Yhteenveto vaikutusten suuruudesta toiminnan aikana. Pieni negatiivinen vaikutus. Ei muutosta nykytilaan

Transkriptio

1 si kuormaa vuodessa. Lisäksi rikastamolle kuljetetaan vuodessa noin seitsemän kuormaa ärsyttäväksi luokiteltua nestemäistä metyyli-isobutyylikarbinolia. Kiinteässä muodossa kuljetettavat sulfaatit aiheuttavat ympäristön pilaantumisvaaran lähinnä vesistöjen läheisyydessä. Ihmisille vaaraa aiheutuu, mikäli aine pääsee pölyämään ja kulkeutuu siten hengitysteihin tai iholle. Metyyli-isobutyyli karbinoli luokitellaan syttyväksi nesteeksi, joka aiheuttaa onnettomuustilanteessa palovaaran. Vaarallisten aineiden kuljetukset tulevat Luikonlahdelle pääosin valtatieltä 9 Riistavedeltä Kaavin kuntakeskuksen kautta. Riistavedeltä lähtien reitillä ei ole pohjavesialueita. mmat riskit kuljetuksista ovat Kaavin kirkonkylässä, jossa reitti kulkee kuntakeskuksen halki sen pääväylää pitkin. Rikastekuljetukset Luikonlahdelta Rikastusprosessin tuotteina saadaan kupari-kultarikastetta, sinkkirikastetta, koboltti-nikkelirikastetta ja rikkirikastetta. Prosessissa jätteenä syntyvä kaivannaisjäte (rikastushiekka) pumpataan ja varastoidaan rikastushiekka-altaaseen eikä se siten aiheuta rikastamon ulkopuolisia kuljetuksia. CoNija rikkirikaste varastoidaan tällä hetkellä varastoaltaaseen. Vaihtoehdossa VE0 tavoitteena on, että rikkirikaste varastoidaan suodinkuivana hallivarastoon, josta se kuljetetaan paluukuormina Kylylahteen kaivostäytöksi. Rikkirikasteen kuljetus paluukuormina Polvijärvelle ei lisää liikennemääriä. Kupari-kulta- ja sinkkirikasteet kuljetetaan Luikonlahdelta Harjavaltaan ja Kokkolaan. Kuljetettavat määrät ovat arviolta noin t/v. Autokuljetukset suuntautuvat Kaavin kuntakeskuksen kautta valtatielle 9 ja edelleen pääteitä pitkin Harjavaltaan ja Kokkolaan. Kuljetusmatka Harjavaltaan on 475 ja Kokkolaan 366 kilometriä. Kuljetusmäärät ovat rekkakuormaa/v (5 rekkaa/arkipv). Kuljetusmäärät eivät vaikuta merkittävästi kyseisten teiden liikennemääriin tai liikenneturvallisuuteen. Vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 koboltti-nikkelirikasteet toimitetaan jatkokäyttöön rikastamon toiminnan aikana tai sen päätyttyä. Tällä hetkellä koboltti-nikkelirikaste varastoidaan CoNi-altaaseen. Koska jatkokäyttöpaikkaa ei ole vielä löydetty, ei näiden kuljetusten ta ole voitu luotettavasti arvioida. Todennäköisesti rikastekuljetukset lähtevät länteen maantietä 573 pitkin, joten yhteisvaikutuksia malmikuljetusten liikennevaikutuksien kanssa on noin kilometrin tieosuudella maantiellä 506. Myös näiden teiden liittymässä voi tulla yhteisvaikutuksia. Vaihtoehdossa VE1 kuljetukset jatkuisivat muihin vaihtoehtoihin verrattuna kolme vuotta pitempään. Työssäkäyntiliikenne Luikonlahden rikastamo työllistää yhteensä noin 40 henkilöä. Työntekijät tulevat Kaavilta ja ympäristökunnista, kauimpana asuvat Kuopiosta ja Joensuusta asti. Työssäkäyntija muuta henkilöliikennettä arvioidaan syntyvän yksi käynti/työpaikka/työvuorokausi. Muun kuin työssäkäyntiliikenteen osuus on hyvin vähäinen. Rikastamon toiminta aiheuttaa siten henkilöautoliikennettä kaikkiaan autoa/arkivrk (poikkileikkausliikenne), joka painottuu Kaavin suuntaan. Henkilöautoliikenteen vaikutukset jäävät selvästi rekkaliikennettä vähäisemmiksi, mutta liikenteen lisäys näkyy osana rikastamon lähiteiden autoa/vrk suuruisissa liikennemäärissä. Yhteenveto Kaikissa vaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2) raskaan liikenteen suuri määrä heikentää liikenneturvallisuutta varsinkin asutusalueiden kohdilla. Raskas liikenne aiheuttaa melua ja heikentää muiden tienkäyttäjien olosuhteita ja turvallisuutta. Tien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää ja sen pientareet ovat kapeat, joten malmikuljetukset heikentävät jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Raskaan liikenteen määrä lisää myös turvattomuutta alueen asukkaissa. Vaihtoehtojen liikennevaikutukset on arvioitu taulukon 8-24 mukaisesti. Vaihtoehtojen VE0 ja VE1 liikennevaikutukset ovat yhtä suuret. Vaihtoehdossa VE2 liikennevaikutukset ovat hieman pienemmät, koska koboltti-nikkelirikastekuljetuksia ei ole. Vaihtoehdossa VE1 ten ajallinen kesto on kolme vuotta pidempi. Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikkojen vaihtoehtoinen sijainti ei vaikuta yleisten teiden liikennemääriin, koska rikasteet pumpataan maantien 506 ali tai yli, jos Kettukallion tai Kunttisuon sijoituspaikka toteutuu. Yhteenveto ten suuruudesta toiminnan aikana. Ei muutosta nykytilaan VE0 ja VE1: Liikennevaikutukset ovat hieman suuremmat koboltti-nikkelikuljetusten takia. Vaihtoehdossa VE1 on lisäksi pidempi ajallinen kesto. VE2: Raskaan liikenteen määrät ovat suuria suhteessa muuhun liikennemäärään ja ne heikentävät lähialueilla liikenneturvallisuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. 167

2 VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN Toiminnan päättymisen jälkeen rikastamon toiminnasta aiheutuvat liikennevaikutukset loppuvat. Positiiviset vaikutukset arvioidaan yhtä suuriksi kuin toiminnan aikaiset negatiiviset vaikutukset. Vaikutukset arvioidaan keskisuuriksi Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen välille maanteille 502 ja 573 sekä pieniksi muilla tarkastelluilla tieosuuksilla VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen herkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Liikenneten merkittävyys vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 toiminnan aikana Ei muutosta nykytilaan Matala herkkyys Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Keskinkertainen herkkyys Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Huomattava herkkyys Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen VE0 ja VE1 liikennevaikutukset kasvavat CoNi-rikastekuljetuksien takia. Vaihtoehdossa VE1 on pidempi ajallinen kesto. VE2 ei merkittävää muutosta nykytilaan Liikenneten merkittävyys vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 toiminnan jälkeen Ei muutosta nykytilaan Matala herkkyys Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Keskinkertainen herkkyys Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Huomattava herkkyys Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Muilla tieosuuksilla vaikutukset vähäisiä Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen välillä mt 573 ja mt 502 vaikutukset pienenevät kohtalaisesti, kun malmikuljetukset loppuvat 168

3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Maarianvaaran kylällä on tarpeen parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti maantien 502 varrella. Mahdollisia toimenpiteitä ovat tien perusparantaminen ja leventäminen. Tielle suositellaan laitettavaksi kiviaineskuljetuksista varoittavat liikennemerkit. Luikonlahden rikastamon lähialueella harkittavia toimenpiteitä ovat Luikonlahden kylän tievalaistuksen jatkaminen mt 573:lla Juuantien mt 506 liittymään ja edelleen rikastamolle saakka. Lisäksi Luikonlahden kylän 50 km/h nopeusrajoitusta tulisi jatkaa Juuantien liittymän yli, sille alueelle missä nykyisin on 70 km/h rajoitus. Maanteiden 573/506 liittymän turvallisuutta voidaan parantaa asettamalla pakollista pysähtymistä osoittava liikennemerkki Juuan suunnasta tuleville. Kaikki Luikonlahteen johtavat maantiet ovat talvihoitoluokassa II, jossa teitä hoidetaan lumipintaisina, hiekoitus tehdään pistehiekoituksena ja ainoastaan ongelmakeleillä hiekoitetaan koko tie. Kylylahti-Luikonlahti väli on otettu lisäksi niin sanotuksi täsmähoitokohteeksi jatkuvan malmiliikenteen ja tien kapeuden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi. Paremman Ib-talvihoitoluokan liikennemääräraja maanteillä on autoa/vrk. Välillä Kaavi-Luikonlahti liikennettä on selvästi yli 1000 autoa/vrk. Muilla teillä liikennemäärät ovat selvästi vähäisempiä. Teiden nostamista Ibtalvihoitoluokkaan tulisi harkita. Kemikaali- ja polttonestekuljetusten turvallisuudesta huolehditaan käyttämällä ammattitaitoisia VAK- ja ADRkoulutuksen saaneita kuljettajia. Liikenteen muiden haittaten, kuten pölyn ten, ehkäisemistä on arvioitu muissa arvioinneissa ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Liikennemääräarvioihin sekä -ennusteisiin liittyy epävarmuuksia, mutta näiden ei arvioida vaikuttavan johtopäätöksiin. Liikennelaskennat on tehty viimeksi ennen rikastamon toimintaa, eikä liikennemäärissä ole ollut mukana malmikuljetuksia. Epävarmuutta on pyritty vähentämään lisäämällä malmikuljetukset liikennemäärätietoihin. Liikenneonnettomuuksien tarkastelussa on epävarmuutta, sillä vakavat onnettomuudet tulevat poliisin tietoon kattavasti, mutta peltikolareista vain noin kolmannes tulee poliisin tilastoihin. Myös kevyen liikenteen onnettomuudet tulevat huonosti tilastoihin. Onnettomuustilastoissa ei pystytä arvioimaan läheltä piti -tilanteiden yleisyyttä. Vaihtoehdon VE1 mukaisesti rikastamolla voidaan mahdollisesti rikastaa myös yhtiön muiden esiintymien malmia. Näiden malmikuljetusten määriä ei ole tässä yhteydessä tarkasteltu hankkeen toteutumisen epävarmuuden takia. Lisäksi vaihtoehdossa VE1 koboltti-nikkelirikasteet toimitetaan jatkokäyttöön rikastamon aikana tai sen päätyttyä. Koska jatkokäyttöpaikkaa ei ole vielä löydetty, ei näiden kuljetusten ta ole voitu tarkastella. Lisäksi rikasteiden kuljetusmääriin liittyy epävarmuutta, sillä rikasteiden kuljetustarve voi nousta nopeasti, mikäli rikkirikasteelle tai koboltti-nikkelirikasteelle löytyy markkinat. Kaikki vaihtoehdot on tarkasteltu rikastamon kapasiteetin ( t/a) mukaan. Kuljetukset määräytyvät kuitenkin markkinatilanteen mukaan, joten kuljetusmäärät voivat olla arvioitua pienempiä. Kuljetusmäärien vaihtelun ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan merkittävästi vaihtoehtojen vertailuun tai arvioinnin lopputulokseen MELU JA TÄRINÄ VAIKUTUKSEN ALKUPERÄ Luikonlahden rikastamon toiminnassa merkittävimmät melulähteet ovat malmin murskaus, rikastamoalueen rakennusten ilmanvaihto ja malmin sekä rikasteen kuljetukset. Rikastamon tärinävaikutukset aiheutuvat työkoneiden ja kuljetusten aiheuttamasta tärinästä, talviaikaan malmisiiloissa jäätyneen kiven irrotuksesta ja maarakennustoimintaan liittyvistä räjäytyksistä LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Luikonlahden rikastamon toiminnan ja liikenteen aiheuttamia meluvaikutuksia on selvitetty laskennallisesti mallintamalla vuoden 2012 YVA-menettelyn yhteydessä. Lisäksi vuonna 2013 on suoritettu rikastamon velvoitetarkkailuun kuuluvat ympäristömelumittaukset ja vuonna 2014 alueella suoritettiin melupäästömittaukset sekä ympäristömelumittauksia rikastamon kapasiteetin nostamiseksi ja muun muassa murskauksen toiminta-ajan pidentämiseksi. Rikastamon toiminnan ja liikenteen aiheuttaman melun leviämistä kuvaavat laskentamallit on päivitetty elinkaarisuunnittelun YVA-menettelyä varten. Melun leviäminen on mallinnettu käyttäen Datakustik CadnaA 4.4 -mallinnusohjelmaa, käyttäen hyväksi pohjoismaisia teollisuus- ja liikennemelun laskentamalleja. Mallinnusohjelma mallintaa melutasot kolmiulotteisessa laskennassa, myötätuuliolosuhteissa, ottaen huomioon muun muassa rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset sekä melulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet. 169

4 Mallinnukset tehtiin kahdessa tilanteessa: vaihtoehdon VE0 mukaisessa tilanteessa, jossa rakentaminen tapahtuu Martikkalan alueella ja vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisessa tilanteessa, jossa rakentaminen tapahtuu Kettukallion alueella. Martikkalan ja Kettukallion rakentaminen aiheuttaa alueiden sijainnin ja mahdollisen kallionporaustarpeen vuoksi suurimmat meluvaikutukset. Näin ollen muilla alueilla mahdollisesti tapahtuvaa rakentamista ei ole erikseen mallinnettu ja niillä meluvaikutukset ovat mallinnustuloksia pienempiä. Kaikissa mallinnuksissa on mukana rikastamon toiminnot sekä kuljetukset ja yleinen liikenne. Mallinnuksissa käytettyjen melulähteiden äänitehotasot on esitetty taulukossa Liikennemäärät on esitetty selostuksen luvussa 3.9. Mallinnuksissa rikastamoalueen melulähteet tuottavat melua täydellä teholla vuorokauden ympäri (päiväaika klo 7 22 ja yöaika klo 22 7) lukuun ottamatta malmin syöttöä leukamurskaimeen, joka tuottaa melua täydellä teholla puolet päivä- ja yöajasta ja malmin kippausta varastoalueelle, joka tuottaa melua täydellä teholla puolet päiväajasta. Rakennettavilla sijoitusalueilla työkoneet (poravaunu, kaivinkone, kiviauto) tuottavat melua täydellä teholla päiväaikaan. Mallinnuksissa on oletettu, että rakentamista ei tapahdu yöaikana. Tärinävaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arviona sekä aiempiin kokemuksiin perustuen. Luikonlahden ympäristössä ei ole liikenteen lisäksi muita merkittäviä toimintoja, jotka aiheuttaisivat tärinää. Tärinää aiheuttava louhinta tapahtuu kaukana asuinkiinteistöistä, joten tärinän vaikutukset jäävät pieniksi, eikä niiden merkittävyyttä ole erikseen arvioitu. Ympäristön herkkyyden ja ten suuruuden määrittäminen Tässä arviossa on otettu lähtökohdaksi, että kohteen herkkyystaso meluvaikutuksille määräytyy taustamelutason ja alueen käytön mukaan. Taustamelutasoon vaikuttavat alueen muiden toimintojen, liikenteen ja asutuksen määrä kyseisellä alueella. Myös alueen ja asutuksen luonne vaikuttavat herkkyystasoon, esimerkiksi loma-asutus, matkailuun liittyvät toiminnat tai koulut ovat herkkiä meluvaikutuksille. Melulle asetettuja ohjearvoja on hyödynnetty myös herkkyystason kriteerien määrittämisessä ottamalla esimerkiksi herkät kohteet mukaan kriteeristöön, koska niille on määritelty ohjearvot. Tässä arviossa käytetyt herkkyystason pääasialliset kriteerit on esitetty oheisessa taulukossa Taulukko Melulähteiden äänitehotasot (L WA ). Melulähde L wa (db) Leukamurskain (primäärimurska) 110 Kartiomurskain (sekundäärimurska) 106 Kompressorirakennus, tuulettimet 103 Kompressorirakennus, oviaukko 104 Rikastamorakennus, puhallin 105 Rikastamorakennus, venttiili ja oviaukko 117 Syöttö leukamurskaimeen 104 Malmin läjitys varastoalueelle 116 Poravaunu 122 Kaivinkone 110 Kiviauto 115 Taulukko Melu, kohteen herkkyystason määräytyminen. Matala herkkyys Keskinkertainen herkkyys Huomattava herkkyys Asutuskeskus tai -alue, jossa mahdollisesti teollisuustoimintaa, suuret liikennemäärät ja korkea taustamelutaso. Ei herkkiä häiriintyviä kohteita, esimerkiksi asuntoja, kouluja ja päiväkoteja. Asutuskeskus tai -alue, jossa vähän teollista toimintaa, kohtalaiset liikennemäärät ja kohtalainen taustamelutaso. Jonkin verran häiriintyviä kohteita, esimerkiksi asuntoja, kouluja ja päiväkoteja. Asutuskeskus tai -alue, jossa ei teollista toimintaa, pienet liikennemäärät ja alhainen taustamelutaso. Runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten asuntoja, kouluja ja päiväkoteja. Meluten suuruutta on arvioitu vertaamalla melutasoja Luikonlahden rikastamon nykyisen voimassa olevan lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen (Itä-Suomen aluehallintovirasto, päätös Nro 76/2011/1, ) lupamääräyksessä 17 annettuihin raja-arvoihin sekä valtioneuvoston päätöksen VNp 993/92 mukaisiin melun yleisiin ohjearvoihin (taulukko 8-27). Nykyisen ympäristöluvan lupamääräys 17 kuuluu seuraavasti: Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueella kello 7 22 välisenä aikana ekvivalenttitasoa LAeq 55 db(a) eikä kello 22 7 välisenä aikana 50 db(a). Melutasoa määritettäessä on huomioitava toiminnasta aiheutuvan melun mahdollinen iskumaisuus. 170

5 VNp:n 993/1992 mukaiset ohjearvot on tarkoitettu pitkään kestävän melun ten arviointiin. Esimerkkejä ympäristön melutasoista ovat: nuoren ihmisen kuulokynnys 0 db, rannekellon tikitys 20 db, kuiskaus 40 db, puhe 1 m etäisyydellä 60 db, vilkasliikenteinen katu 70 db. Valtioneuvoston päätöksen mukaan, mikäli melu on luonteeltaan iskumaista (impulssimaista) tai kapeakaistaista, melutasoihin lisätään korjaus +5 db ennen vertaamista ohjearvoihin. Tässä hankkeessa melun on todettu olevan impulssimaista vain satunnaisesti. Suoritettujen ympäristömelumittausten perusteella keskiäänitasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa alittavat vertailuarvot myös mikäli mahdollinen impulssimaisuuskorjaus otetaan huomioon. Kapeakaistaisuutta ei mittauksissa ole todettu. Tässä hankkeessa meluten suuruusluokan arvioinnissa käytetyt arviointikriteerit on koottu oheiseen taulukkoon Vaikutusten suuruusluokan arvioinnissa on huomioitu melun voimakkuus ja leviäminen häiriintyviin kohteisiin, sekä melua aiheuttavan toiminnan ajallinen kesto. Taulukko Meluten suuruusluokan määräytyminen Toiminta voi vähentää selvästi alueen melutasoa (alle ohjearvojen). Toiminnan aiheuttamat melutasot korkeita (ylittävät ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilman lieventämistoimia). Vaikutusten kesto on laitoksen elinkaaren mittainen. Toiminta voi vähentää alueen nykyistä melutasoa. Toiminnan aiheuttamat melutasot kohtalaisia (melu ohjearvojen tasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa), tai melutaso lisääntyy selvästi nykyisestä. Melu keskipitkä (kuukausia). Toiminta voi vähentää hieman alueen nykyistä melutasoa. Toiminnan aiheuttamat melutasot alhaisia (selvästi alle ohjearvon lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai meluvaikutukset lyhytaikaisia) Taulukko VNp:n 993/1992 mukaiset melun yleiset ohjearvot. Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet )2) ) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat 35 - Liike- ja toimistohuoneet 45-1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 171

6 NYKYTILAN MUUTOSHERKKYYS Luikonlahden rikastamon lähiympäristön herkkyys meluvaikutuksille on keskinkertainen. Hankealueiden läheisyydessä on asutusta, mutta myös olemassa olevaa melua aiheuttavaa toimintaa sekä liikennettä. Yhteenveto alueiden herkkyydestä Keskinkertainen herkkyys Luikonlahden alueella on jo olemassa olevaa rikastamotoimintaa. Rikastamon läheisyydessä sijaitsee jonkin verran vakinaista asutusta. VAIKUTUKSET TOIMINNAN AIKANA Hankevaihtoehtojen meluvaikutukset eroavat toisistaan sijoitusalueiden rakentamisen aikaisten meluten suhteen. Suoritettujen melumittausten ja mallinnusten tulosten perusteella rikastamoalueen melulähteet eivät aiheuta melun vertailuarvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Yleisestä liikenteestä sekä kuljetuksista aiheutuvan liikennemelun vuoksi päiväajan keskiäänitasot ylittävät vertailuarvot paikoin teiden varsilla sijaitsevilla asuinkiinteistöillä. Vaihtoehto VE0 Mallinnustulosten perusteella vaihtoehdossa VE0, jossa rakentaminen tapahtuu Martikkalan alueella, ei rakentamisen aiheuttama melun leviäminen aiheuta vertailuarvojen ylittäviä päiväajan keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Martikkalan alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita ja rakentamisen aiheuttamat keskiäänitasot lähimpien asuin- ja loma-asuintalojen luona ovat suurimmillaan noin 40 db. Melun leviäminen vaihtoehdon VE0 mukaisessa tilanteessa on esitetty kuvassa Vaihtoehdot VE1 ja VE2 Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisessa tilanteessa, jossa rakentaminen tapahtuu Kettukallion alueen länsireunassa, ovat päiväajan keskiäänitasot mallinnustulosten perusteella suurimmillaan noin 50 db alueen länsipuolella sijaitsevilla lähimmillä asuinkiinteistöillä ja näin ollen alittavat päiväajan melun vertailuarvon 55 db. Suuren osan ajasta Kettukallion alueen melulähteet sijaitsevat huomattavasti kauempana asutuksesta ja alemmilla korkeustasoilla, jolloin rakentamisen aikaiset meluvaikutuksetkin ovat alhaisempia. Melun leviäminen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisessa tilanteessa on esitetty kuvassa Mallinnuksissa on oletettu, että varastoalueiden rakentaminen tapahtuu päiväaikaan. Kuvassa 8-17 on esitetty Kuva Melun leviäminen vaihtoehdossa VE0 päiväaikaan, kun rakentaminen tapahtuu Martikkalan alueella. Kuvassa esitetty kokonaismelu, johon vaikuttaa rikastamon toiminta, malmin ja tarveaineiden kuljetus, rakentaminen allasalueilla sekä muu liikenne. 172

7 rikastamotoiminnan yöaikaisen melun leviäminen, jolloin melua aiheuttavat rikastamorakennusten melulähteet ja murskaus sekä yleinen liikenne. Mallinnustulosten perus- teella rikastamon yöaikaisesta toiminnasta ei aiheudu vertailuarvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kuva Melun leviäminen vaihtoehdossa VE1 ja VE2 päiväaikaan, kun rakentaminen tapahtuu Kettukallion alueella. Kuva Rikastamon, murskauksen ja yleisen liikenteen aiheuttaman melun leviäminen yöaikaan kaikissa hankevaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2). 173

8 Yhteenveto Mallinnustulosten ja suoritettujen melumittausten tulosten perusteella rikastamon ja laajennusvaihtoehtojen aiheuttama melu ei aiheuta melun vertailuarvoja ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, joissa rakentaminen tapahtuu Kettukallion alueella, aiheutuu rakentamisesta suurempia melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa verrattuna vaihtoehdon VE0 mukaiseen rakentamiseen Martikkalan alueella, koska rakentamiseen liittyvät melulähteet sijaitsevat lähempänä häiriintyviä kohteita. Muilla alueilla rakentamisesta aiheutuu näitä pienempiä meluvaikutuksia, sillä niiden alueilla ei tarvitse louhia kallioperää VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN Toiminnan päättymisen jälkeen alueella ei ole merkittäviä melua aiheuttavia toimintoja eikä toiminnan jälkeisiä meluvaikutuksia ole näin ollen tarkasteltu erikseen. Yhteenveto ten suuruudesta toiminnan aikana Ei muutosta nykytilaan Rakentaminen Kettukallion ja/tai Kunttisuon alueella vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 tuo melulähteitä rakentamisen ajaksi lähemmäksi häiriintyviä kohteita. Vaikutukset ovat hieman suurempia Kettukallion alueella, sillä aluetta joudutaan louhimaan ennen muita maarakennustöitä. Rakentaminen Martikkalan, Enkelinmontun, Pajamalmin ja/tai Asuntotalon alueilla ei aiheuta merkittäviä meluvaikutuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen herkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Meluten merkittävyys vaihtoehdossa VE0 toiminnan aikana Ei muutosta nykytilaan Matala herkkyys Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Keskinkertainen herkkyys Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Huomattava herkkyys Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Meluten merkittävyys vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 eri sijoituspaikoille toiminnan aikana VE0 Ei muutosta nykytilaan Matala herkkyys Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Keskinkertainen herkkyys Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Huomattava herkkyys Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Kettukallio ja/tai Kunttisuo Kettukallion alueella vaikutukset hieman suurempia louhinnan takia. Martikkala, Enkelinmonttu, Pajamalmi ja/tai Asuntotalo Martikkalan alueella vaikutukset hieman suurempia louhinnan takia. 174

9 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää toiminnan sijoittelun avulla ja muun muassa rakentamalla erityisiä meluvalleja ja käyttämällä tuotetai materiaalivarastokasoja meluvalleina. Myös käytettävä kalusto vaikuttaa toiminnan aiheuttamaan meluun ja kaluston kunnosta on huolehdittava. Räjäytysten ajoittaminen vakiopäiville ja vakioajankohtaan auttaa ennakoimaan räjäytyksiä, mikä usein vähentää niistä koettavaa häiriötä. Usein myös avoin tiedottaminen alueen toiminnasta ja vuoropuhelu toiminnanharjoittajan, viranomaisen ja ympäristön asukkaiden kesken auttaa hälventämään ennakkoluuloja ja pienentämään koettuja haittoja. Räjäytyksistä ympäristöön leviävää tärinää voidaan pienentää oikealla työn suorituksella ja räjäytysten suunnittelulla. Tärinän suuruus riippuu samanaikaisesti räjähtävän räjähdysainemäärän suuruudesta, joten räjäytystyön suunnittelu tulee tehdä aina kohdekohtaisesti huomioiden lähellä olevat vaurioitumisherkät rakenteet ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Melun laskentamallien arvioitu laskentaepävarmuus hankevaihtoehdoissa tarkasteltavilla laskentaetäisyyksillä on ±1 3 db. Hankkeen toimintojen aiheuttamat melutasot tunnetaan varsin hyvin ja kohteessa on suoritettu ympäristömelumittauksia, joiden tulokset ovat vastanneet tehtyjen melun leviämismallinnusten tuloksia. Laskentatuloksissa ei ole otettu huomioon melun mahdollista impulssimaisuutta. Melumallinnusten perusteella ei voida sanoa onko melu impulssimaista tietyssä tarkastelupisteessä. Impulssimaisuus voidaan todeta vain paikan päällä aistinvaraisin havainnoin ja mittauksin. Louheen rikotus ja kiviaineksen muu koneellinen käsittely aiheuttaa impulssimaista melua lähietäisyydellä melulähteistä, mutta melun edetessä satojen metrien etäisyydelle melun impulssimaisuus vähenee ja lopulta häviää kokonaan. Luikonlahden rikastamon läheisyydessä suoritettujen ympäristömelumittausten perusteella rikastamon toiminnan aiheuttama melu ei ole ollut merkittävässä määrin impulssimaista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja tarkkaillaan jatkossakin ja mittausten yhteydessä voidaan luotettavasti todentaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mahdollisesti esiintyvä impulssimainen melu ja osoittaa tarpeelliset jatkotoimenpiteet melun häiritsevyyden ehkäisemiseksi, mikäli sellaista koetaan SOSIAALISET JA TERVEYSVAIKUTUKSET VAIKUTUKSEN ALKUPERÄ YVA-laissa (267/ kohta) yhdeksi ympäristövaikutukseksi määritellään hankkeen tai toiminnan aiheuttamat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista käytetään termiä sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten ten arviointi tarkoittaa näiden ten tunnistamista ja arviointia. Ihmisiin kohdistuvien ten arvioinnissa tarkasteluun otetaan sosiaalisten ten lisäksi mukaan myös terveysvaikutukset. Sosiaaliset vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa laadullisia eivätkä ne siksi ole mitattavissa. Ne ovat yksilö-, yhteisö-, aika- ja paikkasidonnaisia. Vaikutusarvioinnissa kootaan yksilöiden ja yhteisön tiedot, näkemykset ja kokemukset ja pyritään niiden perusteella tunnistamaan olennaiset ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Vaikutusten merkittävyyttä tarkastellaan tuomalla keskustelu yleisemmälle tasolle ja laajempaan viitekehykseen. Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, myönteisiä tai kielteisiä ja kestoltaan vaihtelevia. Sosiaalisten ten arvioinnissa on otettu huomioon STM:n opas 1999:1 Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä THL:n (entisen Stakesin) IVA-ohjeet: Ihmisiin kohdistuvien ten arviointi, IVA. IVA-ohjeissa välittömiksi ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi määritellään suoraan terveyteen, elinoloihin, väestöön, palveluihin tai viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Välillisiksi vaikutuksiksi määritellään luonnon tai rakennetun ympäristön vaikutukset ihmisiin, jolloin ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi voidaan lukea myös sellaiset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset, jotka vaikuttavat esimerkiksi asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Osa vaikutuksista korostuu rakentamisen aikana, osa toiminnan aikana. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa rikastuskapasiteetin lisäämisellä voi olla vaikutuksia muun muassa asumisviihtyvyyteen alueiden virkistyskäyttöön ihmisten huoliin, pelkoihin, toiveisiin tulevaisuuden suunnitelmiin työllistymiseen alue- ja kuntatalouteen 175

10 Hankkeen sosiaaliset vaikutukset ovat pääosin rikastamon käytön aikaisia, mutta joitakin vaikutuksia voi ilmetä hankkeen loputtua. Suunnittelu- ja arviointivaiheessa hankkeen sosiaalisia vaikutuksia voi ilmetä muun muassa asukkaiden huolina, pelkoina tai toiveina. Tieto elinympäristön muuttumisesta voi saada aikaan muutoksia ihmisten tulevaisuuden suunnitelmissa. Ihmisten huoliin ja pelkoihin vaikuttavat tämän hankkeen ten huolien ja pelkojen lisäksi tieto muista samankaltaisista hankkeista ja niistä aiheutuneista ympäristövaikutuksista LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Sosiaaliset vaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona. Arvioinnissa korostuu ten ja niiden kohdentumisen tunnistaminen, asioiden suhteuttaminen (merkittävyyden arviointi) ja vertailu. Vaikutusten merkittävyyttä on tarkasteltu sekä niiden voimakkuuden, laajuuden, keston, palautuvuuden ja todennäköisyyden kannalta että kohdealueen herkkyyden (osallisten ja asiantuntijoiden arvioiman) kannalta. Koska sosiaalisille vaikutuksille ei ole normitettuja raja-arvoja, on oleellista tehdä arviointiprosessista, perusteluista ja koko menettelystä mahdollisimman läpinäkyvä. Tähän pyrittiin muun muassa kattavalla arviointi- ja tiedonhankintaprosessien dokumentoinnilla ja vuorovaikutteisilla tiedonhankintamenetelmillä. Sosiaalisten ten arvioinnissa on selvitetty ne väestöryhmät tai alueet, joihin mahdolliset vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Samalla on arvioitu mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia. Sosiaalisten ten arviointi perustuu erilaisten lähtöaineistojen käyttöön ja vertailuun. Asukkaiden ja muiden osallisten kokemusperäistä ja paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa sekä muiden ten arvioinnissa hankittua tutkimustietoa on peilattu toisiinsa ja tarkastelu aineistojen vastaavuuksia toisiinsa nähden. Tiedonhankinta kohdealueiden asukkailta ja toimijoilta korostuu sosiaalisten ten arvioinnissa, sillä he tuntevat parhaiten oman asuin- ja elinympäristönsä. Sosiaalisten ten arvioinnin lähtötietoina on käytetty: asukaskyselyä yleisötilaisuuksia tilastoaineistoja kunnan Internet-sivustoa arviointiohjelman kannanottoja kartta-aineistoja yhteysviranomaisen lausuntoa vuonna 2012 valmistuneen YVA-selostuksen asukaskyselyä ja sosiaalisten ten arviointia Edellä mainittujen lisäksi on tutustuttu paikallislehteen saapuneihin kannanottoihin hankkeesta. Hankealueen ja lähiympäristön virkistyskäyttökohteiden selvittämiseksi on käytetty Pohjois-Savon maakuntakaavaa sekä paikallisen matkailupalveluyrittäjän Internet-sivustoa. Lähtötilanteeksi on kuvattu alueen nykyiset elinolot, maankäyttö ja virkistyskäyttö sekä kartalta lasketut asuin- ja lomarakennusten lukumäärät. Asiantuntijaarvioinnissa on huomioitu kokemusperäinen sekä mitattu tieto. Arvioinnissa on huomioitu paikallisten asukkaiden huolet ja toiveet sekä niiden merkittävyys ja kielteisten ten lieventämismahdollisuudet. Ennen asukaskyselyn toteutusta asukkailla on ollut mahdollisuus osallistua hanketta koskevaan yleisötilaisuuteen ja asukaskyselyn toteutusaikana tutustua hankkeesta tehtyyn arviointiohjelmaan. Lisäksi asukkailla on ollut käytössään mediassa esillä ollut tieto ja asukaskyselyn mukana lähetetty tiivistelmä hankkeesta. Edellä mainittujen lisäksi kyselyn vastauksiin vaikuttavat vastaajien kokemukset tai näkemykset muista samankaltaisista hankkeista. Ympäristöarviointien tulokset on esitetty aiemmin tässä selostuksessa. Näitä arviointeja on hyödynnetty sosiaalisten ten arvioinnissa perustietona ja vertailukohtana osallisten kokemille vaikutuksille. Tilastoaineistoista on saatu paikannettua tietoa hankealueiden lähiympäristön asukasmääristä ja väestörakenteesta, palveluista ja herkistä kohteista sekä virkistysreiteistä ja -alueista. Terveysvaikutukset Rikastamoalueen ympäristön väestöön voi kohdistua monenlaisia eri päästöjä, jotka saattavat aiheuttaa terveysvaikutuksia. Tarkasteltavassa kohteessa toiminnan oleellisimmat päästöt ovat pöly, melu ja tärinä. Lisäksi toiminnalla voi olla vaikusta pinta- ja pohjaveden laatuun. Terveysten arvioinnin apuna käytetään GTK:n ja muiden tahojen yhteistä ympäristöriskinarvioinnin avuksi tehtyä MINERA-hanketta, jossa on kuvattu metallikaivosalueiden lähiympäristöön kohdistuvien ten arviointia (Opasnet 2014). Arvioinnissa pyritään tunnistamaan ne terveysvaikutukset joita hanke aiheuttaa. Tehtyjen arviointien perusteella terveysten arvioinnin kannalta oleellisimmat päästöt ovat melu ja pöly. Koska rikastamo on ollut toiminnassa jo pidemmän aikaa, on terveysten arviointiin käytettävissä mittaus- ja tarkkailudataa ja lisäksi käytössä on myös kokemusperäistä tietoa rikastamon terveysvaikutuksista. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty saatuja pöly- ja melumittaustuloksia sekä vuonna 2012 valmistuneessa Luikonlahden YVA-menettelyssä tehtyä terveysten arviointia. 176

11 Rikastamon mahdolliset vaikutukset terveyteen voidaan lähialueella kokea hyvin eritavoin. Esimerkiksi suuri pienhiukkaspitoisuus voi aiheuttaa oireita etenkin astmaatikoille, lapsille tai vanhuksille. Muiden arvioiden tietoja pyritään hyödyntämään terveysvaikutuksia arvioitaessa. Saatuja tietoja verrataan käytössä oleviin raja-arvoihin ja muihin perusteisiin. Merkittävänä terveysvaikutuksena pidetään terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa, joka on määritelty terveydensuojelulain 1 :ssä seuraavasti (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999): ihmisessä todettava sairaus, tai muu terveydenhäiriö, taikka sellainen tekijä tai olosuhde, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Hanke voi myös aiheuttaa lieviä ja/tai tilapäisiä terveysvaikutuksia ihmisissä ja heidän elinympäristössään. Tällaisia ovat esimerkiksi melun ja pölyn aiheuttamat viihtyvyyshaitat, joita ei kuitenkaan pidetä terveyshaittoina. (Sosiaalija terveysministeriö 1999). Terveysten osalta on huomioitava, että joku tekijä voi lisätä riskiä haitallisen terveysvaikutuksen syntymiselle, mutta ta ei välttämättä koskaan ilmene, tai se ilmenee myöhemmin, riskiä kohottaneen toiminnan mahdollisesti jo päätyttyä. Terveysvaikutuksen syntymiseen voi yhdessä tarkasteltavan hankkeen aiheuttaman riskin kanssa vaikuttaa myös jostakin muusta toiminnasta aiheutuva riski. Lisäksi merkittävänä terveysvaikutuksena pidetään myös tapaturmavaaraa, suuronnettomuusriskiä tai muuta vastaavaa uhkaa terveydelle. Työterveyteen liittyvät asiat, kuten työtapaturmat, eivät sisälly YVA:n terveysten arviointiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999) Mielipiteet ja osallistuminen YVA-ohjelmasta järjestettyyn yleisötilaisuuteen osallistui 26 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin tämän ympäristöten arvioinnin lähtökohdat ja suunnitelmat arvioinnin tekemiseksi. Tilaisuudessa oli vilkasta keskustelua varsinkin vesistö- ja liikennevaikutuksista. Kommentointi Luikonlahden ympäristövaikutuksista on ollut hyvin aktiivista edellisestä YVA-hankkeesta lähtien. Maaliskuussa 2014 valmistuneesta YVA-ohjelmasta jätettiin 17 kappaletta yksityishenkilöiden allekirjoittamaa mielipidettä. Mielipiteet olivat pääasiassa hanketta vastustavia kannanottoja ja niissä eriteltiin monia ympäristövaikutuksia, joihin tulisi kiinnittää huomiota arviointia tehdessä. Sekä yleisötilaisuudessa että mielipiteissä toivottiin myös malmikuljetusten siirtämistä rautatielle. Luikonlahden YVA-hankkeesta on kirjoitettu suurimmaksi osaksi Koillis-Savon paikallislehdessä. Vuonna 2014 uutisia tai mielipidekirjoituksia aiheeseen liittyen on ollut 17 kpl elokuun loppuun mennessä. Myös maakuntalehti Savon Sanomissa on ollut muutamia uutisia ja mielipidekirjoituksia Luikonlahdesta. Uutisten mukaan asukkaita huolettavat ympäristö- ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, joista viimeisimpinä on uutisoitu tiestön huonosta kunnosta. Asukaskysely Sosiaalisten ten arvioinnin yhtenä tärkeänä tietolähteenä on käytetty arvioinnin osana toteutettua asukaskyselyä (liite 2). Asukaskysely toteutettiin kesällä Kyselylomake postitettiin yhteensä 543 talouteen siten, että postinumeroiden 73640, ja alueilla olevien vakituisten ja loma-asuntojen omistajista valittiin satunnaisotannalla 30 %. Vastauksia palautui määräaikaan mennessä 83. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui siis 15,3 %, mikä on tavanomainen satunnaisotannalla toteutettaville postikyselyille. Vuonna 2012 tehdyn YVA:n asukaskyselyyn vastasi 39 %. Silloin kysely jaettiin otantana alle 15 kilometrin etäisyydelle rikastamosta, mikä voi selittää korkeamman vastausprosentin. Jakelu perustui Väestörekisterikeskuksen tietokannasta teetettyyn osoitepoimintaan. Osoitteet eivät missään vaiheessa tulleet hankevastaavan tai konsultin tietoon, vaan aineistojen postitus tapahtui Väestörekisterikeskuksen yhteistyökumppanin toimesta. Kyselyjen vastausten käsittelyssä huomioitiin lisäksi kuusi vastausta, jotka oli annettu yleisötilaisuuden jälkeen huhtikuussa Lomake oli hieman erinäköinen, mutta siinä oli vastaavat kysymykset kuin asukaskyselyssä. Vaikutusarvioinnissa viitataan usein jaotteluun lähiasukkaat ja kauempana asuvat. Lähiasukkailla tarkoitetaan vastaajia, jotka ovat ilmoittaneet vakituisen ja/tai loma-asuntonsa sijaitsevan alle viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Vapaa-ajan asukkaita ja vakituisia asukkaita on käsitelty yhdenvertaisina lähiasukastarkastelussa. Vastausten keskiarvot on laskettu kyselylomakkeesta poiketen siten, että "hyvin myönteisesti" tai "täysin samaa mieltä" on vastannut arvoa 1, neutraali arvoa 3 ja "hyvin kielteisesti" tai "täysin eri mieltä" arvoa

12 Ympäristön herkkyyden ja ten suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso vaikutuksille määräytyy asuin- ja elinympäristön ominaisuuksien, kuten alueen asutuksen, palveluiden, väestörakenteen ja ympäristön palautuvuuden tai sopeutumiskyvyn mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat esimerkiksi herkkien kohteiden sijainti kyseisellä alueella, asukkaiden määrä, harrastus- ja virkistysmahdollisuudet, asumiseen nykyisellään kohdistuvat haitat sekä hankkeen herättämä yleinen kiinnostus, mahdolliset ristiriidat tai huolet. Myös vaikeammin osoitettavilla asioilla, kuten yhteisöllisyys ja yhteisön kyky sopeutua muutoksiin, voi olla merkitystä esimerkiksi ihmisten mahdollisesti kokemien huolien tai odotusten kokemisessa ja kielteisistä vaikutuksista palautumisessa tai myönteisten ten vahvistamisessa. Taulukossa 8-29 esitetyt sosiaalisen ympäristön herkkyystason määräytymisen perusteet pohjautuvat Asukasbarometri julkaisuun (Strandell 2011), ten arvioijien kokemuksiin aiemmista YVA-menettelyistä sekä tämän YVA-prosessin aikana asukkaiden esittämiin näkemyksiin. Sosiaalisille vaikutuksille ei ole säädöksiä tai raja-arvoja, vaan hankkeen sosiaalisten ten suuruusluokka määräytyy vaikutuksen laajuuden, keston ja osallisten arvioiman tärkeyden pohjalta. Tarkasteltavia vaikutuksia arvioidaan taulukon 8-30 mukaisella luokittelulla ASUKASKYSELY Vastaajat Vastaajista 54 %:lla on hankealueen läheisyydessä vakituinen asunto ja 45 %:lla vapaa-ajan-asunto. Kymmenen vastaajaa ilmoitti omistavansa sekä vakituisen että vapaa-ajan asunnon hankealueen läheisyydestä. Vuonna 2012 tehtyyn asukaskyselyyn verrattuna tämä kysely saavutti hyvin myös loma-asukkaita. Edellisessä kyselyssä valtaosa (92 %) vastaajista asui alueella vakituisesti. Muuten vastaajat olivat hyvin samankaltaisia kuin edellisessä asukaskyselyssä, kun taustatiedot luokiteltiin kysymyksittäin. Vastaajista yli puolet (52 %) oli yli 60-vuotiaita ja vain 2 % alle 30-vuotiaita. n osa vastaajista on asunut alueella yli 20 vuotta (71 %). Vastaajien arvioima asuntojensa etäisyys hankealueesta jakautui melko tasaisesti eri etäisyysluokkiin (alle 5 km 34 %, 5 10 km 27 % ja yli 10 km 39 %). Vastaajista 28 % koki tietävänsä Luikonlahden rikastamon toiminnasta tällä hetkellä paljon tai melko paljon, mutta enemmistö, 70 %, melko vähän tai vähän. 79 % vastaajista piti lisätiedon saamista hyvin tärkeänä tai melko tärkeänä. 14 % ei pitänyt lisätiedon saamista kovin tärkeänä ja 3 % ei lainkaan tärkeänä. Taulukko Kohdealueen sosiaalisen herkkyystason määräytyminen. Matala herkkyys Keskinkertainen herkkyys Huomattava herkkyys Ei potentiaalisia haitankärsijöitä Ei herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Ei harrastus- tai virkistyskäyttöarvoa, ei olennainen osa viherverkkoa Paljon ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja alueella Hanke ei herätä ristiriitoja, huolta tai toiveita Paljon kaupunkimaisia toimintoja, ympäristön muutostila on jatkuva Yhteisön sopeutumiskyky on suuri Alueella ei ole erityisiä kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle välttämättömiä ominaisuuksia Potentiaalisia haitankärsijöitä jonkin verran Jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Jonkin verran harrastus- ja virkistyskäyttöarvoa, liittyy tiiviisti viherverkkoon Vähän ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja alueella Hanke herättää jonkin verran ristiriitoja, huolta tai toiveita Jonkin verran kaupunkimaisia toimintoja, muutoksia ympäristössä ajoittain Yhteisön sopeutumiskyky on kohtuullinen Alueella on joitakin kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle hyödyllisiä ominaisuuksia Paljon potentiaalisia haitankärsijöitä Runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Merkittävä harrastus- tai virkistyskäyttöarvo, olennainen osa viherverkkoa Ei lainkaan ympäristöhäiriöitä (kuten melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja Hanke herättää paljon ristiriitoja, yleistä huolta tai toiveita Rauhallinen, pitkään muuttumattomana säilynyt ympäristö Yhteisön sopeutumiskyky on heikko Alueella on ainutkertaisia kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle välttämättömiä ominaisuuksia Suhtautuminen hankkeeseen Suhtautuminen YVA-hankkeen eri vaihtoehtoihin oli keskimäärin negatiivista (ka 3,61 ± 1,34). Vaihtoehtoon VE2 suhtauduttiin kaikkein negatiivisimmin ja vaihtoehtoon VE0 positiivisimmin. Alle 60-vuotiaat, lähiasukkaat ja/tai lomaasukkaat suhtautuivat hankkeeseen hieman negatiivisemmin kuin muut vastaajat. Vaihtoehtojen välillä ei ollut ristiintaulukoinnissa tilastollisesti merkittäviä eroja taustatietoihin verrattuna. Suhtautuminen hankkeeseen oli huomattavasti negatiivisempaa kuin edellisessä asukaskyselyssä. Silloin YVAmenettelyssä arvioitiin kolme eri vaihtoehtoa, joista vaih- 178

13 Taulukko Sosiaalisten ten suuruusluokan määräytyminen Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat suuria, laajaalaisia ja pitkäaikaisia tai pysyviä. Vaikutukset ovat palautumattomia, säännöllisiä tai jatkuvia. Muutokset voivat estää totuttuja toimintoja, aiheuttaa esteta tai tuoda alueelle esim. kokonaan uutta palvelutoimintaa. Muutokset vähentävät tai lisäävät yhteisöllisyyttä tai aiheuttavat eriarvoistumista. Terveysten osalta vaikuttava tekijä kuten pitoisuus nousee yli ohje- tai raja-arvojen. Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat keskisuuria ja kohtalaisella alueella. Ne saattavat aiheuttaa pitkäkestoisiakin muutoksia, mutteivät uhkaa/tuota yleistä vakautta. Laajalle alueelle ulottuvat keskisuuret vaikutukset luokitellaan suuriksi. Vaikutus on osin palautuva tai ajoittainen. Totutut tavat tai reitit voivat muuttua, mutta muutokset eivät estä tai edistä toimintoja. Muutokset voivat vähentää tai lisätä yhteisöllisyyttä jonkin verran tai aiheuttaa vähän eriarvoistumista. Terveysten osalta vaikuttava tekijä kuten pitoisuus jää alle ohje- tai raja-arvojen, mutta saattavat vaikuttaa alueen tausta-arvojen nousuun. Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat vähäisiä, suppealla alueella ja lyhytaikaisia. Tilanne palautuu ennalleen, kun lakkaa. Muutokset eivät vaikuta totuttuihin tapoihin tai toimintoihin. Muutokset eivät vähennä tai paranna yhteisöllisyyttä tai aiheuta eriarvoistumista. Terveysten osalta vaikuttava tekijä kuten pitoisuus jää selvästi alle ohje- tai raja-arvojen toehto VE1 vastasi rikastusmäärältään ( t/a) tämän YVA:n vaihtoehtoja. Vaihtoehto VE0 vastasi tämän hetkistä toimintaa ( t/a) ja vaihtoehto VE2 olisi ollut nykyisen rikastuskapasiteetin lähes kaksinkertaistaminen ( t/a). Edelliseen asukaskyselyyn vastanneissa eri vaihtoehtoihin suhtauduttiin keskimäärin myönteisesti (ka 2,49 ± 1,37). Mielipiteet rikastamon tarpeellisuudesta maakunnalle jakautuivat tasan vastaajien kesken. 39 % vastaajista piti hanketta maakunnalle tarpeellisena, 38 % tarpeettomana (ka 3,06 ± 1,36). Vastaajista 46 % koki rikastamotoiminnalla olevan enemmän negatiivisia kuin positiivisia puolia (ka 3,28 ± 1,37). Suhtautumisessa ei ollut ristiintaulukoinnissa tilastollisesti merkittäviä eroja taustatietoihin verrattuna. Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista omalla asuinalueella Asukkaiden huoli kaivos-/rikastamohankkeiden vaikutuksista asuinviihtyisyyteen on usein yksi merkittävimpiä sosiaalisia vaikutuksia. Arviot hankkeen vaikutuksista ovat pääosin kielteisiä. Vastaajien enemmistön mukaan vaikutukset kohdistuvat negatiivisesti erityisesti lähivesistön veden laatuun, alueen virkistyskäyttöön sekä melutasoon. Vaikutukset arvioitiin sitä negatiivisemmiksi mitä lähempänä hankealuetta vastaajan asunto sijaitsi. Alueen virkistyskäyttöarvon sekä lähivesistön vedenlaadun heikkenemisestä oltiin kuitenkin huolissaan myös kauempana hankealueesta. Merkittävimmät kielteiset sosiaaliset vaikutukset kohdistuvatkin lähialueelle, kauempana rikastamon vai- Kuva Asukkaiden suhtautuminen eri hankevaihtoehtoihin. 179

14 Kuva Asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen yleisesti. kutuksista koetaan kielteisiksi lähinnä vesistövaikutukset. Rikastamon melu voi häiritä asukkaita, vaikka melulle annetut ohjearvot eivät ylittyisikään, etenkin kun useat asukkaat kokevat hankealueen hiljaisena ja rauhallisena maaseutumaisemana. Asukaskyselyn perusteella tämän hankkeen vaikutuksia on pidetty negatiivisempina kuin aiemman hankkeen, rikastamon tuotantokapasiteetin nostamisen, vaikutuksia. Tämä on ymmärrettävää, sillä asukkaat ovat nähneet ympäristövaikutukset, esimerkiksi rekkaliikenteen vaikutukset, käytännössä, minkä lisäksi sijoituspaikat tulevat laajenemaan uusille alueille. Hankkeen vaikutukset Kaavin alueella Vastaajista suurin osa uskoi hankkeen vaikuttavan positiivisesti kunnan elinkeinotoimintaan, maakunnan talouteen sekä kunnan työllisyystilanteeseen. Hankkeella arvioitiin olevan negatiivisia vaikutuksia asuntojen arvoon sekä kunnan maankäytön toteuttamiseen. Hankkeen kunnan maankäyttöön koettiin myös hankalimmaksi arvioida. Ihmisten huolet, toiveet, pelot ja ilot Avoimissa vastauksissa korostui vastaajien huoli ympäristön tilan heikkenemisestä hankkeen ten myötä. Erityisen huolissaan vastaajat olivat mahdollisesta vesistöjen pilaantumisesta. Useassa mielipiteessä tuotiin esiin Talvivaaran pato-onnettomuus, jonka uutisointi on vaikuttanut selkeästi myös kaavilaisten suhtautumiseen kaivostoimintaa kohtaan. Myös rekkaliikenteen aiheuttamiin negatiiviisiin vaikutuksiin viitattiin useassa vastauslomakkeessa. Hankkeen toivottiin tuovan töitä kaavilaisille NYKYTILAN MUUTOSHERKKYYS Hankealueiden herkkyys vaihtelee vaihtoehdoittain. Sosiaalisten ten kohdalla herkkyyden arviointiin vaikuttavat muun muassa asutuksen määrä, mahdollisten herkkien kohteiden sijainti, asuinympäristön kyky sopeutua muutoksiin ja alueen ainutlaatuisuus esimerkiksi virkistyskäytön näkökulmasta. Lähtökohtaisesti jokainen asuinalue on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja sen asukkaille tärkeä, jopa korvaamaton. Alueen nykytila on kuvattu luvussa 6. Sosiaalisten ten kannalta Luikonlahden aluetta voidaan pitää yhtenäisenä, eikä eroja ole merkittävästi asuinalueiden tai virkistys-/harrastuskäytön näkökulmasta. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueen länsipuolella ja lähin vapaa-ajan asunto noin kilometrin etäisyydellä alueen itäpuolella. Luikonlahden kyläkeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueelta länsilounaaseen. Luikonlahden kyläkeskuksessa on muun muassa Luikonlahden koulu. Rikastamoalueen itäpuolella on moottorikelkkareitti. Muut lähimmät virkistysalueet ovat noin 1,3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Luikonlahden lomakylä sekä reilun kahden kilometrin päässä kulkevat vesiretkeilyreitti ja ulkoilureitti. 180

15 Kuva Asukkaiden arvio hankkeen vaikutuksista omalla asuinalueella. Kuva Asukkaiden arvio hankkeen vaikutuksista Kaavin alueella. 181

16 Hankealueen lähellä ei sijaitse niin sanottuja herkkiä kohteita eli kouluja, päiväkoteja tai vastaavia. Lähimmälle koululle on matkaa noin kaksi kilometriä. Martikkala, Enkelinmonttu, Pajamalmi ja Asuntotalo sijaitsevat rikastamoalueen välittömässä läheisyydessä. Vaikka aluetta ei ole aidattu, ei ulkopuolisten oleskelua alueella sallita. Kaivos/teollisuusalueen sijainti on osoitettu merkein ja lippusiimoin, jossa asiaton oleilu ja liikkuminen on kielletty. Osalla maanomistajista on kulkuyhteys kiinteistöilleen kaivospiirin tai sen apualueiden kautta. Martikkalan alueen itäpuolelta kulkee moottorikelkkareitti, johon toiminta ei merkittävästi vaikuta. Sosiaalisten ten arvioinnin näkökulmasta näiden alueiden herkkyys on matala. Kettukallio ja Kunttisuo sijaitsevat tien 506 pohjoispuolella. Alueet sijaitsevat kaivospiirin alueella ja sieltä on otettu maa-aineksia rikastamoalueen rakentamiseen. Alueilla ei ole toimintaa päivittäin, joten lähiasukkaat voivat hyödyntää alueita esimerkiksi marjastukseen tai metsästykseen. Asukkaat ovat toivoneet, ettei rikastamotoiminta laajenisi tien 506 pohjoispuolelle. Sosiaalisten ten arvioinnin näkökulmasta näiden alueiden herkkyys on keskinkertainen. Yhteenveto alueiden herkkyydestä Matala herkkyys Keskinkertainen herkkyys Martikkala, Enkelinmonttu, Pajamalmi ja Asuntotalo sijaitsevat rikastamoalueen välittömässä läheisyydessä. Toiminta ei vaikuta moottorikelkkareitin käyttöön. Kettukallion ja Kunttisuon alueita lähiasukkaat voivat käyttää marjastukseen tai metsästykseen, vaikka alueet sijaitsevat kaivospiirin alueella. Asukkaat ovat toivoneet, ettei rikastamotoiminta laajenisi tien 506 pohjoispuolelle VAIKUTUKSET TOIMINNAN AIKANA Sosiaaliset vaikutukset Vaihtoehtojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitu taulukon 8-30 mukaisesti. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 sosiaaliset vaikutukset ovat lähes yhtä suuret. Vaihtoehdossa VE0 rikasteiden sijoitusalueita ei laajenneta uusille alueille. Hanke on herättänyt vastustusta varsinkin nykyisten liikennevaikutuksien takia. Raskaan liikenteen määrä lisää turvattomuutta alueen asukkaissa ja heikentää liikenneturvallisuutta varsinkin asutusalueiden kohdilla. Raskas liikenne aiheuttaa melua ja heikentää muiden tienkäyttäjien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää ja sen pientareet ovat kapeat, joten malmikuljetukset heikentävät jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Vaihtoehtojen VE0 ja VE1 liikennevaikutukset ovat yhtä suuret. Vaihtoehdossa VE2 liikennevaikutukset ovat hieman pienemmät, koska koboltti-nikkelirikastekuljetuksia ei ole. Eri vaihtoehtojen liikenneten erot ovat erittäin pienet sosiaalisten ten näkökulmasta katsottuna, joten hanke lisää mahdollisesti vain ten ajallista kestoa. Asukkaita pelottavat myös hankkeen vaikutukset vesistöjen kuntoon. Vesistövaikutuksista on kerrottu tarkemmin luvussa 8.3. Vesistöten ei arvioida normaalitilanteessa vaikuttavan olennaisesti vesistöjen virkistyskäyttöön tai alueen kalastukseen tai kalatalouteen. Asukkaiden pelkoja voi lieventää häiriö- ja riskitilanteiden ennakoinnilla ja minimoimisella sekä avoimella tiedottamisella. Vaikutukset lähialueen kaivojen veden laadussa muodostuvat tässä hankkeessa muutoksista pohjavesien laadussa. Toiminnan aikaisten negatiivisten ten suuruusluokka sekä niiden merkittävyys arvioidaan vähäisiksi kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2). Vaikutuksia ennaltaehkäistään rikastealtaiden asianmukaisilla pohja- ja pintarakenteilla. Pohjavesivaikutuksia seurataan säännöllisesti tarkkailulla myös toiminnan loppumisen jälkeen. Tarkkailussa seurataan altaiden kuntoa ja muodostuvien suotovesien laatua. Rikastamoalueen läheisyydessä on vähän asutusta, mutta jos toiminta laajenee Kettukallion ja Kunttisuon alueelle tulee lähialueelle muutamia asuintaloja lisää. Näiden asuinviihtyvyyttä voi heikentää rakennusaikainen melu, tärinä ja pöly. Aluetta tai sen patoja rakennetaan yleensä muutaman kuukauden jaksoissa, joten haittavaikutukset ovat lyhytaikaisia. Toiminnan aikana alueelta ei tule merkittävässä määrin melua tai pölyä. Vaikutukset asuntojen arvoon eivät kuulu YVA-lain mukaisiin ympäristöten arviointimenettelyssä arvioitaviin asioihin. Sosiaalisten ten arvioinnissa aihe on otettu huomioon yhtenä huolen aiheuttajana. Hanke ei estä nykyisten virkistysreittien käyttöä eikä alueiden virkistyskäyttömahdollisuus heikkene erityisesti melusta, pölystä tai muista hankkeen vaikutuksista johtuen. Rikasteiden sijoittaminen Kettukallion ja/tai Kunttisuon alueille tulisi estämään alueen käytön marjastukseen ja metsästyksen. Lähialueilta löytyy kuitenkin huomattava määrä vastaavaa luontoa virkistyskäyttöön. Hankkeen vaikutukset asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat pääasiassa alueen teiden välittömään läheisyyteen. Hanke aiheuttaa vastustusta ja huolta, mutta arviointien perusteella asuinviihtyisyyteen on jäämässä vähäiseksi tai kohtalaiseksi rikastamoalueen läheisyydessä. 182