Rikastushiekka-allas on nykytilassa korkeudessa noin +144 m mpy. mmat rikastushiekka-altaasta johtuvat maisemavaikutukset aiheutuvat lounaaseen Juuantielle ajettaessa kohti rikastamoaluetta ja sen varressa sijaitsevalle asuinkiinteistölle numero 204-408-9-20. (kuva 8-9). Kuva 8-7. Kaivostornit ovat havaittavissa tultaessa koillisesta kohti hankealuetta. Kuva on otettu Nälkämäen risteyksestä sijainnista 5. Kuva 8-8. Teknisesti lähennetty kuva sijainnista 6 kohti hankealuetta. CoNi- ja Martikkalan altaan voi vain vaivoin erottaa puuston katveesta. 151
Kuva 8-9. Näkymä sijainnista 7 tultaessa lounaasta Juuantietä kohti hankealuetta. Juuantien varressa sijaitseva asuinkiinteistö (204-408- 9-20) havaittavissa kuvan vasemmassa laidassa. Kuva on otettu vuonna 2012 tehdystä Luikonlahden rikastamon rikastuskapasiteetin lisäämisen ympäristöten arviointiselvityksestä, muutokset verrattuna ovat vähäisiä. Vaihtoehto VE0 Vaihtoehdossa VE0 ei rakenneta uusia altaita. CoNi-allas ja Martikkala jäävät nykyiseen korkeuteen. Rikastushiekkaallas korotetaan nykyisestä (+144 m mpy) korkoon +150 152 m mpy. Rikastushiekka-altaan näkyvyysalueita voi muodostua muun muassa Niittysaaren ja Koivulahden väliselle alueelle sekä Soidinlahden pohjoispuolelle. Näkyvyysalueet eivät juuri eroa nykyisen luvitetun korkeuden (+148,5 m mpy) aiheuttamista näkyvyysalueista (kuva 8-10). Vaihtoehto VE1 Vaihtoehdossa VE1 tarvitaan uusia altaita CoNi- ja rikkirikasteille. Vaihtoehdossa toteutetaan 1 2 kappaletta seuraavista altaista: Martikkala, korotus korkoon +177,5 m mpy Kunttisuo, rakennetaan korkoon +155 m mpy Kettukallio, rakennetaan korkoon +155 m mpy Enkelinmonttu, rakennetaan korkoon +151,3 m mpy Rikastushiekka-allas, korotus korkoon +158 m mpy Altaiden korotuksista ja rakentamisista toteutettu näkyvyysanalyysi on esitetty kartassa (kuva 8-11 ja 8-12). CoNiallas tulee vaihtoehdossa VE1 jäämään nykyiseen korkeuteen. Tämän lisäksi suunnitellaan Martikkalan korotusta korkoon +177,5 m mpy sekä Enkelinmontun (+151,3 m mpy) rakentamista. Näiden neljän altaan näkyvyysanalyysi on yhdistetty. Maisemavaikutukset altaista kohdistuvat pääasiassa jo vanhoille alueille Retusen länsirannalle Nuottisaaren eteläpuolelle. Näkyvyysalue kasvaa verrattuna. Näkyvyysanalyysin mukaisia uusia näkyvyysalueita syntyy lisäksi muun muassa Iso-Kumpusaaren pohjoisosaan ja Puntinvuoren itä puolelle. Iso-Kumpusaareen ja Puntinvuoreen maisemavaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen olemattomiksi, jos näkymiä todellisuudessa edes syntyy. Muita vaihtoehdon VE1 mukaisia laajennusalueita ovat Kunttisuon ja Kettukallion rakentaminen korkoihin +155 m mpy. Näiden alueiden aiheuttamat maisemavaikutukset tulisivat kohdistumaan samalle alueelle Retuselle kuin CoNi-, Enkelinmontun- ja Martikkalan altaiden maisemavaikutukset. Altaiden aiheuttamat maisemavaikutukset tulisivat tapahtumaan laajennusvaihtoehdossa lievempinä kuin edellä mainittujen. Lisäksi vaihtoehdossa VE1 suunnitellaan rikastushiekkaaltaan korottamista korkoon +158 m mpy. Rikastushiekkaaltaan näkyvyysalueet kohdistuvat vastaaville alueille Niittysaaren ja Koivulahden väliselle alueelle sekä Soidinlahden pohjoispuolelle kuin vaihtoehdossa VE0. Näkyvyysalueet kasvavat, jonka lisäksi näkyvyysanalyysin mukaisia uusia näkyvyysalueita syntyy lisäksi muun muassa Luikonlahden taajaman alueelle. Maastohavaintojen perusteella puusto estää näiden näkymäalueiden syntymisen ainakin taajaman alueelle (kuva 8-3) ja sen lähistölle Peltorantaan (kuva 8-13). 152
Kuva 8-10. Näkyvyysanalyysi vaihtoehdoissa VE0 ja VE2. Kuvassa rikastushiekka-altaan jo luvitetun koron, +148,5 m mpy, mukainen näkyvyysanalyysi violetilla. Sinisellä värillä esitetty vaihtoehtojen VE0 ja VE2 mukainen rikastushiekka-altaan näkyvyysanalyysi on toteutettu korolla +152 m mpy. Muille alueille uusia näkyvyysalueita ei synny joten kartta on rajattu Retusen alueelle. 153
Kuva 8-13. Kuva Peltorannasta sijainnista 8 kohti hankealuetta. Puusto estää suurempien näkymien synnyn, avohakkuut voivat kuitenkin avata näkymiä. Kuva 8-11. Näkyvyysanalyysi vaihtoehdossa VE1. 154
Kuva 8-12. Näkyvyysanalyysi vaihtoehdossa VE1 Retusen alueelta. 155
