Täsmätyö-projekti 2003-2006 Loppuraportti Katri Heininen Tampereen kaupunki ja Pirkkalan kunta
Tiivistelmä Täsmätyö projektissa luotiin selkeä asiakastyömalli työnhakija asiakkaille eli varsinaiselle kohderyhmälle 200 499 päivää työmarkkinatukea saaneille sekä muille samankaltaisessa tilanteessa oleville työnhakijoille. Projektin toimintatapa muotoutui asiakkaiden yleispiirteistä ja tarpeista käsin. Kohderyhmään kuuluvia työnhakijoita asioi projektissa yhteensä 228. Heistä suurin osa oli mukavia ja pirteitä nuoria, jotka olivat suorittaneet ammattitutkinnon, mutta joilla oli vähän työkokemusta. Heillä ei yleensä ollut juurikaan työntekoa rajoittavia terveydellisiä tai muita pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä ongelmia. Sen sijaan puutteelliset työnhakutaidot, arkuus, saamattomuus ja motivaatiopula työnhaussa sekä epärealistiset käsitykset omista taidoista olivat merkittäviä työllistymistä estäviä tekijöitä. Asiakastyö sisälsi sekä yksilö että pienryhmäohjausta. Asiakkaille neuvottiin mm. miten hakea piilotyöpaikkoja, miten ottaa yhteyttä työnantajiin, miten tehdä hakemus tai ansioluettelo ja miten käyttäytyä työhaastattelussa. Projektin puitteissa ei juurikaan enää suunniteltu mitään, vaan aika käytettiin varsinaiseen työnhakuun. Asiakastyön ydinpiirteet voidaan tiivistää seuraavasti: yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus, matala kynnys osallistua (vapaaehtoisuus ja lomakkeettomuus), tehdään, ei suunnitella (toiminnallinen ote, kotiläksyt) ja äitihahmo` (säännöllinen yhteydenpito, muistuttaminen). Määrällisenä tavoitteena oli saada projektin aikana 150 asiakasta työhön avoimille työmarkkinoille tai tuella yritykseen sekä ohjata 50 asiakasta koulutukseen. Projektin tuloksena 84 asiakasta työllistyi avoimille työmarkkinoille ja 21 palkkatuettuun työhön yritykseen eli yhteensä 105 asiakasta. Koulutuksen aloitti 29 työnhakijaa. Kaikkiaan 227 eli 61,7% asiakkaista työttömyys päättyi tai keskeytyi tavalla tai toisella. Ohessa kaikki määrälliset tulokset: Asiakkaita kokonaisuudessaan 368, joista kohderyhmää 228 Yksilöohjauksesta kieltäytyneitä 150 Yksilöohjauksen keskeyttäneitä 76 Avoimille työmarkkinoille sijoittuneet 84 Tuella yritykseen 21 Tuella kunnalle tai yhdistykseen 39 Työelämävalmennukseen 53 Koulutukseen 29 Yrittäjä 1 sekä 28 uutta työpaikkaa Työnantajille projektissa tarjottiin maksutonta rekrytointiapua. Rekrytoinnissa etsittiin työnantajien toiveita vastaavia työntekijöitä heidän haluamallaan tavalla, esihaastateltiin hakijoita ja esiteltiin sopivimmat työnantajille sekä hoidettiin tukiin liittyviä paperiasioita. Lisäksi projektissa järjestettiin teknologia ja rakennusteollisuuden tietoiskut ja työvoiman kysyntäalojen rekrytointimessut sekä oltiin mukana synnyttämässä seutukunnalle 28 uutta työpaikkaa. Projektin taustalla ollut yhdistelmätukikokeilu päättyi vuoden 2005 lopussa varsin vähäisin määrällisin tuloksin. Työsuhteen kokeilun avulla aloitti projektin aikana vain 21 asiakasta. Positiivista oli se, että suurin osa asiakkaista sai kokeilun kautta ainakin 1 2 vuoden määräaikaisen työsuhteen yrityksestä. Täsmätyö projektissa keskityttiin ennakoivaan ohjaustyöhön eli ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Koulutetut, mutta kokemattomat työnhakijat osoittautuivat kohtuullisen helposti aktivoitavissa olevaksi ryhmäksi, joiden tilanteeseen ja työnhakutaitoihin kannattaa vastedeskin panostaa, koska se ei yleensä vaadi paljon aikaa ja varoja nieleviä toimenpiteitä. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...4 2. KUVAUS TYÖNHAKIJA ASIAKKAISTA...4 ASIAKASKUVAUS JA HAVAINNOT KOHDERYHMÄSTÄ... 4 3. TYÖNHAKUOHJAUS...7 YKSILÖOHJAUSMALLI... 7 ESIMERKKI YKSILÖOHJAUKSESTA: TIINA, 24 VUOTIAS RAVINTOLAKOKKI... 8 ASIAKASPALAUTTEET... 10 4. KOOSTE TYÖNHAKUUN LIITTYVISTÄ PIENRYHMISTÄ... 11 PIENRYHMIEN TOTEUTUS JA SISÄLLÖT... 11 ONGELMAKOHTIA... 12 ASIAKKAIDEN TILANNE PIENRYHMÄN JÄLKEEN... 12 PALAUTE... 12 5. TULOKSET... 13 6. KOKEMUKSIA YHDISTELMÄTUKIKOKEILUSTA... 15 7. YRITYSYHTEISTYÖ... 16 TYÖNANTAJAPROSESSI... 16 ESIMERKKI TOIMEKSIANNOSTA: RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ LOUNASRAVINTOLAAN... 17 TYÖNANTAJAPALAUTE... 19 RAKENNUSALAN JA TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TIETOISKUT... 19 28 UUTTA TYÖPAIKKAA... 20 8. TYÖVOIMAN KYSYNTÄALOJEN REKRYTOINTIMESSUT... 21 ALKUVALMISTELUT JA NÄYTTEILLEASETTAJIEN HANKKIMINEN... 21 MARKKINOINTI... 21 YHTEYDENPITO, KUSTANNUKSET JA MUUT JÄRJESTELYT... 22 MESSUPÄIVÄ... 22 PALAUTE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 23 9. TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN...23 10. TALOUS...24 11. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA HAVAINTOJA...24 LIITE 1: ESIMERKKI ASIAKKAILLE JAETUSTA MATERIAALISTA...26 3
1. Johdanto Täsmätyö projekti oli Tampereen elinkeinokeskuksen hallinnoima työllisyyshanke, joka toteutettiin ajalla 1.6.2003 31.5.2006. Kolmivuotinen projekti kuului Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelmaan 3 ja toimintalinjaan 2 (tasa arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen). Toimenpidekokonaisuutena oli heikossa työmarkkina asemassa olevien ryhmien tukeminen. Hankesuunnitelmassa Täsmätyö projektin tavoitteiksi määriteltiin mm. tiedottaminen työnhakijoille ja työnantajille erilaisista tuki ja koulutusmahdollisuuksista, vaikeasti työllistyvien ihmisten koulutus ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen, työttömyyteen puuttuminen ennen sen pitkittymistä, työnantajan ja työnhakijan yhteensaattaminen rekrytointiprosessissa sekä työvoimapula alojen tunnettavuuden lisääminen. Käytännön tavoitteeksi muotoutui määrällisten sijoittumisten lisäksi työllistymistä edistävien toimintamallien luominen projektin asiakkaille. Projektin päättyessä kehitetyt toimintatavat ovat selkiytyneet ja ne on työstetty myös käyttökelpoiseen kirjalliseen muotoon. Seuraavissa luvuissa esitellään hyväksi havaitut asiakastyötavat, työnantajayhteistyön eri muodot sekä määrälliset tulokset. Lisäksi raportoidaan projektin kokemukset yhdistelmätukikokeilusta ja rekrytointimessujen järjestämisestä. Keväällä 2006 projekti teki Tampereen kaupungille ja Tampereen työvoimatoimistolle myös selvityksen palkkatuetun työn vaikuttavuudesta Tampereen kaupungilla. Selvitys esitellään omana erillisenä raporttina. Täsmätyö projektin ohjausryhmässä oli edustajia Tampereen kaupungilta, Pirkkalan kunnalta, Tampereen työvoimatoimistosta, Pirkanmaan oppisopimuskeskuksesta, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta, Teknologiateollisuus ry:stä, Rakennusteollisuus RT ry:stä, NCC Rakennus Oy:stä, Tampellan teollisuusoppilaitoksesta, Palvelutyönantajat ry:stä sekä Pirkanmaan Osuuskaupasta. Ohjausryhmä kokoontui pääsääntöisesti kahdesti vuodessa. Projektissa ehti kolmen vuoden aikana olla yhteensä kahdeksan työntekijää. Uraohjaajina hankkeessa toimivat Jani Nieminen, Sanna Flink, Outi Manninen, Tiina Kivistö, Marju Asunmaa, Katri Heininen, Anu Airaksinen ja Johanna Kiuasmaa. 2. Kuvaus työnhakija asiakkaista Täsmätyö projektin kohderyhmänä olivat 200 499 päivää työmarkkinatukea saaneet työnhakijat. Kohderyhmällä oli mahdollisuus yhdistelmätukikokeiluun eli työnantaja olisi heidät työllistäessään saanut n. 500 / kk tukea palkkauskustannuksiin maksimissaan kahden vuoden ajan. Seuraavassa kappaleessa esitellään tiivis kuvaus projektin asiakkaista ja heidän tilanteestaan ja tarpeistaan, joiden perusteella projektin asiakastyö muotoutui. Asiakaskuvaus ja havainnot kohderyhmästä Projektin asiakkaista 246 oli henkilökohtaisessa yksilöohjauksessa ja 122 kävi kerran työhaastattelussa jotakin toimeksiantoa varten. 228 asiakasta kuului projektin varsinaiseen kohderyhmään ja heistä vain 15 kävi pelkästään työhaastattelussa. Lähes kaikki yksilöohjattavat asiakkaat kuuluivat kohderyhmään. Projektin asiakkaista suurin osa oli syntynyt 70 luvun puolivälin jälkeen ja kaikkein eniten 80 luvun alkuvuosina. Eniten projektissa oli vuonna 1983 syntyneitä asiakkaita, yhteensä 47 työnhakijaa. He olivat projektissa asioidessaan 20 22 vuotiaita. Muuten asiakkaat jakautuivat melko tasaisesti eri vuosille. Vanhin, vuonna 1947 syntynyt asiakas oli projektissa asioidessaan 57 vuotias. Asiakkaiden ikäjakaumaa havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva taulukko. 4
