Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Sotelainen - miten pärjätä muutoksessa?

Muutosjohtaminen askel kohti uudistumiskykyisyyttä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Elisa Valtanen ja Nina Olin

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Osuva-loppuseminaari

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Anna Laaksonen, erityisasiantuntija

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Työhyvinvointia yhdessä Pori

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus

Aloitustilaisuus

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

4event yrityksenä. Perustamisvuosi Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Voiko työssä voida hyvin?

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Hyvinvointia työstä. SAK:n työympäristöseminaari

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ergonomia työterveyden edistäjänä

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista.

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Miten jaksamme työelämässä?

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Muutoksessa elämisen taidot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Yhteistoiminnassa muutosta tekemässä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Työn muutokset kuormittavat

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Sitä saadaan, mitä mitataan!

ESIMIESTEN KOULUTUS 2017

Savonlinnan kaupunki 2013

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

VMBarosta. Lisätietoja:

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

TUUNAA TYÖSTÄSI INNOSTAVA Saija Koskensalmi. Saija Koskensalmi

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs Pekka Huuhtanen tutk.

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Organisaatiomuutos uhka vai mahdollisuus henkilöstön hyvinvoinnille? Krista Pahkin

Sisältö Miksi kiinnittää huomiota organisaatiomuutoksiin? Mitä ovat mielekkään muutoksen avaintekijät?

Organisaatiomuutos Organisaatiomuutokset tarkoittavat hyvin erilaisia toimenpiteitä, joista osa tähtää toiminnan supistamiseen (mm. toiminnan ulkoistaminen, toiminnan lakkautuminen) osa tähtää toiminnan laajentamiseen (mm. yritysostot) osa on rakenteellisia (sisäisiä muita muutoksia)

Muutosten vaikutus ja laajuus vaihtelee Muutos henkilöstö- (/tuotanto) määrissä + / - Organisaatiomuutos Muutoksen laajuus henkilöstön keskuudessa

Miksi kiinnittää huomiota organisaatiomuutoksiin?

Tutkimukset osoittavat, että Toiminnan supistamisen vaikutuksena voi työtekijöiden mm. kokemus työn epävarmuudesta lisääntyä, mikä voi aiheuttaa hyvinvoinnin heikkenemistä (Kivimäki ym., 2000; Kivimäki ym., 2001; Sverke ym., 2002; De Witte, 2005) koettu terveys heiketä nopeammin (Kivimäki ym., 2000) stressin kokeminen lisääntyä (Ferrie ym., 2008) sairauspoissaolot lisääntyä (Vahtera, Kivimaki & Pentti, 1997; Vahtera ym., 2004) riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin kaksinkertaistuu (Vahtera ym., 2004) mielenterveysongelmat (mitattuna psyykelääkkeiden lääkemääräyksinä) lisääntyä (Kivimäki ym., 2007)

vaikutuksia on muutostyypistä Toiminnan supistamisen vaikutuksena voi työtekijöiden mm. kokemus työn epävarmuudesta lisääntyä stressin kokeminen lisääntyä mielenterveysongelmat lisääntyä Toiminnan laajentamisen vaikutuksena voi työntekijöiden mm. kokemus työn epävarmuudesta lisääntyä (Pahkin & Hakanen 2014) stressin kokeminen lisääntyä (Scheck ym., 2000; Haruyama ym., 2008) mielenterveysongelmat lisääntyä (Väänänen ym. 2011) Työterveyslaitos Krista Pahkin www.ttl.fi

riippumatta! Irtisanomisia sisältyi muutosprosessiin stressin kokeminen lisääntyi työtyytyväisyys väheni työn varmuus heikkeni Irtisanomisia ei sisältynyt muutosprosessiin stressin kokeminen lisääntyi työtyytyväisyys väheni työn varmuus heikkeni Työterveyslaitos Krista Pahkin www.ttl.fi (Pahkin ym. 2013)

Muutosten konkreettinen vaikutus työhön ja Enemmän Työtehtävät muuttuneet (useita muutoksia työhön) stressiä uupumusta Heikompi työtyytyväisyys (PSYRES: Wiezer ym., 2011)

muutoskokemus ovat keskeisiä tekijöitä! Lisääntynyt/Enemmän stressiä uupumusta aikomuksia vaihtaa työpaikkaa riski mielenterveysongelmiin Parempi/Enemmän työtyytyväisyys innovatiivisuutta sitoutumista työkyky suoriutuminen työn ilo (PSYRES: Wiezer ym. 2011, Väänänen ym. 2011, Pahkin ym. 2014a)

Tottuuko muutokseen? pitkittynyt muutos: (organisaatiomuutoksia kahtena peräkkäisenä vuonna): pitkittyneen muutoksen kokeneilla oli uuden muutoksen seurauksena enemmän uupumisasteista väsymystä matalampi työtyytyväisyys vähemmän "työlle omistautumista" enemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka eivät olleet kokeneet organisaatiomuutoksia (PSYRES: Wiezer ym. 2011) toistuva muutos: (kolmen vuoden aikana useampia samankaltainen muutos) työn epävarmuus kasvaa stressin kokeminen lisääntyy työn imu heikkenee yksittäinen muutos ei näkynyt em. tekijöissä (Pahkin ym. 2015)

Muutoksen pyörteissä selviää parhaiten, kun Oma tunne-elämä on tasapainossa ja luottaa omaa selviytymiseen On varma omasta osaamisestaan työssä ja sitä kautta tietoinen, että selviää muuttuvistakin työtehtävistä Kehittää omaa osaamistaan ja ylläpitää ammattitaitoaan jatkuvasti Tukena on hyvä työyhteisö ja johtaminen (PSYRES: Wiezer ym. 2011, Pahkin 2015)

Muutos vaikuttaa aina työpaikan toimintaan! Muutos näkyy esimerkiksi uusina ja/tai muuttuneina työtehtävinä (omien tai muiden) työtovereina (työpaikan sisällä tai yhteistyöverkostoissa) esimiehinä ja johtajina työprosesseina (omina tai muiden) toimintatapoina (esim. päätöksentekoprosessissa) työskentely paikkana (esim. paikkakunnan vaihtuminen) jne. Muutosten seurauksena sosiaaliset (työ)verkostot katosivat ja työntekijät kaipasivat entisiä kollegoitaan Työmäärät eivät muutoksen jälkeen jakautuneet tasan: toiset olivat ylityöllistettyjä, toisilla ei juurikaan ollut tekemistä. Muutosten seurauksena työtehtävät erikoistuivat ja työntekijät kokivat olevansa tärkeä resurssi työnantajalle.

Mitä ovat mielekkään muutoksen avaintekijät?

Muutos on aina prosessi, joka etenee vaiheittain Tieto tulevista muutoksista Päätöksenteko Tiedottaminen päätöksistä Päätösten toteuttaminen Kesto: Tietty ajankohta Viikoista kuukausiin Tietty ajankohta Kuukausia (PSYRES: Wiezer ym. 2011)

samoin reaktiot muutokseen! (Pahkin ym. 2014b)

Mielekkään muutosprosessin avaintekijät Viestintä mahdollistaa ymmärtämisen! Viestintä Johtaminen Osallistumismahdollisuudet Tuki Tuki auttaa vastaamaan haasteeseen! Luottamus Osallistuminen johtaa sitoutumiseen! Oikeudenmukaisuus (PSYRES: Wiezer ym. 2011)

Muutoksen toteuttamiseksi kaikilla on roolinsa ja vastuunsa Johto - muutoksen kasvot, päätösten tekijä HR asiantuntijat - toimeenpaneva voima Esimiehet muutoksen ohjaajat Työntekijöiden edustajat työntekijöiden ääni Työntekijät muutokseen osallistujia Muut tahot: Työterveyshuolto, Työ- ja elinkeinotoimistot, eläkelaitokset, kirkko ym. tahot (PSYRES: Wiezer ym. 2011)

Viestintä = Avoin ja rehellinen vuorovaikutus Viestintä mahdollistaa ymmärtämisen! Vastauksia tarvitaan: Miksi organisaatiomuutos tehdään juuri nyt? Mitä tavoitellaan? Mihin pyritään? Mitä voidaan tehdä? mielekkyys ymmärrettävyys hallittavuus Vähentää epävarmuutta ja palauttaa luottamuksen organisaatioon Mitä tämä tarkoittaa minun kannalta? (Pahkin ym. 2014 - Antonosvky 1987 Sense of coherence: salutogeeninen lähestymistapa; - Schweiger & Denisi 1991)

