Eri-ikäishakkuut ja metsälaki

Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Maastokoulutus Miehikkälä 2014 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B). 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 2 1

Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai kasvatuskelpoista taimikkoa. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa puuston minimimäärää ei ole eroteltu puulajeittain. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 4 2

Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 5 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 6 3

Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 4 ) Kasvamaan on jätettävä hyväkasvuisia ja laatuisia puita Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin puihin. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 7 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 8 4

Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot 1 500 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 700 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ). 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 9 Korjuuvauriot Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien kasvatuskelpoisten puiden suhteena. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yhteensä yli 30 cm² alueelta Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 20 % kangasmaalla 25 % turvemaalla. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 10 5

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala hakkuun tarkoitus (kasvatus-/uudistus-/erikoishakkuu) ja toteuttamistapa (tasaikäis-/poiminta-/pienaukkohakkuu) jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 11 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin. 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 12 6

Metsälain valvonta Suomen metsäkeskus valvoo eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuiden toteutusta tarkastussuunnitelman mukaisesti Normaali kuvio-/käsittelyaluekohtainen arviointi Koealojen sijoittelu osakuvioiden edustaviin kohtiin Eri-ikäishakkuiden korjuujäljen laadun tarkastuksen ohjeistus on valmistumassa Pääperiaate sama kuin tasaikäishakkuiden tarkastuksessa edellyttää normaalia ajouraverkostoa 8.7.2014 Suomen metsäkeskus 13 Kiitos Pekka Kuitunen esittelijä puh. 050 4344 889 pekka.kuitunen@metsakeskus.fi --------------------------------------------- Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi 7

Puunkorjuu poimintahakkuissa Metsänhoitosuositusten maastokoulutuspäivä, Miehikkälä 12.06.2014 Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Korjuuolot ratkaisevat tuottavuuden, korjuutyön laadulla suuri vaikutus tulevaisuuden korjuuoloihin Tiedämme hyvin vähän poimintahakkuiden korjuuoloista ja -jäljestä Poimintahakkuukohteiden rakenteessa paljon vaihtelua niin kohteiden välillä kuin sisälläkin; siirtymähakkuut, joissa vasta haetaan siirtymää kohti eri-ikäisrakennetta <> aidosti eri-ikäisrakenteiset <> siirretyt päätehakkuut. Lisäksi pienaukkohakkuut, kaistalehakkuut Tutkimus- ja kehitystyö hieman samanlaisessa haasteessa kuin kannonnostossa työtapojen ja vaikutusten tutkimuksessa noustaan liikkuvaan junaan - ennakkotietoja junan nopeudesta saadaan ensi vuonna Puutteellinen tieto korjuuoloista ja määristä johtaa helposti erilaisiin tulkintoihin korjuukustannuksista ja vaikutuksista puunhankintaan Suomen Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos tekevät yhteistyötä poimintahakkuiden määrän, korjuuolojen ja jäljen selvittämisessä Työryhmä selvittänyt poimintahakkuiden korjuujäljen seurantaa. Kesällä 2014 tavoitteena mitata noin 30 kohdetta. Tulosten pohjalta kriteerit hyvälle korjuujäljelle

Oletukset työn tuottavuudesta/kustannuksista hyvin erilaisia Vesa Imponen (Metsäteho, pohjana mm. Monta-kokeet, pääosin siirtymähakkuita) Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki reilun viidenneksen suurempi kuin avohakkuussa vastaavan kokoisella puulla - syynä jäävän puuston varominen, suunnittelu, siirtymiset Poimintahakkuiden hakkuukustannus vain hieman korkeampi (< 10 %) kuin päätehakkuussa Kustannuksia on vertailtava kiertoajan tasolla - tällöin vaaka saattaa kallistua toisinpäinkin - edellytyksenä on kuitenkin poimintahakkuiden korjuuolojen säilyminen hyvinä - pysyvätkö ne? Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Timo Tolppa (Metsäkonepalvelu), vuoden 2012 metsäpäivillä: Kustannusten muodostuminen vain vähän pienemmiksi kuin päätehakkuissa vailla todellisuuspohjaa Miinusmerkkisiä asioita: suunnittelu, työmaan koko, alikasvos, kausiluontoisuus, opettelu, hinnoittelu? Positiivisia asioita: poimintahakkuissa tarvitaan järeää kalustoa, joka on mieluisaa yrittäjille Millä kustannukset tasataan: kantohinnalla Ennakkotuloksia poimintahakkuukohteiden rakenteesta (9 kohdetta) Runkoluku, kpl/ha Ppa, m 2 /ha Tilavuus, m 3 /ha Rungon keski-. tilavuus, dm 3 Rungon mediaanitilavuus, dm 3 Jäävä puusto 814,8 13,4 126,3 204,7 448,1 Poistuma 401,8 14,2 138,9 420,2 644,7 Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,5-22,2 m 2 /ha Kehityskelpoisia taimia keskimäärin 897/ha (255-2164/ha) Kuva: Erkki Salo/Metla