Asiakkaiden syntymävuodet 160 140 120 100 80 60 40 20 0 152 112 43 60 1947 1959 1960 1969 1970 1979 1980 1987 Taulukko 1: Kaikkien asiakkaiden syntymävuodet (n=367). Kohderyhmään kuuluvista asiakkaista lähes kaikki olivat syntyneet joko 70 tai 80 luvuilla. Asiakkaiden ikä ja koulutusrakenne johtui pääasiassa kohderyhmän määrittelystä sekä työttömyysturvalaista. Työmarkkinatukea on mahdollista saada vain, jos on yli 25 vuotias tai on suorittanut ammattitutkinnon, eikä ole ollut niin pitkään työssä, että täyttäisi työssäoloehdon. Useimmiten vanhemmilla työnhakijoilla on takanaan työsuhteita, minkä seurauksena he saavat peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa, tai he ovat olleet niin pitkään työttöminä, että heille on kertynyt maksettuja päiviä yli 500, minkä vuoksi he eivät enää kuuluneet projektin kohderyhmään. Samoin ammattikouluttamattomille ja vailla työkokemusta oleville alle 25 vuotiaille nuorille ei pitkästäkään työttömyydestä huolimatta välttämättä kerry maksettuja päiviä, koska heiltä erilaisista syistä johtuen usein evätään työmarkkinatuen maksaminen. Tämän vuoksi projektin asiakkaana oli eniten ammattitutkinnon suorittaneita nuoria, joilla oli vain vähän työkokemusta. Suurin osa asiakkaista oli suorittanut joko perus, ammatti tai korkeakoulututkinnon. Vain 14% asiakkaista ei ollut ammatillista koulutusta lainkaan, tosin heilläkin oli useimmiten taustallaan vähintään ylioppilastutkinto. Selvästi suurimmalla osalla, 67%, asiakkaista, oli perus tai ammattitutkinto. Alla olevassa taulukossa asiakkaiden peruskoulutus esitetään kokonaisuudessaan. Koulutus Korkeakoulu 9 % Ei tutkintoa 14 % Perus tai ammattitutkinto 67 % AMK 10 % Taulukko 2: Asiakkaiden koulutustausta (n=367). 5
Perus ja ammattitutkinnot jakautuivat aloittain alla olevan taulukon mukaisesti. Eniten projektin asiakkaana oli merkonomi tai merkanttitaustaisia sekä viimeisenä toimintavuonna yhä enemmän tietotekniikan perustutkinnon suorittaneita nuoria. Viidenneksellä asiakkaista oli ravitsemusalan tutkinto ja 16% rakennus, metalli tai muu teollisuuden alaan kuuluva tutkinto. Asiakkaiden koulutustaustat noudattelivat melko hyvin yleistä työnhakijoiden toimialajakaumaa Tampereen työvoimatoimistossa, tosin rakennuksen, metallin ja teollisuuden työnhakijoita oli jonkin verran vähemmän. Perus ja ammattitutkinnot aloittain taide/viestintä/ graafinen ala 11 % kuljetus/autoala/ varasto 3 % muut 2 % terveydenhuolto/ sosiaaliala 7 % ravitsemusala 22 % vaatetus/ompelu 8 % rakennus/metalli/ teollisuus 16 % toimisto/kauppa/atk 31 % Taulukko 3: Asiakkaiden perus ja ammattitutkinnot aloittain (n=248). Koska asiakkailla oli yleensä jo jokin tutkinto suoritettuna, ei esimerkiksi oppisopimuskoulutus osoittautunut kovin merkittäväksi vaihtoehdoksi työllistymiselle. Oppisopimustyösuhteen aloitti projektin aikana vain kaksi asiakasta ja kummatkin työsuhteet keskeytyivät 1 4 kk jälkeen. Jos asiakas taas oli kiinnostunut vaihtamaan ammattia oppisopimuskoulutuksen avulla, ongelmana oli löytää työnantaja, joka ottaisi työhön nuoren ja kokemattoman työntekijän. Kohderyhmää ja projektin muita asiakkaita voidaan yleisesti luonnehtia joukoksi, jolla ei ollut juurikaan työntekoa rajoittavia terveydellisiä tai muita pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä ongelmia. Kaikista projektissa asioineista henkilöistä vain 4,3% oli vajaakuntoisia. Asiakkaat olivat pääasiassa pirteitä ja mukavia nuoria, jotka useimmiten eivät vain olleet koulun päättymisen jälkeen onnistuneet saamaan ensimmäistä työpaikkaa ja sitä kautta työkokemusta ja seuraavaa työpaikkaa. Työttömyyden syyt löytyivät muualta. Puutteelliset työnhakutaidot ja työelämätietous, arkuus, saamattomuus ja motivaatiopula työnhaussa sekä epärealistiset käsitykset omista taidoista tai työpaikasta olivat merkittäviä työllistymistä estäviä tekijöitä. Asiakkaat tarvitsivat ohjausta mm. siinä, miten kertoa työnantajalle tukityö tai työharjoittelumahdollisuudesta, miten hakea piilotyöpaikkoja, miten ottaa yhteyttä työnantajiin, miten tehdä hakemus tai ansioluettelo, miten käyttäytyä työhaastattelussa tai miten tunnistaa omat taidot ja vahvuudet. Lisäksi osalla työnhakijoista perus tai ammattitutkinto ei ollut enää kilpailukykyinen työmarkkinoilla tai se ei vastannut asiakkaan toiveita. Esimerkiksi tradenomi tutkinnon yleistyttyä toimistoalalla oli vaikea pärjätä merkonomin papereilla. Toisaalta, vaikka koulutus ei vastannutkaan asiakkaan toiveita, usein ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin työpaikan löytyminen. Pitkän opiskelun sijasta asiakkaat halusivat mieluummin työhön. 6
3. Työnhakuohjaus Projektissa on luotu selkeä yksilöohjausmalli varsinaiselle kohderyhmälle 200 499 päivää työmarkkinatukea saaneille sekä muille samankaltaisessa tilanteessa oleville työnhakijoille. Projektin yksilöohjausmalli sisältää asiakasprosessikuvauksen sekä asiakastilanteessa hyväksi koetut tavat, työtyylit ja materiaalin. Seuraavassa kappaleessa kuvataan yksilöohjausmalli mahdollisimman konkreettisesti sekä kerrotaan toimintatavan saamasta asiakaspalautteesta. Yksilöohjausmalli Projektin asiakastyö muotoutui asiakkaiden yleispiirteistä ja tarpeista käsin, joten yksilöohjausmalli soveltuu parhaiten kohderyhmän tai muuten samankaltaisessa tilanteessa olevien työnhakijoiden ohjaamiseen. Yksilöohjausmalli ei anna mahdollisuutta puuttua syvällisesti erilaisiin henkilökohtaisiin ongelmiin, vaan keskittyy asiakkaiden aktivoimiseen työnhakuun. Jos asiakkaalla oli esimerkiksi mielenterveysongelmia tai työnhaku ei ollut hänen elämässään sillä hetkellä ensisijaista, ohjattiin hänet muiden palveluiden piiriin. Asiakkaat ohjautuivat projektiin työvoimatoimiston kautta tai he ottivat itse yhteyttä. Suurin osa asiakkaista saatiin kuitenkin siten, että työhallinnon URA asiakastietokannasta, johon projektin työntekijöillä oli katseluoikeus, etsittiin kohderyhmään kuuluvia asiakkaita. Tämän jälkeen asiakkaille soitettiin ja kerrottiin lyhyesti projektin tarjoamasta avusta työnhaussa. Koska projektissa asioiminen oli vapaaehtoista, asiakas päätti puhelimessa lähteekö hän projektiin mukaan vai ei. Ilman URA järjestelmän katseluoikeuksia kohderyhmään kuuluvia asiakkaita olisi todennäköisesti ohjautunut projektiin huomattavasti vähemmän. Ensimmäisellä tapaamisella asiakkaalle selvitettiin laajemmin, mistä projektissa oli kysymys. Hänelle kerrottiin, että henkilökohtainen uraohjaaja auttaisi häntä mahdollisuuksiensa mukaan työnhaussa ja, että uraohjaajan puoleen voisi kääntyä kaikissa aihepiiriin liittyvissä asioissa niin usein kuin olisi tarvetta. Asiakkaalle kerrottiin myös, että projektissa ei juurikaan enää suunniteltu mitään, vaan aika käytettäisiin varsinaiseen työnhakuun. Asiakkaalta edellytettäisiin aktiivisuutta ja halua tehdä työtä työpaikan löytymiseksi. Tässä vaiheessa osa asiakkaista vielä päätti, että he eivät ole kiinnostuneita avusta työnhaussa, joten asiakassuhdetta projektiin ei syntynyt. Projektista kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa ensimmäisellä tapaamisella käytiin lisäksi läpi asiakkaan työtoiveet, työkokemus, koulutustausta, työnhakutaidot ja työelämätietous. Asiakkaan kanssa keskusteltiin mm. siitä, miten ja mistä hän oli hakenut siihen mennessä työtä. Näin saatiin yleiskuva asiakkaan tilanteesta ja työnhakutaidoista. Tapaamisen päätteeksi sovittiin, mitä tehdään seuraavaksi, jotta työpaikka löytyisi. Päätettiin esimerkiksi, että asiakas lähettää hakemuksen ja ansioluettelon kommentoitavaksi tai sovittiin, että kumpikin etsii seuraavan viikon aikana viisi yritystä, joista asiakas voisi kysyä työpaikkaa. Nämä ns. kotiläksyt raamittivat työnhakua, minkä seurauksena siitä tuli suunnitelmallisempaa ja yleensä myös huomattavasti aktiivisempaa. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen asiakas kirjattiin projektin asiakkaaksi. Jatkossa asiakas tavattiin tarpeen mukaan uudelleen, mutta useimmiten yhteyttä pidettiin puhelimitse tai sähköpostilla. Asiakkaiden työnhakutaidot vaihtelivat, joten osan kanssa työn etsiminen aloitettiin perusasioista, osan kanssa siirryttiin suoraan ottamaan yhteyttä yrityksiin ja hakemaan avoinna olevia työpaikkoja. Asiakasta ohjattiin esimerkiksi hakemuksen ja ansioluettelon tekemisessä sekä suusanallisesti että mukaan annettavan materiaalin avulla, josta löytyi asiakirjamalleja sekä vinkkejä. Kun asiakas sai asiakirjat valmiiksi, niitä kommentoitiin joko sähköpostitse tai henkilökohtaisesti ja esitettiin korjausehdotuksia. 7
Puhelimitse tai sähköpostilla asiakkaille kerrottiin myös mm. avoimista työ, tukityö tai työharjoittelupaikoista, ohjeistettiin miten toimia viranomaisten kanssa erilaisissa asioissa, rohkaistiin soittamaan yrityksiin ja neuvottiin miten työhaastatteluun voi valmistautua. Lisäksi asiakkaat saattoivat halutessaan osallistua työnhakuun liittyvien pienryhmien yhteydessä järjestettyihin yritysvierailuihin. Olennaista oli olla asiakkaaseen yhteydessä säännöllisesti ja huolehtia siitä, että työnhaku pysyi aktiivisena. Asiakkaiden kuulumisia ja tilannetta kartoitettiin viikoittain. Kaikista työnhakuun läheisesti liittyvistä asioista, kuten hakemuksesta, ansioluettelosta, työhaastattelusta ja puhelinyhteydenotosta, oli olemassa myös kirjallista materiaalia asiakkaille jaettavaksi. Lisäksi projektiin kertyi vuosien kuluessa runsaasti eri alojen yrityslistoja, joita tehtiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakasta kiinnostavia yrityksiä ja muita tahoja etsittiin puhelinluetteloista sekä internetistä, minkä jälkeen yritysten yhteystiedot ja muut keskeiset asiat kerättiin listaksi. Olennaista yksilöohjaustyölle oli molemminpuolinen sitoutuminen työnhakuun. Tiivis yhteydenpito, asiakastapaamisten kiireettömyys sekä lomakkeettomuus kuvasivat ohjaustyötä. Tavat esittää asioita asiakkaalle pidettiin hyvin konkreettisina ja asioita tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena oli myös keskustella asioista suoraan ja rehellisesti. Jos asiakas esimerkiksi oli hyvin ujo, otettiin tämä asia esille asiakkaan kanssa ja mietittiin keinoja työnhakutilanteiden, kuten puhelinyhteydenottojen, helpottamiseksi. Asiakassuhteen kesto projektissa vaihteli yksilöllisesti noin kolmesta kuuteen kuukauteen. Periaatteena oli, että työtä asiakkaan kanssa jatkettiin niin kauan kuin molemminpuolista motivaatiota työnhakuun riitti. Asiakkuus projektissa päätettiin, kun asiakas pääsi työhön, työharjoitteluun tai koulutukseen. Asiakkuus voitiin päättää myös muusta syystä, kuten paikkakunnalta muuton vuoksi tai asiakkaan motivaation lopahdettua. Lisäksi, jos asiakas oli ollut jo pitkään yksilöohjauksessa ja ehkä myös mukana työnhakuun liittyvässä pienryhmässä, ja ohjaajasta tuntui, ettei asiakkaalle sillä hetkellä ollut enää mitään uutta annettavaa, asiakassuhde päätettiin, vaikka asiakas edelleen työtä aktiivisesti etsikin. Vaikka asiakastyön lähtökohtana oli kiireettömyys, ei aikaa henkilökohtaisiin tapaamisiin mennyt yleensä kuin 45 60 minuuttia. Enemmän ohjaajan aikaa kului sopivien työnantajien etsimiseen, motivointiin sekä ansioluetteloiden ja hakemusten kommentointiin. Yksilöohjausmallia on mahdollista soveltaa esimerkiksi työvoimatoimistojen syventävään asiakastyöhön. Seuraavalla sivulla 9 yksilöohjausmalli on kuvattu myös laatikoiden ja nuolien avulla ja liitteessä 1 on esimerkkinä asiakkaille jaetusta kirjallisesta materiaalista osio Vinkkejä puhelinyhteydenottoon. Esimerkki yksilöohjauksesta: Tiina, 24 vuotias ravintolakokki Tiina oli valmistunut ravintolakokiksi keväällä 2003. Hän tuli projektin asiakkaaksi kesällä 2005 oltuaan työttömänä noin kaksi vuotta. Tänä aikana hän oli ollut yhteensä 9 kk työharjoittelussa kahdessa eri kahvilassa. Tiina kertoi hakevansa kahvilatyöntekijän, kassamyyjän ja ravintolakokin työtä melko aktiivisesti ja sanoi myös hallitsevansa työnhaun asiakirjojen teon. Hän ei ollut tietoinen yhdistelmätukikokeilusta ja oli tyytyväinen, kun siitä mahdollisuudesta hänelle kerrottiin. Ensimmäisellä tapaamisella Tiinasta sai reippaan ja mukavan kuvan. Tiinan kanssa sovittiin, että lähdetään etsimään hänelle ravintola alan töitä henkilöstövuokrausyritysten kautta sekä ottamalla yhteyttä Tampereen seudun kahviloihin. Tiina oli valmis myös palkkatuettuun työhön ja työharjoitteluun, jos sopiva paikka, jossa olisi myös jatkomahdollisuuksia, löytyisi. Lisäksi Tiina lupasi lähettää ansioluettelon ja hakemuksen sähköpostitse kommentoitavaksi. 8
TÄSMÄTYÖ PROJEKTIN yksilöohjausprosessi Asiakas tulee projektiin projektin kutsumana puhelimitse (Ura) työvoimatoimiston lähettämänä ottamalla yhteyttä itse Asiakkuus päättyy Asiakas työllistyy tai pääsee harjoitteluun / opiskelemaan asiakkuus päättyy muusta syystä Projektin esittely ja asiakkaan tilanteen selvittely Asiakkaalle kerrotaan, mistä projektissa on kysymys, minkälaista apua ja millaisia palveluita projekti tarjoaa sekä mitä projektissa mukana olo edellyttää asiakkaalta Piilotyöpaikkojen etsiminen, avoimien työpaikkojen hakeminen ja haastatteluun valmentaminen, pienryhmät asiakasta tavataan useampia kertoja ja yhteyttä pidetään puhelimitse sekä sähköpostitse teemme asiakkaan kanssa yhteistyössä listoja yrityksistä, joista työpaikkaa voi lähteä kysymään puhelimitse ja avoimella hakemuksella asiakas saa vinkkejä puhelinyhteydenottoon neuvoja hakemuksen teossa asiakasta kannustetaan hakemaan avoimiksi ilmoitettuja paikkoja esim. ilmoittamalla mol.fi:n avoimista paikoista asiakas saa valmennusta työhaastattelua varten pienryhmässä asiakas voi syventää työnhakutaitojaan ja tutustua erilaisiin yrityksiin (yritysvierailut) Asiakkuus ei ala Asiakas päättää, että hänellä ei ole tarvetta projektin tarjoamille palveluille tai ettei hän ole kiinnostunut projektista. Kirjataan asiakkaaksi Asiakas haluaa / tarvitsee apua ja tukea työnhaussa, on halukas lähtemään mukaan projektiin ja hakemaan työtä aktiivisesti. CV ja hakemus kuntoon Asiakasta ohjataan CV:n ja (avoimen) hakemuksen tekemisessä sekä suusanallisesti, että mukaan annettavan infomateriaalin avulla (mallit, esimerkit, vinkit) asiakirjojen kommentointi ja korjausvinkit sähköpostin välityksellä tai paikan päällä Työnhakutilanteen kartoittaminen miten hakenut työtä tähän mennessä, mistä? toiveet ja tavoitteet työllistymisen suhteen työnhakuun käytettävissä olevat resurssit onko aiemmin tehnyt ansioluetteloa ja (avointa)hakemusta 9
Seuraavien kuukausien aikana Tiina ilmoittautui kahteen henkilöstövuokrausyritykseen ja soitteli muutamiin hänelle postitse lähetettyihin työharjoittelupaikkailmoituksiin. Hänelle tehtiin myös kokonaan uudet työnhaun asiakirjat. Kävi ilmi, että Tiinan hakemus ja ansioluettelo olivat yksi ja sama asia ja asiakirjojen pituus yhteensäkin oli vain noin puoli sivua. Tiina lähetti tekemänsä hakemuksen kommentoitavaksi, uraohjaaja luki ja esitti korjausehdotuksia, Tiina teki asiakirjat ehdotusten perusteella uudelleen ja lähetti jälleen kommentoitavaksi. Asiakirjojen kuntoon laittamineen kului lopulta noin kolme viikkoa. Tiina oli projektin asiakkaana yhteensä seitsemän kuukautta. Tänä aikana häneen oltiin yhteydessä viikon tai kahden välein. Yhteydenottovälit pitenivät hieman alun innostuksen jälkeen. Tiinaa sai muistutella työnhaun tärkeydestä ja aika ajoin hänen aktiivisuudessaan oli melkoisesti parantamisen varaa. Uraohjaaja teki hänelle lopulta yksin listan seudun kahviloista, joihin hän voisi olla yhteydessä, lähetti kymmeniä erilaisia työpaikkailmoituksia ja antoi puhelimessa ohjeita siitä, miten haastatteluun kannattaa valmistautua. Tiinan harvahkotkin yhteydenotot yrityksiin kuitenkin kannattivat. Hän pääsi heti kesän aikana yhteen työhaastatteluun. Tiina myös rohkaistui soittamaan viimeisimpään työharjoittelupaikkaansa, jossa oli mainittu sijaismahdollisuudesta. Työnantaja sopi hänen kanssaan viikon kahvilatyöntekijän lomituksesta ja lupasi jatkossa työtä tarpeen mukaan. Tiina oli myös yhteydessä erään ystävänsä työnantajaan, jonka kautta hän sai keikkatyötä tuotenäytteiden jakajana. Syksyllä 2005 Tiina oli lopulta satunnaisesti työssä noin 1 3 päivää viikossa. Koska kokopäiväistä työtä ei kuitenkaan löytynyt, Tiina lähti joulukuussa 2005 kauppaan myyjän työharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi. Asiakaspalautteet Ohjauksen onnistumisesta ja toimivuudesta saatiin palautetta asiakkailta koko projektin keston ajan. Kahdesti palautetta kysyttiin järjestelmällisemmin. Helmikuussa 2004 palautetta saatiin 29 projektissa asioineelta työnhakijalta. Asiakkaat arvioivat mm. projektin vaikutusta työllistymiseen, työuran suunnitteluun, itsetunnon ja tuntemuksen lisääntymiseen ja omien voimavarojen lisääntymiseen asteikolla 1 5. Keskiarvo vastauksissa oli 2.5. Lisäksi vastaajilta kysyttiin mielipidettä projektista ja uraohjaajien avusta ja tuesta, kuten ohjauksesta, neuvonnasta, yksilöllisyydestä, asiakkaan kuulemisesta, avoimuudesta ja suoruudesta. Projektityölle annettu keskiarvo oli asteikolla 1 5 3,5. Helmikuun 2004 palautteissa asiakkaat olisivat toivoneet enemmän mm. ilmoittelua avoimista työpaikoista, yhteydenpitoa, tietoa koulutusmahdollisuuksista ja yritysten osallistumista. Erityisen onnistuneena pidettiin mm. nopeaa työllistymistä, henkilökohtaista palvelua, monipuolisuutta ja erilaisten työllisyyteen liittyvien asioiden käsittelemistä, ensikontaktia sekä auttamisen halua. Viimeisimmässä, syksyllä 2005 toteutetussa kyselyssä, lähetettiin 75:lle projektin päättäneelle asiakkaalle palautelomake. Lomakkeessa kysyttiin asiakkaiden kokemuksia projektista heidän omien tavoitteidensa ja saamansa ohjauksen suhteen. Lisäksi kysyttiin, mitä projektilta olisi toivottu enemmän ja mitä pidettiin erityisen onnistuneena. Vastauksia saatiin 17 kpl, joten palautusprosentiksi tuli 23%. Syksyllä 2005 kerätty palaute oli kaiken kaikkiaan erittäin positiivista ja asiakkaat olivat kokeneet saavuttaneensa tavoitteitaan hyvin. Omien taitojen ja osaamisen selkiytyminen, työnhakutaitojen paraneminen, itseluottamuksen kohentuminen, aktiivisuuden lisääntyminen ja työpaikan/harjoittelupaikan löytyminen oli mainittu useammassa vastauksessa tavoitteiksi, jotka olivat toteutuneet. Kahdessa vastauksessa projektin ei koettu antaneen mitään uutta. Asiakkaiden kokemukset saamastaan ohjauksesta olivat myös hyvin myönteisiä. Erityisen tyytyväisiä oltiin henkilökohtaiseen yksilölliseen ohjaukseen, apuun hakemusten ja CV:n teossa, yhteydenpitoon, yhteistyöhön, ohjaajan kiinnostuneisuuteen sekä mutkattomaan vuorovaikutukseen. 10
Kysymykseen lisätoiveista useimmat asiakkaista olivat jättäneet vastaamatta tai kohtaan oli kirjoitettu palvelun olleen riittävää. Yhtenä lisätoiveena oli mainittu työpaikan saaminen ja yhdessä vastauksessa olisi toivottu enemmän mielenkiintoa asiakkaan tilannetta kohtaan. Erityisen onnistuneena pidettiin tietoa erilaisista työnhakukanavista ja mahdollisuuksista, työpaikoista tiedottamista, yksilöllisten toiveiden huomioimista, hakemuksen ja ansioluettelon kommentointia, motivointia sekä yrityskäyntejä. Palautteiden ja asiakastilanteissa saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että aika usein kohderyhmän työnhaun aktivoitumiseen ja sitä kautta työllistymiseen riittää ns. henkilökohtainen eteenpäin potkija eli äitihahmo. Useiden aikavarauskäyntien sijasta tarvitaan vain, että joku on kiinnostunut asiakkaan tilanteesta, antaa neuvoja ja kyselee työnhaun edistymisestä. 4. Kooste työnhakuun liittyvistä pienryhmistä Projektissa järjestettiin yhteensä yhdeksän työnhakuun keskittyvää pienryhmää. Kaikkien ryhmien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 65 henkilöä ja yhdessä ryhmässä osallistujia oli 4 10. Ryhmäohjauksen tavoitteena oli turvallinen, kannustava ja motivoiva ilmapiiri, jossa tärkeässä asemassa oli osallistujien oma aktiivisuus. Pienryhmien toteutus ja sisällöt Suurin osa pienryhmään osallistuneista asiakkaista oli ollut projektissa yksilöohjauksessa. Uraohjaaja kertoi alkavasta pienryhmästä sopiville asiakkailleen ja nämä päättivät halusivatko yksilöohjauksen lisäksi osallistua myös ryhmään. Osa asiakkaista lähti pienen suostuttelun jälkeen mielellään mukaan, osa ei halunnut osallistua mihinkään ryhmämuotoiseen toimintaan. Jonkin verran pienryhmään tuli osallistujia suoran puhelinmarkkinoinnin kautta. Pienryhmät kokoontuivat kaupungin ja viimeisenä toimintavuonna myös työvoiman palvelukeskuksen neuvottelutiloissa. Yleensä ryhmän kokoontuessa osallistujille tarjottiin kahvit. Tapaamiskertoja oli 4 6, minkä lisäksi tehtiin myös yrityskäyntejä. Yksi ryhmä pidettiin kertaluontoisena neljän tunnin esiintymisja vuorovaikutustaitoihin painottuvana koulutuksena kouluttaja Pasi Hirven vetämänä. Pienryhmäkoulutuksen sisältö muotoutui ja kehittyi projektin aikana, mutta perusajatuksena oli käydä ryhmissä läpi työnhakua niin