MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli, joka erosi suomen kielestä ajanlaskumme alussa. Viro-sana on peräisin maan pohjoisimman maakunnan nimestä Virumaa. Viron puhujia maailmassa on noin 1, 5 miljoona. Virossa on suuria murre-eroja. Kielessä on kaksi päämurretta luvulta 1800-luvulle oli jopa kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton kielet. Oikeinkirjoitus ja muoto- oppi yhtenäistyivät noin vuonna Kielen pääpiirteet ovat seuraavat: 26 foneemia, joista 9 vokaalia ja 17 konsonanttia oikeinkirjoitus muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta äänteenmukaista, eli useimmilla äänteillä on säännöllinen vastineensa kirjaimistossa pääpaino ensi tavulla, mutta lainasanoissa on hyvin usein jälkitavu pääpainollinen diftongeja 36. Vokaalisointu puuttuu vokaali- ja konsonanttiaineksessa voidaan erottaa 3 fonologista kestoa, lyhyt, keskipitkä ja ylipitkä. mutkikas sanojen rakenne johtuu monipuolisesta astevaihtelusta sijamuotoja on 14; perusperiaatteena on päätteiden liittäminen sanavartaloihin. Sijapäätteet ovat yksikössä ja monikossa. Nominatiivit ja adjektiivit taipuvat samanlaisesti ei omistusliitteitä, omistaja ilmaistaan persoonapronominin genetiivillä ei kieliopillisia sukuja ei artikkeleita kieltosana EI on taipumaton verbien modukset, aikamuodot passiivi ja aktiivi, infinitiivit ja partisiipit tunnusomaista on johdinten sekä liitepartikkeleiden käyttö 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 1

2 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on viro, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät viron kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä viron kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot ilmaisee suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan harjoittelee lausumista ja ääntää korrektisti kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee tarkasti ja päättelevästi kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa muodostaa tavuja ja sanoja 2

3 tunnistaa sanoja edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja siirtyy vähittäinen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen käsittelee painettuja ja sähköisiä tekstejä yhdessä keskustellen tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma- aika ja paikka sekä juoni tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja viron kieliä tutustuu alustavasti kielen rakenteisiin Kulttuurintuntemus omaksuu Viron juhlaperinteitä oppii perustietoa Virosta Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. 3

4 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo ja selostaa, esittää omia mielipiteitä, tekee kysymyksiä ja opettelee aktiivista kuuntelemista harjoittelee keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia vironkielisiä kirjoja sekä jakaa oman lukukokemuksensa syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiä (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä Kulttuurintuntemus syventää viron kansanperinne- ja kulttuuritietoa tutustuu virolaisiin traditioihin käyttää erilaisia vironkielisiä tietokirjoja hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista 4

5 Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot esittää omia näkemyksiä ja puolustaa niitä antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa lukee valinnan mukaan virolaisklassikoiden teoksia jakaa lukukokemusta tutustuu viron keskeisiin tekstilajeihin ja Viron kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston vironkielisen tarjontaa vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja 5

6 tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen vakiinnuttaa tekstintekoprosessia harjoittelee pääasioita viron äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta tutustuu viron kielen keskeisimpiin ominaispiirteisiin ja pystyy vertailemaan viron kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu viron kielen kehittymisen vaiheisiin saa käsityksen viron kielen tilanteesta ja käsityksen äidinkielen merkityksestä ihmiselle Kulttuurituntemus tutustuu muutamaan virolaiseen klassikkoon ja niiden teoksiin syventää viron kansanperinnetietoa katsoo virolaisia dokumentti- ja elokuvia, erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen 4.4. Erityinen kielitaitovaihe C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 6

7 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. osa erottaa oman äidinkielensä toisista kielistä 7

8 Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. tiedä kielen perussääntöjä ja osaa käyttää niitä omissa tuotannoissa Kulttuurintuntemus tietää keskeiset vironkieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 8

9 5.4. Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista 9

10 osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 10