Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011
Sisällys Suomi toisena kielenä perusopetuksessa 1 1. Opetuksen järjestäminen 1 2. Opetuksen tavoitteet 1 3. Oppimisen vaiheet 2 3.1 Kielen osa-alueet 2 3.2 Keskeiset sisällöt ja suositeltava opetusjärjestys 3 3.2.1 Vaihe A Alkeiskielitaidon vaihe 3 3.2.2 Vaihe B Peruskielitaidon vaihe 4 3.2.3 Vaihe C Edistyneen kielitaidon vaihe 5 3.2.4 Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan 6 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 7 4.1 Yleinen tuki 7 4.2 Tehostettu tuki 7 4.3 Erityinen tuki 8 5. Arviointi 8
Suomi toisena kielenä perusopetuksessa Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, saavat suomi toisena kielenä - oppimäärän (S2) mukaista opetusta. Suomi toisena kielenä opetusta voidaan antaa tarpeen mukaan myös pitkään ulkomailla asuneelle oppilaalle. Tämä opetussuunnitelma on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä opetusta. 1. Opetuksen järjestäminen S2-opetus toteutuu joko omassa suomi toisena kielenä -ryhmässä tai eriytettynä suomi äidinkielenä -oppitunneilla tai molempia tapoja yhdistäen. Myös luokan- ja aineenopettajat opettavat suomea toisena kielenä ja arvioivat oppilaan taitoa siinä. Lukujärjestyksellisesti suomi toisena kielenä -tunnit sijoitetaan samaan aikaan kuin äidinkieli ja kirjallisuus - oppitunnit. Suomea opitaan myös muiden oppiaineiden tunneilla eli luokan- ja aineenopettajien on varmistettava, että oppilas ymmärtää pääsisällön. Suomi toisena kielenä -ryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon oppilaan suomen kielen taito, mutta myös oppilaan ikä sekä koulu- ja kokemustausta. Ryhmäkoko ei saa ylittää 10 oppijan rajaa. S2 opettaja on asiantuntija ryhmää muodostettaessa. Opetuksen tulee olla systemaattista ja jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Tällä järjestelyllä taataan oppilaalle mahdollisuus suomi toisena kielenä -oppimäärään jatkoopinnoissa. S2 oppilaalla on esimerkiksi mahdollisuus kirjoittaa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä -koe suomi äidinkielenä -kokeen sijaan. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomi äidinkielenä -oppimäärää vain, jos hänen suomen kielen taitonsa on kaikilla kielen osa-alueilla lähes tai täysin suomea äidinkielenään käyttävän tasolla. Tämä on osoitettava arviointimenetelmillä, jotka on laadittu ikätasoa vastaaviksi. Siirtoprosessissa on huomioitava myös edistyminen muissa oppiaineissa. Asiasta keskustellaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajien kanssa. Rehtori tekee s2 asiantuntijan kirjallisen arvion perusteella hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtymisestä suomi äidinkielenä oppimäärän mukaiseen opetukseen. Päätöksestä tehdään merkintä oppilaskorttiin. 2. Opetuksen tavoitteet Opetuksen päätavoite on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Näin hänellä on suomea äidinkielenään puhuvan kanssa samat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppilaan oman äidinkielen taito on pohjana suomen kielen oppimiselle. Tukemalla oman äidinkielen opetusta oppilaalle annetaan mahdollisuus kasvaa kaksikielisenä ja kulttuurisena. Suomea toisena kielenä opettavan tulee ottaa selvää oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin pääpiirteistä.
Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat: - oppilaan ikä - oppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taito - oppilaan koulutausta ennen Suomeen tuloa - oppilaan kokemusmaailma - oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin etäisyys suomen kieleen ja kulttuuriin 3. Oppimisen vaiheet Suomi toisena kielenä ei etene luokka-asteittain, vaan vaiheittain. Vaiheet perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikosta, joka sisältyy Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (opetussuunnitelman liite). Oppimisen vaiheita on kolme: 1. Alkeiskielitaito (noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisesta) 2. Peruskielitaito (noin 3-5 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä opetuksen aloittamisesta 3. Edistynyt kielitaito (noin viidestä vuodesta eteenpäin) 3.1 Kielen osa-alueet Koko opetuksen ajan seurataan oppilaan kielen kehittymistä kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat: - kuullun ymmärtäminen - puhuminen ääntäminen - luetun ymmärtäminen - kirjoittaminen ja näihin olennaisesti liittyvät - sanavarasto - kielen rakenteet ja kielentuntemus Yksilöllisistä tekijöistä riippuen oppimisvaiheiden kestot ovat viitteellisiä. Jokaisen oppilaan edistyminen on arvioitava säännöllisesti. Kaikkia s2 -oppimäärän sisällön osaalueita on opetettava tasapuolisesti. 3.2 Keskeiset sisällöt ja suositeltava opetusjärjestys
Oppimäärän luonteen ja oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi opetusta ei ole sidottu vuosiluokkiin. Opettaja ottaa huomioon oppilaan iän sekä koulu- ja kulttuuritaustan. Kesken perusopetuksen maahan tulleille tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Opettaja voi käyttää soveltuvin osin myös suomi äidinkielenä oppimäärän sisältöjä. Opetuksessa käytetään spiraalimaisuutta, jolloin jo opittua kerrataan, syvennetään ja laajennetaan vuosittain ikä- ja taitotaso huomioiden. Suomea äidinkielenään käyttävä hallitsee kouluun tullessaan mm. suomen perussanavaraston, kielen rakenteet ja ääntämisen. Hänellä on myös suomalainen kokemuspohja, jolle hän perustaa oppimisensa. Näin ei maahanmuuttajataustaisella oppijalla yleensä ole, vaikka hän olisikin syntynyt Suomessa. Häneltä ei siis voi odottaa näiden taitojen hallitsemista. Kielen perusta on rakennettava ennen soveltamista. Oppilaalle tärkeintä on sana- ja käsitevaraston laajuus. Tekstityypistä riippuen on sanoista ymmärrettävä jopa 80-90%, jotta tekstin sisältö avautuu. Opetuksessa on kiinnitettävä huomiota sana- ja käsitevaraston laajentamiseen ja syventämiseen. Sanat opetellaan käyttöyhteydessään, ei yksittäisinä. Suositeltava opetusjärjestys on opettajalle tarkoitettu apuväline. Opetusjärjestysluetteloihin liittyvät taitotasotaulukot perustuvat yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. (Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä.) 3.2.1 Vaihe A Alkeiskielitaidon vaihe Opetusjärjestys äänteet, vokaalisointu, tavutus perussanastoa oppilaan jokapäiväiseen elämään liittyvistä aihepiireistä nominityypit: yksikkö ja monikko yhdyssanat arkielämän fraasit ja lyhyet suulliset dialogit: kysyminen ja vastaaminen kertominen itsestä ja lähipiiristä puhekielisyyksiä: hän-se, he-ne, me mennään, mä meen sanaluokkia: substantiivit, verbit, adjektiivit, persoonapronominit, demonstratiivipronominit myönteiset ja kielteiset verbien persoonamuodot aikamuotoihin tutustuminen: preesens ja imperfekti verbien käskyt ja kiellot adjektiivien perusmuodot numeraalit : perus- ja järjestysluvut yleisimmät partikkelit sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat astevaihtelu: kukka : kukan pienimuotoiset tekstit, lyhyet kuullun ja luetun ymmärtämisen harjoitukset sekä kirjoittaminen
peruslauseet: iso alkukirjain ja lauseen päättövälimerkit kysymykset: ko/kö- liitteillä ja kysymyssanoilla lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti, objekti suomalaisiin juhlapäiviin ja tapoihin tutustuminen lorut, runot, laulut, tarinat tutustuminen kirjastoon, tiedonhaku sanakirjan käyttö Alkeiskielitaito Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. 3.2.2 Vaihe B Peruskielitaidon vaihe Opetusjärjestys synonyymit, vastakohdat, homonyymit, sanojen johtaminen lause, yhdyslause, päälause, sivulause oikeinkirjoitus, välimerkit objekti tarkemmin: nominatiiviobjekti, genetiiviobjekti, partitiiviobjekti aikamuodot; perfekti ja pluskvamperfekti verbityypit aktiivi ja passiivi 3. Infinitiivi: istumaan, syömään sijamuotojen täydennystä adjektiivien vertailumuodot ja niiden taivutus sanojen johtaminen eri oppiaineiden sanastoa: peruskäsitteitä, erikoissanaston selkokielistämistä helppolukuinen kaunokirjallisuus kuullun ja luetun ymmärtämistä eri oppiaineiden aihepiireistä, pääasioiden ja
tukisanojen etsiminen, ennakointi, päättely selkotekstiset mediatekstit, paikallisiin lehtiin tutustuminen, kuvanlukutaidon alkeet, mainokset viestintävälineet: tv, radio, lehdet, internet (tiedonhaku) tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen suullisesti ja kirjallisesti sanojen tyylieroja: kasvot / naama rektiot: tietty sana vaatii seurassaan olevalta sanalta tietyn sijamuodon (rakastan sinua, pidän sinusta) oppilaiden kotimaiden kulttuurien erityispiirteiden vertailua sanaluokkia: muut pronominit, partikkeleiden täydennystä koevastausten laatiminen ja suulliset esitykset asiatekstien lukeminen ja kirjoittaminen syvällisemmin ja laajemmin suomalaisia juhlia ja tapoja puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esim. kiertoilmauksella Peruskielitaito. Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TVja radio-ohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. 3.2.3 Vaihe C Edistyneen kielitaidon vaihe Opetusjärjestys
sijamuotojen käytön tarkentaminen lauseen jäsentäminen modukset lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot aineistopohjainen teksti hakemus tekstinkäsittely tietokoneella: tekninen sanasto, prosessikirjoittaminen; omien virheiden huomaaminen ja korjaaminen sidoksisuus luova kirjoittaminen äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia luokkatasoa vastaavia tekstejä tekstilajien päätyypit ikäkaudelle sopivia mediatekstejä sekä elokuva ja teatteri kirjallisuuden lajit Kalevala suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan, muita merkkihenkilöitä novellianalyysi kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely puheen pitäminen puhutun kielen vaihtelu: mm. murteita, slangia suomi maailman kielten joukossa suomen kielen ja oman äidinkielen vertailua Edistynyt kielitaito Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TVohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahde-erot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. 3.2.4 Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan
henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja kehitystarpeet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Maahanmuuttajaoppilaan kohdalla on kiinnitettävä huomiota siihen, että hänellä on kaikissa oppiaineissa oikeus samaan tukeen kuin muillakin oppijoilla. Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan kolmiportaisen (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki) mallin mukaisesti. Luokanopettaja ja aineenopettaja voivat antaa oppilaalle yleistä tukea ja tarvittaessa tehostettua tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Kaikilla tuen tasoilla oppilasta voidaan tukea monin eri tavoin. Oppilaalle annettava tuki suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisesti koulun, alueiden ja kunnan / kaupungin olemassa olevat opetuksen järjestämisen mahdollisuudet huomioiden. Tuki voi muodostua pedagogisesta tuesta, erityisopetuksesta, oppilashuoltopalveluista, tulkitsemis- tai avustajapalveluista ja erilaisista apuvälineistä. 4.1 Yleinen tuki Oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan ensisijaisesti yleisen tuen avulla. Yleisen tuen tarpeesta vastaa luokilla 1-6 luokanopettaja ja luokilla 7-9 kunkin aineen opettaja yhteistyössä luokanvalvojan kanssa. Yleisen tuen muotoja ovat esim. eriyttäminen, opettajien yhteistyö, tukiopetus, avustajapalvelut, apuvälineet, oppimisympäristön muokkaus, läksyjen tekemisen tukemisen muodot sekä oppimateriaalien suunnittelu, valmistaminen ja monipuolinen käyttö. 4.2 Tehostettu tuki Mikäli luokan- tai aineenopettajalla herää huoli, että yleinen tuki ei riitä oppilaalle, ryhdytään valmistelemaan pedagogisen arvion tekemistä tehostettua tukea varten. Asia käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä. Luokanopettaja / luokanvalvoja laatii pedagogisen arvion yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilaalle annettava tehostettu tuki määritellään tarkemmin oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa ja pitkäjänteisempää. Tehostetussa tuessa voidaan käyttää kaikkia yleisen tuen muotoja sekä lisäksi osa-
aikaista erityisopetusta. Tehostettua tukea ja oppimissuunnitelmaa tarkistetaan tuen tarpeen muuttuessa. 4.3 Erityinen tuki Oppilaalle, jolle muut tukitoimet eivät riitä, annetaan erityistä tukea. Asia käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä.erityistä tukea varten tehdään moniammatillinen pedagoginen selvitys, josta vastaa erityisopettaja. Lopullisen päätöksen tekee opetuspäällikkö. 5. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Arvioidaan sitä, mitä on jo opittu, eikä kiinnitetä huomiota siihen, mitä on vielä oppimatta. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Arvioivan opettajan on muistettava, että oppilaalle, joka opiskelee suomea toisena kielenä (omassa luokassa tai pienryhmässä), suomen kielen arvosana merkitään todistukseen suomi toisena kielenä kohtaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (ks. luku 3) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä Kielenopiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa hyödyntää sitä opiskelussa
Järvenpään kaupunki Liite lukuvuosi- / välitodistukseen koulu Oppilas Luokka Suomi toisena kielenä - Yleisarvosana........................... - Kielen taitotaso (Yleiseurooppalainen viitekehys) Kielen osa-alueet Arvosana: - Kuullun ymmärtäminen......................................... - Puhuminen ja vuorovaikutustaidot................................. - Lukeminen................................................... - Luetun ymmärtäminen.......................................... - Luova kirjoittaminen........................................... - Oikeinkirjoitus................................................. - Kielen rakenteet............................................... Lisätietoja: Järvenpäässä Opettaja Huoltaja Sanallinen arvionti: A erinomainen, B hyvä, C vaihteleva, D tarvitsee paljon harjoitusta Numeroarvosanat: 10 erinomainen, 9 kiitettävä, 8 hyvä, 7 tyydyttävä, 6 kohtalainen, 5 heikko, 4 hylätty