teorian kuin käytännönkin kautta. Ensimmäisellä kerralla tutustumisten ja käytännön ohjeiden jälkeen keskusteltiin siitä, mitä aiheita ryhmässä haluttaisiin käsiteltävän ja valittiin seuraaville kerroille muutamia keskeisiä teemoja. Lisäksi ensimmäisellä kerralla pohdittiin yrityskäyntikohteita osallistujien mielenkiinnon mukaan sekä käsiteltiin jokin teema. Teema saattoi olla esimerkiksi puhelin työnhaun välineenä tai ohjeistus yrityskäynteihin. Seuraavilla kerroilla käsiteltyjä teemoja olivat mm. omat vahvuudet ja osaaminen, hakemus, ansioluettelo, työhaastattelu ja soveltuvuustestit. Erilaisia työnhakua helpottavia harjoituksia tehtiin paljon ja ryhmäläiset saivat lähes joka kerta aiheeseen liittyviä kotitehtäviä, jotka purettiin seuraavalla tapaamiskerralla. Harjoitus saattoi olla esimerkiksi työhaastattelun käytännön stimulaatio, lomake, josta rastitettiin kiinnostavia työtehtäviä tai omia vahvuuksia ja heikkouksia tai joukko tyypillisimpiä työhaastattelukysymyksiä, joihin tuli miettiä oma vastaus. Kotitehtävänä taas saattoi olla esimerkiksi yhteydenotto viiteen yritykseen tai hakemuksen ja ansioluettelon teko. Uraohjaajat kehittivät ja teknisesti toteuttivat itse ryhmäohjauksessa käytettävän materiaalin. Ryhmässä kartutettiin osallistujien työelämätietoutta ja alojen tunnettavuutta järjestämällä käyntejä eri alojen yrityksiin. Yrityskäyntikohteita olivat esimerkiksi teatteri, noutotukku, kiinteistöpalveluyritys, paino ja kopiopalvelu, vanhainkoti, ympäristötietokeskus, puvustamo, metsäkonevalmistaja, käsityöliike, 11
tietotekniikkakeskus, museokeskus ja teknisten tekstiilien valmistaja. Joihinkin pienryhmiin ostettiin myös aihepiirin ulkopuolisia kouluttajia, kuten psykologi kertomaan soveltuvuustesteistä tai kutsuttiin muita asiantuntijoita, kuten vuokravälitysfirman henkilöstökonsultti, kertomaan heidän toiminnastaan. Yksi ryhmä kävi myös Tampereen työvoimatoimiston järjestämillä vuokratyötreffeillä, jossa esittäytyivät alueen vuokratyövoimaa välittävät yritykset. Ongelmakohtia Pienryhmien toimintaan ja toteuttamiseen liittyi myös ongelmia. Työttömien kiire (ei esimerkiksi löytynyt aikaa kotitehtävien tekemiseen) ja passiivisuus kyseenalaistivat välillä pienryhmien toimintamallin. Passiivinen asenne vaikeutti keskustelunomaisen ryhmätilanteen muotoutumista ja tilanne meni helposti vetäjän yksinpuheluksi. Myös ryhmässä olevat erilaiset persoonat muokkasivat ilmapiiriä. Vaikka kokonaisuutena tunnelma näytti hyvältä, saattoi pienessä ryhmässä yhden puheliaamman ryhmäläisen läsnäolo tehdä hiljaisemman osallistumisen vaikeaksi. Osallistujien sitoutuminen ryhmään koettiin myös hankalana. Poissaolijoita oli monilla kerroilla ja sovittuja kokoontumisia jouduttiin jopa perumaan poissaolojen vuoksi. Yhteys edellä kerrottujen ongelmakohtien ja asiakkaiden työttömyyden välillä oli varmasti olemassa. Ohjaajan näkökulmasta asiakkaat eivät aina tuntuneet ymmärtävän omaa parastaan, eivätkä nähneet erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa omaa hyötyään tai tilaisuuttaan. Esimerkiksi yritysvierailuihin moni jätti ilmoittautumisestaan huolimatta tulematta tai saapui paikalle huolettomasti, millään lailla valmistautumatta. Asiakkaiden tilanne pienryhmän jälkeen Pienryhmään osallistujat saivat töitä avoimilta työmarkkinoilta, pääsivät työvoimakoulutukseen, aloittivat työelämävalmennuksen tai työllistyivät palkkatuettuun työhön kunnalle, valtiolle tai yhdistykseen. Osalla asiakkaista työttömyys päättyi heti ryhmän jälkeen ja osa taas jatkoi yksilöohjauksessa ja sijoittui myöhemmin. Aloja, joille ryhmään osallistuneet työllistyivät tai pääsivät harjoitteluun, olivat mm. sähkö, metalli ja taideala. Noin 60% pienryhmään osallistuneista oli ryhmän jälkeen edelleen työttömänä. Palaute Pienryhmiin osallistuneet työnhakijat kertoivat palautteessaan mm., että ryhmä lisäsi heidän aktiivisuuttaan ja syvensi heidän työnhakutaitojaan. Osallistujat pitivät hyvänä myös tiedon saantia, kannustavaa ilmapiiriä sekä yritysvierailuja. Kehittämisehdotuksina muutamissa palautteissa mainittiin mm. työnhaun jatkokurssi, monipuolisempi materiaali ja useammat tapaamiskerrat. Toisaalta työnhakijat arvioivat itsensä melko passiivisiksi osallistujiksi, joiden ohjaaminen vaati paljon. Palautteissa verrattiin myös usein pienryhmää työvoimatoimistoon ja kerrottiin, että pienryhmässä ohjaajan koettiin olevan aidosti kiinnostunut yksilön työnhakuasioista ja suhtautuvan työnhakuun ja tilanteeseen positiivisemmin kuin työvoimatoimistossa. Usein työvoimatoimiston työnhakukurssin käyneetkin kertoivat saaneensa pienryhmästä paljon uutta irti. 12
5. Tulokset Projektissa asioi kokonaisuudessaan 368 asiakasta. Näistä 246 työnhakijaa osallistui yksilöohjaukseen sekä mahdollisesti työnhakuun liittyvään pienryhmään ja 122 kävi pelkästään työhaastattelussa johonkin tiettyyn toimeksiantoon. Kaikista asiakkaista 62% eli 228 henkilöä kuului projektin varsinaiseen kohderyhmään. Määrällisinä päätavoitteina oli saada projektin aikana 150 asiakasta työhön avoimille työmarkkinoille tai tuella yritykseen sekä ohjata 50 asiakasta koulutukseen. Kaiken kaikkiaan 84 asiakasta työllistyi avoimille työmarkkinoille ja 21 palkkatuettuun työhön yritykseen eli yhteensä 105 asiakasta. Koulutuksen aloitti 28 asiakasta. Työttömyys kuitenkin päättyi tai keskeytyi huomattavasti suuremmalla osalla asiakkaista. Edellä mainittujen lisäksi yhteensä 53 asiakasta aloitti työelämävalmennuksen joko yrityksessä, kunnalla tai yhdistyksissä, 39 asiakasta pääsi palkkatuettuun työhön kunnalle tai yhdistyksiin ja yksi asiakas aloitti viestintäalan yrittäjänä. Kokonaisuudessaan 227 eli 61,7% asiakkaista työttömyys päättyi tai keskeytyi tavalla tai toisella. Alla olevassa taulukossa on kuvattu kaikki määrälliset tulokset. Tulokset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 76 84 21 39 27 26 29 1 Keskeyttäneet Avoimet Tukityö yritys Tukityö muu Harjoittelu yritys Harjoittelu muu Koulutus Yrittäjä Taulukko 4: Asiakkaiden sijoittuminen (n=227). Taulukkoon 5 seuraavalla sivulla on koottu tietoa niistä aloista, joilta asiakkaat löysivät avoimen työpaikan. Koska projektin asiakkaana oli eniten kaupallisen alan koulutuksen saaneita henkilöitä, on varsin luonnollista, että työllistymisiäkin oli eniten tälle alalle. Taide ja viestintäaloilta valmistuneet asiakkaat sitä vastoin eivät saaneet omalta alaltaan ainakaan palkkatyötä. Työllistymisiä tapahtui sen sijaan siivousja puutarha alalle sekä varasto ja kuljetustöihin, vaikka näiden alojen koulutustaustoja asiakkailla ei juuri ollutkaan. Avoimille työmarkkinoille työllistyneistä asiakkaista 17 sai vakituisen työpaikan, 29 0 3 kk mittaisen työsuhteen, 12 3 6kk mittaisen työsuhteen, 5 6 12 kk mittaisen työsuhteen ja 8 1 2 vuoden määräaikaisen työn. 10 asiakasta teki keikkatöitä 1 3 päivänä viikossa. Asiakkaat löysivät työpaikat suurimmaksi osaksi itse, vain murto osa työllistyi projektin toimeksiantojen kautta. 13
Työllistyminen avoimille työmarkkinoille siivous/kiinteistö /puutarha 12 % kuljetus/autoala/ varasto 12 % vaatetus/ompelu 4 % rakennus/metalli /teollisuus 14 % muu: muotoilija, toimittaja 3 % terveydenhuolto/ sosiaaliala 14 % ravitsemusala 12 % toimisto/kauppa /atk 28 % Taulukko 5: Työllistyminen avoimille työmarkkinoille aloittain (n=84). Aloitettuaan työssä, työelämävalmennuksessa tai koulutuksessa, asiakkaat yleensä myös hoitivat työt loppuun, sillä keskeytyksiä tapahtui vain harvoin. Projektin päättyessä toukokuussa 2006 avoimille työmarkkinoille työllistyneiden asiakkaiden tilanne tarkastettiin vielä kerran. Tarkastelun mukaan avoimilta työmarkkinoilta työtä löytäneistä 51% oli edelleen työssä, 25% oli työttömänä ja työnhakijana työvoimatoimistossa, 6% oli päässyt työelämävalmennukseen ja 4% palkkatuettuun työhön. Avoimille työmarkkinoille työllistyneistä 4% oli aloittanut koulutuksen ja muutamien asiakkaiden (11%) tilanteesta ei ollut saatavilla tietoa. Alla oleva taulukko havainnollistaa asiakkaiden nykytilannetta. Avoimille työllistyneiden tilanne v. 2006 60 % 50 % 51 % työtön 40 % 30 % 20 % 10 % 25 % 6 % 4 % 4 % 11 % edelleen työssä TEV koulussa tukityö ei tietoa tilanteesta 0 % Taulukko 6: Avoimille työmarkkinoille projektin aikana työllistyneiden asiakkaiden tilanne projektin päättyessä 5/2006 (n=84). Projektin kohderyhmään kuuluneista 228 asiakkaasta 49 työllistyi avoimille työmarkkinoille, 13 palkkatuettuun työhön yritykseen, 18 palkkatuettuun työhön kunnalle tai yhdistykseen ja 44 löysi työelämävalmennuspaikan. Koulutukseen ohjautui 22 asiakasta ja yksi aloitti viestintäalan yrittäjänä. 14
Projekti päättyi tuloksettomana 76 yksilöohjauksessa olleen asiakkaan kohdalla. Keskeyttämisen syynä oli useimmiten asiakkaan mielenkiinnon lopahtaminen tai esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle. Väsyminen työnhakuun näkyi mm. siinä, että asiakasta ei saatu enää puhelimella, sähköpostilla tai kirjeitse kiinni, joten asiakkuus projektissa päätettiin. 150 työnhakijaa myös kieltäytyi projektin palveluista Kieltäytyneet olivat taustaltaan hyvin samantyyppisiä kuin projektin asiakkaat keskimäärin eli nuoria, kouluttautuneita ja kokemattomia. Kieltäytymisen syynä oli esimerkiksi työhön, työharjoitteluun, koulutukseen tai työvoimapoliittiseen koulutukseen pääseminen tai jokin muu syy. Muutama asiakas vetosi myös terveydellisiin syihin. Useimmiten asiakasta ei kuitenkaan saatu puhelimella kiinni, jotta hänelle olisi voitu tarjota projektin palveluita. Useat työnhakijat kävivät myös kerran tapaamassa uraohjaajaa, kuuntelivat projektin idean ja päättivät sitten, että eivät tarvitse projektin apua työnhaussa. 6. Kokemuksia yhdistelmätukikokeilusta Täsmätyö projektin taustalla oli valtakunnallinen yhdistelmätukikokeilu. Projektin kohderyhmä määriteltiin kokeilun mukaan eli projektissa keskityttiin 200 499 päivää työmarkkinatukea saaneisiin työnhakijoihin. Yhdistelmätukikokeilussa työnantaja olisi kohderyhmään kuuluneen työnhakijan työllistäessään saanut n. 500 / kk tukea palkkauskustannuksiin maksimissaan kahden vuoden ajan. Vuonna 2003 alkaneen ja vuoden 2005 lopussa päättyneen yhdistelmätukikokeilun tavoitteena oli työllistymisen tukeminen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen sekä työttömien oma aloitteisuuden lisääminen. Kokeilun avulla arvioitiin työllistettävän noin 3000 työnhakijaa pääasiassa yrityksiin. Marraskuuhun 2005 mennessä yhdistelmätukikokeilun kautta oli työllistetty yhteensä noin 1470 henkilöä eli määrä jäi huomattavasti arvioitua pienemmäksi. 1 Projektin kokemukset yhdistelmätukikokeilusta olivat samansuuntaisia. Työsuhteen yhdistelmätukikokeilun avulla aloitti projektin aikana vain 21 asiakasta. Positiivista oli se, että suurin osa asiakkaista sai kokeilun kautta ainakin 1 2 vuoden määräaikaisen työsuhteen yrityksestä, joten on varsin todennäköistä, että tukijakson jälkeen asiakkaat eivät enää palaa työnhakijoiksi työvoimatoimistoon. Eniten asiakkaita meni yhdistelmätukikokeilun avulla töihin toimisto ja myyntialan tehtäviin. Asiakkaat työllistyivät esimerkiksi myyjän, kassakoneohjelmoijan, myyntineuvottelijan, atk henkilön ja toimistotyöntekijän tehtäviin. Yhteensä 11 asiakkaasta 1 2 vuoden työsuhteen sai 9 asiakasta. Näistä kaksi asiakasta, jotka työllistyivät samaan yritykseen oppisopimuksella, on keskeyttänyt työt. Terveydenhuolto ja sosiaalialan töihin pääsi kaksi asiakasta, mutta vain 3 6 kk sijaisuuksiin. Ravitsemusalalle työllistyi yksi asiakas ja hän sai vakituisen työpaikan kuukauden harjoittelun jälkeen. Loput seitsemän asiakasta työllistyivät varasto, kuljetus, teollisuus tai kiinteistöalan töihin. He saivat kuljettajan, varastotyöntekijän, pakkaajan ja huoltomiehen töitä. Asiakkaista kuusi sai 1 2 vuoden työsuhteen, eikä keskeyttämisiä ole ollut. Vuoden 2005 alusta yhdistelmätukikokeilun tehostamiseksi otettiin käyttöön tukiseteli eli henkilökohtainen paperinpala, johon oli kirjoitettu selkeästi ja yksinkertaisesti työnhakijan tukimahdollisuus työnantajaa varten. Setelin tavoitteena oli aktivoida asiakkaita itse hankkimaan työpaikka sekä lisätä tiedotusta tuesta työnantajille työnhakijoiden välityksellä. 1 Polku työelämään. Tuettu työ ja uudistunut palkkatuki. Työhallinnon julkaisu 354, Työministeriö 2005 15
Projektissa yhdistelmätukikokeilua markkinoitiin työnantajille aina kun se oli mahdollista ja useimmiten tieto oli työnantajille uutta. Tukiseteli nimikkeen käyttöönotto helpotti asiasta puhumista työnantajien kanssa, mutta muuta lisäarvoa sillä ei juurikaan ollut. Asiakkaat eivät lähteneet oma aloitteisesti kovin aktiivisesti markkinoimaan tukea työnantajille ja, koska tukiasiat ovat varsin monimutkaisia, pyysivät he usein tilanteissa, joissa tuesta keskusteltiin, uraohjaajia selittämään asian tarkemmin työnantajille. Innokkaimmin yhdistelmätukikokeilun vastaanottivat pienet, yhden tai kahden ihmisen yritykset, joille työllistämiskynnys oli korkea. Toisaalta sopivan henkilön löytäminen näihin yrityksiin oli haasteellista, mutta kun se onnistui, useimmiten työsuhde tehtiin heti ainakin kahdeksi vuodeksi. Projektin toimeksiantojen kautta työsuhteen yhdistelmätukikokeilulla sai 10 asiakasta. Loput työpaikoista asiakkaat löysivät itse, mutta useimmiten uraohjaaja oli mukana hoitamassa tukeen liittyviä paperiasioita. Miksi yhdistelmätukikokeilu ei kiinnostanut yrityksiä? Havaintojen ja saadun tiedon perusteella työnantajalle maksettava palkkatuki ei näytä olevan merkittävin tekijä työntekijän palkkaamisessa, vaan rekrytointipäätökseen vaikuttavat ensisijaisesti muut asiat. Esimerkiksi työnhakijan persoonallisuus tai työsuhteen ehdot (kuten vaadittu työaika), joihin yhdistelmätukikokeilun säännöt eivät taipuneet, tuntuivat painavan päätöksenteossa palkkatukea enemmän. 7. Yritysyhteistyö Täsmätyö projektin yhtenä tavoitteena oli työnantajan ja työnhakijan yhteensaattaminen rekrytointiprosessissa sekä työvoimapula alojen tunnettavuuden lisääminen. Työnantajayhteistyöllä projektissa vaikutettiin työnantajien ja työnhakijoiden väliseen kohtaanto ongelmaan lähinnä kahdella tavalla: toisaalta etsittiin asiakkaille sopivia työpaikkoja ja toisaalta taas työnantajille sopivia työntekijöitä. Lisäksi asiakkaita aktivoitiin etsimään piilotyöpaikkoja yrityksistä. Seuraavassa kappaleessa kuvataan projektin työnantajaprosessi, kerrotaan järjestetyistä tietoiskuista sekä esitellään työnantajayhteistyön muodot, joiden seurauksena projekti oli osallisena 28 uuden työpaikan syntymisessä. Työnantajaprosessi Projektin toimintamalliksi työnantajayhteistyössä muotoutui prosessi, joka alkoi markkinointiyhteydenotolla työnantajaan joko puhelimitse, sähköpostilla tai menemällä paikan päälle. Työnantajalle kerrottiin projektin tarjoamasta maksuttomasta avusta uuden työntekijän rekrytoinnissa sekä erilaisista saatavilla olevista palkkatukimuodoista. Varsinainen yhteistyö alkoi, kun yritys kiinnostui projektin palveluista ja oli halukas rekrytoimaan työvoimaa projektin kautta. Työnantajan kanssa sovittiin tapaaminen, jossa keskusteltiin työnantajan tarpeista, käytiin läpi työnantajan toiveet ja kriteerit uuden työntekijän suhteen sekä sovittiin käytännön toimintatavoista. Tavoitteena oli mahdollisimman joustavasti ja yksilöllisesti palvella työnantajaa ja sitä kautta työllistää yritykseen työtön työnhakija. Saatu toimeksianto hoidettiin etsimällä paikkaan sopivia työntekijöitä työhallinnon asiakastietojärjestelmästä tai jo olemassa olevista asiakkaista. Hakijat esihaastateltiin ja työnantajalle esiteltiin heistä sopivimmat. Haastateltuaan esiteltyjä työnhakijoita työnantaja päätti kenet hän valitsee tehtävään. Uraohjaajat auttoivat mahdollisuuksien mukaan kaikissa rekrytointiin liittyvässä asioissa, kuten sopivat haastatteluaikoja työnantajaa varten, selvittivät työehtosopimuksiin liittyviä säännöksiä ja neuvoivat mitä lomakkeita työnantajan tulee täyttää sekä toimittivat tarvittavat paperit käsittelyyn työvoimatoimistoon. Koko prosessin ajan pidettiin yhteyttä ja tiedotettiin asioista puolin ja toisin. 16
Toimeksiannot osoittautuivat usein melko suuritöisiksi prosesseiksi. Idea yhteydenotoista sellaisiin työnantajiin, joille olisi jo valmiiksi tarjota työntekijä, oli hyvä, mutta yleensä työnantaja kuitenkin halusi paikkaan useampia ehdokkaita. Tällöin jo olemassa olevasta projektin asiakaskunnasta ei välttämättä löytynyt tehtävään sopivia henkilöitä. Kun uusia hakijoita etsittiin työhallinnon asiakastietojärjestelmästä, saattoi käydä niin, ettei alkuperäinen asiakas, jolle paikkaa etsittiin, tullutkaan valituksi. Kontakteja eri yrityksiin kertyi projektin aikana yhteensä 340. Yhteydenottoja puhelimitse tehtiin 204 ja käyntejä 136. Toimeksiantoja yhteydenotoista saatiin 54 kappaletta ja niissä etsittiin yhteensä 106 työntekijää. Noin 63% toimeksiannoista onnistuttiin täyttämään. Toimeksiantoja jouduttiin perumaan, koska työnantajan tarve meni ohi tai sopivaa henkilöä ei paikkaan yrityksistä huolimatta löytynyt. Työnantajien odotukset ja vaatimukset olivat toisinaan liian korkeita suhteessa projektin asiakaskunnan osaamiseen ja kokemukseen, vaikka asiasta pyrittiin yhteydenottotilanteessa kertomaan työnantajalle mahdollisimman realistisesti. Toisinaan työnantajat kertoivat tarvitsevansa esimerkiksi osa aikaisia ravintolatyöntekijöitä pitkällä työkokemuksella, viiden vuoden kokemuksen omaavaa sisustusmyyjää tai kolmen tunnin lauantaityöhön kaihdinmyyjää. Näitä paikkoja ei lähdetty aktiivisesti täyttämään, koska alusta asti oli selvää, että ehdokkaita olisi ollut erittäin vaikea löytää. Projektin työnantajaprosessi on havainnollistettu myös kaaviona edellisellä sivulla. Esimerkki toimeksiannosta: ravintolatyöntekijä lounasravintolaan Ravintola alan työnantajalle lähetettiin sähköpostilla markkinointikirje ajatuksena löytää työpaikka projektin asiakkaana olevalle suurtalouskokille. Työnantaja kiinnostui yhdistelmätukikokeilusta ja, koska ravintolassa oli tarvetta vakituiselle ravintolatyöntekijälle, järjestettiin tapaaminen työnantajan luokse. Tapaamisessa sovittiin toimeksiannon sisällöstä. Siinä käytiin läpi mm. työnantajan toiveet, vaatimukset ja odotukset tulevan työntekijän suhteen sekä selvitettiin tehtävään liittyvät käytännön asiat, kuten työnsisältö, työaika ja työsuhteen pituus ja luonne. Lisäksi työnantajalle kerrottiin tarkemmin yhdistelmätukikokeilusta ja työelämävalmennuksesta, koska työsuhde päätettiin aloittaa kuukauden harjoittelulla ja työnantaja oli kiinnostunut käyttämään palkkatukea. Käynnillä uraohjaaja sai hyvän käsityksen yrityksestä sekä uuden työntekijän tulevasta työympäristöstä. Työnantaja halusi haastatteluun kolme hakijaa, joten yhden olemassa olevan asiakkaan lisäksi etsittiin kaksi lisää. Uraohjaaja laati haastattelukysymykset avoinna olevaa paikkaa silmällä pitäen ja esihaastatteli kaksi uutta hakijaa Haastattelutilanteen jälkeen hakijoille annettiin palautetta haastattelusta ja ohjeistettiin ja motivoitiin tulevaan työnantajan haastatteluun. Lisäksi mukaan annettiin myös työhaastattelusta kertovaa materiaalia kotiin luettavaksi. Haastatteluiden jälkeen uraohjaaja lähetti työnantajan etukäteen esittäminä ajankohtina kaikki hakijat työnantajan luokse haastatteluun. Työnantaja haastatteli ehdokkaat, mutta ei ollut halukas rekrytoimaan heistä ketään. Työhallinnon asiakastietokannasta etsittiin vielä kaksi hakijaa lisää, jotka uraohjaaja jälleen esihaastatteli ja, joista toisen työnantaja päätti omien haastatteluidensa jälkeen ottaa työhön. Rekrytointiprosessi kesti noin kaksi viikkoa ja työnantajaan pidettiin koko ajan yhteyttä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Työt alkoivat sovitusti yhden kuukauden työelämävalmennuksella, jonka jälkeen työsuhde muuttui toistaiseksi voimassaolevaksi. Palkkatukea (yhdistelmätukikokeilu) haettiin maksimiajaksi eli kahdeksi vuodeksi. Uraohjaaja avusti työnantajaa paperiasioissa ja toimitti täytetyt lomakkeet työvoimatoimistoon käsiteltäväksi. Haastattelussa käyneistä asiakkaista osa lähti jo projektissa asiakkaana olleen suurtalouskokin tapaan mukaan yksilöohjaukseen ja osaa esiteltiin myöhemmin muihin vastaaviin toimeksiantoihin. 17
TÄSMÄTYÖ PROJEKTIN työnantajaprosessi Yhteydenotto yrityksiin / työnantajiin puhelimitse sähköpostitse (sähköpostimarkkinointi) käymällä yrityksessä paikan päällä Projektin markkinointi yritykselle /työnantajalle Kerrotaan, mistä projektissa on kysymys, minkälaista rekrytointiapua ja millaisia palveluja projekti tarjoaa Kerrotaan erilaisista palkkatuista (yhdistelmätukikokeilu) Yhteistyö päättyy yritys ei ole kiinnostunut projektin tarjoamista palveluista yrityksellä ei ole rekrytointitarpeita Yhteistyö jatkuu Yritys kiinnostuu projektista ja/tai palkkatuesta toimeksianto (määräaikainen tai vakituinen työ, työelämävalmennus, oppisopimus) Yhteydenpito ja asioiden etenemisestä tiedottaminen puolin ja toisin Seuranta ja yhteydenpito Apua paperisodassa Hoidetaan tarvittava paperityön, esim. viedään harjoitteluja tukipaperit työvoimatoimistoon Työnantaja valitsee tarpeisiinsa sopivimman työntekijän Työnantaja haastattelee esiteltyjä työnhakijoita ja tekee valintansa Esihaastattelut Haastatellaan hakijoita työtehtävän vaatimukset huomioiden ja esitellään työnantajalle sopivimmat. Hakijoille annetaan palautetta haastattelusta ja ohjeistetaan tulevaan työnantajan haastatteluun Paikkaan sopivan työntekijän etsiminen Etsitään (projektin kohderyhmään kuuluvaa) työntekijää Urasta tai jo olemassa olevista asiakkaista 18
Työnantajapalaute Työnantajilta saatiin palautetta esitellyistä hakijoista ja rekrytoinnin onnistumisesta koko projektin ajan. Elokuussa 2004 työnantajilta kysyttiin palautetta myös järjestelmällisemmin. 20 työnantajalle, jotka olivat rekrytoineet työntekijöitä projektin kautta, lähetettiin palautekysely sähköpostitse. Työnantajille soitettiin seuraavana päivänä ja kysyttiin vastaisivatko he kyselyyn mieluummin sähköpostitse vai puhelimella. Melkein kaikki halusivat vastata puhelimitse ja ne, jotka valitsivat sähköpostin, jättivät useimmiten vastaamatta kyselyyn. Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 13 kappaletta. Työnantajilta kysyttiin mm., että mistä he olivat saaneet tiedon projektista, millaiset odotukset heillä oli projektia kohtaan ollut, miten odotukset olivat täyttyneet ja mitä projektissa olisi voitu tehdä toisin. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä projektin palveluihin. Tieto projektista oli saatu urasuunnittelijoiden puhelinmarkkinoinnin kautta, työvoimatoimistosta, toiselta yrittäjältä, työntekijältä, internetistä tai messuilta. Useimpien työnantajien tavoitteena oli löytää juuri heidän tarpeisiinsa sopiva työntekijä ja he olivat kiinnostuneita työnhakijoiden esikarsintamahdollisuudesta. Osalla työnantajista ennakko odotukset olivat hyvin neutraaleja ja osa uskoi, että hyvistäkään yrityksistä huolimatta työntekijää ei todennäköisesti tule löytymään. Suurin osa työnantajista koki odotustensa täyttyneen hienosti, koska he olivat löytäneet projektin avulla sopivan työntekijän yritykseensä. Kolme työnantajaa koki, ettei ollut saanut odottamaansa palvelua projektista. Vastaajille ei juurikaan tullut mieleen, mitä projektissa olisi voitu tehdä eri tavalla. Työnantajat tuntuivat olevan hyvillään kun heidän mielipiteensä huomioitiin ja koettiin tärkeäksi. Kysely toimi myös hyvänä jälkimarkkinointina, koska useissa tapauksissa työnantajilla heräsi ajatus käyttää jatkossakin projektin palveluita. Työnantajat kokivat, että projektin tarjoama palvelu on hyvä olla olemassa, koska se vapautti työnantajan resursseja muihin asioihin ja oli taloudellisesti kannattavaa. Muuten työnantajilta saatiin palautetta toimeksiantojen seurannan yhteydessä. Kun työnantajilta tiedusteltiin, miten uusi työntekijä on sopeutunut työhön, samalla keskusteltiin myös työnantajan projektikokemuksista. Palaute oli pääsääntöisesti kiitettävää. Rakennusalan ja teknologiateollisuuden tietoiskut Projekti järjesti keväällä 2004 rakennusalan ja teknologiateollisuuden tietoiskut. Tilaisuudet koostuivat luentomuotoisesta tiedotustilaisuudesta ja luennon jälkeen tehtävästä tutustumiskäynnistä yritykseen. Tietoiskut pidettiin aihepiirin oppilaitoksen tiloissa. Tavoitteena oli tiedottaa kaikkia kiinnostuneita rakennusalan ja teknologiateollisuuden tarjoamista työ ja koulutusmahdollisuuksista. Tietoiskut kestivät yhteensä kolme tuntia. Ohjelma oli rakennettu siten, että aamukahvin ja tilaisuuden avaussanojen jälkeen aihepiirin yhdistyksestä edustaja kertoi yleisesti alasta ja sen tulevaisuuden näkymistä, tämän jälkeen yrityksen edustaja kertoi yrityksestään, rekrytointitavoistaan ja tulevaisuuden visioistaan ja lopuksi oppilaitoksen edustaja esitteli alueen koulutusmahdollisuuksia. Luentomuotoinen tilaisuus kesti noin tunnin verran, jonka jälkeen lähdettiin bussikuljetuksella vierailulle tilaisuudessa jo puhuneen työnantajan yritykseen. Teknologiateollisuuden tietoiskussa tutustuttiin myös ennen yritysvierailua metallialan koulutuksen käytännön jaksoon. Tietoiskuja markkinoitiin lähinnä työvoimatoimiston asiakkaille. Uraohjaajat kävivät Tampereen työvoimatoimiston eri osastoilla kertomassa tilaisuuksista ja työhallinnon asiakastietojärjestelmään perustettiin projekti, jonne työvoimaneuvojat saattoivat liittää tietoiskuista kiinnostuneiden henkilöiden nimiä. Lisäksi tietoiskuja mainostettiin työvoimatoimiston Avac tietokanavassa. 19
Ilmoittautumisia tietoiskuihin saatiin työvoimatoimiston kautta vain muutamia, joten uraohjaajat etsivät tilaisuuksista kiinnostuneita henkilöitä lisäksi myös omista yksilöohjausasiakkaistaan, työpajalta, työttömien toimintakeskuksesta sekä muista työllisyydenhoitoon liittyvistä projekteista. Osallistujia rakennusalan tietoiskussa oli 21 ja teknologiateollisuuden tietoiskussa 27. Osallistujilta kerättiin tilaisuuden jälkeen myös palautetta. Rakennusalan tietoiskusta palautetta saatiin 17 osallistujalta ja teknologiateollisuuden tietoiskusta 8 osallistujalta. Osallistujilta kysyttiin mm., että mitä he tiesivät aloista ennen tietoiskua, kiinnostuivatko he alasta tietoiskun jälkeen, mitä tilaisuudesta jäi mieleen ja mitä mieltä he olivat järjestelyistä. Tietoiskuista saatu palaute oli kaiken kaikkiaan kiitettävää. Osallistujat pitivät tilaisuuksia mielenkiintoisina ja hyvin järjestettyinä. Erityisesti yritysvierailut saivat kiitosta. Sekä rakennusalan että teknologiateollisuuden tietoiskuun osallistuneista suurin osa kertoi tienneensä alasta ennen tietoiskua jonkin verran ja tilaisuuden jälkeen kiinnostus heräsi hiukan. Rakennusalan tietoiskusta osallistujille jäi erityisesti mieleen kasvava tarve tulevina vuosina ja teknologiateollisuuden tietoiskusta maailmanlaajuisuus sekä hyvin suunniteltu yrityskäynti. 28 uutta työpaikkaa Projekti oli toiminta aikanaan mukana kahdessa suuremmassa rekrytoinnissa, joiden seurauksena syntyi seutukunnalle 28 uutta työpaikkaa. Projekti osallistui keväällä 2004 kaupan alan osuuskunnan synnyttämiseen sekä hoiva alan rekrytointiin, joihin kumpaankin liittyi läheisesti aihepiirin koulutus. Kaupan alan osuuskunnan perustamisen taustalla oli jatkuva määräaikaisen työvoiman tarve työnantajan seutukunnalla sijaitsevissa eri toimipisteissä. Työnantajan tarkoituksena oli yhteistyössä työvoimatoimiston ja osuustoimintakeskuksen kanssa synnyttää työvoimaa vuokraava osuuskuntamuotoinen yritys, josta toimipisteet saisivat tarpeen mukaan osaavia sijaisia ja lomittajia. Kaikkiaan 18 kaupan ja ravintola alan työnhakijaa valittiin koulutukseen, joka sisälsi tietoa osuuskuntamuotoisesta yrittäjyydestä sekä vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan tehtävistä. Tulevien osuuskuntayrittäjien osaaminen varmistettiin käytännön työharjoitteluilla työnantajan eri toimipisteissä. Tasokkaat Osk niminen osuuskunta perustettiin koulutuksen päätyttyä elokuussa 2004. Täsmätyö projekti oli mukana työnhakijoiden rekrytoinnissa. Uraohjaajat tekivät puhelinhaastattelun työnantajan eri toimipisteiden esimiehille ja selvittivät töissä vaadittavat taidot ja kriteerit, joiden perusteella laadittiin haastattelukysymykset hakijoille. Uraohjaajat osallistuivat myös haastatteluihin ja kirjoittivat yhteenvedon työnantajan ja osuustoimintakeskuksen näkemyksistä haastateltavista. Keväällä 2004 myös hoiva alan yritys tarvitsi apua rekrytoinnissa. Siivous, korjaus, kunnossapito ja kotipalveluun erikoistuneen yrityksen tavoitteena oli löytää kotipalvelutyöntekijöitä työhön ja työnantajan kustantamaan koulutukseen, joka käsittelisi mm. hoitoa ja huolenpitoa, puhtaanapitoa sekä ravitsemusta. Projekti avusti työnantajaa kaikissa rekrytointiin liittyvissä asioissa, kuten työpaikkailmoituksen laadinnassa, vastaanotti hakemukset, esihaastatteli hakijat ja esitteli työnantajalle sopivimmat ehdokkaat. Työnantaja valitsi esitellyistä henkilöistä työhön 4. Valituille henkilöille tarjottiin puolen vuoden määräaikainen ja osa aikainen työsopimus, ilmainen kotihoitokoulutus sekä mahdollisuus jatkotyösuhteeseen jakson päätyttyä. Syksyllä 2004 työnantaja otti projektiin uudelleen yhteyttä ja samalla toimintamallilla palkkasi vielä 6 kotipalvelutyöntekijää lisää. 20