E i j L e h t i n i e m i M e r v i Wä r e S L I N E N P I N E N H R J O I T U S V I H K O SLINEN KIRJSTO Hrjoitusvihkon Eij Lehtiniemi OPETTJN OHJEET Erityisopetus
HRJOITUSVIHKON SISÄLTÖ Vlmiushrjoitukset s. 8 Kirjinten hrjoittelujksot: IUS, NEOL, MRÄ, TJY, PKV j HÖD s. 964 Jksoihin sisältyy: Yksi sivu visuomotorisi hrjoituksi (kuv ). ukem kustkin jkson kirjimest (kuvt j b). Opittujen kirjinten kertmisen j sntsoisen kirjoittmisen sivu (kuv ). ius Kolmitvuisten snojen kirjoitushrjoitukset s. 6566 Lusetsoiset hrjoitukset s. 687 Pienkkoshrjoitusvihkoss suurkkosten j suurkkosvihkoss pienkkosten piirtämishrjoitukset s. 776 Molempien kirjintyyppien (suur j pienkkosten) kirjoitushrjoitukset s. 7779 Viersperäisten kirjinten hrjoittelusivut s. 808 Lisährjoitteluviivstot s. 888 i u s 9 HRJOITUSVIHKON ERILISEN OPPIJN KIRJOITTMN OPPIMIST TUKEVT PIIRTEET Kuv. Esimerkki visuomotoriikkn liittyvästä sivust pienkkosvihkoss. Tvut j snt vikeutuvt steittin smll tvll kuin erityisopetukseen mukutetuss Slisess pisess. Lukutito ei ole hrjoituskirjn käytön edellytys lukuun ottmtt joitkin lusetsoisi kirjoitustehtäviä. Kirjimet kirjoitetn sekä tvuiss että snoiss luksi ruutuihin, jolloin oppils näkee kirjoitettvien kirjinten lukumäärän. Kirjinmuotojen oppiminen edellyttää monien liikertojen oppimist, missä monelle oppillle riittää hsteit. Tämän vuoksi oppiln ei luksi edellytetä hhmottvn, miten kirjin sijoittuu viivstolle, joss on sekä ylä että lpuviivt. Kirjinhrjoitteluss on siten ensin vin perusviivsto. N NUO LI NI NEN S PS NORSU ETSI SMT TVUT. YMPYRÖI. NL LE NNNNN N N N N NII N N N NI KULJE REITIT. KIRJOIT KIRJIMET JÄRJESTYKSESSÄ. I UU NI N N TI NI N N N N N M RI TEN NI 0 N E O L N E O L Kuv. Esimerkki kirjinten hrjoitteluukemst suurkkosvihkoss.
n Onko snn luss n? Kyllä. Ei. nuoli ninen sps norsu nnnnn nlle nnnnnn n n n n 0 n e o l Etsi sm tvu. Ympyröi. n n Kulje reitit. Kirjoit kirjimet järjestyksessä. i n nii n n n ni n e o l n uu n ni n tini mri tenni Kuv b. Esimerkki kirjinten hrjoitteluukemst pienkkosvihkoss. Hrjoitusvihko suurkkosin Suurkkosversioss on kikki kirjimi hrjoiteltess perusviivsto ilmn ylä j lpuviivoj (kuv ). Vin vihkon loppuosss, joss hrjoitelln pienkkosten piirtämistä, viivstot ovt ylä j lpuviivoineen. Hrjoitusvihko pienkkosin Pienkkosversioss on vin perusviivsto ensimmäisessä kolmess kirjinjksoss (IUS, NEOL j MRÄ) (kuv b). Poikkeuksen tästä on NEOL jkson l kirjin, jonk piirtäminen edellyttää yläpuviivn käyttöä. Kolmen viimeisen kirjinjkson (TJY, PKV j HÖD) kirjimet kirjoitetn viivstoille, joiss on myös ylä j lpuviivt (kuv 4). Tehtävät on ldittu siten, että