LIITE 1 SATAKUNNAN SEUTUKAAVASSA 5 OSOITETTUJA MATKAILUPALVELUJEN ALUEITA RM KOSKEVAT MERKINTÖJEN SELITYKSET Satakunnan seutukaavassa 5 matkaipalvejen aetta RM osoittava merkintä on ainoa pelkästään matkaiun liittyvä merkintä RM Matkaipalvejen ae Merkinnällä on osoitettu matkai- ja lomakeskuksille, merkittäville leirintäaeille, lomahotelleille, matkaiun liittyville lomakylille ja muille vastaaville toiminnoille aeita niihin kuuvine virkistysaeineen. - Merkinnän ohjausvaikutukset: Matkaipalveiden aeilla (RM) voidaan päänmaankäyttömuodon lisäksi sallia haja-asutuksen puitteissa muutakin rakentamista, mikäli se vesiensuojenäkökohtien ja matkaitoimintojen toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tavanomainen maatalousrakentaminen ja siihen liittyvä loma-asutusta ja matkaia palveleva rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaus ja täydennysrakentaminen on sallittua. Lomakyläaeilla ja matkaikeskusten aeilla saattaa suunnittelematon loma-asutus vaikeuttaa seutukaavan toteuttamista. Rakentamisen sallittavuutta tarkasteltaessa RM-aeilla joudutaan käyttämään usein myös samoja periaatteita kuin seutukaavan virkistysaeiden kohdalla on esitetty. - Yleismääräys Matkaipalvejen aeilla (RM) tulee jättää rakentamisesta vapaaksi vähintään ¾ rannoista. - Yleissuositus Matkaipalveiden aeiden (RM) käytön suunnittessa tulisi erityistä huomiota kiinnittää siihen, että aeiden käyttö ei tuota häiriötä naapuriaeille. Rakentamisen tulisi perustua ns. yhteisrantaperiaatteeseen - Aevaraukset RM-merkinnällä on osoitettu yhteensä 24 aetta, joista 11 sijaitsee merenrannikolla ja 13 sisämaan järviaeella. Seutukaavassa on RM-aeita osoitettu yhteensä 689 ha. - Mitoitus Esitettyjen matkaipalvejen aeiden ohjeellinen tehokkuus on yhteisrantaperiaatteella 20-30 loma-asuntoa/rantakilometri rakentamisen sijaitessa noin 150 metriä rannasta. Aeen rakentamistehokkuus riippuu huomattavasti nykyisestä maankäytöstä, toteutusjärjestelyistä ja aeen onnonolosuhteista. Rakentamistehokkuus määritellään tarkemmin vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittessa. - Toteuttaminen RM-aeiden toteuttajina ovat lähinnä matkaialan yrittäjät ja kunnat. Mikäli aetta ei hata toteuttaa matkaipalvejen aeena, vaan tavanomaisena loma-asutusaeena, koskevat aetta yleiset loma-asutuksen suunnittesuositukset. 31
LIITE 2 SATAKUNNAN MATKAILULLISESTI MERKITTÄVIÄ LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ- KOHTEITA Taukossa esitetyt aeet on ryhmitelty osa-aekokonaisuuksiin Suomen maisemamaakuntajaon mukaisesti. Valtakunnallisen statuksen tai okituksen omaavat kohteet on varjostettu; tällaisia kohteita ovat kansallispuistot, maailmanperintökohteet, kansallinen kaupunkipuisto, valtakunnallisesti merkittävät maisema-aeet, kansallismaisema sekä tiehallinnon määrittelemä maisematie. Valtakunnallisesti merkittäviksi okiteltuja kulttuuriympäristöjä Satakunnassa on etteloitu 60 kpl ja niistä vain laaja-alaisimmat ovat mukana tässä ettelossa. Luettelo perustuu selvityksen kuvaan 1 sekä Ajan matkassa Satakunnassa esitteeseen, jossa on esitelty maakunnan