Vaihtoehto VE2 Vaihtoehdossa VE2 tarvitaan uusia altaita, mutta vähemmän kuin vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdon VE1 mukaisista altaista, pois lukien rikastushiekka-allas, toteutuu vain yksi eikä sekään välttämättä täyteen mittaan. Rikastushiekkaallas nousee vaihtoehdossa VE2 tasolle +150 152 m mpy, näin ollen sen näkyvyysalueet löytyvät vaihtoehdon VE0 mukaisesta kartasta (kuva 8-10). Muiden altaiden näkyvyysalueet ovat vastaavia kuin vaihtoehdossa VE1, näkyvyysalueet on esitetty kartoissa (kuva 8-11 ja 8-12). Yhteenveto ten suuruudesta toiminnan aikana VE1 ja VE2: CoNi-, Enkelinmontun- ja Martikkalan altaiden maisemavaikutukset tulevat kohdistumaan pääasiassa jo ennestään maisemavaurioista kärsiville alueille Juuantien varteen. Lisäksi altaat muodostavat Retuselle uusia ja laajentavat vanhoja näkyvyysalueita. Altaiden aiheuttamat maisemavaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen pääasiassa vähäisiksi. Kunttisuon ja Kettukallion aiheuttamat maisemavaikutukset tulevat kohdistumaan lähes samalle alueelle Retusen länsirannalle kuin CoNi-, Enkelinmontun- ja Martikkalan altaiden maisemavaikutukset. Rikastushiekka-altaasta aiheutuvia maisemavaikutuksia voi muodostua Retusen Koivu- ja Soidinlahteen. Lisäksi vaihtoehdossa VE1 rikastushiekka-allas voi lisätä maisemavaikutuksia myös Luikonlahden taajaman alueelle, puusto kuitenkin estää suurempien näkyvyysalueiden syntymisen. Etäisyydestä johtuen maisemavaikutuksia ei alueelle pääse kohdistumaan vaikka avohakkuut avaisivatkin näkymiä. Kokonaisuudessaan suurimmat vaikutukset kohdistuvat Retuselle vaihtoehtojen VE1 ja VE2 jokaisessa allasvaihtoehdossa. Etäisyydestä johtuen nämä vaikutukset tulevat kuitenkaan olemaan pieniä tai olemattomia. 8.9.5 VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN Toiminnan jälkeisten maisematen arviointia ei voida tehdä, koska alueiden tuleva käyttö ei ole tiedossa. Jos alueet maisemoidaan mahdollisimman luonnontilaista muistuttavaan tilaan, ei kasvillisuuden palattua sijoitusalueita voi juurikaan erottaa maisemassa muutoin kuin muuttuneen topografian perusteella. Maisemoinnin periaatteista on kerrottu tarkemmin luvussa 4.3.5. Vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 hyödynnetään CoNija rikkirikaste joko toiminnan aikana tai sen jälkeen. Maisemavaikutukset ovat näiden varastointialueiden osalta positiiviset kun rikasteet on toimitettu alueelta pois ja alueet on maisemoitu. Vaihtoehtojen osalta vaikutuksen suuruus arvioidaan yhtä suureksi kuin toiminnan aikana tulevat negatiiviset vaikutukset. 8.9.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu suhteuttamalla ten suuruus ten kohteen herkkyyteen. VE0: Rikastushiekka-altaasta aiheutuvia maisemavaikutuksia voi syntyä vähäisessä määrin järven selän yli Retusen Koivu- ja Soidinlahteen. Vaikutukset voimistuvat vain vähäisissä määrin jo luvitetun mukaisesta lopputilanteesta. CoNi-altaan ja Martikkalan aiheuttamat maisemavaikutukset tulevat kohdistumaan jo ennestään maisemavaurioista kärsivän Juuantien varteen. Retusen länsiosaan näkyvyyksiä ei pääse etäisyydestä johtuen syntymään. Paikallisesti arvokkaalle järvimaisemavyöhykkeelle ei kohdistu merkittäviä maisemavaikutuksia hankevaihtoehdoissa VE0, VE1 tai VE2 156
Maisematen merkittävyys vaihtoehdossa VE0 Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Lähialue/taajama Järvimaisemavyöhyke Retusen alue Maisematen merkittävyys vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Lähialue (Juuantie) Retusen alue Järvimaisemavyöhyke Taajama 8.9.7 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Puuston säilyttäminen etenkin maaston korkeimmilla kohdilla ja teiden varsilla estää ylimääräisten näkymäsektoreitten syntyä parhaiten. Toiminnan aikaisella puiden istuttamisella voidaan ehkäistä tai lieventää syntyviä maisemavaikutuksia jo avonaisille näkymäsektoreille. Lisäksi alueiden vaiheittainen maisemointi vähentää maisemavaikutuksia. Maisemoinnin periaatteista on kerrottu tarkemmin luvussa 4.3.5. 8.9.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Maisemassa ajan mittaan tapahtuvat muutokset sekä esimerkiksi moninaiset vuodenaikojen vaihteluiden mukaan tapahtuvat muutokset tekevät maisematen arvioinnista hankalaa. On myös mahdollista, että maiseman luonne ja näkymät muuttuvat nopeasti esimerkiksi metsien avohakkuiden takia. Yksi arvioinnin epävarmuuteen vaikuttava lisätekijä ovat mahdolliset tulevat muutokset maankäytön suunnitelmissa. Hankkeesta vastaava ei voi olla tietoinen tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista maankäyttösuunnitelmissa ja alueen maisemassa. Maisemavaikutukset eivät aina ole kokonaan mitattavissa tai selvästi tulkittavia. On hankalaa arvioida esimerkiksi ten merkittävyyttä ja kohteen herkkyyttä, koska rikastamotoiminnan aiheuttamien visuaalisten muutosten kokeminen on hyvin subjektiivista. Kokemukseen vaikuttaa kohteen suhde alueeseen, aihetta koskevan tiedon määrä, aihetta koskeva mielenkiinto kuin myös henkilökohtaiset syyt arvostaa aluetta tai rikastamotoimintaa siellä. 157