Esimerkkikohteen jäävä puusto ja poistuma (kuvat Esko Oksa/Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, 15-20 kg/m 2 Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: 872-877. Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä Käytetäänkö pysyvää uraverkostoa (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

Poimintahakkuiden määrä pysynyt rajallisena Metsänkäyttöilmoitukset 1.1.2014 30.4.2014: Poimintahakkuut 670 ha Pienaukkohakkuut 336 ha Ilmoitetut hakkuut yhteensä 237 245 ha Poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus 0,4 % ilmoitetuista Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tiedon hankintaan täytyy panostaa Onko asiasta tehty elämää suurempi asia, mikä on todellinen mittakaava Kun jotakin asiaa toistetaan tarpeeksi, siitä tulee helposti totuus eriikäisaatetta on julistettu määrätietoisesti ja luotu kauhukuvaa avohakkuumetsätaloudesta > vaikutus yleiseen mielikuvaan ja hyväksyttävyyteen Kuvaava kommentti eri-ikäisen metsän seminaarisarja osallistujalta: Miksi on oltu hiljaa, miksi näistä asioista kerrotaan vasta nyt juurikääpäriski, alikasvostaimien hidas alkukehitys, puutavaran laatu, korjuun haasteet, puustamaksukyky Mikä on eri-ikäisen kasvatuksen kannattavuus, kun kaikki asiat otetaan huomioon Edellä oleva ei merkitse sitä, ettei vaihtoehtoja tarvittaisi. Oleellista on, että tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan

Miten eri-ikäiskohteet uudistuvat ERIKA-kokeet (20 vuotta) Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi) > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013) Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin Kuva: Metla/ Erkki Oksanen Uudistumisen edellytyksenä harva asento onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff0 7/ff074373.pdf Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/con tent~db=all~content=a933216056~frm=tit lelink Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011): Etäisyys ajourasta Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun Taimen pituus Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan 10-15 % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa Juha Hyvönen ym. 2013 Suonenjoen aineisto: 21,5 % yli 2,5 m pituisista puista vaurioitunut (mukana myös vakava karsiutuminen). Tapion luokituksella 17,0 % Vauriopuiden osuus pituusluokittain 2,5-10 m: 28 % (Tapio 22 %) 10-20 m: 19 % (Tapio 14 %) > 20 m: 12 % (Tapio 11 %) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2014) Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde Ville Laamanen, HY, julkaisematon pro gradu työ)

Mikä on korjuujäljen laatukriteeristö poimintahakkuissa. Miten laatua mitataan? Käyvätkö tasaikäisten harvennusten laatumittarit? Kevään yrittäjäpäivillä esiin tulleita kysymyksiä: Siirrytäänkö liian helposti huomautettavaa-luokkaan; mitä merkitsee metsälle 5 % pieniä pintavaurioita männikössä? Onko suometsien kesäkorjuu mahdollista hyvällä jäljellä nykykriteereillä? Miten tuloksia käsitellään julkisuudessa: hyvä uutinen ei ole uutinen Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille keskeisiä kysymyksiä Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet kaikki vaikuttaa kaikkeen Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m 2? Visualisoinnin mahdollisuudet? Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m 2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa aarniometsän ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen Poimintahakkuissa pitäisi nähdä kulman taakse, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011) Intelligent forest machine Opertor assistant systems Tutoring and feedback on work cycles Economic driving Driver drowsiness Cooperative systems Sensing of trees, soil Obstacle, power line, hiker warning Location based systems Tree map generation Machine to machine communication (location of timber, soil trafficability) Kalvo: Antti Asikainen

