Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Transkriptio

1 Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1

2 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten Finlands skogscentral 3 Happamat sulfaattimaat Alunamaat, suolamaat, mustasavet, rikkimaat. Savimaita (mustia tai harmaita, halkeamat usein ruosteenvärisiä) Suomen happamista sulfaattimaista löytyvät noin 70% Pohjanmaalta. Hyviä viljelymaita (paljon ravinteita). Noin 13% Suomen pelloista on sulfaattimaata. Paljonko sulfaattimaita metsissämme??? Finlands skogscentral 4 2

3 Arvioiden perusteella tehty esiintymiskartta (1994) Pohjanmaalla jopa 60 metriä merenpinnan yläpuolelle. Etelärannikolla jopa 30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Esiintymät ovat eri syvyydellä (20 cm - ) Finlands skogscentral 5 Miksi ongelma? Veden kyllästämät eli hapettomat sulfaattimaat ovat periaatteessa vaarattomia. Jos sulfaattimaat joutuvat kosketuksiin ilmassa olevan hapen kanssa: 1) Sulfiidi reagoi hapen kanssa - maaperässä syntyy rikkihappoa. 2) Happamuuden lisääntyessä maaperästä vapautuu metalleja. 3) Tulvavedet huuhtoavat hapanta ja metallirikasta valumavettä vesistöihin. 4) Kalat ja muut vedessä elävät eläimet voivat ajoittain kuolla happamuus- ja metallishokiin Finlands skogscentral 6 3

4 Miksi ongelma? Happamilla sulfaattimailla veden ph on melkein aina 4:n alapuolella (ph 5,5 on jo kaloille haitallista). Happamien sulfaattimaiden metallipäästöt ovat Pohjanmaalla monta kertaa isommat kuin teollisuuden! Hyvä asia metsissä: humus sitoo metallit On sanottu, että 10 cm kuivattua sufaattimaata tuottaa happamuutta yhtä paljon, kuin 10 vuoden happamat sateet Finlands skogscentral Finlands skogscentral 8 4

5 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 10 5

6 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 12 6

7 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 14 7

8 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 16 8

9 Happamat sulfaattimaat yksi isoimmista uhkista Pohjanmaan vesistöille. Monin paikkoin vaikuttaneet jokien tilaan hyvin vakavasti. Kuivatuksesta aiheuttavat haitat ovat jo pitkään olleet tunnettuja. Emme vieläkään hallitse haittoja. MMM sekä YM: tavoitteena kansallisen strategian laatiminen. Kartoituksesta vastaa GTK. Sulfaattimaat tunnettu ongelma maatalouspuolella Käytössä olevia menetelmiä ongelmien vähentämiseksi. Myös metsistä löytyy sulfaattimaita! Todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin peltomailta. Meillä samat velvollisuudet hallita nämä alueet Finlands skogscentral 17 Mitä voimme tehdä? Kunnostusojituksilla päästään usein mineraalimaan kosketukseen - iso happamuusriski JOS alla on sulfaattimaita. Surin ongelma: esiintymisistä on tosi huonosti tietoa. Parasta olisi olla kaivaamatta näitä alueita, mutta se on harvoin metsänomistajan mielestä hyvä vaihtoehto Pitää olla mahdollisuus harrastaa metsätaloutta näillä alueilla, tarpeen mukaan kuivattamalla metsämaansa. Miten voimme harrastaa metsätaloutta sulfaattimailla ilman suurempia vahinkoja vesistöille? Finlands skogscentral 18 9

10 Tehdään jo nyt! Työskennellään mahdollisimman paljon jo ennestään hapettuneissa maakerroksissa. Kaivuumassat sijoitetaan mahdollisimman kauas ojasta. Isot ojitusprojektit jaetaan useampaan osaan, ja osat kaivetaan muutaman vuoden välein. Ehkäistään sen, että metsistä huhtoutuu lyhyessä ajassa suuria määriä hapanta vettä. Kalkitus ei kustannustehokas menetelmä, kg/ha ja sekoitus 2 m syvyyteen Metsäkeskus aktiivisesti mukana asiantuntijana työryhmissä ja kehityshankkeissa Finlands skogscentral 19 Esimerkki: PAHA EU-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta PAHA Kunnostusojituksia happamilla sulfaattimailla, koekenttä missä testaamme erilaisia menetelmiä haittojen vähentämiseksi. Ei kunnostusojitusta Tavallinen kunnostusojitus Massat peitettään orgaanisella aineksella Ojat kaivetaan tiheästä mutta tavallista matalammaksi Padotusjärjestely Finlands skogscentral 20 10

11 Ei kunnostusojitusta Finlands skogscentral 21 Tavallinen kunnostusojitus Finlands skogscentral 22 11

12 Massat peitetään Finlands skogscentral 23 Tiheät ja matalat ojat Finlands skogscentral 24 12

13 Padotusta Finlands skogscentral 25 Kontr. = Ei kunnostusojitusta (1= Padotus; rakennetut padot) 2 = Tiheät ja matalat ojat 3 = Tavallinen kunnostusojitus 4 = Massat peitetään 5 = Padotus; perkauskatkos Finlands skogscentral 26 13

14 Finlands skogscentral 27 Yhteenveto - Tulevaisuus Ongelma on hyvin todellinen, pitää ottaa vakavasti. Aiheesta syntyy meille metsäsektorilla vielä monia uusia haasteita. Tärkeintä on nyt laaja yhteistyö asiantuntijoiden välinen asiantuntijoiden ja maanomistajien välinen Finlands skogscentral 28 14

15 Kiitos! Nina Jungell Finlands skogscentral 29 15