8.10 KAIVANNAISJÄTTEET JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN 8.10.1 VAIKUTUKSEN ALKUPERÄ Hankkeessa on kyse Luikonlahden rikastamon elinkaaren aikana muodostuvien rikasteiden ja kaivannaisjätteiden hyödyntämisestä ja sijoittamisesta. Tavoitteena on toimittaa rikastamolla muodostuvia rikasteita jatkokäyttöön, jolloin niiden sisältämät metallit ja rikki hyödynnetään. Ennen jatkokäyttöön toimittamista rikasteita joudutaan välivarastoimaan alueella ja mikäli hyötykäyttöä ei ole, varastoidaan rikasteet alueelle pysyvästi vaihtoehtoisiin sijoituspaikkoihin. Hankkeella ei ole vaikutuksia jätehuoltoon muutoin kuin kaivannaisjätteiden osalta, minkä vuoksi arvioinnissa on keskitytty ainoastaan kaivannaisjätteisiin. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen syntyvät, kun sijoitusalueita rakennetaan ja suljetaan, jolloin rakentamisessa käytetään neitseellisiä luonnonvaroja (maa-aineksia). Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen syntyy myös toimitettaessa rikasteita jatkokäyttöön, jolloin niillä voidaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja. 8.10.2 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Taulukko 8-19. Kaivannaisjätteet ja luonnonvarojen hyödyntäminen, kohteen tason määräytyminen. Kaivannaisjätteet: Alueella on tai on rakenteilla vastaavaa tai vastaavia sijoituspaikkoja muodostuville materiaaleille. Luonnonvarat: Alueella on runsaasti maarakentamiseen käytettäviä materiaaleja. Kaivannaisjätteet: Alueella on osittain kapasiteettia muodostuville materiaaleille tai alueelle on suunnitteilla vastaavaa toimintaa. Luonnonvarat: Alueella on kohtalaisesti käytettävissä maarakentamisessa käytettäviä materiaaleja. Kaivannaisjätteet: Alueella ei ole muodostuvien materiaalien sijoitukseen soveltuvia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Luonnonvarat: Alueella ei ole merkittäviä määriä maarakentamisessa hyödynnettäviä materiaaleja. Kaivannaisjätteisiin ja luonnonvaroihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin taulukon 8-20 mukaisella luokittelulla. Taulukko 8-20. Kaivannaisjätteet ja luonnonvarojen hyödyntäminen, ten suuruusluokan määräytyminen. - - - Vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn ovat valtakunnallisia. Toiminta käyttää tai korvaa merkittävän määrän luonnonvaroja. + + + Hankkeen vaikutuksia kaivannaisjätteisiin ja niiden käsittelyyn on tarkasteltu Luikonlahden rikastamon rikasteiden ja kaivannaisjätteiden käsittelyn ja sijoittamisen kannalta. Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen on tarkasteltu luonnonvarojen käytön sekä rikasteiden hyötykäytöllä saavutettavien luonnonvarojen säästön kannalta. Ympäristön herkkyyden ja ten suuruuden määrittäminen Kaivannaisjätteiden käsittelyn ja luonnonvarojen hyödyntämisen tasoon vaikuttavia tekijöitä on kuvattu taulukossa 8-19. - - - Vaikutukset kkaivannaisjätteiden käsittelyyn ovat alueellisia. Toiminta käyttää tai korvaa kohtalaisen määrän luonnonvaroja. Vaikutus kaivannaisjätteiden käsittelyyn on paikallinen (kunta). Toiminta käyttää tai korvaa vähäisen määrän muita luonnonvaroja. + + + 158
8.10.3 NYKYTILAN MUUTOSHERKKYYS Luikonlahden rikastamolla muodostuville rikasteille ja kaivannaisjätteille ei ole edellä hankekuvauksessa esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi olemassa muita mahdollisia sijoituspaikkoja, sillä rikasteiden ja kaivannaisjätteiden määrät ovat suuria. Mikäli rikasteille ja kaivannaisjätteille ei ole hankealueen ulkopuolella hyötykäyttökohteita, joudutaan ne loppusijoittamaan alueelle. Kaivannaisjätteiden ja rikasteiden kuljettaminen muualle loppusijoitukseen ei ole taloudellisesti mahdollista, eikä muita mahdollisia loppusijoituspaikkoja ole olemassa. Ympäristön kannalta materiaalien kuljettaminen muualle loppusijoitukseen ei ole järkevää, sillä tuolloin muun muassa kuljetuksista aiheutuisi ympäristövaikutuksia. Osa Luikonlahden rikastamolla muodostuvista rikasteista ja kaivannaisjätteistä mahtuu nykyisille sijoitusalueille. Alueen kaivannaisjätteiden käsittelyn osalta arvioidaan keskinkertaiseksi. Mikäli rikasteille on jatkokäyttöä alueen ulkopuolella, eli niistä jalostetaan tuotteita tai niitä hyödynnetään muutoin, on niiden kuljettaminen muualle mahdollista. Mikäli rikasteita toimitetaan muualle jatkokäyttöön, korvataan niiden käytöllä luonnonvaroja. Hankealueen lähistöllä on kohtalaisesti käytettävissä sijoitusalueiden maarakentamiseen soveltuvia materiaaleja. Yhteenveto alueiden herkkyydestä Alueen kaivannaisjätteiden käsittelyn sekä luonnonvarojen hyödyntämisen osalta arvioidaan keskinkertaiseksi. Vaihtoehto VE0 Vaihtoehdon VE0 mukaisessa tilanteessa muodostuvat rikasteet toimitetaan jatkokäyttöön tai varastoidaan olemassa oleviin sijoituspaikkoihin. Rikastushiekka sijoitetaan nykyiselle sijoitusalueelle. Hankkeella ei ole vaikutuksia Luikonlahden rikastamon kaivannaisjätteiden käsittelyyn, sillä muodostuville rikasteille ja kaivannaisjätteille on sijoituspaikat olemassa. Toiminnalla voidaan korvata vähäinen määrä neitseellisiä luonnonvaroja, kun rikasteita toimitetaan jatkokäyttöön. Uusia sijoituspaikkoja rikasteille ja kaivannaisjätteille ei rakenneta, jolloin rakentamisessa ei näiltä osin ole tarpeen käyttää luonnonvaroja. Rikkirikaste sisältää merkittävän määrän kobolttia ja nikkeliä, jolloin loppusijoitettaessa rikastetta louhostäyttöön menetetään hyödynnettäviä luonnonvaroja. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat negatiivisempia kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Vaihtoehto VE1 Vaihtoehdossa VE1 rikasteet toimitetaan jatkokäsittelyyn joko rikastamon toiminnan aikana tai sen päätyttyä. Rikasteita ja kaivannaisjätteitä varastoidaan nykyisillä sijoitusalueilla sekä uusissa sijoituspaikoissa ennen niiden jatkokäyttöön toimittamista. Koska vaikutukset ovat paikallisia, arvioidaan hankkeen vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn pieniksi. Kaivannaisjätteiden käsittelyn osalta vaikutukset ovat positiivisia, sillä hankkeessa rakennetaan sijoituspaikat muodostuville kaivannaisjätteille. Hankkeella voidaan korvata luonnonvaroja, kun muodostuvat rikasteet toimitetaan jatkokäyttöön. Sijoituspaikkojen rakentamisessa käytetään neitseellisiä luonnonvaroja. Hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat keskisuuret ja positiiviset. Vaihtoehto VE2 Vaihtoehdossa VE2 rikasteille ei löydetä jatkokäsittelyä. Muodostuvat rikasteet ja kaivannaisjätteet sijoitetaan alueelle pysyvästi. Vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn arvioidaan pieniksi ja positiivisiksi. Sijoituspaikkojen rakentamisessa ja niiden sulkemisessa käytetään luonnonvaroja, eikä rikasteita toimiteta jatkokäyttöön, jolloin vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat negatiivisia. Vaikutusten suuruus arvioidaan keskisuureksi ja negatiiviseksi. 8.10.4 VAIKUTUKSET TOIMINNAN AIKANA JA TOIMINNAN JÄLKEEN Yhteenveto ten suuruudesta toiminnan aikana Vaihtoehdossa VE2 rikasteille ei ole hyötykäyttöä, ja sijoituspaikkojen rakentamisessa ja sulkemisessa käytetään neitseellisiä luonnonvaroja, jolloin vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat negatiiviset. Vaihtoehdolla VE0 ei ole vaikutuksia kaivannaisjätteiden käsittelyyn. Vaihtoehdossa VE0 rikasteita toimitetaan jatkokäyttöön, jolloin niillä voidaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn ovat paikallisia. Sijoituspaikat ovat käytössä rikastamon elinkaaren ajan. Vaihtoehdossa VE1 rikasteet toimitetaan jatkokäyttöön, jolloin vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat positiiviset. Rakentamisessa käytetään luonnonvaroja. 159
8.10.5 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen herkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Kaivannaisjätteiden käsittelyyn ja luonnonvaroihin kohdistuvien ten merkittävyys vaihtoehdossa VE0 Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Kaivannaisjätteiden käsittelyyn ja luonnonvaroihin kohdistuvien ten merkittävyys vaihtoehdossa VE1 Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Kaivannaisjätteiden käsittelyyn ja luonnonvaroihin kohdistuvien ten merkittävyys vaihtoehdossa VE2 Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen 160 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn
8.10.6 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Hankkeen vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn ovat positiivisia, kun muodostuville kaivannaisjätteille rakennetaan varastointiin ja loppusijoitukseen soveltuvat ja turvalliset sijoitusalueet. Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta vaikutukset ovat vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 positiiviset, jos rikastamolla muodostuvia rikasteita toimitetaan jatkokäyttöön. Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta vaihtoehto VE2 on, mikäli rikasteille ei ole jatkokäyttöä ja rikasteet sijoitetaan alueelle pysyvästi, eikä niitä hyödynnetä. Rikastusprosessissa mahdollisimman suuri osa arvoaineista pyritään ottamaan talteen ja toimittamaan jatkojalostukseen, jolloin luonnonvarojen hyödyntäminen on mahdollisimman tehokasta. 8.10.7 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kaivannaisjätteiden käsittelyyn kohdistuvien ten osalta epävarmuustekijöitä on vähän. Epävarmuus liittyy lähinnä hyödynnettävien luonnonvarojen ja hyötykäytettävien rikasteiden ja kaivannaisjätteiden määriin. 8.11 ELINKEINOELÄMÄ JA PALVELUT 8.11.1 VAIKUTUKSEN ALKUPERÄ Vaikutukset elinkeinoelämään muodostuvat hankkeen aiheuttamista muutoksista eli millä tavoin hanke edesauttaa tai haittaa lähialueen elinkeinoelämää. 