onnon- ja kulttuuriympäristöjä, muinaisjäännöksiä sekä geologiaa. Esitteeseen on valittu valtakunnallisesti arvokkaiksi okiteltuja kohteita. ALUE KUNTA ERITYISPIIRTEET Satakunnan rannikkoseutu Ouran saaristo Merikarvia Saaristoonto- ja kulttuuri, maisema, onnonrauha Ahlainen Kulttuurimaisema, onto, merellisyys; valtakunnallisesti merkittävä maisema-ae Reposaari Kulttuuri, onto, merellisyys Yyteri Luonto, maisema, virkistys- ja matkai; valtakunnallisesti merkittävä maisema-ae n lintuvedet Luonto (Kokemäenjokisuisto ja Preiviikinlahti) n kansallinen Rakennusperintö, puistot, kaupunkionto kaupunkipuisto Rauman edustan saaristo Rauma Saaristoonto- ja kulttuuri, maisema (Kylmäpihlaja, Reksaari ja Kuuskajaskari) Luvian ja Eurajoen ranta-ae Luvia, Eurajoki Saaristoonto- ja kulttuuri ja saaristo (Laitakari, Ryöväskeri, Säppi, Kaunissaari) Vanha Rauma Rauma Maailmanperintökohde Unajan kulttuurimaisema Rauma Kulttuurimaisema, onto Suomenselkä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto Karvia Luonto, erämaisuus, onnonrauha;sijainti/käyttö poikkeaa Puurijärven-Isonsuon kp:sta Pohjois-Satakunnan järviseutu Haapakeitaan-Huidankeitaan- Mustasaarenkeitaan muodostama suoaekokonaisuus Hämeenkangas Jämi Honkajoki, Siikainen Luonto, erämaisuus, onnonrauha Jämijärvi, Kankaanpää Ae osittain puostusvoimien harjoituskäytössä (ensisijainen käyttäjä), onto, virkistys Kyrönkankaantie (Kuninkaanlähde) Jämijärvi, Kankaanpää, Kulttuuriperintö, kytkeytyy Hämeenkankaaseen (huom! puostusvoimien harjoituskäyttö) Karvia Joutsijärvi Ulvila Luonto, erämaisuus, onnonrauha Noormarkun ruukinae Noormarkku Rakennusperintö Vihteljärvi-Niemenkylä Kankaanpää Kulttuurimaisema; valtakunnallisesti merkittävä maisema-ae Sääksjärvi Kokemäki Meteoriittikraatteri, onto, kulttuurimaisemat Pomarkun kirkonkylä Pomarkku Perinteinen maaseututaajama; kyläraitin varrelle sijoittuva rakennuskanta, kivisilta ja joki Pomarkun Isoneva Pomarkku Luonto Siikaisten kylät Siikainen Rakennusperintö, kulttuurimaisema; Kuorsumaanjärvi Kiikoinen Luonto, maisema 33
Ala-Satakunnan viljelyseutu Leineperin ruukinae Ulvila Rakennusperintö Kokemäenjoen kulttuurimaisemat Kokemäenjokilaakso Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen Huittinen, Kokemäki Jokilaakso, kulttuurimaisema Kulttuurimaisema; valtakunnallisesti merkittävä maisema-ae Ulvilan Liikistö Ulvila Muinaismuisto (keskiaikainen hautausmaa, kiviperustus; sisältyy Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan) Kokemäen Orjapaadenkallio Kokemäki Muinaismuisto (hautaröykkiö, näköalapaikka); sisältyy Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan Kokemäen muinaisjäännösae Kokemäki Muinaismuisto (rautakautiset ja keskiaikaiset muinaisjäännökset); sisältyy Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan Puurijärven ja Isonsuon Huittinen, Luonto, kulttuurimaisema kansallispuisto Kokemäki Punkalaitumenjoen kulttuurimaisema Punkalaidun, Huittinen Kulttuurimaisema, matkaitie (Taikayön tie) Taikayön tie Huittinen, Kokemäki, Köyliö, Säkylä sekä Vampula. Tiehallinnon määrittelemä, maastoon merkitty matkaitie. Ainoa Satakunnassa. Reitti kulkee valtatien 2 suuntaisesti Kokemäenjoelta Hämeen Härkätielle Pinkjärvi Eurajoki Luonto, erämaisuus, onnonrauha Irjanteen-Eurajoen-Vuojoen Eurajoki Kulttuurimaisema, rakennusperintö kulttuurimaisema Eurajoen Liinmaan linna Eurajoki Keskiaikainen linnapaikka Harjavallan Kaunismäki Harjavalta Muinaismuisto (hautaröykkiöt) Panelian kylä Kiukainen Perinteinen rakennuskanta Kiukaisten Panelian Kiukainen Muinaismuisto (pronssikautinen hautaröykkiö) kuninkaanhauta Rauman Kylmäkorvenkallio Rauma Muinaismuisto (pronssikautinen hautaröykkiö) Lapin Sammallahdenmäki Lappi Maailmanperintökohde; yhteinen kokonaisuus Vanhan Rauman kanssa Euran Käräjämäki Eura Muinaismuisto (rautakautinen poltto- ja ruumiskalmisto) Euran Luistari Eura Muinaisjäännösae (pronssikautinen asutus sekä rautakautinen ruumis- ja röykkiökalmisto) Euran Harola Eure Muinaismuisto (rautakautinen röykkiöae) Kauttuan Ruukinpuisto Eura Kulttuuri- ja rakennusperintö, onto Köyliönjärvi Köyliö, Säkylä Kulttuurimaisema, historialliset arvot; kansallismaisema, valtakunnallisesti merkittävä maisema-ae Köyliön Kirkkokari Köyliö Historia, roomalaiskatolisten pyhiinvaelspaikka Säkylän Pyhäjärvi Säkylä Satakunnan suurin järvi Koskeljärvi Eura Luonto, maisema, erämaisuus Otajärvi Rauma Luonto, maisema 34
LIITE 3 MATKAILUPALVELUJEN ALUEET SATAKUNNAN SEUTUKAAVASSA 5 SEKÄ UUDET ESILLE NOUSSEET MATKAILUPALVELUIDEN ALUEET (RM) JA KOHTEET (rm) KUNTA SK 5 TUNNUS JA ALUEEN NIMI KAAVOITUSTILANNE JA ESITYS MK:n VALMISTELUAINEISTOON ALUEEN TOIMINTOJA MERKIT YS Eura RM-33 Kolakoskenlahti Ranta-asemakaavassa (vahvistettu 26.2.1991) Kolakoskenlahti on osoitettu RMaeeksi. Rakennusoikeutta aeella yhteensä 2 000 k-m2. Ae sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla lähellä Euran kunnan keskustaa. Eura RM-32 Sieravuori Aeella on ranta-asemakaava (vahvistettu 15.12.1991). Ae osoitetaan aevarauksena RM. Toiminnassa oleva ja uudistunut matkai- ja lomakeskus Pyhäjärven lounaisrannalla. Aeella on majoitustilat 80 hengelle ja 150 sähköistettyä asuntovaunupaikkaa, 120 paikkainen ruokaravintola ja 600 asiakaspaikkainen tanssiravintola. Pyhäjärven rannalla sijaitsee vesiurheikeskus, jossa vuokrattavana purjelautoja, kanootteja ja soutuveneitä. Eurajoki RM-3 Syöpänvuori Rantayleiskaavassa (kv. hyväksynyt 21.6.1999) aeelle on osoitettu MVY- (maaja metsätalousae tai vesiae, jolla on ympäristöarvoja) ja M-(maa- ja metsätalousae) ja RA (loma-asuntoae) aevaraukset. Eurajoki RM-5 Vaheenmaa Rantayleiskaavassa (kv. hyväksynyt 21.6.1999) aeelle on osoitettu S- (suoje), M- (maa- ja metsätalousae) ja RA- (lomaasuntoae) aevaraukset. Eurajoki RM-48 Verkkokari Rantayleiskaavassa (kv. hyväksynyt 21.6.1999) ae osoitettu RM- (matkaipalveiden) aeeksi seutukaavaa suppeampana aeena. Rantayleiskaavan mukaan aeella on rakennusoikeutta yhteensä 880 k-m2. Ae on Eurajoen kunnan omistuksessa. Verkkokarissa sijaitsee Eurajoen kunnan vierassatama, joka osoitetaan veneilijöitä palvelevaksi kohteeksi v-v-518. Paik Harjavalta Hiittenharju Hiittenharjun osayleiskaavassa (Turun ja n lh