KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.2.2013 Terveyspalvelujen johtoryhmä 12.3.2014 Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 23.4.2014
2 SISÄLLYS 1. Asiakkaat, hallinto, henkilöstö, toimitilat ja -välineet 2. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilashuolto ja koulun työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta 3. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta 4. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi 5. Henkilöstökoulutus ja kehittämis- ja tutkimushankkeet 6. Johtopäätökset
3 1. Asiakkaat, hallinto, henkilöstö, toimitilat ja välineet Vuoden 2013 alussa Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon asiakkaina oli yhteensä 11 102 opiskelijaa, joista lukiolaisia 2168, 2. asteen ammattiopiskelijoita oli 4493 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 4569. Lukuvuonna 2013-2014 opiskeluterveydenhuollon asiakkaina oli 30.9.2013 yhteensä 11 297 opiskelijaa, joista lukiolaisia 2234, 2.asteen ammattiopiskelijoita 4621 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 4459. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut on ostettu YTHS:ltä. Kuopio toimii vertailukaupunkina kansallisessa AMK-YTHS kokeilussa. Opiskeluterveydenhoidoksi tilastoitujen kokonaiskäyntien määrä nousi 15.8 % vuodesta 2012 (17 522 käyntiä) vuoteen 2013 (20 292), mikä johtuu asetuksenmukaiseen toimintaan siirtymiseen liittyvän toimintojen muutoksista. Asetettu tavoite 22 140 käyntiä jäi 8,3 % vähemmäksi huomattavan lääkärivajeen vuoksi syksyllä 2013. Työaikaa kului myös uusien toimintamallien luomiseen sekä toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Kuopion palvelualueilla 2. asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen tuottaminen sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle ja järjestämisvastuu on Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessilla. Hallinnollisesti asia on hoidettu palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana on toiminut Juha Parkkisenniemi. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta ja järjestämisestä vastaa Terveydenhuollon palvelualue. Terveydenhuollon palvelujen avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja opiskeluterveydenhoitajien lähiesimiehenä vastaava terveydenhoitaja Anne Röppänen. Opiskeluhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut vastaava terveydenhoitaja Anne Röppänen ja opiskeluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimi terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Opiskeluterveydenhuollon lääkärityön tiimivetäjänä toimi lääkäri Tiia Rissanen ja syksystä 2013 alkaen hänen sijaisenaan pienellä työpanoksella Pekka Puustinen. Opiskeluterveydenhuollossa työskenteli 19 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 14.3 htv. Kullakin terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan keskimäärin 650 opiskelijaa 2. asteen oppilaitoksissa ja 720 opiskelijaa lukioissa sekä 1100 opiskelijaa ammattikorkeakouluissa. (Suositus 600-800 keskiasteen opiskelijaa tai lukiolaista/terveydenhoitaja ja 800-1000 AMK opiskelijaa/terveydenhoitaja)). Suositus siis toteutuu Ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta. Opiskeluterveydenhuollossa työskenteli osa-aikaisesti n. 36 sektorityötä tekevää lääkäriä. Työpanos vastaa kokopäiväiseksi muunnettuna oppilaitosten toiminta-aikoina 4 htv:ta. Lääkäreiden varahenkilöjärjestelmän puuttumisen sekä suurten rekrytointiongelmien vuoksi työpanosta on kuitenkin jouduttu ohjaamaan neuvoloiden, koulujen, päivystyksen, kotisairaanhoidon ja omalääkärivastaanoton hyväksi, minkä vuoksi toteuma oli koko syksyn ajan alle kolmen lääkärityövuoden.
