Suomalaisnuorten informaatiolukutaito
Internetin käyttö kouluissa Koulujen ulkopuolista digitalisoitumista ei Suomessa ole toistaiseksi osattu hyödyntää täyspainoisesti koulutyössä: Suomalaisoppilaat 18 min koulupäivän aikana Internetissä, OECD-maiden nuoret 25 min Reilu kolmannes suomalaisnuorista ei käytä tyypillisen koulupäivän aikana lainkaan Internetiä opiskeluun Suomalaiset käyttävät Japanin jälkeen toiseksi vähiten tietoteknologiaa koulutehtävien tekoon vapaa-ajallaan (OECD 2015)
...jatkuu Tietoteknologia koulussa: Internetin selailu ja tiedonhaku Perinteiset painetut kirjat yhä tyypillisin oppimateriaali Tietoteknologian opetuskäyttö oppikirjalähtöisyys oppimateriaalin jakelu sisältöjen esittäminen opettajakeskeisyys
Digiyhteiskunnan osaamisvaatimukset Monipuoliset informaatiotaidot keskeisessä roolissa Tarvitaan ei-rutiiniluontoisten kognitiivisten tehtävien osaajia Luovuus ja ongelmanratkaisutaidot Tulevaisuuden taidot (21 st century skills), kuten yhteistyö- ja informaatiotaidot viestintäosaaminen teknologian käyttötaidot Uusi OPS: monilukutaito ja tiedonhallinnan osaaminen
Informaatiolukutaito Informaation etsintä hankinta arviointi soveltaminen (Bawden 2001) Van Deursen & van Dijk (2010) operationaaliset taidot formaalit taidot informaatiotaidot strategiset taidot välineelliset taidot (medium-related) sisällölliset taidot (content-related)
Aiempia tutkimuksia tiedonhakutaidoista Kiili (2012) Lukiolaisten vaikeudet löytää Internetistä relevanttia tietoa Van Deursen & Van Diepen (2013) 11 17 -vuotiaat eivät käyttäneet hakuoperaattoreita puolet hakulausekkeista oli liian yleisiä tehtävään nähden Van Deursen ym. (2014) 9 13 -vuotiailla riittävät välineelliset Internet-taidot, mutta sisältöön liittyvät taidot heikot tiedonhakustrategiat tehottomia, useimmiten vain yksi hakusanana
RUSEn ICT-taitotestaukset 2014-2015 Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE (Turun yliopisto) Tutkittavat N = 3168 12 22-vuotiaita; keski-ikä 15,9 poikia 52 % ja tyttöjä 48 % Yläkoululaisia 40 %, lukiolaisia 32 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita 28 %
ICT-taitotesti & testauskäytännöt Käyttötottumuskysely ICT-taitotesti 18 osa-aluetta, joista yksi liittyi tiedonhakutaitoihin Tiedonhaun tehtävät - hakukanavan valinta - hakulausekkeen muodostaminen - hakutulosten arviointi Testaustilanteet valvottuja, ei mahdollisuutta hyödyntää Internetiä Oppilaitos tai luokka kerrallaan Pääasiassa Varsinais-Suomen alueella
Hakukanavan valinta
Hakulausekkeen muodostaminen
Hakutulosten arviointi
jatkuu
Nuorten osaaminen Hakukanavan valinta - täydet pisteet: 11 % - puolet oikein: 57 % - vaille pisteitä jäi 4 % Hakulausekkeen muodostaminen - täydet pisteet: 1 % - puolet oikein: 71 % - vaille pisteitä jäi 21 % Hakutuloksen arviointi - täydet pisteet: 20 % - puolet oikein: 79 % - vaille pisteitä jäi 21 %
Sukupuolten väliset erot? Tytöt Pojat Hakukanava 1,67 Hakulauseke 0,69 Hakutulokset 1,10*** Yhteensä 3,46 Hakukanava 1,74*** Hakulauseke 0,70 Hakutulokset 0,92 Yhteensä 3,37
Menestys kouluasteittain? Hakukanavan valinta Hakulausekkeen muodostaminen Hakutulosten arviointi Peruskoulun 7-9 1,55 0,54 0,84 Lukio 1,90 0,90 1,22 Ammatillinen 1,70 0,68 0,97 Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitsevät Yläkoululaiset jäivät vertailun nuorimpina selvästi alle toisen asteen opiskelijoiden testimenestyksen kaikilla tiedonhaun osa-alueilla Lukiolaiset peittosivat ammatillisten oppilaitosten opiskelijat etenkin hakutulosten arvioinnissa
Hakulausekkeen ongelmat Aiheeseen liittymätön vastaus 4 % Pyyntö tai kysymys hakukoneelle 6 % Oikea/lähes oikea vastaus 2 % Hakulauseen sijaan nettiosoite 12 % Liian yksinkertainen hakulauseke 53 % Virheellinen tai puuttuva operaattorien käyttö 23 %
Hyvät ja heikot tiedonhakijat Nuoret, joiden tiedonhaun yhteispisteet ylittivät vähintään keskihajonnalla yhteispisteiden keskiarvon, luokiteltiin hyviksi tiedonhakijoiksi ja vähintään keskihajonnan verran alle yhteispisteiden keskiarvon jääneet nuoret heikoiksi tiedonhakijoiksi Hyvät tiedonhakutaidot 17 % (poikia 52 % / tyttöjä 48 %) Heikot tiedonhakutaidot 12 % (poikia 57 % / tyttöjä 43 %) Hyvät tiedonhakijat keskimäärin 16,5-vuotiaita Heikot tiedonhakijat keskimäärin 15,3-vuotiaita
Käyttötottumukset tiedonhakutaitojen taustalla? Kaikki nuoret suosivat älypuhelimia, hyvät tiedonhakijat käyttävät lisäksi päivittäin pöytäja/tai kannettavia tietokoneita, muut nuoret käyttävät näitä keskimäärin viikoittain Poikien osalta erot tasoryhmien välillä ovat suuret, mutta hyvät tiedonhakijatytöt käyttävät muita tyttöjä ahkerammin lähinnä vain kannettavia tietokoneita Hyvät tiedonhakijat ovat muita nuoria aktiivisempia kaikkien tutkittujen palvelujen ja ohjelmistojen hyödyntäjiä Hyvät tiedonhakijat ovat aktiivisempia verkostoitumispalveluiden käyttäjiä, hyödyntävät muita enemmän julkishallinnon e-palveluja ja seuraavat enemmän nettilehtiä sekä uutispalveluita Vaikka ylipäätään nuoret viestivät pääasiassa pikaviestimin, hyvät tiedonhakijat käyttävät muista poiketen päivittäin myös sähköpostia Hyvät tiedonhakijat ovat ahkerampia hakupalvelujen käyttäjiä ja hyödyntävät digitaalista teknologiaa muita nuoria runsaammin myös välineenä sisältöjen tuottamiseen
Käyttötottumukset tiedonhakutaitojen taustalla? Vuorovaikutteinen digitaalinen media, kuten: verkkolehdet sosiaalinen media blogit wikit video- ja tietokonepelit Internet foorumit Uusmedian käyttöaktiivisuus: Heikot tiedonhakijat: 1,21 Keskitasoiset: 1,36 Hyvät tiedonhakijat: 1,56 Erot merkitseviä kaikkien ryhmien erotessa merkitsevästi toisistaan
Sosiaalisen median ympärille ankkuroituvat mediakäytännöt
Pelaamisen... jatkuu ympärille ankkuroituvat mediakäytännöt
... jatkuu
Yhteenveto Uusmedian käyttöaktiivisuuden yhteys informaatiolukutaitoon Yksipuoliset teknologian käyttötottumukset informaatiolukutaidottomuuden taustalla Erilaiset mediakäytännöt vaikuttavat etenkin poikien informaatiolukutaitoon
Lopuksi Oppilaiden oletetaan usein osaavan asioita, joita he eivät todellisuudessa hallitse. Taustalla ovat katteettomat kuvitelmat nuorista osaavina 'diginatiiveina', vaikka nuorilla ei ole todettu olevan vanhempia sukupolvia parempia tietoteknologiataitoja. Tiedonhakua hyödynnetään oppilaitoksissa esimerkiksi etsittäessä tietoa, mutta itse tiedonhaun opetus on usein unohdettu. Tulisi muistaa, että informaatiolukutaidon edellyttämä osaaminen on luonteeltaan monimutkaisia, eikä tarvittavia taitoja hankita opettelematta.
Meri-Tuulia Kaarakainen merluo@utu.fi lorgal@utu.fi