oppils selviää kirjoitustehtävistä yhdellä kirjintyypillä (pienkkosin) myös lusetsoll. Kosk luseet lkvt suurkkosin, opetelln tässä viheess pienkkosvihkoss suurkkosist vin Skirjin, jok on smnnäköinen molemmiss kirjintyypeissä. (s. 67). Kikki hrjoitusvihkon luseet lkvt Skirjimell, j tämän yhden suurkkosen opettelun jälkeen luseet voidn kirjoitt oikein isoll lkukirjimell loitten. E O L KIRJOIT SNT MLLIN MUKN. UU NI ES SU 8 N E O L t Onko snn luss t? Kyllä. Ei. tskulmppu tähdet luu tuoli Kuv. Esimerkki kirjinten kertmisen j sntsoisen kirjoittmisen sivust suurkkosvihkoss. tyyny t t t t t t t t t t Rkenn tvuist sn. Yhdistä tvut snn. Etsi sm sn. i t tu li t lo tlo it tuli tssu tossu mtto tussi t t t 40 t j y mtto 4 Kirjoit snoj. mtto tussi tussi t j y tssu tossu 4 Kuv 4. Esimerkkiukem kirjinten hrjoitteluukemst pienkkosvihkoss.
VLMIUSHRJOITUKSET (Hrjoitusvihkon sivut 8) Tehtävät liittyvät mm. perusmuotojen, nimeämisen j lukusuunnn (vsemmlt oikelle) hrjoitteluun. Kuvsrjoihin liittyvissä tehtävissä käsitteitä nimetään järjestyksessä vsemmlt oikelle j ylhäältä ls. On tärkeää, että kuv osoitetn smll, kun sn nimetään. Näin oppils hrjoittelee lukusuunt vsemmlt oikelle smn tpn kuin myöhemmin lukiessn/kirjoittessn snoj. Vlmiushrjoitusten yhteydessä on viitttu myös erityisopetuksen Slisen pisen opettjn oppn sivuihin, joilt löytyy trvittess lisährjoituksi. Hrjoitusvihkon sivu Nimetään kuvt lukusuunnss vsemmlt oikelle. Pohditn, mitkä sit voisivt oll repuss. Keksitään lisää sioit, jotk voisivt/eivät voisi oll repuss. Opetelln käsitteet: ylimmäinen rivi/limminen rivi/keskimmäinen rivi/rivin lku j loppu. Esim. Mikä kuv on ylimmäisen rivin luss? Pohditn pikkn liittyviä käsitteitä. Esim. Mikä kuv on limmisen rivin ensimmäisenä/viimeisenä? Mikä kuv on vimen lpuolell? Leikkejä kuvsrjojen vull hrjoitteluun: Opettj snoo yläriviltä khden kuvn nimet. Oppils pitää hetken mielessään, mitä opettj snoi. Merkin stun oppils merkk kuulemns snt yläriville npeill ti muill merkeillä. Opettj lukee kuvi riveittäin, mutt jättää jonkin/jotkut snomtt. Oppils muist, mikä jäi snomtt. Merkin stun hän merkk snomtt jääneet kuvt. Opettj snoo jonkin snn. Oppils kertoo, mikä sn oli ennen/jälkeen opettjn snomn snn. Opettj pyytää oppilst etsimään tietyn kuvn: Oppils etsii pyydetyn kuvn sivult j kertoo, millä rivillä se on. Opettj kuvilee jotkin sivult/tietyltä riviltä etsittävää kuv, mutt ei kerro suorn, mikä kuv on kysymyksessä. Esim. Tämä voi oll työpöydällä. Sitä trvitn lukiess. Se vlisee. Opettj snoo snn lkutvun. Oppils kertoo, mitä sn opettj trkoitt. Opettj snoo snn tvuittin siten, että hän pitää pitkähkön tuon jokisen tvun välissä. Oppils hhmott kuulemns perusteell snn. Opettj snoo jonkin sivull olevn snn äänettömästi. Oppilt päättelevät suun liikkeistä, mikä sn on kysymyksessä. Mitä repuss voisi oll? Merkitse rsti X. Kuv 5. Hrjoitusvihkon sivu. Värit tutuiksi: väritetään kuvt opettjn ntmien ohjeiden mukisesti. Slisen pisen opettjn ops s. 60 Hrjoitusvihkon sivu Kulje Sisun reitti. Kerro, mitä näit. Nimetään, mitä reitin vrrell on. Mitä Sisu voisi kerätä koriins mtkn vrrelt? Kuljetn reitti. Kuljetn Sisun reitti Smun luokse useit kertoj sormell/lyijykynällä/värikynillä piirtäen ti pelkästään ktseell seurten. Kuljetn sm reitti hitsti/nopesti/nopeutt vihdellen/välillä pysähtyen. Esimerkiksi Sisu kulkee reitin nopesti liikennemerkin luokse, missä se pysähtyi j sen jälkeen se kulkee hitsti loppumtkn. Tehtävään voidn yhdistää myös reitin kulkeminen musiikin mukn iloisesti rullvi silmukoit tehden. Hrjoitelln pikkoihin liittyviä käsitteitä. Missä linnut lentävät? (puun yläpuolell) Missä lintu istuu? (kiven päällä) Missä jänis on? (puun tkn, ituksen sisäpuolell) Mitkä eläimet ovt ituksen ulkopuolell? Mitä ksv tlon vieressä? Missä trktori on? (tlon edessä) Mitä ksv puun lpuolell? Mitkä eläimet ovt smll puolell tietä? 4 Kuv 6. Hrjoitusvihkon sivu.
Kuljetn Sisun knss Smun luokse npill liikkuen, ei merkittyä reittiä pitkin. Esim. Sisu kulkee tlon luokse j sieltä suorn Smun luokse. Sisu kulkee liikennemerkin kutt Smun luokse. Slisen pisen opettjn ops s. 64 Mikä ei kuulu joukkoon? Merkitse rsti. Hrjoitusvihkon sivu 4 Nimetään kuvt jokisess tehtävässä lukusuunnn mukisesti vsemmlt oikelle. Pohditn, mikä tehtävän kuv ei kuulu joukkoon j miksi ei. Keksitään lisää sioit, jotk voisivt/eivät voisi kuulu joukkoon. Värit tutuiksi: väritetään kuvt opettjn ntmien ohjeiden mukisesti. Ks. myös hrjoitusvihkon sivuun liittyvät hrjoitukset. Slisen pisen opettjn ops s. 67 4 Kuv 7. Hrjoitusvihkon sivu 4. Hrjoitusvihkon sivu 5 Etsi smnlinen. Ympyröi. TEHTÄVÄ Oppillle on tärkeää mllitt, miten tehtävä suoritetn järjestyksessä vsemmlt oikelle j ylhäältä ls. Näin hän oppii, että knntt in verrt järjestyksessä eikä hrhill rivillä j toivo, että silmä osuu smnliseen. On myös tärkeää opett huommn, mitkä sit ovt pysyvästi kuvst toiseen smt. Etsitään kuvriveittäin smnlinen muki/kynä/ilme j keskustelln, millä tvll kuvt ovt erilisi/smnlisi mllikuvn verrttun. Esim. Millä tvll ensimmäinen muki kuvrivissä ero mllimukist? (Mukin yläosst puuttuu yksi kuvio.) Kynätehtävä: hrjoitelln käsitteitä pksu/ohut, pitkä/lyhyt. Sisun eriliset ilmeet: mtkitn erilisi ilmeitä ennen tehtävän tekemistä. Piirrä smnliseksi. TEHTÄVÄ Piirretään smnliset mukit j ilmeet. Slisen pisen opettjn ops s.7 5 Kuv 8. Hrjoitusvihkon sivu 5. Hrjoitusvihkon sivu 6 Etsi smnliset. Merkitse rstit. TEHTÄVÄ Pohditn, mistä tunnist ympyrän j nelikulmion. Tunnistetn smnliset ympyrät j nelikulmiot. Huomtn, että yhtäläisyys perustuu sekä kokoon että väriin. TEHTÄVÄT J Vhvistetn ympyrät j nelikulmiot. Väritetään ne opettjn ohjeen mukn. Slisen pisen opettjn ops s. 74 ympyrä nelikulmio Vhvist ympyrät. Vhvist nelikulmiot. 6 Kuv 9. Hrjoitusvihkon sivu 6. 5
Hrjoitusvihkon sivu 7 TEHTÄVÄ Nimetään eläinten reiteillä olevt kuviot ääneen, mikä voi utt kuvioiden järjestyksen muistmisess. Tutkitn kenellä on reittien kuviot smss järjestyksessä (lukusuunthrjoitus) j yhdistetään reitti oiken henkilöön. Kenellä ei ole reittien mukisi kuvioit? TEHTÄVÄ Tehdään kuten sivun ensimmäinen tehtävä. Jos oppilll on vikeus hhmott ti muist kuvioiden järjestys, ohj häntä piirtämään jokinen reitin vrrell olev kuvio lppuun yksi kerrlln siten, että reitillä olev kuvio merkitään sovitull tvll ennen sen piirtämistä ruutuun. Huom, että sm hrjoitustyyppi toistuu kirjoitustehtävissä sivult lken. Kulje reitit. Piirrä reittien kuviot järjestyksessä ruutuihin. 7 Kuv 0. Hrjoitusvihkon sivu 7. Hrjoitusvihkon sivu 8 TEHTÄVÄ Pohditn, mistä kolmion tunnist. Tunnistetn smnliset kolmiot. Huomtn, että yhtäläisyys perustuu sekä kokoon että väriin. Etsi smnliset. Merkitse rstit. kolmio Vhvist kolmiot. TEHTÄVÄ Vhvistetn kolmiot j väritetään ne. TEHTÄVÄ Nimetään ltikoiss olevt kuvt vsemmlt oikell j tutkitn, mitkä ltikot ovt keskenään smnliset. Ympyröidään kirjimet. Hrjoitelln käsitteitä: ensimmäinen/viimeinen/keskimmäinen/välissä. Esim. Missä ltikoss muki on kolmion j kirjimen välissä? Etsi smnliset. Yhdistä. Mitkä ovt kirjimi? Ympyröi. m m m m m m 8 Kuv. Hrjoitusvihkon sivu 8. KIRJINJKSOT Kirjinjkson loitussivu NEOL Jokinen kirjinjkso lk sivull, joss on visuomotoriikk kehittäviä hrjoituksi. Ne suuntvt tulevien kirjinmuotojen hrjoitteluun, j monet niistä ovt melko hsteellisi oppilille. (Kuv ) Huom myös Slisen pisen Opettjn oppss kirjinjksojen luss, esim. IUS jksoss sivuill 78 j 79, olevt hienomotorist sujuvuutt kehittävät hrjoitukset. Niissä hrjoitukset tehdään ljoin liikertoin j niitä voi tehdä ennen hrjoitusvihkon käyttöä. Kuv. Esimerkkisivu visuomotoriikkn liittyvästä N E O L 9 sivust suurkkosvihkoss. 6
Kirjinukem Kirjinukemn vsen puoli (kuvt j b) Jokiseen kirjimeen liittyy yksi ukem, jonk vsen puoli on kikiss kirjimiss smntyyppinen. Mllikirjimen vull oppils näkee, miten kirjin sijoittuu (pienkkosiss) viivstolle. Nuoli ohj, mistä j mihin suuntn kirjint lähdetään piirtämään. Kuv j sn ohjvt löytämään opeteltvn äänteen. Ruutuun piirretään ti kirjoitetn opittvll kirjimell lkvi snoj ti hrjoitelln opetettv kirjinmuoto. 4 Kirjinmuotoj hrjoitelln viivstolle sekä vhvistmll kirjimi että piirtämällä kirjimet loituspisteiden osoittmiin kohtiin. 5 Pikku Kone ohj rvioimn om työtä. Oppils piirtää koneelle suun, jonk sento kertoo, miten tyytyväinen hän on työhönsä. 4 rrerkku 5 0 i u s Onko snn luss? Kyllä. Ei. urinko muki pin it Etsi sm tvu. Ympyröi. Kulje reitit. Kirjoit kirjimet järjestyksessä. Kuv. kirjimen hrjoitteluukem pienkkosvihkoss. i u s si vin Kirjinukemn oike puoli: uusin esiintyvät tehtävätyypit jksoittin ukemn oikenpuoleisen sivun tehtävätyypit ovt vähintään yhden jkson jn täysin smnliset, jott koko jn ei kuluisi energi uusien tehtävätyyppien opettelemiseen. Esimerkiksi jksot IUS j NEOL sekä PKV j HÖD ovt keskenään tehtävätyypeiltään identtiset. IUS j NEOL (kuvt j b) 6 TEHTÄVÄ (s. lken) Tämä tehtävätyyppi on kikill khdellkymmenellä kirjinukemll. Tehtävää voidn käsitellä esimerkiksi seurvll tvll. Opettj piirtää kuvt tululle, kuvt nimetään j tehdään hvintoj, millä äänteellä sn lk/onko snss ko. äänne. Tämän jälkeen oppilt tekevät tehtävän vihkostn. He peittävät kirjoitetun snn j yrittävät ilmn kirjoitettu muoto rt kist, kuuluuko ukemll hrjoiteltv äänne snn luss. Lopuksi he voivt itse trkist rtkisut snn kirjoitetun muodon vull, joss lkuäännettä/hrjoiteltv äännettä vstv kirjin on pinettu värillä. Huom, että tehtävää on helpotettu siten, että in, kun opetelln uusi äännekirjinvstvuus, ovt kyseisellä äänteellä lkmttomt snt lkuäänteeltään ennestään tuttuj. Näin myös jo opitut äänteet kertntuvt. Jos opeteltv äänne esiintyy kielessämme myös snn lopuss, on joukoss myös tällinen sn. Snn loppuäännettä voidn hrjoitell kuulemn, jos oppiln tidot sen mhdollistvt. 7 TEHTÄVÄ (s. lken) Tehtävässä etsitään smnliset tvut, jotk ympyröidään. Tehtävän kikki kirjimet ovt tuttuj. Huom, että sivult 7 lken etsittävien tvujen joukoss on tvuj, joist voi muodost myös snoj. Ne ovt hsteen lukutitoisille j he voivt kirjoitt snt esim. vihkon tkosss oleville viivstoille. R RERK KU 0 I U S 6 ONKO SNN LUSS? KYLLÄ. EI. U RIN KO MU KI PI N I T ETSI SMT TVUT. YMPYRÖI. 7 KULJE REITIT. KIRJOIT KIRJIMET JÄRJESTYKSESSÄ. 8 SI VIN I U S 8 TEHTÄVÄ (s. lken) Oppilt seurvt joko ktseelln ti sormell reittejä, joiden vrrell kirjimet ovt j kirjoittvt kirjimet järjestyksessä snojen lkutvuiksi. Tehtävä edellyttää trkkvuutt j kehittää mm. peräkkäistä tiedonkäsittelyä. Jos oppilll on vikeus hhmott ti muist kirjinten järjestys, ohj häntä piirtämään jokinen reitin vrrell olev kirjin ruutuun yksi kerrlln siten, että reitillä olev kirjin merkitään sovitull tvll ennen sen piirtämistä. Myös kirjimi vstvien äänteiden snominen ääneen utt tehtävän rtkisemisess. Voi oll mhdollist, että joku tätä tehtävää tehdessään oivlt myös, mistä lukemisess on kysymys. luksi reiteillä on korkeintn kksi, myöhemmin kolme ti neljä kirjint. Kuv b. kirjimen hrjoitteluukem suurkkosvihkoss. 7
MRÄ (kuv 4) TEHTÄVÄ (s. lken) Tehtävässä yhdistetään toisiins smt snt trvittess kuvn tuell. Kosk kikki kirjimet j tvutyypit ovt tuttuj, tehtävä on lukutitoisille lukemishrjoitus. TEHTÄVÄ (s. 6 lken) Tehtävässä luetn snt, etsitään snn tvut j kirjoitetn snt kksi kert. Jos oppils ei os luke, hän pystyy rtkisemn tehtävän kuvn j snn tuell. mtto lehti mnsikk muki m u m m li n me Etsi sm sn. Yhdistä. siim liim mono mel mono mel siim liim m r ä Kuv 4. Esimerkkisivu MRÄjksost pienkkosvihkoss. Onko snn luss t? Kyllä. Ei. TJY (kuv 5) tskulmppu tähdet luu tuoli Rkenn tvuist sn. Yhdistä tvut snn. i t tu li t lo tlo it tuli TEHTÄVÄ (s. 4 lken) Hrjoituksess rkennetn tvuist snoj. Jos oppils ei os vielä luke, hän voi rtkist tehtävän vertmll tvuj j snoj Slisen pisen kirjinjkson ti Enon kuntokoulun vstviin sivuihin. TEHTÄVÄ 4 (s. 4 lken) Tehtävässä hrjoitelln snojen kirjoittmist mllin mukn. Huom, että kirjinten määrää ei ole enää osoitettu ruuduin. Etsi sm sn. tssu tossu mtto tussi mtto tussi tssu tossu 4 Kirjoit snoj. mtto tussi t j y 4 Kuv 5. Esimerkkisivu TJYjksost pienkkosvihkoss. 8
PKV (kuv 6) TEHTÄVÄ (sivult 49 lken) Hrjoituksess yhdistetään kuv j sn. Sen jälkeen sn kirjoitetn. Jos oppils ei os vielä luke, hän voi rtkist tehtävän vertmll tvuj j snoj Slisen pisen kirjinjkson ti Enon kuntokoulun vstviin sivuihin. TEHTÄVÄ (sivult 49 lken) Hrjoituksess etsitään snn tvut järjestyksessä j ympyröidään ne. Tvuist voi muodostu muitkin snoj kuin mllisn, mikä on lisätehtävänä lukutitoisille j he voivt myös kirjoitt ne. TEHTÄVÄ 4 (sivult 49 lken) Oppilt voivt kirjoitt sivull olevi ti itse keksimiään snoj viivstolle. Onko snn luss p? Kyllä. Ei. pilvi pullo liv por Yhdistä kuv j sn. Kirjoit sn. lippu pllo nppi puu pllo Etsi snn tvut järjestyksessä. Ympyröi. mopo pull pu mo ro po pul pl l lo 4 Kirjoit snoj. p k v 49 Kuv 6. Esimerkkisivu PKVjksost pienkkosvihkoss. R Ä KIRJOIT SNT MLLIN MUKN. Kirjinjkson kirjinten kertmisen j sntsoisen kirjoittmisen sivut (kuv 7) TEHTÄVÄ Jokinen kirjinjkso päättyy sivuun, joll kerrtn jkson ikn opittuj kirjimi. TEHTÄVÄ Tehtävässä on uuten opittvn sin snojen kirjoittminen mllin mukn. RN NE SOR S 8 M R Ä Kuv 7. Esimerkkisivu suurkkosvihkost. 9
0
OPIKE