8.11.2 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tiedot Kaavin kunnan elinkeinoelämästä perustuvat kuntaa koskeviin Tilastokeskuksen ja Verohallinnon tietoihin, aiempiin vastaaviin selvityksiin (Luikonlahden edellinen YVAselostus 2012) sekä kunnalta saatuihin yksittäisiin tietoihin (Kaavin kunta 2014a). Elinkeinotoimintojen sijoittumista hankealueen ympäristössä on tarkasteltu karttojen avulla. Toiminnan vaikutuksia elinkeinoelämään on arvioitu lisäksi asukaskyselyn, tilastollisen ja kokemusperäisen tiedon sekä alueellisten tavoitteiden perusteella. Ympäristön herkkyyden ja ten suuruuden määrittäminen Alueen herkkyyttä on arvioitu Kaavin kunnan talousrakenteen, väestönkasvun ja työtilanteen perusteella. Elinkeinoelämän osalta vaikuttaa myös alueen kasvuedellytykset sekä kyky vastata mahdollisiin muutoksiin. Herkkyystason määrittely on esitetty taulukossa 8-21. Taulukko 8-21. Elinkeinoelämä ja palvelut, kohteen tason määräytyminen. Monipuolinen talousrakenne. Kunnan tulot ovat kasvussa. Väestö kasvaa. Vakaa ja vahva pääoma. Kehittynyt liikenneverkko. Monipuoliset palvelut. Alhainen työttömyys. Uusien yritysten määrä kasvaa. Vaikutusalueella on runsaasti teollista jalostustoimintaa tai muita vastaavia toimijoita. Vakaa kuntatalous. Tasapainoinen väestörakenne. Vakaa työllisyystilanne. Riittävä palvelujen tarjonta. Alueen elinkeinoelämä on melko laaja-alaista. Ei kovin monipuolinen talousrakenne. Korkea työttömyys. Kunnan tulot laskusuunnassa. Väestö vähenee. Alhainen pääoma. Heikko liikenneverkko. Rajallinen palvelujen tarjonta. Toimintansa lopettaneiden yritysten määrä kasvaa. Vaikutusalueella ei ole juuri vastaavia toimijoita. Elinkeinoelämään kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan taulukon 8-22 mukaisella luokittelulla. Taulukko 8-22. Elinkeinoelämään ja palveluihin kohdistuvien ten suuruusluokan määrittely. - - - - - - Vaikutukset ovat pitkäkestoisia, pysyviä ja/tai merkittäviä sekä kohdistuvat selvästi laajemmalle alueelle, esimerkiksi maa-kuntatasolle. Toiminnalla on merkittävä työllistävä joko suoraan tai välillisesti. Tarkasteltavan toiminnan korvaaminen on hankalaa. Vaikutukset ovat melko lyhyt-kestoisia tai palautuvia, eivätkä alueellisesti suuria (kohdistuvat korkeintaan naapurikuntiin). Toiminta työllistää kohtalaisesti joko suoraan tai välillisesti. Tarkasteltavan toiminnan korvaaminen on melko hankalaa. Vaikutukset ovat lyhytkestoisia ja paikallisia (kohdistuvat vain lähialueelle). Vaikutuksista aiheutuvat muutokset esimerkiksi suoraan ja välilliseen työllisyyteen ovat pieniä. Tarkasteltavan toiminnan korvaaminen ei ole hankalaa. + + + + + + 161
8.11.3 NYKYTILAN MUUTOSHERKKYYS Vaikutuskohteen tason arvioidaan olevan huomattava. 1960-luvulta lähtien toimineen rikastamon voidaan katsoa vakiinnuttaneen paikkansa osana alueen elinkeinoelämää ja sillä arvioidaan olevan suhteellisen suuri merkitys alueelle ottaen huomioon muun muassa alueen talous-, väestö- ja kehitystilanne. Yhteenveto alueiden herkkyydestä Toiminnalla arvioidaan olevan vapaa-aika- ja luontomatkailua lievästi vähentävä lähinnä liikennemäärien kautta. Kyseinen kohdistuu tieyhteyksien välittömään läheisyyteen. Negatiivista ta matkailupalveluihin kauempana, kuten Kaavin taajama-alueella, ei arvioida olevan. Melu- ja pölyvaikutuksilla ei arvioida olevan merkittävää ta palveluihin tai elinkeinoelämään. Yhteenveto ten suuruudesta toiminnan aikana Alueen talousrakenne ei ole erityisen monipuolinen ja alueen työttömyys on muun Pohjois-Savon tapaan suhteellisen korkea. Lähialueella ei ole vastaavia toimijoita. Rikastamon voidaan katsoa vakiinnuttaneen paikkansa osana alueen elinkeinoelämää ja sillä arvioidaan olevan suhteellisen suuri merkitys alueelle. 8.11.4 VAIKUTUKSET TOIMINNAN AIKANA Vaihtoehtojen VE0, VE1 ja VE2 mukaisella toiminnalla arvioidaan olevan vapaa-aika- ja luontomatkailua lievästi vähentävä lähinnä liikennemäärien kautta. Rikastamotoiminnalla arvioidaan olevan vähintään kohtalaisen suuria positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja elinkeinorakenteeseen välittömien (rikastamotoiminta, maanrakennus ym.) ja välillisten (palveluiden lisääntyvä kysyntä) näkökulmien kautta. Vaihtoehdon VE1 elinkaari pidentää positiivisia elinkeinovaikutuksia verrattuna muihin tilanteisiin. Vaikutusten suuruusluokan arvioidaan olevan vähintään keskisuuria riippumatta tarkasteluvaihtoehdosta (VE0, VE1 ja VE2). Vaihtoehtojen elinkeinovaikutukset sekä työntekijämäärät vastaavat likimäärin nykytilannetta ja ne voidaan arvioida olevan kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiset. Vaihtoehdon VE1 yhdeksän vuoden arvioitu elinkaari pidentää kuitenkin positiivisia elinkeinovaikutuksia verrattuna muihin tilanteisiin, joissa rikastamon jäljellä olevaksi elinkaareksi on arvioitu kuusi vuotta. Rikastamotoiminnalla arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia Kaavin sekä lähiseudun työllisyyteen ja elinkeinorakenteeseen. Varsinaisten rikastamotyöntekijöiden (40 hlö) lisäksi toiminta työllistää alueellaan myös alihankkijoita. Rikastamoon liittyvät toiminnat lisäävät paikallisten palveluiden kysyntää. Positiivista välillistä ta arvioidaan olevan ainakin majoitus-, ravintola-, kauppa- sekä huoltamo- ja korjauspalvelualoille. Myös tämän YVA:n sekä vuonna 2012 tehdyn YVA:n asukaskyselyssä vastaajista suurin osa uskoi hankkeen vaikuttavan positiivisesti kunnan elinkeinotoimintaan, maakunnan talouteen sekä kunnan työllisyystilanteeseen (luku 8.14). 8.11.5 VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN Verrattuna nykytilanteeseen, nykyiset vaikutukset elinkeinoelämään päättyvät rikastamotoiminnan loputtua. Alueen elinkeinoelämään tämä vaikuttaa selvästi negatiivisesti. Alueelle voi syntyä nykyisen toiminnan jälkeen elinkeinoelämään vaikuttavaa muuta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja voi muodostua esimerkiksi vapaa-ajan matkailun ja erilaisten palveluiden kautta. 8.11.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen herkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. 162
Elinkeinoihin kohdistuvien ten merkittävyys vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 toiminnan aikana Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn Elinkeinoelämä Elinkeinoihin kohdistuvien ten merkittävyys vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 toiminnan jälkeen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Yleisesti elinkeinoelämä 8.11.7 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Nykytilanteeseen verrattuna eri tarkasteluvaihtoehdot eivät lisää negatiivisia vaikutuksia rikastamon toiminta-aikana, joten niiden ehkäisy- ja lieventämiskeinoja ei arvioida. Toisaalta rikastamon elinkaaren lyheneminen voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi Kaavin kunnassa yöpyvien ja palveluja tarvitsevien määrään. Rikastamotoiminnan loppumisesta aiheutuvien haitallisten elinkeinoten lieventämiseksi toiminta-alueelle ja sen valmiille infrastruktuurille olisi hyvä löytää kannattavaa jatkokäyttöä. 8.11.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Alueen elinkeinoa koskevissa tiedoissa, jotka perustuvat tilastoihin sekä tehtyihin asukaskyselyihin, voi olla tapahtunut pieniä muutoksia. Mahdollisten muutosten vaikutuksia ei ole arvioitu, mutta niiden arvioidaan olevan vähäisiä. 163
8.12 LIIKENNE 8.12.1 VAIKUTUKSEN ALKUPERÄ Hankkeen liikennevaikutukset muodostuvat pääasiassa raskaiden ajoneuvojen määrästä. Kaikissa vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 malmi kuljetetaan täysperävaunurekoilla Polvijärven Kylylahden kaivokselta Luikonlahden rikastamolle. Kaikissa vaihtoehdoissa on sama rikastettavan malmin määrä, joten myös vuosittaiset kuljetusmäärät ovat samat (ks. luku 3.9). Vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 kuljetetaan lisäksi koboltti-nikkelirikasteet jatkokäyttöön rikastamon toiminnan aikana tai sen päätyttyä. Tällä hetkellä koboltti-nikkelirikaste varastoidaan CoNi-altaaseen. Koska jatkokäyttöpaikkaa ei ole vielä löydetty, ei näiden kuljetusten ta ole voitu luotettavasti arvioida. Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikkojen vaihtoehtoinen sijainti ei vaikuta yleisten teiden liikennemääriin. Vaihtoehdon VE1 elinkaari on kolme vuotta pidempi. 8.12.2 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tie- ja liikenneolojen lähtötiedot on koottu Liikenneviraston tierekisteristä ja Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelmasta (Pohjois-Savon ELY-keskus 2013). Lähtötietoja on täydennetty haastattelemalla Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoita. Arvioinnissa on selvitetty hankkeen aiheuttamat liikennemäärät, liikenteen rakenne sekä kohdistuminen eri tieosuuksille. Lisäksi on tarkasteltu vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, jalankulkuun ja pyöräilyyn. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty muun muassa Liikenneviraston Tieverkon investointihankkeiden ten arviointiohjelmistoa (IVAR), jonka avulla on laskettu rikastamon synnyttämien kuljetusten vaikutukset liikennesuoritteisiin ja onnettomuuksiin. IVAR-ohjelmistossa on valmiina ten arvioinnissa tarvittavat tiestö- ja liikennetiedot. Vaikutustarkastelussa kuljetusreittien liikennemääriä on kasvatettu malmikuljetusten lisäliikenteellä ja laskettu sen aiheuttamat muutokset lähtötilanteeseen verrattuna. Malmikuljetusten käyttämien tieosuuksien nykytila on kuvattu vuonna 2012 valmistuneessa YVA-selostuksessa. Tässä arvioinnissa esitetään tarkistetut ja päivitetyt tiedot Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen välisiltä tieosuuksilta, vaikka muutoksia ei olisi kaikilla tieosuuksilla tapahtunut. Näillä tieosuuksilla ei ole tehty liikennelaskentoja edellisen YVA:n valmistumisen jälkeen, joten liikennemäärien lähtötietoina on käytetty vuoden 2010 tietoja. Tierekisterin päivitetyt tiedot olettavat liikennemäärien vähentyvän alueella, joten nykytilaksi on otettu vuoden 2010 liikennemäärät, joihin on lisätty nykyiset malmikuljetukset. Tässä YVA:ssa ei tarkastella raideliikennettä, koska se on todettu aiemmin toteuttamiskelvottomaksi vaihtoehdoksi. Vaikutustarkastelu on tehty malminkuljetusreiteille Luikonlahdesta Polvijärven Kylylahteen ulottuvalla alueella. Muiden kuljetusten oletetaan pysyvän samansuuruisina kuin vuonna 2012 valmistuneessa YVA:ssa. Kuljetusten määrät rikastamoon ja rikastamosta on muodostettu rikastettavien tonnimäärien perusteella. Muut kuljetukset ja henkilöliikenne on arvioitu kaivosyhtiön antamien tietojen perusteella. Ympäristön herkkyyden ja ten suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen taso vaikutuksille määräytyy liikenneverkon ominaisuuksien ja ympäröivän maankäytön mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja asutuksen määrä kyseisellä alueella. Myös alueen ja asutuksen luonne, kuten loma-asutus tai koulujen läheisyys, vaikuttaa tasoon. Herkkyystason pääasialliset kriteerit on esitetty taulukossa 8-23. Taulukko 8-23. Liikenne, kohteen tason määräytyminen. Paljon raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa, suuret liikennemäärät. Ei herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja loma-asuntoja. Alueen tieverkko on suunniteltu suurelle liikennemäärälle. Vähän raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa, kohtalaiset liikennemäärät. Jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja loma-asuntoja. Alueen tieverkko toimiva, mutta ajoittain ruuhkaa. Ei raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa, nykyiset liikennemäärät vähäisiä. Runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja loma-asuntoja. Alueen tieverkko ei ole suunniteltu raskaalle liikenteelle tai on ruuhkainen. 164
Hankkeen liikenneten suuruusluokka määräytyy liikenneverkolle kohdistuvan lisäliikenteen haitallisten ten perusteella. Hankkeen eri vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvia liikennemääriä on arvioitu suhteessa tieverkon nykyisiin ja ennustettuihin liikennemääriin. Tässä arviossa käytetyt liikenneten suuruusluokan arvioinnin kriteerit on esitetty taulukossa 8-24. Taulukko 8-24. Liikenneten suuruusluokan määräytyminen. - - - - - - Vaikutuksen kesto on pysyvä. Liikennemäärien muutos on suurta ja vähentää/parantaa merkittävästi laajalla alueella liikenteen sujuvuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Vaikutuksen kesto on pitkäaikainen. Liikennemäärien muutos on kohtalaista ja heikentää/parantaa lähialueilla liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Vaikutuksen kesto on lyhytaikainen. Liikennemäärien muutos on vähäistä ja aiheuttaa vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan haitallisia/positiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. + + + + + + 8.12.3 NYKYTILAN MUUTOSHERKKYYS Luikonlahden rikastamo sijaitsee runsaan kymmenen kilometrin etäisyydellä Kaavin kirkonkylästä kaakkoon. Tieyhteys rikastamolle on Juuan-Luikonlahden maantieltä 506 runsaan kilometrin etäisyydellä maantien 573 liittymästä. Malmin ja rikasteiden kuljetusreitit on esitetty kuvassa 8-14. Vaikutusalueen tiet on kestopäällystetty ja ne on valaistu vain pieniltä osuuksilta, liittymäalueilta, Maarianvaarassa, Outokummussa, Horsmanahossa, Polvijärvellä ja Hukkalassa. Malmikuljetusten alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Teillä on pääasiassa 80 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitusta on laskettu 70, 60 tai 50 kilometriin tunnissa Luikonlahden, Maarianvaaran, Outokummun, Horsmanahon, Polvijärven, Hukkalan ja Saarivaaran asutuksen tai liittymäalueen läheisyydessä. Liikennemäärät (KVL-2010, johon on lisätty nykyiset malmikuljetukset) vaihtelevat 381 ajoneuvosta 1691 ajoneuvoon. Raskaan liikenteen määrät vaihtelevat 55 ajoneuvosta 307 ajoneuvoon. mmat kokonaisliikennemäärät ovat maantiellä 504 lähellä Outokumpua sekä lähellä Polvijärveä. Raskasta liikennettä on eniten Luikonlahden rikastamon Kuva 8-14. Malmin ja rikasteiden kuljetusreitit. 165
ja Maarianvaaran välillä, jossa malmikuljetuksia on ympäri vuoden kahteen suuntaan. Kokonaisliikennemäärään suhteutettuna raskasta liikennettä on eniten maantiellä 502, jossa raskaan liikenteen osuus on 38 64 % kokonaisliikennemäärästä. Paluukuljetusten käyttämällä reitillä Maarianvaara Outokumpu Polvijärvi raskaan liikenteen osuus on vastaava kuin keskimäärin Suomessa (noin 10 %). Maarianvaaran ja Luikonlahden rikastamon välillä raskaan liikenteen osuus on 33 38 %. Vaikutusalueen teillä on vuosina 2004 2013 sattunut 100 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 17:sta on tapahtunut henkilövahinkoja. Eniten onnettomuuksia on tarkastelujaksolla tapahtunut vuosina 2010 ja 2011. Onnettomuuksien määrää ei voida selittää malmikuljetusten lisääntymisellä, sillä Luikonlahden rikastamo on ollut vuosina 2006 2011 suljettu. Onnettomuuksien määrä on pysynyt samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan, eikä se ole kasvanut myöskään rikastamon kapasiteetin nostamisen jälkeen. Pääosa onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia. Vuosina 2012 2014 (1.9.2014 mennessä) on ollut suhteellisesti enemmän tieltä suistumisia. Myös eläinonnettomuuksia on ollut useita vuosittain. Kevyen liikenteen onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Kylylahden Luikonlahden malmikuljetuksiin liittyen Pohjois-Savon ELY-keskus on jo parantanut tiestöä vuonna 2011. Maantiellä 502 välillä Hukkala Maarianvaara on tehty tierakenteen perusparannus sisältäen ojien perkausta, kantavan kerroksen lisäystä ja uuden päällysteen koko osuudelle. Maanteiden 502 ja 504 liittymään Kylylahdessa on tehty kiertoliittymä. Tässä yhteydessä maantiellä 502 Kylylahden kaivoksen liittymään on tehty väistötila ja rakennettu tievalaistus. Pohjois-Savon ELY-keskus on lisäksi kartoittanut tiestön ongelmat ja teiden talvihoitoa on tehostettu täsmähoitona. Hukkala Maarianvaara osuuden perusparannus ei ole ollut riittävä, joten tälle osuudelle sekä mahdollisesti muille tarvittaville tieosuuksille on tulossa päällysteen uusimisia lähivuosina. Tiestölle tulisi kuitenkin tehdä laajempaa perusparannusta, joka vaatii myös valtion rahoitusta. Koulukuljetukset järjestetään koululaisille, jotka asuvat kauempana kuin kolme kilometriä tai viisi kilometriä (3. luokkalaiset ja sitä vanhemmat) koulusta. Kaavilla koulukuljetuksia on järjestetty myös Maarianvaaran alueella asuville koululaisille, koska koulumatka maantietä 502 pitkin on luokiteltu vaaralliseksi malmikuljetusten takia. Vaikutusalueen teiden varsilla, lähellä Luikonlahtea, Polvijärveä tai Outokumpua, voi asua koululaisia, jotka eivät kuulu koulukuljetusten piiriin. Lisäksi koululaiset joutuvat kulkemaan lyhyen matkan tien piennarta lähimmälle bussipysäkille. Yhteenveto alueiden herkkyydestä Vaikutusalueen teillä on kokonaisliikennemäärään suhteutettuna paljon raskasta liikennettä. Tiet ovat osin huonokuntoiset. Vaikutusalueella ei ole herkkiä kohteita, kuten kouluja, mutta asutus sijaitsee osin hyvin lähellä tietä. Maarianvaaran alueella tie (502) on arvioitu vaaralliseksi koululaisille, joten heille on järjestetty koulukyyti kunnan puolesta. Herkkyys luokitellaan nämä toimet huomioiden keskinkertaiseksi. 8.12.4 VAIKUTUKSET TOIMINNAN AIKANA Malmikuljetukset Kaikissa vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 malmi kuljetetaan täysperävaunurekoilla Polvijärven Kylylahden kaivokselta Luikonlahden rikastamolle. Kaikissa vaihtoehdoissa on sama rikastettavan malmin määrä, joten myös vuosittaiset kuljetusmäärät ovat samat. Kuljetuskapasiteetti on noin 40 tonnia malmia/rekka. 800 000 t/a rikastusmäärällä kuljetuksia on keskimäärin 77 kpl/vrk. Kuljetusmatka on 41 kilometriä ja reitti kulkee Saarivaaran ja Maarianvaaran kautta maanteitä mt 502, mt 573 ja mt 506 pitkin. Talvisin tiestön kunnosta ja keliolosuhteista riippuen yleensä marraskuusta maaliskuulle käytetään paluukuljetuksiin Outokummun ja Polvijärven kautta kulkevaa tietä (mt 573 ja mt 504). Malmikuljetusten ajosuoritteet ovat yhteensä 2,85 milj. autokm/vuosi ja liikenneonnettomuuden todennäköisyys kaikissa vaihtoehdoissa 0,3 onnettomuutta/vuosi. Vertailupohjana on tilanne, jossa kuljetuksia ei ole lainkaan. Nykytila vastaa hankevaihtoehtojen mukaista tilannetta. Suoritetta laskettaessa mukana on sekä meno- että paluuliikenne. Onnettomuuksien määrä on arvioitu keskimääräisillä riskiluvuilla. (IVAR-ohjelma) Vaihtoehto VE1 poikkeaa muista vaihtoehdoista ainoastaan ajan keston suhteen. Vaihtoehdoissa VE0 ja VE2 toiminta jatkuisi kuusi vuotta, kun taas vaihtoehdon VE1 mukaisesti kuljetukset jatkuisivat yhdeksän vuoden ajan. Muut kuljetukset Luikonlahden rikastamoon Malmikuljetusten lisäksi Luikonlahden rikastamolle kuljetetaan erilaisia rikastuskemikaaleja ja polttoaineita. Kemikaalikuljetusten lisäksi muita kuljetuksia ovat muun muassa jätehuoltoon sekä kunnossapito- ja huoltotoimintoihin liittyvät kuljetukset. Muu liikenne on keskimäärin kuusi jakeluautoa/vrk. Pääosa liikenteestä tulee valtatieltä 9 Riistavedeltä Kaavin kuntakeskuksen kautta. Rikastamolle kuljetetaan haitalliseksi ja ympäristölle myrkylliseksi luokiteltua kiinteää kuparisulfaattia yhdeksän kuormaa vuodessa sekä kiinteää sinkkisulfaattia kuu- 166