vahvistanut 26.3.1992) ae on urhei- ja virkistyspalvejen aeiden (VU- 1, VU-2, VU-3, VU-4/s, VU-5/s, VU-6, VU-7, VU-8, VU-9, VU-10 ja V) ohella osoitettu mm. yksityisten palvejen ja hallinnon aeita (PK), yksityisten palvejen ja yritystoiminnan aeita (PK-1) sekä matkaipalvejen ae (RM). Hiittenharju on merkittävä ympärivuotisessa käytössä oleva ae ulkoi- ja virkistysae Harjavallassa Aeella sijaitsee myös Hiittenharjun hotelli ja ravintola. allinen Jämijärvi RM-52 Mielahti Ranta-asemakaavassa (2002) ae on osoitettu RA-aeeksi (oma ja yhteisrantaae). Aeella sijaitsee myös yleinen uimaranta. 35
Jämijärvi Jämi Jämi on valtakunnallisesti merkittävä, ympärivuotisessa matkai- ja virkistyskäytössä oleva ae Hämeenkankaalla. Puostusvoimat on Hämeenkankaan ensisijainen käyttäjä. Valtakun. Jämijärvi RM-35 Viherkoski / Jämijärvi Aeella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Seutukaavan matkaipalveiden aevaraus RM-35 osoitetaan (muutetaan) maakuntakaavaan virkistysaeena V- 743. Maakuntakaavan virkistysaevaraus on suppeampi kuin seutukaavan matkaipalveiden aevaraus. Aevarauksella hataan turvata Jämin aeen virkistys- ja matkaikäytön kehittämisedellytykset mm. uimaranta- ja venepaikka-aeena. Aevaraus liittyy Jämin aeen kehittämisedellytysten turvaamiseen. Kankaanpä ä VL 92 Kuninkaanlähde Aeelle on laadittu osayleiskaava. Ae osoitetaan kohdemerkintä rm Valtakunnallisesti merkittävä, ympärivuotisessa käytössä oleva, SF Caravan ry:n jäsenille tarkoitettu, noin 5 ha:n laajuinen caravan-ae. Aeella on tilaa 250 300 asuntovaunulle. Valtak. Kokemäki Pitkäjärvi Kokemäen Pitkäjärven osayleiskaavassa (Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvistanut 22.12.1999) Pitkäjärven ae on osoitettu mm. matkaipalvejen aeena (RM) ja liiketoiminnan sekä urhei- ja virkistyspalvejen aeena (KU). Pitkäjärvi on merkittävä ulkoi- ja virkistysae Kokemäellä. Aeen läheisyydessä sijaitsee myös ravirata. allinen Kokemäki RM-41 Vähtärinniemi Ae ei ole enää leirintäaetta. Aeella sijaitsevat mökit ovat erittäin huonokuntoisia, osittain asumiskelvottomia. Aeella ei ole palveita. Aeen omistaa perikunta, joka on vuokrannut aeen. Vuokrasopimus päättyy kesällä 2008, eikä sitä ilmeisesti enää jatketa. Lavia RM-24 Tuomola Aeelle on laadittu 2 ranta-asemakaavaa (1982 ja 2002), joissa ae on osoitettu RA - aeeksi eli varattavaksi tavanomaiseen lomaasutukseen. Aeen omistussuhteet ovat vaihtuneet ja uusi omistaja on purkanut osan asumuksista. Aeella sijaitsevat rakennukset ovat erittäin huonokuntoisia, asumiskelvottomia. Lavia RM-25 Pääsaari Ae on perikunnan omistuksessa. Saaressa olevista loma-asumuksista osa on perikunnan jäsenten omistuksessa. Saareen johtaa ajotie, joka etenkin keväisin ja syksyisin on tulvaveden vaivaama ja siten lähes kulkukelvoton. Saaressa on 3-4-vuokrattavaa, varsin uutta ja hyväkuntoista 36
