KAAVOITUSKATSAUS 2012 HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA

KAAVOITUSKATSAUS 2012 HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 17.12.2012

SISÄLLYSLUETTELO: MIKÄ ON KAAVOITUSKATSAUS?... 3 1. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 3 2. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SÄÄNNÖKSIÄ... 4 3. MAAKUNTAKAAVA... 6 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava...6 4. YLEISKAAVAT... 7 4.1 Äänekoski 2030 osayleiskaava...7 4.2 Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutos...7 5. ASEMAKAAVAT... 8 ÄÄNEKOSKEN TAAJAMA... 8 5.1 Myllyrinteen asemakaava...8 5.2 Kannelsuon asemakaava...8 5.3 Rotkolan asemakaavan muutos...9 5.4 Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos...9 5.5 Korttelin 1223 asemakaavan muutos...9 5.6 Kortteleiden 714 ja 750 (osa) asemakaavan muutos...10 5.7 Liikuntapuiston asemakaavan muutos...10 5.8 Mämmensalmi IV asemakaava...10 5.9 Länsiportin asemakaavan muutos...11 5.10 Korttelin 801 (osa) asemakaavan muutos...11 5.11 Terveyskeskuksen asemakaavan muutos...11 5.12 Kartonkitehtaan asemakaavan muutos...12 5.13 Korttelin 407 osan asemakaavan muutos...12 5.14 Pukkimäen pohjoisosan asemakaavan muutos...12 SUOLAHDEN TAAJAMA... 12 5.15 Korttelien 41 ja 42 asemakaavan muutos (Suolahti)...12 5.16 Kukkulan asemakaavan muutos (Suolahti)...13 5.17 Wanhan Aseman asemakaavan muutos (Suolahti)...13 5.18 Honkalan asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen (Suolahti)...13 5.19 Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti)...13 5.20 Suojarinne II asemakaavan muutos (Suolahti)...14 MUUT ASEMAKAAVAT... 14 5.21 Sumiaisten kirkonkylän asemakaavan muutos (Sumiainen)...14 5.22 Matilanvirran ranta-asemakaava (Sumiainen/Konginkangas)...14 5.23 Kivilahden ranta-asemakaava (Suolahti)...15 5.24 Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos (Hirvaskangas)...15 5.25 Hirvimäen asemakaava (Hirvaskangas) (vireilletuleva)...16 6. ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI... 17 6.1 Suolahden kauppalan Nakertajan kauppalanosan asemakaava...17 6.2 Alkulan kaupunginosan asemakaava ja asemakaavan muutos...17 7. YHTEYSTIEDOT JA LINKKEJÄ... 18 LIITEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Sijaintikartta/ koko kunta Sijaintikartta/ Äänekosken taajama Sijaintikartta/ Suolahden taajama Sijaintikartta/ Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi LIITE 4 Vanhentunut asemakaava (MRL 60 ) LIITE 5 Vireille tulevien kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat 1

2

MIKÄ ON KAAVOITUSKATSAUS? Kaavoituskatsauksesta on säännös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 7 ) ja sen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille. Kaavoituskatsaus laaditaan Äänekosken kaupungissa lain edellyttämällä tavalla vuosittain. Kaavoituskatsauksessa esitellään kaupungissa ja Keski-Suomen liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Äänekosken kaupungin kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehdissä ja se on nähtävänä kaupungin kotisivuilla http://www.aanekoski.fi/kaavoitus/ sekä kirjastoissa. 1. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavahankkeessa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt (esimerkiksi asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt), joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ja muiden osallisten vaikutusmahdollisuuksia kaavan sisältöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Laadittavasta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavahankkeen sijainti, tavoitteet, keskeiset arvioitavat vaikutukset, kaavan eteneminen sekä kaavahankkeen osalliset ja miten heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Vaikutuksiltaan pienialaisissa ja merkitykseltään vähäisissä kaavoissa, joissa osallisia on vain muutama, ei laadita erillistä OAS:aa, vaan vuorovaikutus voidaan turvata olemalla suoraan yhteydessä asukkaisiin. Äänekoskella kaavoitushankkeiden käynnistämisestä, valmistelusta ja nähtävilläoloista päättää kaupunginhallitus. Kaavojen vireilletuloista ja nähtävilläoloista (MRL 62, MRL 63, MRL 65, MRA 19, MRA 27, MRA 30 ) kuulutetaan Sisä-Suomen lehdessä ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi). Kaavaluonnoksesta ja - ehdotuksesta voi osallinen jättää kirjallisen mielipiteensä ja muistutuksensa nähtävilläoloajan kuluessa. Luonnosvaiheen nähtävilläoloajan pituutta ei ole lainsäädännössä määritelty. Äänekoskella kaava on luonnosvaiheessa nähtävillä yleensä vähintään yhden viikon ajan. Pienissä kaavahankkeissa valmisteluvaiheen kuuleminen voidaan järjestää henkilökohtaisella kuulemismenettelyllä. Kaavan vireilletulosta voidaan tiedottaa myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Ehdotusvaiheessa kaava pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan (MRL 65, MRA 19, MRA 27 ). Vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos on ehdotuksena nähtävillä vähintään 14 päivää. Kaavojen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus (vähäiset kaavamuutokset) tai kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusmahdollisuus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (HHO) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Kaava tulee voimaan, kun sen hyväksyminen on saatettu yleisesti tiedoksi kuuluttamalla. 3

2. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SÄÄNNÖKSIÄ Kaavoituskatsaus MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituksen vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos) MRL 62 (Kaikki kaavat) Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. MRL 63 (Kaikki kaavat) Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. MRA 30 (Kaikki kaavat) Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä. 4

Ehdotusvaiheen kuuleminen ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2012 MRL 65 (Kaikki kaavat) Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta, koskee maakuntakaavan osalta maakunnan liittoa. Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella. MRA 19 (Yleiskaava) Yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Jos yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n 2 momentissa tai 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjaamaan rakentamista, yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetettävä kirjallinen ilmoitus yleiskaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt yleiskaavaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on erikseen mainittava, onko ja miltä osin yleiskaava tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 45 :ssä tarkoitettuna oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. MRA 27 (Asemakaava) Asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on kuitenkin pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetettävä kirjallinen ilmoitus kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista. Mitä 4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos asemakaava käsittää vain 24 :n 3 momentissa tarkoitettuja asioita. MRA MRL http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 5

3. MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Aikataulu: - valmisteluvaihe: syksy 2010 syksy 2012 (luonnos nähtävillä 3.9. 5.10.2012) - ehdotusvaihe: syksy 2012 kevät 2013 (ehdotus nähtäville talvella 2013) - hyväksymisvaihe: kevät 2013 - vahvistamisvaihe (Ympäristöministeriö): syksy 2013 - seurantavaihe: loppuvuosi 2013 http://www.keskisuomi.fi/4.vmk 6

4. YLEISKAAVAT 4.1 Äänekoski 2030 osayleiskaava Osayleiskaavan keskeiset tavoitteet liittyvät uuden valtatielinjauksen (VT 4) täsmentämiseen, Äänekosken sisääntuloväylien suunnitteluun, taajaman kasvualueiden määrittämiseen (uudet työpaikka- ja asuntoalueet), tärkeiden suojeluarvojen osoittamiseen sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamiseen. Suunnittelutyön lähtökohdiksi on laadittu erilaisia perusselvityksiä, kuten luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennuskannan inventointi. Lisäksi koko Äänekosken kaupungin aluetta kattavan rakenneyleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvityksiä mm. väestön ja työpaikkojen sijoittumisesta, asukkaiden ikärakenteesta, kaavoitustilanteesta, rakentamisen määrästä, palveluista ja liikenneyhteyksistä. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 3.11.2008 strategiatyyppisen Rakenneyleiskaava 2016 suunnitelman, jonka perusselvitykset ja linjaukset toimivat osaltaan pohjana Äänekoski 2030 - osayleiskaavalle. Osayleiskaavan vireilletulosta on päätetty rakenneyleiskaavan vireilletulosta päättämisen yhteydessä Äänekosken kaupungin teknisessä lautakunnassa 2.11.2005 hyväksyttäessä vuoden 2005 kaavoituskatsausta. Äänekosken kaupunginhallituksessa hankkeen käynnistämisestä on päätetty 7.11.2005. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Äänekosken osayleiskaava on ollut nähtävillä luonnoksena 11.10. 12.11.2007. Kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa ELY-keskuksen toimesta tutkittavana olevan valtatien 4 linjauksen täsmentymiseen välillä Huutomäki Äänekosken pohjoinen liittymä. Tavoitteena on saada tien linjausta selvittävä YVA-selostus valmiiksi talvella 2013, minkä jälkeen kaavan laatimista voidaan jatkaa ehdotusvaiheeseen. Kaavan pitkästä seisontavaiheesta johtuen kaavan uudeksi tavoitevuodeksi asetetaan 2030. 4.2 Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutos Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 18.12.2006. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavan muuttamisesta 25.6.2007 kaavaalueelle tulleen poikkeamishakemuksen vuoksi. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkistaa Hirvaskankaan eritasoliittymän tuntumassa olevien työpaikka-alueiden (TP) rajauksia mm. laajennettavan asemakaava-alueen mukaiseksi, tutkia uusien omakotitonttien lisäämismahdollisuutta sekä tarkistaa kuivan maan mitoitusta. Samalla kaavaan tehdään teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. poikkeamispäätökset, rakennetut paikat, havaitut virheet). Tarkentamalla kaavamääräystä voimassa olevan ohjeen mukaiseksi luodaan edellytykset kaavan käyttämiselle suoraan rakennusluvan perustana nykyisin alueelle rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisumenettelyä. Tarkempi suunnittelualue määritellään varsinaisen suunnittelutyön aloitusvaiheessa. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 26.9.2012. Tavoiteaikataulun mukaisesti suunnittelutyö käynnistetään vuoden 2013 aikana. Rakennuskielto on voimassa seuraavalla määräalalla: Orimäki 454-3-375 (31.12.2016 saakka). 7

