Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 Merenhoidon tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

2 Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta:

3 Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan tarkistaminen Hyvän tilan määritelmät, tila-arvio ja ympäristötavoitteet indikaattoreineen Kuuleminen Kuulemismateriaali: Suomen meriympäristön tila raportti Tausta-asiakirjat: Hyvän tilan määritelmät Ympäristötavoitteet ja indikaattorit Sosioekonomisia analyysejä koskeva taustaasiakirja Muu taustamateriaali: Vesikartta-nettisivusto 3

4 Ensimmäisen osan valmistelun aikataulu Meriympäristön tila raportin ja tausta-asiakirjoja valmisteltu 2017 Ensimmäinen kokonainen luonnos valmis mennessä Lähes lopullinen kuulemisversio valmis Kääntäminen marras joulukuussa Kuuleminen Valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 8.1. yhdessä vesienhoidon kanssa Kuulemispalautteen huomiointi ja raportin ja tausta-asiakirjojen viimeistely: kevät 2018 Raportti valmis kesäkuu 2018, raportointi EU:lle mennessä

5 Suomen meriympäristön tila 2018 Yhteenveto: Miten Itämeri voi? 1. Johdanto 2. Hyvän tilan määrittäminen 3. Miten meren tilaa arvioidaan? 4. Ihmisen toiminta ja vaikutukset merialueilla 5. Meriympäristön tila Itämeren tilan ja käytön kehitys 7. Yleiset tavoitteet ja keinot puhtaan ja monimuotoisen Itämeren saavuttamiseksi 8. Taustamateriaali

6 HELCOMin State of the Baltic Sea raportti HELCOMin jäsenmaat ovat yhteistyössä valmistelleet koko Itämeren tilaa koskevaa raporttia Raportin 1. versio valmistunut, lopullinen päivitetty raportti kesällä 2018 Jäsenmaat voivat hyödyntää raporttia omissa kansallisissa raporteissaan

7 Miten meren tilaa arvioidaan? (Luvut 2 ja 3) Yleiskuvaus merialueen tilaa arvioitaessa käytetyistä menetelmistä Kuvataan lyhyesti käytettävät indikaattorit (HELCOM-indikaattorit ja kansalliset indikaattorit) Kerrotaan lyhyesti miten meriympäristöä seurataan. Linkitys vuonna 2014 hyväksyttyyn seurantaohjelmaan ja seurantakäsikirjaan Tila-arvio perustuu vuosina kerättyyn seuranta-aineistoon. Aineiston määrä, edustavuus ja alueellinen tarkkuus vaihtelee kuvaajittain Suomen merialue jaetaan seitsemään merialueeseen (ml. Ahvenanmaa), jotka muodostuvat rannikkovesistä ja avomerialueista

8 Merenhoidon raportoinnissa käytetty aluejako

9 Luku 4. Ihmisen toiminta ja vaikutukset merialueilla Elollisten luonnonvarojen käyttö (kalastus, metsästys) Merenpohjan hyödyntäminen (ruoppaukset, hiekannosto, rakentaminen ja muu hyödyntäminen) Ravinnekuormitusta sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden kuormitusta aiheuttava toiminta Hydrografiset muutokset (muutokset syvyydessä, virtauksissa ja suolapitoisuudessa) Energian johtaminen mereen (melu ja lämpö)

10 Ravinnekuormitus A) B) Kuva Ihmistoiminnoista aiheutuva typpikuorma (A) ja fosforikuorma (B) Suomesta Itämereen t/a vuosien keskiarvona.

11 Luku 5. Meriympäristön tila Mikä on meriympäristön tila 11 laadullisen kuvaajan perusteella ja miten se on muuttunut 2000-luvulla ja pidemmällä aikavälillä.

12 Rehevöityminen Suomen kaikki avomerialueet ja rannikkovedet ovat rehevöitymistilan kokonaisarvion mukaan heikossa tilassa. Rehevöitymistilan laskenta on tehty avomerellä merialuekohtaisesti. Rannikkovesien tila esitetään rannikkovesityyppikohtaisena keskimääräisenä tilana. Osalla avomeri- ja rannikkovesialueista yksittäiset indikaattorit ilmentävät hyvää tilaa. Suomen merialueiden yleinen rehevöitymistila

13 Avomerialueen indikaattorien yleistila Alue Avoin Suomenlahti Pohjoinen Itämeren allas Avoin Ahvenanmeri Avoin Selkämeri Avoin Merenkurkku Avoin Perämeri Ravinnetasot Indikaattoritulokset Suorat rehevöitymisvaikutukset Happi -velka DIN TN DIP TP Klorofylli Näkösyvyys Sinilevät Pohjaeläimet Epäsuorat rehevöitymisvaikutukset Kokonaisrehevöity -minen

14 Rannikkovesien kokonaisravinteiden luokitustulokset Kokonaistyppi Kokonaisfosfori

15 A-klorofyllin luokitustulosten jakautuminen rannikkovesissä

16 Roskaantuminen Helsinki Turku Kaarina Kokkola Kalajoki Roskia / 100m Björkö Utö Jussarö Örö Kotka, länsi Kotka, itä Mustfinn Muovi ja kumi Muut materiaalit Kuva Rantaroskaseurantojen sijainnit vuonna Valkoinen piste = luonnontilainen ranta, musta = urbaani ranta, harmaa = peri-urbaani ranta. Kuva Roskien määrä Suomen seurantarannoilla vuosina , poislukien tupakan tumpit. Seurantarantojen syvyys on 10m, roskamäärät on suhteutettu 100m pituista rantakaistaletta kohti (1000m 2 ). Ylin rivi: urbaanit rannat, keskirivi: luonnontilaiset rannat, alin rivi: välimuotoiset eli peri-urbaanit rannat.

17 Vedenalainen melu Kuva Matalataajuinen jatkuva vedenalainen melu Itämerellä keskittyy laivaliikenneväylille ja niiden läheisyyteen (BIAS projekti / HELCOM 2017).

18 Kiitos! Vesisammalet kuten isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica) ovat Perämerelle tyypillisiä vesikasveja. Kuva Essi Keskinen Metsähallitus Näkinpartaiset heijastavat ympäristön tilaa. Osa näkinpartaisista on uhanalaisia erityisesti rehevöitymisen seurauksena. Kuva Essi Keskinen Metsähallitus 2011.