Luvia Laitakari Luvian ranta-aeiden osayleiskaavassa (30.9.2003) Laitakariin on osoitettu RM/s-, LV- ja AP/s aevaraukset. RM- ja LV aeille rakennusoikeutta on osoitettu yhtensä 3 000 k-m2. Luvia Ryöväskeri Luvian ranta-aeiden osayleiskaavassa (30.9.2003) Ryöväskeri on osoitettu RMaeeksi. Aeella on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1 545 k-m2. asumusta. Kesäkautta kuun ottamatta vuokraustoiminta on varsin vähäistä. Ae ei toimi varsinaisena matkaipalveiden aeena. Ae sijaitsee 5 km:n etäisyydellä Luvian kunnan keskustasta. Aeella sijaitsevat 120 paikkainen, ympärivuotisessa käytössä oleva ravintola (Laitakarin Messi) ja kesäaikainen tanssilava. Ravintolarakennuksen yhteydessä on tornikabinetti sekä 40 hengen kokouskabinetti. Aeella olevia matkaipalveiden toimintoja / rakenteita ovat mm. sauna-, peseytymis-, wc- ja veneilijöiden vaatehuoltotilat. Aeella ei ole varsinaisia majoitus- ja yöpymistiloja. Entinen merivartioasema, joka sijaitsee noin 5 merimailin (n. 9 km) etäisyydellä Laitakarista. Ryöväskerissä on majoitustilat noin 30 hengelle, kokoustilat sekä 3 saunaa, laivalaituri ja helikopterikenttä. Merikarvia RM-46 Koivuniemi Merikarvian rantaosayleiskaavassa (2.4.1997) ae on osoitettu RM-aeeksi. Aeella toimii Koivuniemen Herra, joka on vanha sukutila ja erikoistunut ensisijaisesti lapsiperheiden maalaislomien järjestämiseen. Aeella on majoituskapasiteettia yhteensä 30 hengelle, 6 asuntovaunupaikkaa, 5 saunaa sekä kanootti- ja venevuokraus. Merikarvia RM-45 Lankrunni- Höökrunni Merikarvian rantaosayleiskaavassa (2.4.1997) ae on osoitettu RM-aeeksi. Ae sijaitsee saaressa ja on siten vaikeasti tavoitettavissa. Seutukaavan RM aevaraus ei ole Merikarvia RM-15 Lankosoto, Pohjaranta Merikarvian rantaosayleiskaavassa (2.4.1997) Lankosoto on osoitettu RM-aeeksi. Aeella on myös vahvistettu rantaasemakaava (11.3.1988). Lankosodon saaressa sijaitsee toiminnassa oleva lomakeskus / vuokrattavia lomamökkejä. Aeelle on pengertieyhteys. Lankosoto osoitetaan kohdemerkinnällä rm. Lankosodon saari on yksityisomistuksessa. Mantereella sijaitsevan Pohjarannan omistaa Merikarvian kunta. Merikarvia RM-17 Katavakaupunki Merikarvian rantaosayleiskaavassa (2.4.1997) Katavakaupunki on osoitettu RM-aeeksi. Merikarvia Mericamping Merikarvian keskustan osayleiskaavassa (19.3.2001) Brändöön aeelle on osoitettu pienvenesatamien (LV-1), loma-asuntojen Aeen omistussuhteet ovat muuttuneet. Ae on järjestön vapaa-ajanaeena / virkistyskohteena, joten sen käyttö yleisenä matkaipalveaeena on rajoitettua. Aeella on lähinnä paikallista merkitystä. Mericamping on Merikarvian kunnan keskustasta noin 3 km:n etäisyydellä sijaitseva, kunnan omistama neljän 37
Merikarvia ER-168 Jukolanniemi (RA), julkisten palveiden (PY), matkaipalveiden (RM) sekä retkeily- ja ulkoiaeiden (VR) aevaraukset. Ae on seutukaavassa osoitettu lähivirkistysaeeksi VL-165. Brändöön eteläkärkeen osoitetaan rmkohdemerkintä sekä veneilijöitä palveleva kohde V-v-625 (vierassatama) Brändöö. Merikarvian rantaosayleiskaavassa (2.4.1997) Jukolanniemi on osoitettu RM-aeeksi. tähden lomakohde. Aeella on yhteensä 20 lomamökkiä, joista talviasuttavia on 6. Mökkien kesäajan majoituskapasiteetti on yhteensä 98 vuodepaikkaa ja talviajan kapasiteetti 50. Asuntovaunupaikkoja aeella on yhteensä 70, joista sähköistettyjä 66. Mericampingin vastaanottorakennuksessa on kokoustilat noin 60 hengelle sekä kahvio. Entinen merivartioasema, joka nykyisin toimii rajavartiolaitoksen henkilökunnan virkistäytymis- ja lomakohteena. Jukolanniemi ei ole varsinainen yleinen matkaipalveiden ae käyttäjäkunnastaan johtuen. Pomarkku RM-38 Kunviikinniemi Aeelle on laadittu 2 ranta-asemakaavaa (19.3.1974, 26.5.2005). Ae osoitetaan aevarauksella RM. Aerajauksen tarkistus ranta-asemakaavojen mukaisesti. Valkjärven etelärannalla toimii Korpirämäkän lomakylä, jonka käyttö on ympärivuotista. Aeella sijaitsee 15 lomamökkiä, josta 5 on talviasuttavaa. Mökkien kesäaikainen majoituskapasiteetti on noin 65 vuodepaikkaa ja talviajan kapasiteetti 25. Aeella on myös asuntovaunuae. Pomarkku RM-42 Lomakallio Aeella ei ole kaavaa Toimiva Caravan- leirintäae Isojärven etelärannalla. Aeella on myös lomamökkien vuokrausta. Aeen pääkäyttö ajoittuu kesäkauteen. RM-43 Yyteri Meri-n osayleiskaavassa (6.3.2000) ae on osoitettu loma- ja matkaiaeeksi R. Seutukaavassa aevaraus on esitetty laajempana kuin osayleiskaavassa. Aeella sijaitsevat Yyterin hotelli ja leirintäae. Valtak. Ae osoitetaan aevarauksella RM osayleiskaavan rajauksen mukaisesti. Yyterin lomakylä (entinen UPM Lomakylä) Meri-n osayleiskaavassa (6.3.2000) ae on osoitettu loma- ja matkaiaeeksi R. Aeelle on laadittu ranta-asemakaava. Aeella sijaitsee 21 lomamökkiä, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 110 vuodepaikkaa. Aeella on noin 30 hengen kokous- ja 80 hengen ravintolatilat. Ae on ympärivuotisessa käytössä. RM-50 Lampinkoski Ae on Pohjois-n osayleiskaavassa (7.5.2001) osoitettu RM-aeeksi. Aeelle on laadittu ranta-asemakaava, jossa aeelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 900 k- m2. Ae osoitetaan kohdemerkinnällä rm Valtatie 8 itäpuolella sijaitseva levähdyspaikka, jossa toimii kahvila. Lampinkoski on onnonkaunispaikka, jossa onnonkivistä rakennettu vanha kivisilta (museosilta) kulkee Pohjajoen yli. Aeen kautta kulkee maakunnallisesti merkittävä retkeily- / ulkoireitti. Aeella ei ole majoitus- ja yöpymismahdollisuuksia. Aeen omistaa A. Ahlström Oy. RM-11 Hööholma Ae on Reposaari-Tahkooto-Lampaoto- Ämttöön osayleiskaavassa (24.3.1997) Seutukaavan aevaraus ei ole Aeella ole rakenteita 38
osoitettu loma- ja matkaiaeeksi R. eikä palveita. Ae sijaitsee pohjoisen satamatien varressa ollen potentiaalinen ja helposti saavutettava matkaipalveiden ae. Rauma RM-44 Taipalmaa Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaavassa (23.12.1999) aeelle ei ole osoitettu aevarauksia. Rauma RM-1 Säynätsalo Rauman yleiskaavassa (8.5.2003) aeelle ei ole osoitettu aevarauksia. Ranta-asemakaavoissa (12.5.2000, 25.6.2002) ae on osoitettu tavanomaiseen loma-asutukseen. Rauma ER-258 Kuuskajaskari Rauman eteläisten rantojen osayleiskaavassa (kv 28.5.2001; KHO 20.4.2004) ae on osoitettu virkistysaeeksi (V). Rannikkolinnakkeena vuosituhannen vaihteeseen saakka toiminut linnakesaari, jonka nykyisin omistaa Rauman kaupunki. Saaressa on vuonna 1968 valmistunut kasarmirakennus, jossa oli majoitustilat lähes 200 varusmiehelle. Henkilökuntaa