5. ASEMAKAAVAT ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Äänekosken kaavoituspalveluilla on vuonna 2013 valmisteilla noin 30 asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Alla listattuna pääosa työn alla olevista kaavaprojekteista. ÄÄNEKOSKEN TAAJAMA 5.1 Myllyrinteen asemakaava Suunnittelun kohteena on 15 hehtaarin asemakaavoittamaton ja rakentamaton alue Äänekosken taajaman eteläpuolella. Kaava on ollut vireillä vuodesta 2002 lähtien, mutta varsinainen kaavan laatiminen on ollut keskeytyksissä valtatien 4 suunnittelun ollessa kesken. Suunnittelualueeseen on kuulunut myös Kannelsuon alue, joka viedään läpi omana kaavaprosessina (kts. kohta 5.2). Asemakaavan tavoitteena on tutkia alueen käyttöä teollisuus- ja työpaikkarakentamiseen. Alue sijaitsee liikenteen kannalta erinomaisella ja näkyvällä paikalla, jolloin suunnittelussa tulee huomioida esim. tarvittava näkösuoja sekä ympäristöön sopiva rakentaminen ja maisemointi. Tavoitteena on kaavoittaa alue laajahkoja tonttialueita tarvitsevalle toiminnalle yhden neljän toimijan tarpeita varten. Valtatiehen 4 liittyviä ratkaisuja suunnitellaan samanaikaisesti tämän kaavatyön kanssa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa valtatien 4 liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjen suunnitteluun. Kaava on ollut luonnoksena nähtävänä 20.9. 15.10.2010. Suunnittelutyö jatkuu valtatietä 4 koskevan YVA-selostuksen valmistuttua. Tavoitteena on saada kaava nähtäville ehdotuksena sekä hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. 5.2 Kannelsuon asemakaava Suunnittelun kohteena on Kierälahden omakotitaloalueen eteläosa sekä Kannelsuon omakotitaloalue Äänekosken taajaman eteläpuolella. Kaavan tavoitteena on tarkistaa voimassa olevaa asemakaavaa Kierälahden omakotitaloalueen eteläosassa (mm. kerrosluvut, rakennusalat) ja laajentaa asemakaavaa Kannelsuon alueelle sekä osoittaa kaavalla alueelle suunnittelutarvemenettelyllä (kaupunginhallitus 15.2.2010) osoitetut uudet pientalotontit. Kaavan laatimisesta Kannelsuon alueelle on päätetty vuoden 2004 kaavoituskatsauksen yhteydessä, jolloin vuodesta 2002 vireillä ollutta Myllyrinteen asemakaavaa laajennettiin Kannelsuon alueelle. Myllyrinteen osalta laaditaan asemakaava omana kaavaprosessina (ks. kohta 5.1.) ja Kannelsuon osalta omana. Nyt suunniteltavana olevan kaavan nimeksi tarkistettiin vuoden 2010 kaavoituskatsauksen yhteydessä kaupunginhallituksessa 22.11.2010 Kannelsuon asemakaava. Kaavan varsinainen suunnittelutyö aloitetaan kun Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta tutkittavana olevan valtatien 4 rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt (YVA-selostus) ovat tiedossa. Tavoitteena on saada kaava luonnoksena nähtäville vuoden 2013 aikana. 8

5.3 Rotkolan asemakaavan muutos Suunnittelun tavoitteena on kaavoittaa poikkeamislupamenettelyllä rakennettu Maintpartner Oy:n tontti olemassa olevan tilanteen mukaiseksi ja arvioida Juustotien aluevarauksen tarkoituksenmukaisuus. Äänekosken ja Suolahden taajamien välialueelle sijoittuvan suunnittelualueen asemakaavaa tarkistetaan mm. Juustotien sijainnin ja linjauksen osalta. Kaavan vireilletulosta on päätetty teknisessä lautakunnassa 24.4.2002 ja vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta 2002 tiedottamisen yhteydessä. Uuden kunnan muodostumisen myötä kaavoitettavaa aluetta on tarkoitus laajentaa entisen Suolahden kaupungin alueelle. Tarkemmista aluerajauksista päätetään myöhemmin. 5.4 Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on Keskustien, Koulumäenkadun ja Hämeentien rajaama kortteli (kortteli 414) sekä Keskustien ja Louhenkadun välinen omakotikortteli (kortteli 415 osa) noin 0,5 km päässä Äänekosken keskustasta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kortteli 414 (yleisten rakennusten korttelialue) matalan ja tiiviin asuntorakentamisen korttelialueeksi. Rakennettavat asuintalot liittyvät tiivisti kaupungin ydinkeskustaan ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös alueen katunimistöä. Keskustietä ehdotetaan muutettavaksi Louhenkujaksi, jolloin Keskus-alkuiset nimet eivät aiheuttaisi enää sekaannusta. Päätös kaavamuutoksen vireilletulosta on tehty kaupunginhallituksessa 2.4.2007 ja luonnoksena kaava on ollut nähtävänä 5.4. 27.4.2007. Suunnittelutyö on ollut pitkään keskeytyneenä. Kaupungin hankittua korttelista 414 kaiken tonttimaan on tarkoitus jatkaa suunnittelua talven 2013 aikana. 5.5 Korttelin 1223 asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on kortteli 1223 Ääneniemessä Ääneniementien ja Arpiaisenkujan risteyksessä. Suunnittelualue on voimassa olevassa kaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta ja puistoa. Suunnittelualue oli mukana Mörtin asemakaavan suunnittelussa, mutta Arpiaisenkujan varteen kaavaehdotuksessa esitetty rivitalokortteli jätettiin vahvistamatta kaupunginvaltuuston 18.12.2006 hyväksymästä Mörtin asemakaavasta ja Ääneniemen asemakaavan muutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa Y-korttelin rajauksen ja käyttötarkoitusta ja tutkia soveltuisiko alue esim. pientalorakentamiseen. Suunnittelualueen lähiympäristössä on pientalovaltaista asumista sekä rivitaloja. Suunnittelutyö on tarkoitus tehdä yhteistyössä lähialueiden asukkaiden kanssa Kaavan vireilletulosta on päätetty 29.10.2007 ja siitä on tiedotettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Suunnittelutyö on aloitettu asukastilaisuudella huhtikuussa 2008. Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty. 9

