Rantasalmen asemakaavan muutos korttelissa 36, tonteilla 2 ja 3.

1 Rantasalmen kunta Rantasalmen asemakaavan muutos korttelissa 36, tonteilla 2 ja 3. Kaavaselostus, ehdotus 17.3.2015 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE MAALISKUUN 17. PÄIVÄNÄ 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. RANTASALMI ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Rantasalmen kunnan Rantasalon kylään tiloille 681-421-7-5 Mäntylä ja 681-421-7-38 Santala. Asemakaavalla muodostuvat: Rantasalmen asemakaavan kortteli 36. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1, 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 29.10.2014 (Rantasalmen Lehti). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Rantasalmen kunnan kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.xxxx Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Rantasalmen kunnan Rantasalon kylässä, Kylätien varrella. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Rantasalmen asemakaavan muutos korttelissa 36, tonteilla 2 ja 3.

3 Tarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa suurin sallittu kerrosluku kaksi (II) kolmeksi (III) ja suurentaa tehokkuuslukua (e). Nykyisin tehokkuusluku on 0,45 ja tarkoitus on muuttaa se 0,60:si. Lisäksi kortteli muutetaan yhdeksi tontiksi, kaavamerkintä on asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on n. 0,4266 ha. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK), jolla on rakennusoikeutta 2560 kem². Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva asemakaava määräyksineen 3. Luonnosvaiheen vastineraportti 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Ehdotusvaiheen vastineraportti Asemakaavakartta 1:2000 ja määräykset

4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Asemakaava 5 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 8 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 8 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 8 2.2.1 Rakennettu ympäristö 8 2.2.2 Ympäristökuormitus 8 2.3 Maanomistus 8 2.4 Suunnittelutilanne 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Asemakaavan tavoitteet 10 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Korttelialue 11 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 11 4.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 11 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 12 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 12 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus 13 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 13 5.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 14 5.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen 14 5.6 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 14 5.7 Vaikutukset elinympäristöön 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 15

5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Asemakaavan laatiminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavatyö on käynnistynyt kunnanhallituksen päätöksellä 3.3.2014 ( 75). Kaavaluonnos oli nähtävillä 30.10. 13.11.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.6. 6.7.2015. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laitettiin nähtäville 30.10.2014 ja josta kuulutetaan Rantasalmen Lehdessä. OAS on nähtävillä kunnan kotisivuilla ja teknisellä osastolla. Huomautukset suunnitelman sisällöstä tulee jättää kirjallisesti viimeistään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista kaavoittajalle. Kaavaluonnos oli 7.10.2014 kunnanhallituksessa, joka päätti asettaa sen nähtäville. Kaavaehdotus oli 13.4.2015 kunnanhallituksessa, joka päätti asettaa sen nähtäville. ELY-keskus antoi 14.11.2014 lausunnon kaavaluonnoksesta. ELY-keskus antoi 25.8.2015 lausunnon kaavaehdotuksesta. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Rantasalmen kunnan suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Rantasalmen kunnantalolla. 1.2 Asemakaava Suunnittelualueen muodostaa tilat Mäntylä 681-421-7-7 ja Santala 681-421-7-38. Asemakaavan muutoksen tarkoitus on mahdollistaa rakentaa tontille III-kerroksisia kerrostaloja. Rakentamisalue on ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE (AK), joka on n. 0,4266 ha ja jolla on rakennusoikeutta 2560 kem². 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Kerrostalojen rakentaminen tapahtuu vaiheittain kaavan vahvistumisen jälkeen.

