Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Transkriptio

1 Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f.

2 Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä kovilla kiinteillä pohjilla (kallio, kivet) että irtonaisesta aineksesta muodostuneilla pehmeillä pohjilla (hiesu, savi, hiekka) Kovien ja pehmeiden pohjien eliöyhteisöt poikkeavat toisistaan paljon: kovilla pohjilla eläimistö on alttiina veden virtauksille ja kyky kiinnittyä lujasti on tärkeä; pehmeään pohjaan voi kaivautua Näytteenotto kovilta pohjilta vaatii sukeltajaa, kun pehmeiltä pohjilta näyte saadaan veneestä käsin noutimella Yleensä käsitteellä pohjaeläimet tarkoitetaankin pehmeillä pohjilla olevia eläimiä - ja tarkemmin: pehmeiden pohjien makrofaunaa eli makroskooppisia eläimiä

3 Näytteenotto ja määritys pehmeiltä pohjilta Näytteenotto noutimella Sulkeutuvat leuat: Ekman, van Veen yms Putkinoutimet Koko vaihtelee; pinta-ala esim. 300 cm 2 Yleensä useampi näyte/paikka Seulonta ja säilöntä näytteenoton yhteydessä 0,5-1 mm seula Säilöntä etanoliin (70 %) Määritys laboratoriossa Huuhtelu ja/tai seulonta Poiminta yksitellen pinseteillä preparointimikroskooppia käyttäen Määritys, punnitus, mahd. mittaus

4 Ekman-noudin (300 cm 2 )

5 Seulottu näyte kentällä

6 Määritystyö laboratoriossa

7 Poiminta ja määritys

8 Poimitut näytteet

9 Pohjaeläintutkimuksia Suomessa jo ja luvuilla 1970-luvulla alkoi intensiivisempi tutkimus 1980-luvulla pohjaeläimet vesistökuormittajien velvoitetarkkailuihin 2000-luvulla osaksi vesipuitedirektiivin mukaista ekologisen tilan luokitusta Tutkijoina yliopistot, viranomaiset ja velvoitetarkkailuja tekevät konsultit

10 L-S vsy/l-svyt Oy:n tekemissä velvoitetarkkailuissa on Hiittisten-Eurajoen välillä noin 500 pohjaeläinasemaa; joitain biosfäärialueella (Gullkrona, Hälsingholmen, Storströmmen, Kasnäs) Monet paikoista kuormitetuilla alueilla ja syvänteissä

11 Eläimistöstä Eläimistöön kuuluu sekä mereisiä että makean veden lajeja; tulokkaita (1990-luvulla esim. amerikansukajalkainen) Lajisto murtovedessä kaiken kaikkiaan niukka Kotiloita, simpukoita, äyriäisiä, matoja, hyönteisten toukkia Petoja, kasvissyöjiä, kuollutta eloperäistä ainetta syöviä, raadonsyöjiä Ympäristövaatimuksiltaan erilaisia; n.s. indikaattorilajeja karuille ja reheville alueille; indeksejä

12 Muutoksista Monin paikoin pohjaeläimistö runsastui ja 1980-luvuilla. Eläimistön katsottiin hyötyneen rehevöitymisestä, ehkä myös 70-luvulla Itämerelle tulleista suolapulsseista 1990-luvun lopulla pohjaeläimistö niukkeni eri puolilla Saaristomerta T-10 N/10 B 2000-luvulla yksilömäärät ja biomassat yhä pieniä ja lajisto niukka; n.s. indikaattorilajit heikosti edustettuna yks. & g /m²

13 Pohjaeläimistöön vaikuttavia tekijöitä Ympäristömyrkyt (esim. organotinayhdisteet TBT ja TPhT) voivat olla hyvin haitallisia pohjaeläimille; biosfäärialueella vähän kuormituslähteitä Ravinnon määrä: lievä rehevöityminen voi lisätä ravinnon määrää ja sitä kautta eläinten lukumäärää ja biomassaa; pidemmälle edetessään rehevöityminen haitallista Suolaisuus Happiolot pohjalla ensisijaisen tärkeitä pohjaeläimille

14 Merkkejä happiongelmista nähtävissä monin paikoin Sedimentti osin mustaa, rikkivedyn haju Lajisto yksipuolistuu ja herkimmät lajit väistyvät Jotkin ikäluokat saattavat kuolla Pahimmillaan kaikki pohjaeläimet kuolevat ja aina olojen kohennuttua eläimiä siirtyy lähialueilta Ravinteita vapautuu sedimentistä

15 Happikatojen syitä Rehevöityminen: levien määrä kasvaa ja vajotessaan pohjalle kuluttaa enemmän happea Vesi kerrostuu lämpötilaerojen johdosta, jolloin happivarannot eivät pääse täydentymään vaan happi kuluu loppuun

16 Happikatoa esiintyy pohjan lähellä Loppukesällä syvänteissä, kun vesi on ollut lämpötilaerojen vuoksi pitkään kerrostunutta Esim. Airistolla Keskikesällä myös matalammilla alueilla kuopissa (15-20 m); loppukesällä lämpötilaero tasoittuu ja happitilanne kohenee Biosfäärialueella ainakin Gullkronan alueella; myös Kasnäsin alueella

17 Holma 2* N/10 B Hitis Inget prov st/m 2 & g/m Kasnäs P

18 Odotettavissa lämpenevää? Jos lämmin kesäkausi pitenee, vesi lämpiää aiemmin ja/tai jäähtyy myöhemmin: Syvänteissä veden kerrostunut kausi pitenee ja pohjan lähellä happiolot heikkenevät edelleen Suljetuilla alueilla (15-20m) kerrostunut kausi ei ehkä pitene, mutta ajankohta saattaa siirtyä Jos samalla esim. levien tuotanto lisääntyy, happea kuluttavan eloperäisen aineksen määrä pohjalla voi lisääntyä.

19 KIITOS! TACK!