteisövero-osuudesta. Kiinteistövero ja kunnan osuus yritysten maksamasta yhteisöveroista kohdistuvat kokonaisuudessaan Rantasalmen kuntaan. Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisiin vaikutuksiin voidaan luokitella mm. asuinympäristöön, liikkumiseen ja työelämään tapahtuvat muutokset. Toteutuessaan kaava luo mahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin ja sitä kautta sosiaalinen vaikutus voi olla suotuisa. Asuinympäristönä teollisuusalueet ovat harvoin viihtyisiä, mikä voidaan tulkita negatiiviseksi sosiaaliseksi vaikutukseksi. Teollisuusympäristön haitallista vaikutusta asuinympäristöön on pyritty estämään jättämällä asuin- ja teollisuuskortteleiden väliin suojaviheralue. Suunnittelualue sivuaa koillisessa Rantasalmen kartanoiden valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvaa Rantakartanon aluetta. Suunnittelualueen ja Rantakartanon rakennusten väliin jää puolisen kilometriä. Rantasalmen kartanoiden aluerajaukseen sisältyvän pellon reunaan on suunnittelualueelta n. 150m. Rakentamisella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 28 (31) Rantakartanon tiedossa oleva muinaisjäännösalue ei kuulu suunnittelualueeseen eikä kaavalla ole siihen vaikutusta. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Pohjavesi Asemakaava-alue ei ole pohjavesialuetta. Vesistö Rakentamisalueita tulee valumaan sadevesiä ja sulamisvesiä (= hulevedet), joissa on ravinteita ja epäpuhtauksia. Mikäli valuma-alueesta tehokkaasti päällysteltyä pintaa on yli 10 %, hulevesien vaikutukset ovat vesistöön päästessään ilmeiset. Tehokkaasti päällystettyä pintaa ovat täysin sadevesiviemäröidyt alueet. Tehokkaasti päällystetty pinta lasketaan yleisesti päällystetyn pinnan kokonaismäärästä huomioiden hulevesiviemäröinti. Alueen rakentuminen kaavan mukaisesti voi lisätä alueella tehokkaasti päällystettyä pintaa. Suomessa tehokkaasti päällystetyn pinnan osuus vesistön valuma-alueesta on yli 10 % niillä valuma-alueilla, jotka sijoittuvat kaupunkien keskustoihin tai taajama-alueille, missä on tiivistä asutus-, teollisuus- ja liikealuetta. (Esim. Lahden keskusta, Kaupunginojan valuma-alueesta tehokkaasti päällystettyä pintaa on 9,1 %, Tampereen Kaukajärven valuma-alueella luku on 10,2 % ja Turun Kovasojan valuma-alueella 11,5 %). Suunnittelualue ei sijaitse välittömästi vesistön läheisyydessä eikä alueella ole pohjavettä. Siksi hulevesien vaikutukset ympäröiviin vesistöihin jäävät vähäisiksi. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Rakentaminen hävittää osin alueen biotyyppejä, mikä muuttaa paikallisella tasolla kasvillisuutta ja eläimistöä. Uusi rakentaminen muuttaa väistämättä alueen luonnonolosuhteita, koska alue tulee rakentamisen piiriin. Puuston kaataminen, teiden ja talojen rakentaminen syrjäyttää nykyisin vielä maa- ja metsätalouden piirissä olevia alueita. Suunnittelualueella ei ole paljon metsää, olevan puuston harventamisella ja vähentämisellä ei juuri ole vaikutuksia alueen tuuliolosuhteisiin. Kaava-alue ei ole luonnontilaista, joten kaavalla ei ole merkittävästi heikentävää vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle. Liito-oravan elinalueita ei sijoitu kaava-alueelle. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä. Kaavamerkinnät ovat pääosin ympäristöministeriön yleisten ohjeiden mukaiset. AO Erillispientalojen korttelialue. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. EV Suojaviheralue. Alueen tarkoituksena on suojata asuntoaluetta teollisuusalueen melu-, päästö- ja näkymähaitoilta. Suojaviheraluetta koskevat maankäyttö- ja rakennuslain 96 :n ja 101 :n lunastusoikeudet ja -velvollisuudet. Kunnalla on oikeus lunastaa asemakaava-
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 29 (31) alueella sellainen yleinen alue, joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpeisiin. Toisaalta kunta on velvollinen lunastamaan alueen, joka on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan, eikä maanomistaja voi sen vuoksi käyttää hyväkseen aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. TY-1 Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan varastoimiseen eikä sille saa sijoittaa laitosta, joka tärinän, melun, pölyn, savun tai muun saastevaikutuksen tai häiriön vuoksi aiheuttaa pysyväistä rasitusta tontilla tai lähellä asuville. Rakennusten etäisyyden viereisen tontin rajasta tulee olla vähintään 6 m. Tonttien välisellä rajalla on molemmin puolin säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita vähintään 3 m:n levyisellä alueella. Pihavarastointi tonteilla on toteutettava siististi tai peitettävä kadulle päin riittävän korkealla ja peittävällä, ympäristöönsä sopivalla aidalla. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtojen läheisyyteen sijoittuvien ja niiden kanssa risteävien teiden, katujen ja sekä muun rakentamisen suunnitelmista tulee pyytää kyseisen voimajohdon omistajan lausunto ennen rakennustöiden aloittamista. Pysäköintiin, liikennöintiin ja varastointiin voimajohtoalueella tarvitaan aina sähköyhtiön lupa. Teollisuuskortteleissa T ja TY-1 tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 25 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. AO-korttelialueilla on rakennukset rakennettava käyttäen yhtenäistä rakennustapaa. Olemassa olevia pientaloalueita täydennettäessä uudisrakennusten on sopeuduttava ympäröivään rakennuskantaan. Kutakin asuntoa kohti saa rakentaa autosuojan, jonka kerrosala on enintään 35 m². Autopaikkojen vähimmäismäärät Teollisuuskorttelialueilla 1 / 100 kem² AO korttelialueilla 2 ap / asunto Tonttijako ei ole sitova tämän asemakaavan alueella (MRL 78.1 ) TY-1 korttelissa teollista toimintaa on rajattu siten, ettei se aiheuta häiriötä lähellä sijaitsevalla asutukselle. Toimipaikkojen omaa tarvetta palvelevat toimistotilat tai työpaikkaruokailua varten tarpeelliset tilat voidaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille T ja TY-1 sijoittaa ilman erityistä määräystäkin. 5.6 Nimistö Alueella on kolme uutta katua; Hitsarintie, Mestarintie ja Kisällintie.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 30 (31) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavaa voidaan toteuttaa, kun se on saanut lain voiman (voimaan tulosta kuulutetaan). 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos ei rajaa rakentamisen sijoittelua tonteilla kovin ankarasti. Kaava vastaa ohjaavuudeltaan voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnitelmasta on tehty numeerinen virtuaalimalli, mikä havainnollistaa kaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta ja esittää yhden massojen sijoittelutavan kaavan mukaisesti. Rakentamista ohjaavat kaavamääräykset ovat kaavakartalla. Virtuaalimallia voi tarkastella osoitteessa http://www.skjkl.fi/rantasalmi/susimaki 6.2 Toteutuksen seuranta 7 LIITTEET Alueen toteutumista asemakaavan mukaisesti valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Asemakaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 31 (31) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Laatinut: Tuomo Järvinen projektipäällikkö, arkkitehti YKS-321