6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Voimassa olevassa kaavassa kortteli on jaettu kahteen tonttiin. Kylätien varressa on AL -tontti (Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Tontilla sijaitseva Mäntylä on kaksikerroksinen liikerakennus, jonka rakennutti oletettavasti varkautelainen Osuusliike Työnvoima 1930 luvun lopulla. Liikekeskustassa, pääkadun varrella sijaitseva kookas liiketalo on tyhjillään. Pohjoispuolella Kylätien varressa on punatiilirakenteinen asuin- ja liikerakennus. Sen koillispuolella on puurakenteinen rintamamiestalo ja punatiilinen omakotitalo. Etelässä on Osuuskauppa Suur-Savon uusi myymälärakennus, ja sen laaja katuun rajautuva pysäköintialue sekä ABC automaattiasema. Avaran pysäköintialueen eteläreunalla on 1950 luvun rapattu pankkitalo, nykyään apteekin toimitiloina. Mäntylää vastapäätä on kaksikerroksisia asuntotaloja. Rakennusajankohdalleen tyypillinen liikerakennus on säilynyt vähäisiä materiaali- ja ovimuutoksia lukuun ottamatta vanhassa asussaan, mutta rapistunut ylläpitokorjausten puutteessa. Rakennus edustaa kaupan rakennusperintöä 1900 luvun alkupuolelta. Vastaavan tyyppiset ja ikäiset liiketalot ovat lähes kokonaan hävinneet katukuvasta. Nykyinen liikerakennuskanta on pääasiassa 1960 luvulta ja sitä nuorempaa. Viime vuosisadan jälkipuolella tapahtuneen rakentamisen myötä on pääkadusta tullut tilallisesti melko jäsentymätön. Mäntylä edustaa aikakautta, jolloin talot rakennettiin lähelle kulkuväylän reunaa. Mäntylän perustiedot: - liike-elämä; osuustoiminta - valmistunut 1939 (rhr) puisen liiketalon paikalle - alun perin alakerrassa Osuusliike Työnvoiman myymälä, myöhemmin E-liike, yläkerrassa toimi hotelli-ravintola Rantasalo - v. 2014 oli tyhjillään - betoniperustus - pohjaltaan vinkkeli - 2 krs, puurunko - julkisivut rapattu - harjakatto, betonitiili - olemukseltaan vaatimaton, funkiksen piirteitä - julkisivumuutokset; vaihdettu julkisivun pintamateriaali liikehuoneistojen kohdilta ja muutettu ulko-ovet. Alempana idän puolella oleva tontti on rakentamaton AK -tontti (Asuinkerrostalojen korttelialue).

7 Voimassa olevan kaavan tontti 2 Voimassa olevan kaavan tontti 3

8 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maaperätietoja ei ole käytössä. Mahdollisista maaperätutkimuksista tontilla ja rakennettavuusselvityksistä vastaa tontin omistaja. Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alue on loivasti itään laskevaa maastoa. Kasvillisuus Tontilta ei ole laadittu luontokartoitusta. Alue pääosin viheraluetta, joten alueen lajistoa on tavanomaista. Johtopäätökset: Alue on rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita ole. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Tontilla on purkukuntoinen liikerakennus. 2.2.2 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.2.3 Elinympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee keskustassa. Kaikki palvelut ovat kävelyetäisyyden päässä. Lähimmät palvelut ovat kauppa, linja-autoasema, pankki ja päiväkoti. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa.

9 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Rantasalmi kuuluu Etelä- Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaava pitää huomioida asemakaavassa. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu 25.2.2000, johon nyt muutettava alue sisältyy, Liite 2. Rakennusjärjestys Rantasalmen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2010. Pohjakartta Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen pohjakarttana on piirretty voimassa olevan asemakaavan pohjakartasta. Pohjakartta on hyväksytty 14.7.1995.

10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve asemakaavan muuttamisen on syntynyt kun tontilla oleva vanha liikerakennus ei täytä nykyajan vaatimuksia eikä ole perustellusti järkevä peruskorjata ja laajentaa. Maanomistaja haluaa rakentaa tontille II III kerroksisia korkeatasoisia kerrostaloja. Kaava on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty viranomaispalaverissa. ELY-keskuksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun kommentit tulivat 5.3.2014 sähköpostilla. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella 29.10.2014 (Rantasalmen Lehti). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Rantasalmen Lehti), kunnan teknisen toimiston ilmoitustaululla ja internet sivulla www.rantasalmi.fi 3.3 Asemakaavan tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on muuttaa suurin sallittu kerrosluku kaksi (II) kolmeksi (III). Suurentaa tehokkuuslukua (e) eli kerrosalan suhdetta tontin pinta-alaan. Nykyisellä tehokkuusluvulla (0,45) rakennusoikeus on 1920 kem². Tavoitteen mukaisella tehokkuusluvulla (0,60) rakennusoikeus on 2560 kem², joka nostaisi nykyistä rakennusoikeutta 640 kem². Lisäksi tavoitteena on muuttaa muutosalue yhdeksi tontiksi, jonka kaavamerkintä olisi asuinkerrostalojen korttelialue (AK). 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.

11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toteuttaa alueella pienkerrostalojen rakennushanke. Voimassa olevalla asemakaava-alueella muutetaan asemakaavan muutoksella suurin sallittu kerrosluku kahdesta (II) kolmeksi (III) sekä suurennetaan tehokkuuslukua (e) eli kerrosalan suhdetta tontin pinta-alaan. Nykyisin tehokkuusluku on 0,45 ja se muutetaan 0,60:si. Lisäksi muutosalue muutettaisiin yhdeksi tontiksi, jonka kaavamerkintä on asuinkerrostalojen korttelialue (AK). 4.2 Korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Korttelialueen kerrosluku on III ja rakennusoikeus 2560 kem². 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueelle johtava tie on Ketuntie. Talot liitetään kunnan kunnallistekniseen verkostoon. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset AK ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 METRIÄ KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. RISTI MERKINNÄN PÄÄLLÄ OSOITTAA MERKINNÄN POISTAMISTA. 36 KORTTELIN NUMERO. 2 TONTIN / RAKENNUSPAIKAN NUMERO. III ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. e=0,60 TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN PINTA-ALAAN.

