1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta.

Transkriptio

1 Työkokeilu osana ammatillista kuntoutusta 1. Tavoitteiden asettaminen Mitä erilaisia tavoitteita työkokeilulla on? 1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta. 2. Resurssien selvittäminen eli kuntoutujan osaamisen, sopivuuden ja voimavarojen määrittäminen. (Huom. Työeläkekuntoutuksena myönnettävä työkokeilu ei ole työkyvyn arviointia.) 3. Työhönpaluusuunnitelman (mm. koulutusalan) varmentaminen ja/tai ammatillisten kiinnostusten selkeyttäminen. Työkokeilu on usein tärkeä esim. ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista. Kuka asettaa tavoitteet? - Alkuhaastattelun merkitys on oleellinen työkokeilun suunnittelussa: kartoitetaan alkutilanne, vaihtoehdot ja mahdollisuudet. - Tilaaja määrittää työkokeilun tavoitteet ja ilmoittaa selkeät rajaukset jo toimeksiannossa. Toimeksiannossa mainitaan tarvittaessa myös voidaanko työkokeilun lisäksi tavoitella koulutustakin. Tavoitteita tarkennetaan tilaajan ja tuottajan välisellä yhteistyöllä. - Tärkeää on, että kuntoutuja työstää itse omaa ammatillista kuntoutussuunnitelmaansa ja sitoutuu siihen. Palveluntuottaja toimii suunnitelmaan sitouttajana. - Tavoitteet tuodaan myös työnantajan tietoon ja samalla huomioidaan myös työnantajan tavoitteet. Haasteet tavoitteiden asettamisessa - Haasteita asettavat realiteetit, jotka nousevat esim. työmarkkinatilanteesta ja työllistymismahdollisuuksista, kuntoutujan taustasta, terveyden- ja elämäntilanteesta. - Työhönpaluun oikea-aikaisuus on tärkeää onnistuneen prosessin kannalta, etenkin mielenterveyskuntoutujien kohdalla. - Motivaatio-ongelmat. Selvittelyt keskeytetään, jos arvioidaan, että etenemismahdollisuuksia ei ole.

2 2. Työkokeilun toteutus Työkokeilupaikan etsintä ja löytyminen - Tuottaja tukee ja vastuuttaa kuntoutujan työkokeilupaikan etsintään. Palvelun tuottaja myös informoi työnantajaa työkokeilun tavoitteista ja toteutuksesta. - Tilaajalle toimitetaan selkeät tiedot työkokeilupaikasta (yhteystiedot, kesto, työtehtävät, palkaton vai palkallinen työkokeilu). - Tilaaja hyväksyy työkokeilusuunnitelman, laatii työkokeilusopimukset ja tiedottaa palveluntuottajalle, että työkokeilun voi aloittaa. - Tuottaja huomioi mahdolliset eriävät käytännöt työeläkeyhtiöittäin, esim. erilliset hakemukset ja työkokeilusopimusten lähettämiskäytännöt työkokeilua varten. - Tuottaja sopii yhteydenpidosta ja rooleista kuntoutujan, työnantajan ja palveluntuottajan välillä. Yhteydenpito ja seuranta työkokeilun aikana - Onnistunut työkokeilu edellyttää seurantaa, yhteydenpitoa ja yhteistyötä! Seurannalla varmistetaan työkokeilun sisältö, tarkoituksenmukaisuus sekä jatkosuunnitelmien työstäminen. - Yhteydenpito ja tiedottaminen tehdään pääsääntöisesti KuntoutuNetin välityksellä. Kysymyksiin pyritään vastaamaan 3 vrk sisällä. Soitto tarvittaessa. (Muistiinpano: jos tiedotusluonteinen asia, viesti: jos kysymyksiä, muutoksia tai työkokeilu ei ole edennyt oletetusti.) - Tuottaja koordinoi työkokeilua ja informoi säännöllisesti ja oma-aloitteisesti tilaajaa ja kuntoutujaa sekä ilmoittaa osapuolille palveluun sisältyvän seurannan määrän. Seuranta tapahtuu yhteydenotoilla/palavereilla vähintään työkokeilun alussa, puolessa välissä ja lopussa. - Seurannassa on mukana mahdollisuuksien mukaan myös hoitava taho/työterveyshuolto. - Kuntoutuja pitää työkokeilupäiväkirjaa tarvittaessa - Tuottaja on yhteydessä kuntoutujaan sekä tilaajaan jo hyvissä ajoin ennen työkokeilun päättymistä. Tuottaja tiedottaa alustavan jatkosuunnitelman jo työkokeilun puolivälissä ja miten edetään työkokeilun päätyttyä. Tämä on tärkeää sujuvan kuntoutusprosessin ja toimeentulon kannalta. - Ongelmiin puututaan nopeasti. Työkokeilu voidaan tarvittaessa päättää sovittua aiemmin.

3 Työkokeilun pituus - Tavoite määrittää pituutta: pyritäänkö työllistymiseen vai selvitetäänkö yleisiä työllistymisresursseja vai varmennetaanko suunnitelmaa. - Työkokeilun kestoksi määritellään usein 1 3 kk tavoitteesta riippuen. Perustellusta syystä työkokeilua voidaan vielä jatkaa tämän jälkeen. Pääsääntöisesti työkokeilu voi kestää enimmillään 6 kk. - Mielenterveyskuntoutujat ja aivovammakuntoutujat saattavat tarvita 3 kuukautta pidemmän työkokeilun ja alussa mahdollisesti lyhyemmän työajan. - Usein on järkevää aloittaa työkokeilu lyhyemmällä työajalla ja nostaa sitä portaittain työkokeilun edetessä. - Pituutta sovittaessa oltava tarkkana: tuetaanko työkokeilijaa vai työnantajaa. - Työkokeilupaikkoja voi olla useampiakin, kuitenkin enimmillään 3. Tärkeää on kuitenkin löytää yksi soveltuva ratkaisu kuin useita sopimattomia, joten etsintään panostettava. - Toimeksianto päättyy viimeistään, jos vuodessa ei mitään konkreettista saada aikaan. Työkokeilun joustot ja rajat - Joskus uuden alan ja/tai työkokeilupaikan löytäminen on haastavaa ja epärealistiset odotukset pitkittävät prosessia. Palvelun tuottajan ammattitaidolla suunnataan prosessia realistiseen suuntaan. - Mikäli työkokeilupaikka osoittautuu vääräksi, keskustellaan tilaajan kanssa jatkosuunnitelmasta. - Terveydentilan selvitykset, muutokset tai toimenpiteiden odotus voivat pitkittää työkokeilupaikan etsintää. Diagnosoimattomat tekijät estävät/vaikeuttavat etenemistä. - Jos työkokeilun aikana kertyy paljon poissaoloja, on selvitettävä poissaolojen syy ennen mahdollisen uuden paikan etsintää - Alueelliset erot vaikuttavat työkokeilupaikan löytymiseen ja kaikille aloille työkokeilu ei ole mahdollista. - Tavoitteiden tai toteutuksen muutoksista sovitaan reaaliaikaisesti tilaajan ja tuottajan kesken.

4 3. Työkokeilun päättyminen ja arviointi Työkokeilun päättyessä - Palvelun tuottaja laatii perustellun lausunnon työkokeilusta ja koko prosessista, joka luetutettava myös kuntoutujalla. - Jos tilaaja on lähettänyt työkokeilun arviointilomakkeet työnantajalle ja/tai kuntoutujalle, tuottaja varmistaa arvioiden palautumisen tilaajalle. - Kuntoutujalle toimitetaan kopio työnantajan arviosta työkokeilun päätyttyä. - Jos työkokeilu ei ole johtanut työsuhteeseen ja toimeksianto päätetään, seuraavaan vaiheeseen (esim. työnhakijaksi ilmoittautuminen) ohjaaminen kuuluu palveluntuottajien ohjausvelvollisuuksiin. - Jos työkokeilu johtaa työsuhteeseen, ohjataan jatkossa ongelmatilanteissa kääntymään tarvittaessa työterveyshuollon piiriin. Arvioinnin kriteerit - Mahdollistavatko kuntoutujan terveydentila ja rajoitteet työnteon? - Onko kuntoutujalla riittävä motivaatio työhönpaluuseen? Mistä motivaatio tai sen puute johtuu? - Riittävätkö kuntoutujan ammattitaito ja osaaminen (koulutus, työkokemus) työmarkkinoille työllistymiseen? - Jos osaaminen ja ammattitaito todetaan työkokeilun aikana riittämättömäksi, voidaan jatkotoimeksiantona harkita työhönvalmennusta, oppisopimuskoulutusta tai koulutusta. Työllistyminen työkokeilun jälkeen - työkokeilua käytetään erityisesti työllistymiskeinona tilanteissa, joissa: o työsuhde omaan työpaikkaan on edelleen voimassa ja työnantaja on halukas neuvottelemaan uudelleensijoitusmahdollisuuksista. Työkokeilu on usein tehokas työllistämiskeino. o mahdollisuus työpaikalla räätälöidä työtehtäviä tai työaikaa kuntoutujan työkykyä vastaavaksi (esim. työolosuhteiden järjestelytuki, työttömän palkkatuki) o kuntoutujan ikä 50 +

5 o koulutus ei ole realistinen vaihtoehto (sosiaaliset tai kognitiiviset tekijät estävät tai, koulutusmahdollisuuksia ei ole alueella yms.) o paikallisesti hyvät työllistymismahdollisuudet (esim. rekrytoidaan uuteen yritykseen, on työvoimapulaa) - Aina työkokeilu ei johda työllistymiseen tavoitteesta huolimatta o työantajan asenne, talouden suhdanteet yms. vaikuttavat o Työnantajalle ja kuntoutujalle on hyvä kertoa myös muista työkokeilun jälkeisistä vaihtoehdoista, esim.: vajaakuntoisen palkkatuki, oppisopimuskoulutus, työvoimapoliittiset koulutukset ja muut koulutusetuudet. o Te-toimistoon olisi hyvä ottaa yhteys jo työkokeilun aikana, jotta työkokeilun jälkeinen suunnitelma voidaan ajoissa tehdä (tulisiko jatkoksi esim. palkkatuki). o Hyväksi havaittu tapa toimia on saattaen vaihtaminen : esim. kuntoutuja menee palvelutuottajan kanssa yhdessä te-toimistoon neuvottelemaan jatkosta. o Työkokeilusta voi olla hyötyä, vaikka ei heti työllistyisikään (työkokemus, alaan tutustuminen, alan sopivuus terveydentilalle, työkokeilu voi olla ponnahduslauta työllistymiseen, vaikkakin viiveellä).