www.metsateho.fi Olosuhteita kuvaava tieto puunhankinnassa Metsätehon tuloskalvosarja 9/2013 29.11.2013 Tapio Räsänen ym. 1 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan Kuvat: Metsäteho Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuvat: Argone Ltd

Odotellessa voitaisiin käyttää karvalakkimallia 5 11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m 2 /ha (kuva Pentti Niemistö/Metla) 4 Kuva: Metsäteho 3 2 1 0 4 3 2 1 0,5 7 9 13 19 24 29 5 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m 2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m 2. Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m 2 : Lähtöpuusto 350,5 Poistuma 218,9 Jäävä 131,6 m 3 /ha Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m 2 13 > 16,6 m 2 10 > 12,5 m 2 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain Esimerkki harvesterista mitattujen tunnusten ja suon pinnan lujuuden riippuvuudesta (kalvo: Jari Ala-Ilomäki) Sovellus: leimikon puutavaran maastokuljetuksen optimointi kulkukelpoisuuden mukaan # # #

Miten harvesterin raide selittää ajokoneen raidetta yhdessä ylimenneen kokonaismassan kanssa. Kohde 1 kivennäismaa (Rautavaara leimikko 2, EffFibre WP3), kohde 2 turvemaa (Taivaljärvi integroitu korjuu) 1. Raiteen syvyys = -7,512 + 2,172 * harvesterin raide + 0,00011 * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,9. Kohteella harvesterin raide k-a 1,75 cm (0,0-5,0 cm) 2. Raiteen syvyys = -1,176 + 1,013 * harvesterin raide + 0,000105 * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,77. Kohteella harvesterin raide k-a 4,65 cm (0,0-14,5 cm) Metsänhoitosuositukset: yli 10 cm raidetta alle 4 % urien kokonaispituudesta (kivennäismaa), 10 % (rämeet) Harvesterin raiteen perusteella 10 cm raiteen syvyys saavutetaan seuraavasti: Kun harvesterin raide on 2 cm, sallittu kokonaismassa on 119707 kg (kohde 1) ja 87143 kg (kohde 2) Kun harvesterin raide on 5 cm, sallittu kokonaismassa on 60472 kg (kohde 1) ja 58200 kg (kohde 2) Harvesterin raidetta voidaan käyttää sallittavan kuormituksen ennustamisessa ja ajon suunnittelussa LoggingMap-demonstraatiot Rautavaara Marraskuu 2012 Sami Lamminen, Kari Väätäinen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen

Demokohteet Rautavaaralla (Metla, Metsähallitus, Motoajo) LoggingMap hakkuukoneen ohjaamossa (Kuva: Jari Ala-Ilomäki/Metla)

Kuljettajalle voidaan esittää erilaista informaatiota tälle voisi olla käyttöä poimintahakkuissa Pohjapinta-alat ennen hakkuuta Tavoitepohjapinta-alat hakkuun jälkeen Kohteella toteutunut ajouraverkosto

Metsäkuljetuksessa puutavaralajien määrä- ja sijaintitietoa hyödyntämällä ja ajotekniikkaa suunnittelemalla säästetään maaperää, kustannuksia ja polttoainetta ja vähennetään päästöjä (Kalvo: Kari Väätäinen ym. /Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuormausajon määrää minimoiva ajotekniikka. Enemmän sekakuormia, peruuttaessa vähemmistöpuulajeja kerroksittain kyytiin. 4. kuorma 3. kuorma 1. kuorma 2. kuorma B. A. C. D.

