Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

Transkriptio

1 Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys Kari-Matti Vuori & Mika Visuri Metsätalous ja vesistöt seminaari , Koli

2 SISÄLTÖ TILAA MITTAAVAT LAATUTEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS METSÄTALOUDEN VAIKUTUKSET VESIEN EKOLOGISEEN TILAAN Tapaustutkimusten tuloksia T&K-tarpeita

3 Vesien tilaa mittaavat laatutekijät Biologiset Fysikaalis-kemialliset Hydrologis-morfologiset

4 Vesien luokitus / pintavedet Pintavesien tila/ J ä r v e t Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Hydrologiset tekijät: virtauksen määrä ja dynamiikka viipymä yhteys pohjavesimuodostumaan Morfologiset tekijät: järven syvyyden/uoman syvyys/leveys- vaihtelu pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu rantavyöhykkeen rakenne Pintavedet ekologisen tilan luokittelu erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät Yleiset tekijät: Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Happamoitumistilanne Ravinneolot Erityiset pilaavat aineet: Prioriteettiaineiksi määriteltyjen aineiden vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen huono Pintavedet kemiallisen tilan luokittelu hyvä hyvää tilaa ei ole saavutettu

5 Metsätalouden vesiekologiset vaikutukset liettyminen, happiolot rehevöityminen ph-minimi, metallikuormitus rantavyöhyke lämpö- ja valaistusolot eloperäisen aineksen määrä ja laatu vesien hydrologian ja fysikaalisen rakenteen muutokset

6 Biologisten laatutekijöiden herkkyys vaihtelee pienet latvavedet herkimpiä, erit. luontaisesti vähä-/keskihumuksiset limoittuminen sammalten taantuminen (virtavedet), ruovikoituminen, umpeenkasvu herkkien pohjaeläinten ja kasvien taantuminen lohikalojen taantuminen luontaisesti runsashumuksiset ja happamat vedet: vähemmän herkkä lajisto

7 Vaikutukset pienten virtavesien tilaan: esimerkkeinä mm. METVE-projektin Mujejärven ja Kuohatin (PKA) tutkimukset Mujejärven ja Kuohattijärven alueiden metsäpurot -Kotanen 2005 Alueellisest ymp.julk Lyytikäinen ym Alueell. Ymp.julk. 315 Isojoen-Lapväärtinjoen metsäpurot -Vuori et al. -97, Aquat. Conserv. 8: Suomen ympäristö 2 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06 Genimap Oy, Lupa L4659/02

8 Fosforipitoisuuksien vaihtelu v TOTP TOTP Isojoki Kuohatti Kuohatti_I Mujejärvi ref Isojoki Kuohatti Mujejärvi ref PAIKKA PAIKKA

9 Liettyminen, hiekoittuminen Ongelma eroosioherkillä alueilla -vesisammalkasvustot taantuvat -Pohjaeläimistö köyhtyy, lajisto muuttuu (mäkärät) -kalakannat taantuvat (taimen: suojapaikat, ravinto, mädin tuhoutuminen)

10 Vuori & Joensuu 1996 Ojituksen yläpuoli lähin vaikutusalue n. 1 km alavirtaan -HIEKKA PEITTÄÄ SAMMAL- POHJAT LAJISTO KÖYHTYY, ERIT. KORENNOT, MÄKÄRÄT RUNSASTUVAT

11 -HIEKKA PEITTÄÄ KALOJEN SUOJAPAIKAT JA TUKEHDUTTAA MÄTIMUNAT -KALOILLE SOPIVAN HABITAATIN MÄÄRÄ PIENENEE JA LISÄÄNTYMINEN VAIKEUTUU

12 Virtaamaolojen äärevöityminen Lohijoki (Alajärvi) kesällä 2006 Kuvat: Pekka Heikkilä, Pohjanmaan TE-keskus

13 Virtaamaolojen äärevöityminen Junninoja ja Ketolanoja (Muhos) keväällä 2003 Tutkimustietoa tarvitaan lisää! Ilmastomuutos, valuma-alueiden kunnostus

14 Lämpö- ja valaistusolot Hakkuut puronvarsimetsikössä vähentävät puuston tarjoamaa varjostusta ja voivat nostaa veden lämpötilaa merkittävästi. - kalakannat taantuvat (taimen: habitaattien määrä, stressin lisääntyminen) Putaanoja (Oulangan kansallispuisto, Kuusamo) Kuva: Jani Heino, SYKE

15 Turve- ja kangasmaiden purot ovat laadullisesti heikentyneitä luontotyyppejä Vaurioituneita puroja xxxxx.? Määrästä ei tarkkaa tietoa, luonnontilaisena säilyneiden osuus etelässä prosentin luokkaa LUTU (SYKE, Ilmonen 2006) Etelä-Suomi: erittäin uhanalainen (2) Pohjois-Suomi: silmälläpidettävä (4) Koko-Suomi: erittäin uhanalainen (2) Ojitus ja uomien rakenteellinen muuttaminen yleisimpiä tilaa heikentäneitä tekijöitä Tutkimustieto varsinaisesta ekologisen tilan heikentymisestä hyvin vähäistä Tulisi selvittää osana hajakuormituksen seurantaa Kunnostustarve suuri Erityisesti Natura-alueiden vaurioituneet kohteet

16 Metsälampien liettyminen & pinnan lasku *ekologisen tilan muutokset todennäköisiä *Ilmiön laajuudesta ja biologisista vaikutuksista ei riittävästi tutkimustietoa -tulisi selvittää osana hajakuormituksen seurantaa *LUTU: metsälampia n kpl, 50% lammista. E-Suomessa laatu voimakkaasti heikentynyt, vaarantunut luontotyyppi (Leka 2006) *kustannukset tilan parantamiseksi? -VPD artikla 4

17 Summa summarum? Monet metsätalouden voimakkaimmin kuormittamat/muuttamat pienet virtavedet ja järvet/lammet voivat luokittua ekologisen JA kemiallisen tilan osalta hyvää heikommaksi. Huomioitava vesienhoitosuunnitelmissa

18 ERITYISHUOMIO VERTAILUVESIIN Erinomaisessa tilassa olevien järvien ja jokien tila ei saisi heikentyä HERKKIIN VESIIN, RISKIKOHTEISIIN Pienet järvi- ja jokityypit YHTEISTYÖ VESIENHOITOALUEIDEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN KANSSA

19 KIITOS!