Tuki Tuki auttaa vastaamaan haasteeseen! Tukea tarvitaan muutosuutisten ymmärtämiseksi, tulevaan valmistautumiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi organisaation eri tasoilla. Esimerkiksi: Henkilökohtaiset keskustelut esimiehen, tth:n tai muun luotettavan tahon kanssa (Individual) Työryhmän osaamisen kartoittaminen (Group) Haastaviin keskusteluihin valmentaminen (Leaders) Tiedotustilaisuudet & tiedotteet (Organization) (PSYRES: Wiezer ym. 2011, Pahkin ym. 2014b )

Osallistumismahdollisuudet Osallistuminen johtaa sitoutumiseen! Keskustelu: ajatusten ja tunteiden jakaminen Osaamisen tukeminen & kehittäminen Osallistuminen & vaikuttaminen omaa työtään koskeviin päätöksiin läheisyys kyvykkyys vapaaehtoisuus Psykologisten perustarpeiden tukeminen edistää luontaista motivaatiota ja sisäistämistä Richard Ryan 13.5.2015 (PSYRES: Wiezer ym. 2011 -Ryan: Self-determination theory)

Kuinka organisaation toimintatavat muutoksen aikana vaikuttavat hyvinvointiin? Hyvä/ vahva viestintä/tuki johdolta (1-9) viestintä/tuki esimieheltä (1-3 ja 5-9) osallistumismahdollisuudet (1,2 ja 5-9) luottamus (1-3 ja 5-9) Vähemmän 1) stressiä 2) uupumusta 3) aikomuksia vaihtaa työpaikkaa 4) sairauspoissaoloja Parempi 5) työtyytyväisyys 6) innovatiivisuus 7) sitoutuminen 8) työkyky 9) suoriutuminen (PSYRES: Wiezer et al., 2011)

Organisaation toimivuus ja henkilöstön hyvinvointi Muutoksen vaikutus omaan työhön Muutoskokemus Organisaatiomuutos Viestintä Enemmän itsenäisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia Osallistumismahdollisuudet Tukitoimet Kielteinen kehityspolku Myönteinen kehityspolku Lisääntyneet vaatimukset Lisääntynyt epävarmuus Ristiriidat ja vähentynyt tuki Vähäisempi joustavuus Enemmän tukea Heikompi hyvinvointi 24 Parempi hyvinvointi

Muutoksen toteuttamistapa on tärkeää, koska työntekijöiden hyvinvointi on edellytys toimintakykyiselle organisaatiolle muutosten jälkeen haasteena on varmistaa, että organisaatiomuutoksen jälkeen työntekijät ovat motivoituneita työskentelemään ja voivat hyvin huomiota on kiinnitettävä tapaan toteuttaa muutos, jotta saavutetaan tavoite - toimiva organisaatio

Lopuksi: Ajatuksia uudistumiskykyisyydestä Terve ja joustava organisaatio (Healthy and Resilient Organization) kehittää suunnitellusti, systemaattisesti ja proaktiivisesti työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation taloudellista tilannetta. Voimavarat kohdistetaan työskentelyympäristön kehittämiseen. (Salanova ym. 2012) Uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri saadaan aikaiseksi kehittämällä osaamista, luottamusta ja yhteistyötä, työhyvinvointia ja terveyttä, sekä innovointia ja tuottavuutta (Työelämä2020 hanke) Innostavissa työpaikoissa a) epäonnistuminen ei ole ainoastaan hyväksyttävää, vaan jopa suotavaa, b) niissä vallitsee ystävällisyyden ja vastavuoroisuuden ilmapiiri ja c) että jokainen ottaa omasta tahdostaan vastuuta yhteisestä ilmapiiristä (Innostuksen Spiraali -hanke) Organisaation kyky selviytyä kriiseistä ja kukoistaa epävarmuudessa perustuu a) johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin, b) muutosvalmiuteen ja c) verkostoihin (http://www.resorgs.org.nz/)

Lisää tietoa: www.ttl.fi/organisaatiomuutos

Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh