MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Samankaltaiset tiedostot
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Lataa Sukeltajan vesiluonto - Jaakko Leppänen. Lataa

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet


Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Lataa Koko perheen luonto-opas - Juha Laaksonen. Lataa

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Suurhankkeista liiketoimintamahdollisuuksia Hailuodon kiinteä yhteys Johtaja Lars Westermark, Väylävirasto

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Lataa Luonnon poluilla. Lataa

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Oulunsalo-Hailuoto tuulipuisto. YVAn yleisesitys, ohjelmavaihe

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

KOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne

Zonation merialuesuunnittelussa

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Vesienhoidon suunnittelu

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Transkriptio:

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE

TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ Tuulivoimarakentamiselle otollisia ympäristöjä ovat mm. avomerellä sijaitsevat matalat vesialueet Matalissa vesissä valo pääsee pohjaan asti, joten lajistokin on rikkaampaa Avomeren kirkkaammissa vesissä valo pääsee tunkeutumaan rannikkoalueita syvemmälle 5.10.2010 2

Kuva: SYKE 2010 TAUSTAA MUTTA HUONOSTI TUNNETTUJA Lajitasolla eliöstö tunnetaan parhaiten, lajien vuorovaikutussuhteet ja eliöyhteisöt huonommin Kasvillisuus, pohjaeläimet, kalat, merinisäkkäät, geologinen ympäristö Alueellisesti kattavaa tietoa lajeista ja luontotyypeistä ei ole 5.10.2010 3

Kuva: Metsähallitus 2010 Pohjan muotojen ja aineksen muutokset Kasvualustojen tuhoutuminen Sedimentaation nopeutuminen Kalojen lisääntymis- ja syönnösalueiden muutokset Veden samentuminen Valo ja yhteyttäminen Eliöstön ravinnonsaanti Haitallisten aineiden leviäminen Melu Melu etenee nopeasti ja kuuluu kauas vedessä Voimakkaat äänet, kuten junttaaminen ja räjäytykset karkottavat kaloja ja merinisäkkäitä 5.10.2010 4

Kuva: Metsähallitus 2010 SUORAT VAIKUTUKSET Virtaukset Pienialaiset vaikutukset, suuret virtauskuviot tuskin muuttuvat Sedimentaatio-eroosio pohjien tasapainon muutokset Samentuminen Matalataajuinen melu Stressi, merinisäkkäiden kommunikointi Laivaväyliltä ja aallokosta lähtevä melu Sähkökentät Vaikuttavan kalojen liikkumiseen, mutta vaikutuksen laajuudesta ei varmuutta 5.10.2010 5

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Merenpohjan lajisto muuttuu mm. uusien kasvualustojen ansiosta Sedimenttipohjille voi siirtyä kovien pohjien lajistoa, joka kiinnittyy rakenteisiin Jos valo ei ole ennen riittänyt pohjaan asti, valoisan kerroksen rakenteisiin voi kiinnittyä alueelle epätyypillistä uutta lajistoa, jonka lajisuhteet riippuvat mm. alueen rehevyystasosta Esimerkki: Uusi ympäristö voi olla suotuisa eri lajeille kuin ennen, mikä voi aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. kalastoon Esimerkki: Valoisan kerroksen rakenteisiin kiinnittyvän eliöstön takia rehevillä alueilla perustuotanto kasvaa, mikä saattaa johtaa pohjia peittävien rihmalevämassojen kertymiseen ja sitä kautta ongelmiin pohjilla 5.10.2010 6

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Alueella pysyvästi elävät lajit voivat sopeutua, mutta vaikutuksia voi olla vaelluskalojen reitteihin tai laajalla alueella liikkuvien kalojen käyttäytymiseen Toisaalta moni muu ihmisen toiminta, kuten kalastus vaikeutuu tai kokonaan loppuu alueella, jolloin luonnonympäristön kannalta tuulivoimarakentamisella voi olla positiivisiakin vaikutuksia Kuva: Metsähallitus 2010 5.10.2010 7

Puretaanko voimalat, jätetäänkö vedenalaiset rakenteet paikalleen Uusi ympäristön muutos, kun tasapaino laitosten ja luonnonympäristön välillä on jo saavutettu 5.10.2010 8

Kuva: Metsähallitus 2010 JOHTOPÄÄTELMIÄ Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia vedenalaiseen luontoon on seurattava alusta asti Huolella tehdyt selvitykset palvelevat kaikkia asianosaisia Eliöyhteisöjen muutokset voivat olla merkittäviä ja ne voivat vaikuttavat lopulta myös lajeihin, joihin suorat vaikutukset eivät yllä Vedenalaisen luonnon piirteet on kartoitettava alueellisesti kattavasti, jotta voidaan tehdä todellista sijainninohjausta 5.10.2010 9