4 Tästä johtuen Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoista n. sata opiskelijaa ei päässyt asetuksen mukaiseen lääkärin tarkastukseen syksyllä 2013. Lääkäripalveluiden osalta tulee ottaa huomioon, että Kuopiossa opiskelevilla on mahdollisuus halutessaan hakeutua asuinpaikkakunnastaan riippumatta opiskeluterveydenhuollon lääkärin ohella omalääkärin vastaanotolle. Siten kaupunki pyrkii turvaamaan lakisääteisen tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn. Näiden lääkäripalveluiden lisäksi kaupungilla on tarjota opiskeluikäiselle väestölle Sihti- nuorten mielenterveysvastaanoton (13 22-vuotiaille) sekä perhesuunnitteluneuvolan ja rokotuspoliklinikka-tartuntatautivastaanoton palvelut, Päihdepalvelusäätiön ja Kriisikeskuksen palvelut, joihin on mahdollista hakeutua ilman lähetettä. Lääkärit vaihtuvat melkoisen tiheästi runsaista perhe- ja jatko-opintovapaista sekä ostopalveluiden käytöstä johtuen. Toimitilat ja välineet Opiskeluterveydenhuolto järjestettiin lukioissa oppilaslaitoksen yhteydessä olevissa tiloissa, 2. asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestettiin osin oppilaitoksilla ja osin keskitettynä erilliseen toimipisteeseen. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuolto on järjestetty keskitetysti Suokadulla. Tämä on ollut toimiva ja joustava ratkaisu. Yhteensä eri toimipisteitä oli 11. Lääkäreiden opiskeluterveydenhuollon palveluita toteutettiin osin oppilaitoksilla ja osin terveysasemilla lääkäreiden omissa työhuoneissa kustannusten ja työajan säästämiseksi. Olisi toivottavaa, että käytössä kussakin pisteessä olisi asianmukaiset riittävät toimitilat ja tarvittavat välineet terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanoton toteuttamiseksi. Valitettavasti tavoite ei kaikissa toimipisteissä ole toteutunut. Opiskeluterveydenhuollon toimitiloissa myös on ollut puutteita muun muassa sisäilmaongelmiin ja työturvallisuuteen liittyen. Savon ammatti- ja aikuisopiston terveydenhoitajat toimivat Savon ammatti- ja aikuisopiston asuntolarakennuksen tiloissa Presidentinkatu 3 E 2 viikolle 42 saakka. Tiloissa pitkään ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi palvelut siirrettiin Alavaan Kaartokatu 9 A 1, 4 krs. Sisäilmaongelmien vuoksi on järjestetty muutamia palavereja työterveyden, työsuojeluvaltuutetun, terveydenhoitajien ja esimiesten kesken. 2. Opiskeluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä opiskelijahuolto sekä oppilaitosten työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta Opiskeluterveydenhoitajat ovat päässeet lukioilla ja 2. asteen oppilaitoksilla osallistumaan opiskeluhuoltotyöryhmien työskentelyyn vaihtelevasti. Yhteistyön sujuvuutta hankaloittaa edelleen se, että muu oppilashuolto kuin terveydenhoitajat ja lääkärit eli koulupsykologit ja kuraattorit käyttävät eri tietojärjestelmiä ja asiakasrekistereitä, jolloin toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat oppilashuollon eri toimijat eivät pysty käyttämään reaaliaikaisesti toistensa tekemiä asiakasmerkintöjä. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö lukioilla ja 2. asteen oppilaitoksilla on osallistunut oppilaitoksen rehtorin johdolla tapahtuvaan oppilaitosten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvään työ-
5 hön siltä osin, kuin suunnitelma koskee oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä ja opiskeluhuoltoa. Savon ammatti- ja aikuisopiston terveydenhoitajia ja opiskeluterveydenhuollon muita toimijoita työllistivät syksystä alkaen huolestuttavasti yleistynyt huumeiden ja muiden päihteiden käyttö sekä kasvaneet mielenterveysongelmat, minkä vuoksi opiskeluhuoltotyötä jouduttiin lisäämään. Huumeongelmien yleistymisen vuoksi oppilaitoksella päivitettiin huumetesteihin liittyvä ohjeistus koko oppilaitokselle huomioiden Sora-lain tuomat määräykset. Soralainsäädännön muutos 1.1.2012 käynnisti eri oppilaitoksilla yhteistyöpalavereja opiskeluterveydenhoitajien, opiskeluterveydenhoidon vastuulääkärin, oppilaitosten rehtorien, kuraattorien ym. yhteistyötahojen kanssa yhteisten toimintalinjojen laatimiseksi. Kehittämistyötä on jatkettu vuoden 2013 aikana. Savon ammatti- ja aikuisopistolla otettiin käyttöön yhtenäinen poissaoloihin puuttumismalli. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluterveydenhuolto oli järjestämässä ja osallistui yhdessä kuraattorien kanssa oppilaitoksen Hyvinvointi virtaa tapahtumaan 1.-2.10.2013. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitaja on osallistunut sisäilmatyöryhmään ammattikorkeakoulun yhteistyötahojen kanssa sekä osallistunut oppilaitoksen terveellisten olojen tarkastukseen. Opiskeluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on käynnistetty työryhmätoiminta oppilaitoksen edustajien ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi terveydenhoitaja on osallistunut ammattikorkeakoululla toimiviin alakohtaisiin hyvinvointiryhmiin. Syksyllä 2013 aloitettiin Terveysparkki -toiminta oppilaitoksilla. Tämän toiminnan merkitystä seurataan ja vaikutuksia arvioidaan, koska terveysparkilla on ollut vähän kävijöitä suhteessa käytettyyn työaikaan. Opiskeluterveyskyselyn tuloksia pyritään hyödyntämään aiempaa paremmin suunniteltaessa moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä opiskeluhuoltotyöryhmän jäsenten sekä opiskelijoiden edustajien kanssa terveyttä edistäviä työtapoja. 3. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Terveystapaamiset ja tarkastukset Toimintavuoden aikana järjestettiin aloittaneiden opiskelijoiden terveystarkastuksia sekä kutsuntatarkastuksia ja ammattikorkeakoulussa tarjottiin aiemman suunnitelman mukaisesti kohdennettuja terveystarkastusaikoja. Terve Kuopio kioski mallin mukaista matalan kynnyksen palvelua jatkettiin tarjoamalla opiskelijoille päivittäin vastaanottoa ilman ajanvarausta terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa kaikissa opiskeluterveydenhoidon toimipisteissä. Asetuksen mukaiseen toimintaan ei vielä vuonna 2013 pystytty lääkärityön osalta, koska lääkärityövoiman rekrytoinneissa oli ongelmia johtuen mm. virantäyttöjen viiveistä sekä sijaistamattomista omalääkärialueiden vajeista, perhe- ja opintovapaista. Opiskeluterveydenhuollon vastuulääkärin kevätlukukauden työpanos laski syyslukukaudella viidestä päivästä yhteen päivään viikossa.
6 Lukioissa järjestettiin terveydenhoitajan tarkastus joko 1. tai 2. opiskeluvuonna ja toisen asteen oppilaitoksilla 1. opiskeluvuoden aikana syksystä 2012 lähtien. Tarkastus pyritään järjestämään kaikille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää vuoden tai pitempään. 1.7.2009 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti ammattikorkeakoulujen aloittaville opiskelijoille lähetettiin syksyllä terveyskysely, jonka perustella terveydenhoitaja kutsui opiskelijoita terveystarkastukseen. Lisäksi kutsuttiin kaikki röntgenhoitajaopiskelijat terveystarkastukseen erityisen työssä sairastumisen vaaran vuoksi. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kutsuttiin terveystarkastuksiin vuoden 2013 alusta alkaen (korkean tuberkuloosiriskin maat). Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoidossa oli jonkin verran vajausta ASLAKkuntoutukseen, sillä kaikille päiville ei ollut mahdollista järjestää sijaistyövoimaa. Seksuaalineuvontaa on tarjottu kaikille opiskelijoille seksuaalineuvojien toimesta. Opiskeluterveydenhuollossa on erityisesti kiinnitetty huomiota opiskelijan hyvään arkirytmin hallintaan, terveystottumuksiin, riskikäyttäytymiseen, painonhallintaan ja mielenterveyden tukemiseen. Edellä mainitut asiat on huomioitu ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoidon terveystarkastuksen kutsukriteereissä. Etsivää työtä terveystarkastuksista poisjääneiden osalta on tehty viikoittain lukuisia. Sihdin terveydenhoitaja on tehnyt n yhden päivän viikossa jalkautuvaa työtä Savon ammatti- ja aikuisoppilaitoksella. Myös Sihdin lääkärin työajasta 20 % on suunnattu Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviin käynteihin. 16 vuotta täyttäneiden tarkkaavaisuushäiriöongelmista kärsivien nuorten seuranta on keskitetty kaupunkitasoisesti opiskeluterveydenhoidon tiiminvetäjälääkärin vastuulle. Ammattikorkeakoulun ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu lääkärin työpanos on kohdentunut pääosin opiskelukykyyn ja mielenterveyteen liittyvien terveyden ja sairaanhoidollisten asioiden hoitamiseen, seksuaaliterveyteen ja raskauden ehkäisyyn, Puolustusvoimien kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksiin (koko kaupungissa lähes 700 tarkastettavaa/kalenterivuosi) opiskelijan opintoalaan ja tulevaan ammattiin liittyvien terveydellisten asioiden hoitoon ja sairaanhoitoon, moniammatilliseen yhteistyöhön ja akuuttivastaanottoon. Opiskeluterveydenhuollossa olevan huomattavan lääkäriresurssivajeen vuoksi opiskelijoita ohjattiin myös terveysasemille omalääkäreidensä vastaanotoille etenkin sairaanhoitoon (esim. allergiat ja tuki- ja liikuntaelimistö) liittyvissä vaivoissa. Opiskeluterveydenhuollossa toimii monia eri lääkäreitä, joista kukin hoitaa vain pienen tuntimäärän viikossa, jolloin ajanvarausten järjestely työllistää paljon terveydenhoitajia. 4. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintakertomus on laadittu ja toimintasuunnitelma päivitetty vuosittain ja toimitettu perusturvan ja terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen lautakuntiin hyväksyttäväksi. Hyväksyntää ennen on pyydetty luonnoksista työntekijöiden kommentit ja käsitelty ne terveydenhoitoyksikön sekä terveyspalvelujen johtoryhmässä.
7 Terveydenhuollon seurantatietojen tallentamisessa on päästy sähköiseen muotoon. Valtakunnalliset SPAT-tilastointikoodit on otettu käyttöön. Tietojen hyödynnettävyyden, tilastollisen käsittelyn ja raportoinnin kehittämisessä on vielä edelleen paljon tehtävää. Palvelut on tuotteistettu kaupungin yhteisen tuotteistamismallin mukaisesti. Tietojen käytön kehittäminen toiminnan kehittämisessä, palvelutuotannon ohjaamisessa ja raportoinnissa on meneillään. Saadut yleiset toimintaan liittyvät asiakaspalautteet on käsitelty yksikön johtoryhmän kokouksissa. Esimiehelle tulleet työntekijää koskevat henkilökohtaiset palautteet on esimies käsitellyt työntekijän kanssa erikseen. 5. Henkilöstökoulutus ja kehittämis- sekä tutkimushankkeet Sihti vastaanottotoiminnassa lahjoitusvaroin perehtymässä (9 kk) ollut kouluterveydenhoitaja siirtyi perehtymisen jälkeen opiskeluterveydenhoitoon. Karttunutta erityisosaamisesta hyödynnettiin opiskeluterveydenhoidossa keväästä 2013 lähtien, jossa kaksi Sihti-työhön perehtynyttä terveydenhoitajaa on työskennellyt. Kollegat ovat voineet varata heitä työpareiksi. Yksi Ammattikorkeakoulun ja yksi Savon ammatti- ja aikuisopiston terveydenhoitajista kouluttautuivat Verkkopuntari ohjaajiksi. Kevään 2013 aikana järjestettiin ensimmäinen ryhmä kollegoille ka syksyllä 2013 ammattikorkeakoulu- ja Savona ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille. Ryhmään osallistui kahdeksan opiskelijaa. Osallistujat antoivat myönteistä palautetta ja kokivat voineensa hyödyntää verkkopuntaria pysyvimpiin elämäntapamuutoksiin. He myös suosittelivat verkkopuntariryhmää muille, jotka haluavat muuttaa elintapojaan parempaan suuntaan. Tuotekehittäjän oppisopimuskoulutuksessa ollut opiskeluterveydenhoitaja on kehittänyt salatun sähköpostijärjestelmän. Järjestelmä on mahdollistanut ammattikorkeakoulun opiskelijoiden asioinnin terveysasioissaan opiskeluterveydenhuoltoon salatun sähköisen asioinnin kautta. Tuotekehitystyö salatun sähköpostin kannalta jatkuu edelleen. Opiskelijat ovat löytäneet palvelun hyvin ja se on koettu toimivana. Sähköinen asiointi lisäsi palvelujen sujuvuutta, helpotti opiskelijoiden yhteydenottoa sekä vähensi terveydenhoitajan puhelinaikaa. Jatkossa olisi toivottavana kehittää sähköistä ajanvarausmahdollisuutta ja sähköistä terveyskyselyä. Esimiehet ovat vastanneet uuden työntekijän perehdyttämisestä työyksikön yhteisiin asioihin. Täydennyskoulutuksen tarvetta on kartoitettu mm. kehityskeskustelujen ja terveydenhoitajien kuukausikokousten yhteydessä. Lisäksi koulutustoiveita on kerätty eri työntekijäryhmiltä ryhmäpalautteen muodossa. Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- ja ryhmätyönohjaukseen ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee jatkuvasti esille. Ammattikorkeakoulun ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluterveydenhoitajille tarjoutui mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen työnohjaajakoulutuksessa olevien henkilöiden opiskeluun liittyviin maksuttomiin työnohjausryhmiin vuonna 2013. Lisäksi eri alueiden terveydenhoitajilla on ollut
8 mahdollisuus kokoontua keskenään ja keskustella mm. työnsä sisältöön liittyvistä kysymyksistä käyttäen ns. vertaistyönohjausta. Kerran lukukaudessa pidettiin opiskeluterveydenhoitajien kehittämisiltapäivät ja koko työyksikön kehittämispäivä. Tiedon välittämisessä henkilöstölle on hyödynnetty sähköisiä tiedonsiirtokanavia. Nuoren mielenterveyden hoitopolku on jalkautettu osaksi käytännön toimintaa. Nuorten paino- ja päihdepolut on juurrutettu päivittäiseksi toiminnaksi. Seksuaaliterveyden edistämiseen laadittu tietopaketti on otettu käyttöön. Nuorten ja nuorten aikuisten syömishäiriöisten hoitopolku on kehitetty ja otettu käyttöön yhdessä KYS:n kanssa. Neuropsykiatristen ongelmien hoitopolkujen kehittämistyö on meneillään. Muutama terveydenhoitaja on osallistunut Motivoiva haastattelu asiakkaan kohtaamisen tueksi koulutukseen vuonna 2013. 6. Johtopäätökset ja tulevaisuuden haasteet Palvelujen piirissä oleville nuorille on kyetty järjestämään asianmukaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut. Erityistä tukea tarvitsevien auttamiseen on varattu työohjelmissa vähintään 20 %. Lisäksi sekä ammattikorkeakoulun että 2. asteen opiskelijoille on lisätty päivittäistä avovastaanottoaikaa. Terveysneuvontaa on voitu asetuksen mukaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä tai yhteisöllisesti. Perehdyttämisasioiden parantamiseen tulisi löytyä lähivuosina työaikaa ja työnohjauksen järjestämiseen rahoitusta. Syksyllä 2014 voimaantuleva opiskeluhuollon (=opiskelupsykologit ja kuraattorit) lainsäädäntö velvoittaa lisäämään psykologien ja kuraattorien työpanosta sekä ammattioppilaitoksille että lukioille, sekä syventää moniammatillista tiimimallista yhteistyötä. Omalääkärijärjestelmän uudelleenjärjestelyiden myötä pyritään keskittämään opiskeluterveydenhuoltoa nykyistä harvempien lääkäreiden vastuulle, jolloin sirpaleisuus vähenee ja tasalaatuisuus paranee.