Connecting Europe Facility:

Transkriptio

1 Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto

2 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen CEF Rahoitusnäkymät

3 TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat

4 EU:n TEN-T ydinverkko korridorit

5 TEN-T policy By 2030: replace the patchwork of priority projects by a single European core network By 2050: develop the comprehensive network as ground layer to ensure accessibility and common standards

6 Suomen TEN-T ydinverkko ja kattava verkko

7 TEN-T ydinverkko ja kattava verkko Etelä- Suomessa Kouvola Turku 3 HaminaKotka Turku/Naantali E18 1 Helsinki- Vantaa 2 Sköldvik Nro Hanke 1 Tunnin juna; Espoo-Salo 2 Lentorata Helsinki 3 Helsinki-Riihimäki TEN-T ydinverkon satama TEN-T kattavan verkon satama 30.5 Hanko TEN-T ydinverkon lentoasema TEN-T ydinverkon RRT

8 Urban node -kaupunkisolmukohdat TEN-T-suuntaviivauudistuksessa 1 Kaupunkisolmukohdat ovat osa ydinkäytävärakennetta, ydinverkkoa ja kattavaa verkkoa Kaupunkisolmukohdat on määritelty pistemäisesti ydinverkossa kuten satamat, lentokentät, rail-road-terminaalit ja rajanylityspaikat. Jokainen kaupunkisolmukohta kuuluu vähintään yhteen ydinkäytävään (ylin hierarkiataso) (ja samalla myös loogisesti ydinverkostoon ja kattavaan verkostoon). Suomessa on kaksi kaupunkisolmukohtaa Helsinki (Pohjanmeri- Itämeri) ja Turku (Skandinavia-Välimeri). EU:ssa yhteensä 88 kpl. Last mile -tehtävä Kaupunkisolmukohdat ovat henkilo iden ja tavaroiden la hto - tai ma a ra paikkoja. 8

9 Urban node -kaupunkisolmukohdat TEN-T-suuntaviivauudistuksessa 2 Multimodaalisuus-tehtävä Kaupunkisolmukohdat ovat paikkoja, joissa kuljetusva linetta vaihdetaan saman liikennemuodon sisa lla tai eri liikennemuotojen va lillä. Eurooppalainen lisäarvo Hankkeen tuottama ja senvaltion saavuttama arvo sekä ja senvaltioiden va listen liikenneyhteyksien ja liikennevirtojen merkitta va parantuminen tehokkuudessa, kesta vyydessä, kilpailukyvyssä ja yhteenkuuluvuudessa. Eurooppalaisen lisäarvon löytäminen hankkeen valmisteluvaiheessa on EU-rahoituksen hankkimisen kannalta välttämättömyys. 9

10 Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

11 Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen 1 Kaupunkisolmukohtien tehtävät ja kehittäminen (asetuksessa) Maantie-, rautatie- ja lentoliikenteen sekä sisävesi- ja meriliikenteen (soveltuvasti) yhdistäminen henkilö- ja tavaraliikenteessä. Riittävät yhteydet em. asemien välillä sujuvan siirtymisen mahdollistamiseksi. Saumattomat yhteydet kattavan verkon infrastruktuurin sekä kaupunki- ja paikallisliikenteen välillä ml. jakelukeskukset. Kauttakulkuliikenteen minimoiminen. Tehokkaiden, hiljaisien ja vähähiilisien liikennemuotojen edistäminen. 11

12 Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen 2 Issues Papers -prosessi Euroopan komissio ja ydinkäytäväkoordinaattorit valmistelevat strategisen linjauspaperin, joka julkaistaan Rotterdamin TEN-Tpäivillä kesäkuussa Kaupunkisolmukohtien kehittäminen linjauspaperissa (C. Trautmann ja M. Grosch) Kaupunkisolmukohdat ovat erinomaisia testialustoja innovatiiviselle liikenteen kehittämiselle (sähköinen liikenne ym.) Last mile -haaste on usein erityisen hankala kaupunkisolmukohdissa. Kaupunkisolmukohdat ovat usein myös merkittävimpiä talouden moottoreita, mistä seuraa liikennesuunnittelun haaste mutta myös mahdollisuus synergiaetuihin. Uudet rahoitusinstrumentit. 12

13 Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen 3 Kokonaisvaltaisen liikennesuunnittelun rooli Yksittäisten liikennehankkeiden sijaan laajempaan hankesuunnitteluun, joka ulottuu ajallisesti (jopa) useille rahoituskausille ja sisältää useita erillisiä hankkeita ja hankekokonaisuuksia. Tällaisten hankekokonaisuuksien takana on usein monitasoisen päätöksenteon linjauksia (esim. jäsenmaa + kpki + alue ja mieluiten usean maan välisinä) Hankkeiden rahoitus muuttumassa yhä enemmän pois suoran tuen mallista. Monitasoisen päätöksenteon ja EU-vaikuttamisen rooli kasvaa. 2. CEF-haussa (3. prioriteetti) sisälsi 50 MEUR yleisessä haussa ja 50 MEUR koheesiomaille kohdistettuna ydinverkon (kaupunki)solmukohtien infran kehittämiseen. Tulokset kesällä

14 CEF Rahoitusnäkymät

15 Rahoitusnäkymät EFSI-rahoitus ja CEF-lainainstrumentti Tavoitteena on uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet markkinat Korkeamman riskitason hankkeet Katalyytteinä toimivat hankkeet, jotka tuottavat uutta kysyntää 3. CEF-rahoitushaku tulossa EU - Helsinki Urban Node Study Workshop TEN-T-päivät Rotterdamissa CEF haku 9/2016? 40 M? Teemoina Freight Transport Services, Actions to reduce rail freight noise Muita teemoja lisäksi: ITS, Innovation, Urban development Kansallinen CEF-infopäivä suunnitteilla syksyllä 2016 TEN-T asiat Liikennevirastossa ja EU:ssa

16 KIITOS! Arto Tevajärvi CEF/TEN-T Hankepäällikkö Liikennevirasto