5.6 Kortteleiden 714 ja 750 (osa) asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on kaksi rakentamatonta korttelialuetta (kortteli 714, korttelin 750 tontti 2) Karhunlähteen Römmin asuinalueella Äänekosken taajamassa. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009 ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rakentamatta jääneiden rivi- ja kerrostalokortteleiden käyttömahdollisuudet pientalovaltaisempaan rakentamiseen. Kaavalla pyritään monipuolistamaan pientalotonttitarjontaa Äänekosken taajamassa. Kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana. 5.7 Liikuntapuiston asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on Äänekosken liikuntapuiston alue sekä Honkolankadun eteläpuoleinen omakotitaloalue. Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset laaditussa liikuntapuistosuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteuttamiselle. Suunnitelmassa on ositettu mm. tontti nykyiselle tennishallille ja laajennusmahdollisuus siihen liittyville toiminnoille. Valmisteluvaiheessa kaavassa arvioidaan myös entisen nuorisotalon (Mäkkäri) ja sen länsipuolisen puistoalueen maankäyttömerkintöjen ajantasaisuus. Honkolankadun eteläpuolisen omakotitaloalueen osalta on tarkoitus tarkistaa kaavamerkintöjen ja -määräyksien ajanmukaisuus. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009 ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 10.7. 10.8.2012. Tavoiteaikataulun mukaisesti kaava tulee ehdotuksena nähtäville kesällä 2013 ja hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2013. 5.8 Mämmensalmi IV asemakaava Suunnittelualueena on Mämmensalmen niemen asemakaavoittamaton alue Äänekosken taajaman pohjoisosassa n. 3,5 km päässä keskustasta. Alue on rakentamatonta metsää, joka toimii osaltaan kaupunkilaisten lähivirkistysalueena. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa alueelle uutta pientalovaltaista rakentamista sekä osoittaa rakentamatta jäävä alue lähivirkistysalueeksi Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksen mukaan. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009 ja siitä ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Alueen luontoselvitys on valmistunut 2012 ja varsinainen asemakaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana. 10

5.9 Länsiportin asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustan länsiosassa Hämeentien ja Kalevankadun välisellä alueella rajautuen Äänekoskentiehen. Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut eikä kaava ole enää ajantasalla. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa keskustan palvelujen lähelle kaupunkikuvallisesti korkeatasoista kerrostaloasumista ja avata kaupungin keskustaan uusi sisääntuloväylä Hämeentieltä. Samalla tutkitaan Äänekoskentien ja Torikadun välisen katuyhteyden tarkoituksenmukainen paikka. Länsiportin alueen maankäytön periaate on osoitettu kaupunginvaltuuston 1.11.2012 hyväksymässä Äänekosken keskustan kehittäminen 2010 2050 - suunnitelmassa. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa 22.11.2010 ja siitä on tiedotettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee luonnoksena nähtäville alkuvuodesta 2013. Kaavan toteuttamiseen liittyy maankäyttösopimus, joka on tarkoitus allekirjoittaa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 5.10 Korttelin 801 (osa) asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on laitettu vireille Kiinteistö Oy Äänekosken Autokulman hakemuksesta. Päätös asemakaavan muuttamisesta tontilla 801-5 (Kotakennääntie 53) on tehty kaupunginhallituksessa 10.10.2011 ja kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta 2011 tiedottamisen yhteydessä. Kaavamuutoksen hakija esittää kaavamerkinnän muuttamista huoltoaseman korttelialueesta huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja tonttitehokkuuden kasvattamista e=0,2:sta e=0,5:een. Alueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty 17.5.2004. Tontille 801-5 on myönnetty poikkeamislupa n. 600 k-m 2 :n liikerakennuksen rakentamiselle (kaupunginhallitus 10.10.2011). Suunnittelun tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan kohentaminen. Kaavassa osoitetaan edellytykset kaupunkikuvallisesti hyvätasoisen liike- ja palvelurakentamisen sijoittamiselle kaupungin sisääntuloväylän varteen. Samalla tutkitaan Purokadun liittymäjärjestelyt Kotakennääntielle. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään tarvittaessa hakijan toimesta maaperän puhtaus kaavamuutosalueen osalta. Kaavamuutokseen liittyy maankäyttösopimus, jonka yhteydessä sovitaan eri osapuolten kaavahankkeeseen liittyvistä kustannus- ja toteuttamisvastuista. Suunnittelualuetta tarkistetaan tarvittaessa suunnittelun edetessä. Suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana. 5.11 Terveyskeskuksen asemakaavan muutos Suunnittelun tavoitteena on selvittää ja kaavoittaa toiminnot, jotka soveltuvat täydentämään kortteliin 2024 rakenteilla olevan terveysaseman toimintaa. Laajalla Terveyskadun- Kuhnamontien-Piilolantien rajaamalla alueella sijaitsee nykyisin terveyskeskuksen ja sen tulevan laajennuksen lisäksi mm. päivähoidon ja vanhuspalvelujen yksikköjä. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuus mm. eri tyyppisten asumistoimintojen ja mahdollisten muiden palvelujen sijoittamiselle terveyskeskuksen yhteyteen. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta 2011 tiedottamisen yhteydessä Tavoiteaikataulun mukaan suunnittelutyö käynnistetään vuoden 2013 alkupuolella. 11