12 :: : ::: ::: ::: : :: ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. a AUTON SÄILYTYSPAIKAN RAKENNUSALA. AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEELLA (AK) TULEE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN ETÄISYYS TONTIN RAJASTA OLLA VÄHINTÄÄN NELJÄ (4) METRIÄ. ERITYISESTÄ SYYSTÄ SAADAAN RAKENNUS TAI SEN OSA SIJOITTAA NELJÄÄ (4) METRIÄ LÄHEMMÄKSI TONTIN RAJAA. KORTTELIALUEELLA ON OLEMASSA OLEVAA KASVILLISUUTTA SUOJELTAVA JA SÄILYTETTÄVÄ. TONTIN OSAT, JOITA EI KÄYTETÄ RAKENTAMISEEN, ON ISTUTETTAVA PUIN JA PENSAIN. RAKENTAMISEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN MUODOLTAAN JA VÄRI- TYKSELTÄÄN. RAKENNUSTEN KOKO TULEE OLLA YMPÄRÖIVÄÄN RAKENNUS- KANTAAN SOPEUTUVA. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA VÄHINTÄÄN YKSI (1) AUTOPAIKKA / ASUNTO. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 15.8.2014 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon - vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen - vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin - vaikutukset elinympäristöön.

13 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Kerrosalan lisäys on 640 kem². Rakennusoikeus jaetaan useampaan rakennusmassaan, jotka ovat II III -kerroksisia. Rakennukset sijoittuvat rinnetontille, joka on otettu huomioon rakennusten sovittamisessa maastoon. Rakennukset sijoitetaan tontin reunoille, jolloin rakennusten keskelle muodostuu suojaisa sisäpiha. Asemakaavassa pysäköintiä on osoitettava vähintään 1 autopaikka/asunto. Autopaikat on sijoitettu tontin itäosaan ja ovat osin katettuja. KYLÄTIE KETUNTIE Ehdotus rakennusmassojen sijoittumisesta 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalue on keskeisellä paikalla kirkonkylän keskustassa Kylätiehen ja Ketuntiehen rajoittuvalla tontilla. Uudisrakennukset tulee näkymään maisema- ja kuntakuvassa pohjois- ja itäsuuntaan naapurien asuinkiinteistöille ja muuttamaan katukuvaa Kylätien ja Ketuntien risteysalueella. Eri vuosikymmenillä 50 luvulta alkaen tapahtuneen rakentamisen myötä pääkadusta on tullut melko jäsentymätön. Rakennustyylit, -materiaalit ja rakennusten koot vaihtelevat suuresti, samoin etäisyydet katualueen reunasta.

14 Havainnekuvan mukaan rakennusmassoja esitetään siirrettäväksi kauemmaksi Kylätien reunasta ja rakennusten koolla tavoitellaan kirkonkylän tyypillisiä asuintalojen kokoja. Näillä ratkaisuilla pyritään yhtenäistämään katukuvaa. Rakentamisen tulee soveltua ympäristöön (kaavamääräys). Rakennusten ulkonäkö tarkentuu rakennuslupavaiheessa, kun rakennuksia lopullisesti suunnitellaan. 5.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Kunnallistekniikka ja kaukolämpö tulevat tontin rajalle. Tontti on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja kaukolämpöön. 5.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Rakennusten keskelle muodostuu oleskelualue ja leikkipiha. Viherrakentamisen laatua ohjataan kaavamääräyksin. 5.6 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta valatakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. 5.7 Vaikutukset elinympäristöön Rakentaminen tulee muuttamaan maisema- ja taajamakuvaa katunäkymässä sekä naapuritaloihin pohjoisen ja idän suunnalla. Asuinrakentaminen lisää vähäisessä määrin liikennettä risteysalueella. Näkymät ovat kuitenkin risteyksessä hyvät joka suuntaan, joten erityisiä muutoksia liikennejärjestelyihin tonttiliittymän kohdalla ei tarvita. Tonttiliittymä sijaitsee Ketuntiellä. Jalankulkuliikennettä osoittava liikennemerkki on siirrettävä hieman idemmäksi. Asemakaava tukeutuu nykyisiin kuntakeskuksen palveluihin ja virkistysalueisiin. Lähialueen asukkaiden elinympäristöön kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta.

15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaa tontin omistaja, joka voi hakea rakennuslupaa aikaisintaan asemakaavan vahvistuttua. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa