Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014
EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen, luoda vuoteen 2030 mennessä Eurooppalainen liikenneverkko, tarkoin kohdistetuilla infrastruktuuri-investoinneilla saada aikaan kasvua, työllisyyttä ja kilpailukyvyn edistämistä, Siirtää yli 300 km:n tavarakuljetukset rautateille tai vesille, valtaosa keskipitkän matkan matkustajaliikenteestä rautateille, lentoasemat yhdistetään rautatieverkkoon ja merisatamat rautateiden tavaraliikenneverkkoon. 2
Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN- EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne). Kokonaisuuteen liittyy rahoituspäätös (Connecting Europe Facility, CEF) vuosille 2014-2020 eli TEN-T verkoille 26 Mrd. euroa (josta 11 Mrd. euroa koheesiomaille). Päätökset tuli voimaan vuoden 2014 alussa. TEN-T verkko koostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon toteuttamista vauhditetaan liikenneverkkokäytävien avulla. Suomea risteää Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri käytävät. Tausta-ajatus on, että keskimäärin noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon, itse tuki hankkeeseen vaihtelee 10-50 % välillä. Päätös synnyttää vuoteen 2020 mennessä noin 250 Mrd. euron investoinnit ja noin 4 milj. työpaikkaa. Päätös velvoittava ja sisältää tekniset laatustandardit. Suomi sitoutunut laadukkaisiin ja kustannushyödyltään taloudellisiin verkkoihin, ei yli-investointeihin. 3
TEN-T ja CEF päätös sisältää TEN-T koostuu pääosin jo olemassa olevasta infrasta ja käsittää rautatie-, sisäväylä-, maantie-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfran sekä multimodaalisen liikenneinfran. Parlamentin valitsemat koordinaattorit johtavat käytäväsuunnitelmien laatimista. Työ valmistuu joulukuussa 2014 ja se lähetetään jäsenmaihin hyväksyttäväksi. Tukihakemukset tehtävä 2/2015 mennessä. Vain investoimalla saadaan TEN-T tukea. Suomen saanti voi olla nykyisillä kehyksillä noin 40 milj. euroa/v. Edellyttää investointeja yli 300 milj. euroa/v. Tukikelpoisia hankkeita on noin 2 Mrd. euron edestä, vastaavasti Ruotsissa noin 17 Mrd. euron edestä. Viraston laskelmien mukaan TEN-T verkon kehittämiskustannukset voivat olla yli 10 Mrd. euroa. Kehittämiskustannuksia arvioidaan vielä uudestaan. 4
5
Ydinverkkokäytävät Euroopassa ja Suomessa Suomi kuuluu käytäviin Skandinavia-Välimeri Pohjanmeri-Itämeri 6
Etukäteen määritellyt hankkeet Pohjanmeri Itämeri -käytävä (Helsinki Tallinna) o Satamien takamaa- ja satamien väliset yhteydet, multimodaalikeskusten kehittäminen, jäänmurtovalmiudet, merten moottoritiehankkeet Skandinavia Välimeri käytävä; o HaminaKotka Helsinki; satamien takamaayhteydet, raideyhteydet, jäänmurto o Turku/Naantali Tukholma; Satamien takamaa- ja satamien väliset yhteydet, jäänmurto, merten moottoritiehankkeet o Helsinki Turku raideliikenteen parantamistoimet o Helsinki Vainikkala raideliikenteen parantamistoimet o Helsingin lentoaseman raideyhteydet Ennalta identifioidut verkon osat ydinverkkokäytävillä Helsinki Oulu raideliikenteen parannustoimet Ennalta identifioidut verkon osat muissa osissa ydinverkkoa Botnian korridorin osuuden Luleå Oulu raideliikenteen rajanylityksen kehittäminen 7
TEN-T asetuksen haasteet TEN-T asetus ratkaisee volyymiperusteisesti pullonkaulaongelmia, ei alueitten tavoitettavuus/saavutettavuus ongelmia. Voimakas painotus raideliikenteeseen on Suomen kaltaiselle maalle haasteellista. Tekniset vaatimukset ovat kovia, joihin komissio voi antaa poikkeusluvan lähtökohta ydinverkolla moottoritien tekeminen, rataverkkoon ei vaateita Suomen oma tulkinta tien laatutasosta mm. ydinverkolla korkeatasoinen maantie ja keskikaiteellinen ohituskaista riittää, ei haeta komissiolta lupaa uusi tulkintakin edellyttää paljon priorisointeja ja investointeja Asetus edellyttää kehittämissuunnitelman laatimista, päätöksiä tehtävä usean (4-9) hallituskauden ajalle. TEN-T tuki priorisoitu vain ydinverkolle. Suomi on sitoutunut ydinverkkoon vuoteen 2030 mennessä ja kattavaan verkkoon vuoteen 2050 mennessä. Tavoite edellyttää yli 10 Mrd. euron investointeja 8
Metropolialue kasvukäytävien risteyksessä Metropolialue sijaitsee kahden liikenneverkkokäytävän eli Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri käytävän risteyksessä. Alueen kansainväliset kilpailukyvyn ja saavutettavuuden yhteydet ovat; Lentoyhteydet Aasiaan, yhteydet Pietariin, Tukholmaan ja Tallinnaan. Alueen viisi pendelöinti-yhteyttä ovat; Turun, Tampereen, Lahden, Kotkan ja Tallinnan suuntaan. Rakennettava Rail Baltica muuttaa oleellisesti Suomen ja Helsingin seudun asemaa.
Viiden kehityskäytävän risteys Työmatkapendelöinti
13.6.2014 12
Mahdollisia TEN-T hankkeita Rakennushankkeita noin 3 Mrd. euron edestä Pisara 950 milj. euroa Länsisatama 300 milj. euroa Metro 900 milj. euroa Meriväylä 50 milj. euroa Raide-Jokeri 300 milj. euroa Espoon kaupunkirata300 milj. euroa Suunnitteluhankkeita.. Lentorata yli 1 Mrd. euroa Esa-rata noin 1,4 Mrd. euroa TEN-T tukea jaossa? 13
Yhteys Balttiaan Yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan Nykyinen lauttayhteys noin 20 lauttavuoroa suuntaansa 7.9 milj. matkustajaa, 1.5 milj. ajoneuvoa, 3 milj. tonnia Ennuste vuodelle 2022 9 milj. matkustajaa, 2 milj. ajoneuvoa, 4.5 milj. tonnia Lähitulevaisuudessa lauttayhteyden kehittäminen, e-tunneli Tunnelin rakentaminen tulevaisuudessa? pituus noin 80 km, hinta 8 9 mrd. euroa 14
15