varten saareen rakennettiin 3 rivitaloa (12 huoneistoa), kerhotila ja rantasauna, jotka nykyisin ovat vuokrattavissa huhtikuusta joukuuhun kestävällä sesonkikaudella. Kokoustilat 20, 50 ja 100 hengelle. Kaupungin tavoitteena on Kuuskajaskarin kehittäminen ympärivuotiseksi virkistys- ja matkaikohteeksi. Makunnal l. Rauma Kylmäpihlaja Rauman eteläisten rantojen osayleiskaavassa (kv 28.5.2001; KHO 20.4.2004) ae on osoitettu virkistysaeeksi (V). Kylmäpihlajassa sijaitsee vuonna 1953 valmistuneet majakka ja otsiasema, jonka kerrosala on 900 m2. Rauman kaupunki on omistanut majakkasaaren vuodesta 2000 kien. Majakan tornissa on 12 kpl 2-hengen vuokrattavaa huonetta. Kiinteistöissä toimii ontotupa saaren onnosta kertovine näyttelyineen. Kaupungin tavoitteena on Kylmäpihlajan virkistys- ja matkaikohteena mm. suunniteln Selkämeren kansallispuiston tukikohtana. Siikainen RM-47 Eteläpäänlahti Asemakaavoissa (30.5.1996, 11.7.2005) ae on osoitettu RM-aeeksi. Aeella sijaitsee 19 saunallista ympärivuotisessa käytössä olevaa mökkiä (majoituskapasiteetti yhteensä 135 henkeä), yli 100 paikkainen ravintola, 2 tilaussaunaa, 25 paikkainen caravan-ae.. Säkylä RM-30 Loma-Säkylä Ranta- / (asema-) kaavoissa (20.8.1973, 12.1.1978) ae on ositettu Aeella sijaitsee 28 osin saunoin varustettua lomamökkiä, joiden. 39
matkaipalveiden aeeksi. Ae osoitetaan aevarauksella RM. majoituskapasiteetti on yhteensä noin 150 henkeä. Osa mökeistä on käytössä vain kesäaikana. Aeella sijaitsee myös 64 vaunupaikkainen ja 30 telttapaikkainen camping-ae sekä 250 asiakaspaikkainen ravintola. Säkylä RM-31 Isosaari Ae on kunnan yleiskaavassa (2010 /12.6.1995) osoitettu RA-merkinnällä. Ae liittyy maakuntakaavan taajamatomintojen aeeseen. Säkylä RM-40 Luvalahti Kunnan yleiskaavassa (2010 / 12.6.1995) ae on osoitettu urhei- ja virkistyspalvejen aeeksi (VU), yksityisten palvejen ja hallinnon aeeksi (PK) sekä pysäköintiaeeksi (LP). Käkiniemen asemakaavassa ae on osoitettu liikerakennusten ja matkaipalveiden rakennusten (RM) kortteliaeeksi. Ae liittyy maakuntakaavan taajamatomintojen aeeseen. Säkylä RM-29 Haukkavuori Aeelle ei ole laadittu kaavaa. Ae osoitetaan RM aeeksi. Aeella sijaitsee 7 vuokrattavaa loma-asuntoa, joiden majoituskapasiteetti on noin 30 henkeä sekä rantasauna. Toiminta keskittyy ensisijaisesti kesäaikaan. 40
LIITE 4 LEIRINTÄALUEET SATAKUNNAN SEUTUKAAVASSA 5 Satakunnan seutukaavan 5 selostusosassa mainitut leirintäaeet on käsitelty Satakunnan viher- ja virkistysverkkoselvityksen yhteydessä. Oheisessa taukossa on kuvattu leirintäaeiden sijoittuminen maakuntakaavaan ehdotetuilla virkistysaeilla V (Satakuntaliitto, Älli 2006). Satakunnan seutukaavassa 5 virkistysae on osoitettu VL-merkinnällä, viher- ja virkistysverkkoselvityksessä V-merkinnällä. Leirintäaeita ei siis ehdoteta osoitettavan erillisellä merkinnällä maakuntakaavassa, vaan aeet sijaitsevat esim. virkistysaeiden sisällä. Jotkut aeet on voitu osoittaa vielä erikseen matkaipalveja kuvaavalla merkinnällä. KUNTA Eura SK 5 TUNNUS ja ALUEEN NIMI VL-30 Myllynojanlahti HUOMIOITAVAA VIVI / esitetään poistettavaksi / kunta perustelt. MERKITTÄVYYS Paikallinen Eura Harjavalta Jämijärvi Kankaanpää Merikarvia VL-32 Akkonokka VL-61 Näyhälänniemi VL-4 Mielahti VL-92 Kuninkaanlähde kohdemerkintä VL-165 Brändöö Myllyojanlahti on paikallisesti merkittävä virkistyskohde, palvelee lähinnä vain Euran kunnan asukkaita. Aetta ei esitetä maakuntakaavan VIVI / aevaraus ennallaan / aevarausmerkintä V-32. VIVI / aevaraus ennallaan / aevarausmerkintä V-61. VIVI / aevaraus ennallaan / aevarausmerkintä V-4. Ei esitetä maakuntakaavan Kohde käsittää entisen Lomaliiton kiinteistön. VIVI / virkistysaetta ei esitetä maakuntakaavan Seudullinen Seudullinen Seudullinen Seudullinen Rauma VL-7 Reposaari (TK) VL-8 Yyteri VL-446 Poroholma Brändöön eteläkärkeen osoitetaan rmkohdemerkintä sekä veneilyä palveleva kohde V-v-625 (vierassatama). VIVI / aevaraus ennallaan / aevarausmerkintä V-7 VIVI / V-8 ja SL-2060. Osa seutukaavan VL-8 aetta säilyy virkistysaeena aevarauksella V-8 (Yyteri). Osa virkistysaeesta muutetaan Naturan johdosta onnonsuojeaeeksi SL-2060 (Yyteri). VIVI / Seutukaavan kohdemerkintä VL-446 (Poroholma) muutetaan veneilyä palvelevaksi kohteeksi V-v-820 (vierassatama). Seudullinen Valtakunnallinen Seudullinen Säkylä VL-445 Santanokka Vierassatama sisältyy laajempaan Petäjäs - Syväraumanlahti virkistysaeeseen V-52. Toiminta aeella on loppunut. 41
LIITE 5 MATKAILUN KESKEISTEN VETOVOIMA-ALUEKOKONAISUUKSIEN SIJOITTUMINEN SA- TAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITERAPORTISSA ESITETTYIHIN KEHITTÄMIS- VYÖHYKKEISIIN VERRATTUNA - Lyhenteiden selitykset: mv, matkain ja virkistyskäytön kannalta tärkeä osa-ae;, ontomatkain kannalta tärkeä osa-ae; ku, kulttuuriympäristö- ja maisemamatkain kannalta tärkeä osa-ae. Aeen nimi Satakunnan rannikkoseutu Yyteri-Reposaari Kokemäenjoen kulttuuriympäristövyöhyke Puurijärven-Isonsuon kansallispuisto lähiympäristöineen Joutsijärven järvi- ja metsäae lähiympäristöineen Pinkjärvi Vanhan Rauman ja Lapin Sammallahdenmäen maailmanperintökohdekokonaisuus Köyliönjärvi- Pyhäjärvi aekokonaisuus Koskeljärvi Pohjois-Satakunnan suo- ja metsäaekokonaisuus ml. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto Kankaanpää-Jämijärvivyöhyke Huomioitavaa Sijoittuu rannikon kehittämisvyöhykkeelle (vrt. kuva 2) Sijoittuu rannikon, -Rauman sekä Kokemäenjokilaakson kehittämisvyöhykkeille (vrt. kuva 2) mv Sijoittuu -Rauman sekä Kokemäenjokilaakson kehittämisvyöhykkeille (vrt. kuva 2) ku Sijoittuu Rauma-Eura-Huittinen sekä Kokemäenjokilaakson kehittämisvyöhykkeille (vrt. kuva 2) Sijoittuu rannikon sekä Rauma-Eura-Huittinen kehittämisvyöhykkeille (vrt. kuva 2) ku Aekokonaisuus sijoittuu osittain Rauma-Eura- Huittinen kehittämisvyöhykkeelle (vrt. kuva 2) mv Sijoittuu osittain Pohjois-Satakunnan kehittämisvyöhykkeelle (vrt. kuva 2) mv 42
LIITE 6 (kartta erillisenä tiedostona) Selvityksen esitykset matkaiun liittyvistä kehittämisperiaatevyöhykkeistä (vrt. taukko 3). Pohjakartassa näkyvät myös viher- ja virkistysverkkoa (suoje- ja virkistysaeet, reitit yms) sekä kulttuuriympäristöä koskevat maakuntakaavan esitykset. 43