5.12 Kartonkitehtaan asemakaavan muutos M-real Oyj (nykyisin Metsa Group Oyj) on toimittanut Äänekosken kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Äänekosken kartonkitehtaan lisärakennussuunnitelmien takia. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta 2011 tiedottamisen yhteydessä Suunnittelun tarkoituksena on liittää yhtiön omistukseen siirtynyt osa rautatiealueesta teollisuustonttiin ja luoda kaavalliset edellytykset kartonkitehtaan laajennukselle. Suunnittelualueen tarkempi rajaus määritellään varsinaisen suunnittelutyön alussa. Kaavan nähtävilläolot sekä hyväksyminen on tarkoitus tehdä vuoden 2013 aikana. 5.13 Korttelin 407 osan asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Karhunlähteen kaupunginosan itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Asemakaavan muutoksella pyritään saattamaan ajantasalle mm. käyttötarkoitusmerkinnöiltään ja kaavamääräyksiltään vanhentunut asemakaava. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 4.6.2012. Tavoiteaikataulun mukaan suunnittelutyö käynnistetään vuoden 2013 aikana. Osalla korttelin 407 aluetta on voimassa rakennuskielto 4.6.2014 saakka asemakaavan muuttamista varten (kaupunginhallituksen päätös 4.6.2012). 5.14 Pukkimäen pohjoisosan asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Pukkimäen kaupunginosan pohjoisosassa Äänekosken ydinkeskustan läheisyydessä. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin eteläisen sisääntuloväylän (Kotakennääntie) varrella ja sen merkitys kaupunkikuvan kannalta on erittäin keskeinen. Kaavassa saatetaan ajantasalle mm. käyttötarkoitusmerkinnöiltään, kaavamääräyksiltään ja liikennejärjestelyiltään vanhentunut asemakaava. Tavoitteena on sijoittaa palvelujen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle alueelle mm. asumisen vaihtoehtoisia malleja. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 25.6.2012. Tavoiteaikataulun mukaisesti kaava tulee luonnoksena nähtäville vuoden 2013 aikana. SUOLAHDEN TAAJAMA 5.15 Korttelien 41 ja 42 asemakaavan muutos (Suolahti) Suunnittelualue sijaitsee Suolahden taajamassa Vaneritehtaankadun varrella noin 1 km Suolahden keskustasta luoteeseen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa teollisuustontteja puistoalueelle luvan mukaisesti sijoitetulle täyttöalueelle. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 30.4.2007. Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty eikä kaavatyön jatkamisesta ole päätöksiä. 12

5.16 Kukkulan asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavamuutoksen tavoitteena on miettiä alueen käyttömahdollisuuksia esim. rivitalotyyppiseen asumiseen. Suunnittelualueella on sijainnut ennen Suolahden työväenopisto. Päätös asemakaavan vireilletulosta on tehty Suolahden kaupunginhallituksessa 23.5.2005. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 9.10. 7.11.2006. Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty eikä kaavatyön jatkamisesta ole päätöksiä. 5.17 Wanhan Aseman asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavamuutoksen kohteena on Suolahden Wanhan Aseman ympäristö. Alue sijaitsee Suolahden ydinkeskustan tuntumassa. Alueelle on laadittu yleissuunnitelma, jossa alueelle on esitetty vanhaan miljööseen sopivaa katu- ja puistorakentamista. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan aseman ympäristön asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien osalta. Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristö on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi rautatieympäristöksi. Vanhalla rautatieasemalla ja ulkorakennuksella sekä veturitallilla on arvoa myös yksittäisinä kohteina. Kaavan vireilletulosta on päätetty 30.4.2007 ja siitä on tiedotettu 5.5.2007. Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee luonnoksena nähtäville alkuvuodesta 2013 ja hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. 5.18 Honkalan asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen (Suolahti) Kaupunginhallitus on päättänyt 29.10.2009 Suolahden osayleiskaavan 2020 käsittelyn yhteydessä, että asemakaava-aluetta laajennetaan Amerikantien omakotitalojen ja Myllärinpolun väliselle alueelle alueen tie- ja maankäyttökysymysten selvittämiseksi asemakaavassa. Muilta osin kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia ns. Honkapohjan pientaloalueen suojeluarvot sekä osoittaa kaavassa säilyttämisen periaatteet. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös vanhentuneiden kaavamerkintöjen ja -määräyksien ajantasaisuus sekä tutkitaan kaavassa osoitettujen joidenkin aluevarauksien tarpeellisuus. Hankkeen yhteydessä voidaan kumota asemakaavassa toteutumatta jääneitä alueiden osia, joiden maankäyttöä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi ohjata asemakaavalla. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009 ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana.. 5.19 Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) Suunnittelun kohteena on Ratakadun ja Suolahdentien välinen alue Nakertajan kaupunginosassa Suolahdessa. Suunnittelun tavoitteena on tutkia Suolahti 2020 osayleiskaavan periaatteen pohjalta entisen aseman ympäristön alueen maankäyttöä esim. työpaikkarakentamiseen. Kaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus tarkistaa paikoin vanhentuneita kaavamerkintöjä ja -määräyksiä nykyisten ohjeiden mukaisiksi sekä tarkistaa joidenkin aluevarauksien tarpeellisuus. Työn yh- 13

teydessä voidaan myös nimetä nykyisessä kaavassa nimeämättä jääneitä puisto- ym. alueita. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009 ja siitä ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana. 5.20 Suojarinne II asemakaavan muutos (Suolahti) Suunnittelun kohteena on Suojarinteen alueen toinen vaihe Suolahden taajamassa. Suojarinteen alueen itäosan asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesällä 2011. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta 2011 tiedottamisen yhteydessä Suunnittelun tavoitteena on tutkia Suolahti 2020 osayleiskaavan ja Suojarinteen Masterplanin periaatteen pohjalta Suojarinteen alueen länsiosan maankäyttöä erityyppiseen palvelurakentamiseen. Voimassa olevan vanhentuneen asemakaavan maankäyttömerkinnät tarkistetaan ja alueella varaudutaan mm. uusien katuyhteyksien järjestämiseen. Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee luonnoksena nähtäville vuoden 2013 aikana. MUUT ASEMAKAAVAT 5.21 Sumiaisten kirkonkylän asemakaavan muutos (Sumiainen) Suunnittelualueena on koko Sumiaisten kirkonkylän asemakaavoitettu alue, jossa asemakaavat ovat vuosilta 1981-2010. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta 2010 tiedottamisen yhteydessä. Sumiaisten kirkonkylä on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kirkonkylän kulttuurimaisema ulottuu kirkonkylän eteläpuoleiselta kannakselta pitkin kylänraittia kirkonkylän pohjoispuolelle. Asemakaavan muutoksen päätarkoituksena on muuttaa Sumiaisten eriaikoina laaditut asemakaavat digitaaliseen muotoon. Samalla kaavaan tehdään pääasiassa teknisiä tarkistuksia, tarkistamalla mm. aluevarausten ja kaavamerkintöjen ja -määräysten ajanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Sumiaisten kirkonkylän valtakunnallisesta merkittävyydestä johtuen korostuvat kaavatyössä rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet sekä alueen historialliset arvot. Kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana. 5.22 Matilanvirran ranta-asemakaava (Sumiainen/Konginkangas) Matilanvirta sijaitsee noin 7 km Konginkankaalta Sumiaisiin päin Keiteleen ja Ala-Keiteleen järvialtaita yhdistävässä salmessa. Suunnittelualue käsittää tilat RN:ot 992-461-5-2-56, 992-461-5-198, 992-460-4-238, 992-460-4-91, 992-461-5-42, 992-461-5-255/1, 992-461-5-255/2, 992-461-5-99, 992-895-0-637 (tiealue) ja 992-461-5-256.Maanomistajina alueella ovat Äänekosken kaupunki ja yksityinen sekä tiealueen osalta Suomen valtio. Kaavan toteuttamiseen liittyy maankäyttösopimus, joka on tarkoitus allekirjoittaa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 14

Ranta-asemakaavan laatiminen ja samanaikaisesti laadittava tiesuunnitelma luovat edellytykset suunnittelussa tarpeettomaksi osoitettavan valtion omistaman tiealueen siirtymiselle Äänekosken kaupungin omistukseen. Kaavan tavoitteena on kehittää aluetta pääasiassa matkailupalveluiden kohteena ja säilyttää ainakin osa alueesta luonteeltaan julkisena sekä maantie- että vesiliikennettä palvelevana levähdyspaikkana. Kaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 25.9.2012. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 3.9.2012. Suunnittelutyö on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta 2013. 5.23 Kivilahden ranta-asemakaava (Suolahti) Suunnittelualue sijaitsee Suolahden Kivilahdessa ja sillä sijaitsee Äänekosken seurakunnan leirikeskus. Suunnittelualue käsittää tilat RN:ot 992-403-1-118, 992-403-1-306 ja 992-403-1-103 (osa). Suolahden keskustaan suunnittelualueelta on matkaa noin 2,5 km. Ranta-asemakaava laaditaan yhteistyössä Äänekosken kaupungin ja Äänekosken seurakunnan kesken. Seurakunta on suunnittelualueella suurempi maanomistaja maanomistuksen jakaantuessa likimain suhteessa 80% / 20%. Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Suolahden yleiskaavassa alueelle osoitetun käyttötarkoituksen toteutuminen.rakennuslupia suoraan ohjaavalla kaavalla. Kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Suolahti 2020 osayleiskaavassa ranta-alue on kaavoitettu palvelujen ja hallinnon tai matkailupalvelujen alueeksi. Kaavassa on tarkoitus osoittaa alueelle myös loma-asumista sekä sisämaahan muutama ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu tontti. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 7.5.2012. Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvosto on osaltaan päättänyt 25.4.2012 kaavahankkeeseen ryhtymisestä. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 22.11. 7.12.2012, jolloin nähtävillä oli kaksi toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen ja saatujen lausuntojen perusteella valitaan ehdotusvaiheeseen kaavaratkaisu, joka on tarkoitus asettaa nähtäville tammi-helmikuussa 2013. Tavoiteaikataulun mukaan kaava viedään hyväksymiskäsittelyyn talven-kevään 2013 aikana. 5.24 Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos (Hirvaskangas) Suunnittelukohteena on Hirvaskankaan eritasoliittymän alueen koillinen sektori Hirvaskankaan työpaikka-alueella. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on kehittää alueesta pääasiassa ohikulkevan liikenteen varaan perustuva palvelukeskus, joka ei toiminnoillaan haitallisesti kilpaile taajamissa sijaitsevien olemassa olevien palvelujen kanssa. Kaavassa osoitetaan valtatien 4 rinnakkaistielle (Rannankyläntie) uusi linjaus ja tutkitaan edellytykset suunnittelualueen itäosassa sijaitsevien pientalotonttien liittymien järjestämiselle katuverkon kautta. Suunnittelun yhteydessä selvitetään voimassa olevan asemakaavan tontti- ja katujärjestelyjen kehittämismahdollisuudet sekä laajennetaan Hirvaskankaan tienvarsipalvelujen toimintaaluetta Suolahteen päin kaupungin hankkimalle raakamaalle. Hankkeiden toteuttamiseen liittyy maankäyttösopimuksia, jotka allekirjoitetaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Hirvaskankaan asemakaavan muutos ja laajennus (eritasoliittymän asemakaavan ulkopuolelle jääneet alueet) on laitettu vireille kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009. Kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa 22.11.2010 kaavaalue rajattiin koilliseen sektoriin ja kaavan nimeksi täsmennettiin Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos. 15

Nyt suunniteltavana olevan kaavahankkeen osalta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.9.2010. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 3.5. 3.6.2011 ja 1.3. 16.3.2012. Ehdotusvaiheessa kaava on ollut nähtävillä 10.7. 20.8.2012. Kaava on tarkoitus palauttaa ehdotusvaiheeseen ja asettaa uudelleen nähtäville vuoden 2013 alussa. Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee hyväksyttäväksi talvella-keväällä 2013. 5.25 Hirvimäen asemakaava (Hirvaskangas) (vireilletuleva) Suunnittelualue sijaitsee Hirvaskankaalla valtatie 4:n länsipuolella rajautuen Uuraisten kunnan rajaan. Alueelta on matkaa Äänekoskelle noin 12 km ja Jyväskylään noin 30 km. Pääosan suunnittelualueesta käsittää Äänekosken kaupungin omistama runsaan 50 hehtaarin suuruinen Hirvimäen tila RN:o 992-454-2-101, joka on rakentamatonta metsätalousmaata. Kaavan tavoitteena on osoittaa yksityisten maille suunnittelualueen reunaosiin lähinnä ohikulkevan liikenteen varaan perustuvaa liiketoimintaa, joka täydentää Hirvaskankaan koillisessa sektorissa sijaitsevaa palvelukeskusta. Kaupungin omistaman Hirvimäen alueen osalta selvitetään alueen käyttömahdollisuus pientalorakentamiseen. Tavoitteena on osoittaa asumiseen soveltuvia pientaloalueita, joissa pyritään tarjoamaan rakentajalle vaihtoehtoisia malleja mm. tonttikoon, talotyypin ja hankkeiden toteuttamistavan suhteen. Suunnittelussa huomioidaan myös palveluiden linkittyminen Uurainten puolen asunto- ja palvelualueisiin sekä katu- ja vesihuoltoverkkoihin. Kaavahankkeen osalta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu???????. Luonto- ja maisemaselvitys on valmistunut 2012. Kaavan nähtävilläolot sekä hyväksyminen sijoittuvat tavoiteaikataulun mukaan vuoteen 2013. Kaavan toteuttamiseen liittyy yksityisten maanomistajien osalta maankäyttösopimuksia, jotka on tarkoitus allekirjoittaa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 16

6. ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. (MRL 51 ja 60 1 momentti). Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavan merkittävä toteutumatta jääminen luo keskeneräistä ympäristöä sekä jättää alueen palvelut ja kunnallistekniikan vajaatehoiseksi. Vanhentuneet kaavat vaikeuttavat myös rakennusvalvontaviranomaisen lupaharkintaa ja aiheuttavat kiinteistönomistajille epäselvyyttä tontin käyttömahdollisuuksista. Lain tarkoittamina vanhentuneina asemakaavoina on alustavassa asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa noussut esille kaksi asemakaavaa (kaava-alueiden sijainti, ks. liite 3). Seuraavien kaavojen kohdalla ajanmukaisuuden arvioinnin kriteerit täyttyvät: kaavat ovat olleet voimassa yli 13 vuotta ja ne ovat edelleen merkittävältä osalta toteutumatta. 6.1 Suolahden kauppalan Nakertajan kauppalanosan asemakaava Asemakaavassa Hotelli Keiteleen läheisyydessä sijaitsevalle alueelle on osoitettu viisi asuinkerrostalojen korttelialuetta ja kaksi liikerakennusten korttelialuetta, joista kortteleista ainoastaan korttelin 30 alueelle on rakennettu (Hotelli Keitele). Kerrostalokortteleista yksikään ei ole toteutunut eikä alueelle ole rakennettu kunnallistekniikkaa. Kaava on vahvistettu Keski- Suomen lääninhallituksessa 27.5.1975 aikana, jolloin Suolahti oli itsenäinen kauppala. Kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Suolahti 2020 osayleiskaavassa rakentamaton osa po. asemakaavasta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava on todettava vanhentuneeksi MRL 60 :n perusteella ottaen huomioon voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitus ja mitoitus sekä kaupunginvaltuuston hyväksymän Suolahti 2020 osayleiskaavan maankäyttö. Kun kaava todetaan vanhentuneeksi, alueella tulee voimaan rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta, jota aikaa kaupunki voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kaksi vuotta kerrallaan (MRL 53 ). Rakennuskieltoalue vanhentuneen asemakaavan muuttamista varten ilmenee liitteestä 4. 6.2 Alkulan kaupunginosan asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavassa alueelle on osoitettu muun muassa asuinpientalojen korttelialueita, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialueita sekä erillispientalojen korttelialueita. Kaava on edelleen toteutumatta niin kunnallistekniikan kuin kortteleiden muodostumisen suhteen. Asemakaava on vahvistettu 6.9.1996. Kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Suolahti 2020 osayleiskaavassa rakentamaton osa po. asemakaavasta on pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kun alue on kaupungin omistuksessa, on sen infrastruktuurin rakentaminen ja tonttien luovutus kaupungin päätettävissä oleva asia. Kun lisäksi alueen maankäyttö noudattaa Suolahti 2020 osayleiskaavaratkaisua, ei asemakaavaa ole tässä yhteydessä syytä todeta vanhentuneeksi. 17

7. YHTEYSTIEDOT JA LINKKEJÄ Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 (Hallintokatu 4) 44101 ÄÄNEKOSKI sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen puh. 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka puh. 020 632 2036 Suunnitteluavustaja Paula Junikka puh. 020 632 2037 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluiden kotisivut: www.aanekoski.fi/kaavoitus Keski-Suomen liitto: www.keskisuomi.fi Keski-Suomen ELY-keskus http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/sivut/elykeskisuomi.aspx Ympäristöministeriö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17&lan=fi Maankäyttö- ja rakennuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Maankäyttö- ja rakennusasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 18

LIITE 1 VIREILLÄ OLEVIEN KAAVOJEN SIJAINTIKARTTA, KOKO KUNTA 5.1 ALUERAJAUKSEN NUMERO VIITTAA TEKSTIIN 5.22 4.1 5.3 5.21 4.2 5.25 5.24 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2008

LIITE 2 VIREILLÄ OLEVIEN KAAVOJEN SIJAINTIKARTTA, ÄÄNEKOSKI 6.2 ALUERAJAUKSEN NUMERO VIITTAA TEKSTIIN 5.8 5.7 5.6 5.4 5.5 5.13 5.9 5.10 5.14 5.11 5.12 5.2 5.1 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2008

LIITE 3 VIREILLÄ OLEVIEN KAAVOJEN SIJAINTIKARTTA, SUOLAHTI 5.23 ALUERAJAUKSEN NUMERO VIITTAA TEKSTIIN 5.23 5.18 5.17 5.16 6.2 5.15 6.1 5.19 5.20 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2008

VANHENTUNUT ASEMAKAAVA (MRL 60 ) LIITE 4 Suolahti 2020 osayleiskaava. Äänekosken kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymä. vanhentunut asemakaava (rakennuskieltoalue) 27.5.1975 vahvistetun asemakaava-alueen rajaus Suolahden kauppalan Nakertajan kauppalanosan asemakaava. Lääninhallituksen 27.5.1975 vahvistama.