Tehokkaan ajotavan hyödyt (Lähde: Kari Väätäinen ym.) Ajallinen säästö 3,7 % Polttoaineen säästö 6,8 % Etu bruttotonnikilometreissä 12,2% Etu ajomatkassa 480 m 14,0% Säästö ajoajassa 10,1 min 15,2% Purkuajan kasvu 4,0 min 15,5% Kiitos

Erirakenteiskasvatuksen edellytykset Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli uudistuminen, alikasvosreservi, pienempien puiden kunto hyvä ennuste eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa hyväkuntoinen alikasvos ja pienemmät puut kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät huonompi ennuste ei eri-ikäisrakennetta, ei alikasvostakaan vaihtoehtoina pienaukot, jaksottaisuus, harvaksi hakkaaminen juurikääpä 19.5.2014 2 Metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli laki: poiminta- ja pienaukkohakkuun saa valita vapaasti perusteluja ei vaadita mitä metsänomistaja tahtoo? mitä hänelle suositellaan ja tarjotaan? metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella? Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 3

Eri-ikäismetsä yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan alikasvoksen ja pienten puiden elpyminen ja kasvun nopeutuminen uudistuminen välttämätöntä muuten puut loppuvat metsä palautuu hakkuiden välillä ei erillisiä kehitysvaiheita Sauli Valkonen 19.5.2014 4 Puiden valinta eri-ikäismetsän poimintahakkuussa 19.5.2014 5 Piirros: Juha Varhi Tavoiterakenne eri-ikäiskuusikossa puita ei kannata kasvattaa suuremmiksi kuin tasaikäisessäkään hakataan harvaksi särkymisvaraa: pieniä puita enemmän kuin isoja mutta paljonko tarvitaan? unohdetaan J-käyrä paremminkin suora rakenne ei käytännössä ole teoreettisen mallin mukainen, ja vaihtelee hakkuiden ja kasvujaksojen välillä Puita kpl/ha Poistuvat Jäävät 5 10 15 20 25 30 35 40 Läpimittaluokka, cm Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 6

Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula 19.5.2014 7 Poiminnan ja pienaukkohakkuun yhdistelmä tavoitteena ryhmittäin eri-ikäinen metsä Schwarzwaldilainen lohkoharsinta ei tutkimusta, ei kokemusta Piirros: Juha Varhi 19.5.2014 8 Pienaukot ja avohakkuu+viljely: jatkoaikaa peitteisyydelle peitteisyyden säilyttäminen vain sen aikaa kun välialueet pystyssä lopputuloksena tasarakenteinen metsä kustannussäästö kun osa uudistetaan luontaisesti Piirros: Juha Varhi 19.5.2014 9

Männikön erirakenteiskasvatus kasvatus harvempana, aukkoisempana, ei tasaista yksin puin poimintaa harvemmat taimettumis- ja puustoisemmat kasvatusvaiheet vuorottelevat peitteisyyden vaikutelma säilytetään ylispuustolla Markku Saarinen Sauli Valkonen 19.5.2014 10 Lehtipuuvaltainen erirakenteiskasvatus? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla Pienaukkoja (tai isompiakin) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen 19.5.2014 11 Toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa? ERIKA-tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi suurin osa kuolee pian taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään 19.5.2014 12

Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät Markus Strandström Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Matti Koivula Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD) 19.5.2014 13 Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v) latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun latvuksen muoto 19.5.2014 14 Kunto vaihtelee huomio hyväkuntoisiin Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 15

Puiden kasvu- ja elpymiskyky pienten puiden kyky elpyä ja lisätä kasvuaan hakkuun jälkeen on ratkaisevan tärkeää onnistumiselle hyvä eri-ikäisrakenne = hyvät pienet puut hyvä kasvu harvaksi hakatussa eri-ikäismetsässä huono kunto, huono ennuste Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 16 Hyväkuntoinen pieni puu, huonokuntoinen iso puu (25 vuotta määrämittaharsinnasta) Riikka Piispanen 19.5.2014 17 Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Piirros: Juha Varhi 19.5.2014 18

Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 19 Rakennetta on, mutta ränsistymässä (liian tiheä) Tiina Ojansivu 19.5.2014 20 Kaksijaksoinen metsä lähtökohtana Tiina Ojansivu Sauli Valkonen 19.5.2014 21

Turvemaat Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 22 Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä 19.5.2014 23 Juurikääpä Jos on jo, ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Jos ei ole, torjunta onnistuu talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 24

Tuuli- ja lumituhot repaleiksi hakatut kulissit etenkin aukeiden ympäröiminä ränsistyneiden honteloiden puiden vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla metsän sisällä normaali poimintahakkuu ja pienaukot turvallisia Piirros: Juha Varhi Metla/Erkki Oksanen 19.5.2014 25 Kirjanpainaja (Juha Siitonen) viihtyy aurinkoisilla lämpimillä paikoilla heikentyneissä puissa tuhokohteet yleensä varttuneeseen kuusikkoon rajautuvan avohakkuun reunoilla tuulenkaatoja kuivuus- ja valostressistä kärsiviä isoja kuusia eri-ikäismetsä ei periaatteessa riskialtis ei avoimia paahteisia metsänreunoja ei tuulenkaadoille alttiita reunoja pienet puut säästyvät kirjanpainajalta näissä tapauksissa riskiä kuitenkin on hyvin harvaksi hakatun metsän yksittäiset isot puut jäljelle jääneiden puiden huonokuntoisuus repaleiseksi hakatun pienaukkometsän tuulenkaadot Juha Siitonen 19.5.2014 26 Erikoismetsät, joissa avohakkuu ei käy Sauli Valkonen Sauli Valkonen 19.5.2014 27

Airi Matila

Airi Matila

Kalle Vanhatalo

Juha Varhi Juha Varhi Johnny Sved Johnny Sved

Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Poimintahakkuu Turvemailla on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen.

Kalle Vanhatalo Johnny Sved

Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Suositus 22 n. 13 n. 12 n. 11 10 9 8 (7**) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Juha Varhi

Juha Varhi Juha Varhi Kalle Vanhatalo

Kasvupaikka Menetelmä Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Erityistä Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turvemailla erityisesti hieskoivu. Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita.

Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus Kuivahko kangas* Suositus Kuivahkot ja sitä karummaat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa*

Kalle Vanhatalo Juha Varhi

Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi

Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot

Kalle Vanhatalo

Kalle Vanhatalo Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito

Kalle Vanhatalo Olli Mäki

Olli Mäki Olli Mäki Kalle Vanhatalo Kalle Vanhatalo

Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Pääluokka Alaluokka Lakiperusteinen käytönrajoitus Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia) Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit METSO-ohjelman elinympäristöt kyllä (luonnonsuojelulaki) kyllä (metsälaki) ei ei Muut huomionarvoiset kohteet Muut luontokohteet sekä kohteet, jotka eivät luonnontilaltaan tai ominaisuuksiltaan täytä yllä olevien luokkien edellytyksiä ei

Lauri Saaristo

Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Ari Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

Ari Nieminen

Juha Varhi

Jyri Schildt Pentti Väisänen Pentti Väisänen

Jyri Schildt

Ikä Määrä, m³/ha Tukkia, m³/ha Kuitua, m³/ha 63 258 181 77 68 304 240 64 Kasvu, 5 v. 46 59-13

Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 % Paljaan maan arvo, /ha 3 567 1 847 733 12 Optimaalinen kiertoaika, esimerkin kasvatusohjelmalla 90 v 85 v 70 v 68 v Tuotos/v, tukki/kuitu, 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1 m³/ha Nettotulo/v, /ha 285 276 251 244 Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta Hallintokulut, /ha 11/vuosi Uudistustyöt, /ha 0 1 256 Varhaisperkaus, /ha 5 304 Taimikonharvennus, /ha 10 460 Ensiharvennus, /ha 38 + 1 018 Toinen harvennus, /ha 53 + 3 255 Kolmas harvennus, /ha 70 + 4 726 - Päätehakkuu, /ha + 19 628 + 17 389 + 16 204 + 15 148

Johnny Sved Johnny Sved

Johnny Sved

Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16)

Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi Tasaikäisrakenteinen metsä Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. Korjuun kustannus verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. Tasaikäisrakenteinen metsä Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. Eri-ikäisrakenteinen metsä Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä.