TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 Tutkimus, demonstraatiot ja markkinoille saattaminen Nils-Olof Nylund TransEco aloitusseminaari 4.11.2009
Toimintaympäristö EU:n 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 Kööpenhaminan ilmastokokous joulukuussa 2009 Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia marraskuu 2008 LVM:n ILPO-ohjelma 17.3.2009 TEM:in sähköajoneuvotyöryhmän mietintö 6.8.2009 Valtioneuvoston esitys biopolttoaineiden edistämiseksi syksy 2009 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (TuSe) 15.10.2009
Kehitystrendejä Haitalliset lähipäästöt hoituvat ajoneuvotekniikan, hyvälaatuisten polttoaineiden ja yhä kiristyvien pakokaasumääräysten ansiosta Tulevaisuuden haasteet liittyvätkin ensisijaisesti energian käytön ja CO 2 -päästöjen vähentämiseen Energian käytön vähentäminen tarkoittaa sekä energian käytön tehostamista että myös kuljetussuoritteen vähentämistä Tekniikka monipuolistuu uudet ajoneuvotekniset ratkaisut uudet polttoainelaadut ml. biopolttoaineet sähkö polttomoottorikäytön rinnalla tai tilalla valinnan vaikeudet kaikilla päätöksen teon tasoilla lisääntyvät
Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä
TransEcon toimintamalli Verkottuminen: keskeiset ministeriöt ja virastot kuntasektori yritykset tutkimusosapuolet Elementit: tutkimus- ja kehitystoiminta demonstraatiot vaihtoehtoisten toimintapolkujen arviointi ohjauskeinot markkinoille saattaminen
TransEco tavoitteet... TransEco toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti tulevaisuuden ilmasto- ja energiatavoitteisiin Viranomaisten, tutkijoiden ja liikennealan muiden toimijoiden yhteistyö Kokonaisvaltainen lähestymistapa Tehokas vaikuttaminen EU:n direktiivivalmisteluun ja Suomelle sopivimpien ratkaisujen ja teknologiaviennin kehittämiseen
..TransEco tavoitteet Keskeisiä tavoitteita ovat energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan (hiilidioksidipäästöttömän) energian käyttöönotto tieliikenteessä Tutkimuksen painopisteitä ovat uusi ajoneuvotekniikka, liikenteen biopolttoaineet, sähköajoneuvot ja ajoneuvoihin liittyvät ICT-sovellukset Lisäksi kehitetään seurantajärjestelmiä ja mittareita eri toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin
TransEco:n johtoryhmä TEM: Jukka Saarinen (Erkki Eskola) VM: Leo Parkkonen (Merja Sandell) LVM: Saara Jääskeläinen (Juha Valtonen) YM: Tarja Lahtinen (Seppo Sarkkinen) Tekes: Martti Korkiakoski (Tom Warras) AKE: Juhani Intosalmi (Björn Ziesler) Autotuojat: Mikael Rehula (Pekka Puputti) Neste Oil: Ari Juva, puheenjohtaja (Jukka-Pekka Nieminen) ÖKKL: Jarmo Nupponen YTV: Reijo Mäkinen VTT: Kai Sipilä (Nils-Olof Nylund)
Tutkijaosapuolet käynnistysvaiheessa VTT (aloitteen tekijä ja koordinaattori) Metropolia AMK Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Lahden AMK Metropolian kumppaneina Oulun Yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun AMK VATT (VTT:n alihankkijana) Motiva (viestintä)
Tutkimushankkeet 2009 alkaen Ajoneuvohankkeet (VTT, OY, Metropolia, TKK, TTY, Turku AMK) Polttoainehankkeet (VTT) Toimintamallit ja ohjauskeinot (VTT, TTY, VATT) Kansainvälinen toiminta ja verkottuminen (VTT) Koordinaatio ja viestintä (VTT, Motiva)
Rahoittajat 2009 Tekes LVM TEM VM AKE YTV HKL Transpoint Itella Veolia Kabus Neste Oil St1 Gasum Fortum FEVT Vibsolas Proventia Emission Control Nokian Renkaat Valmet Automotive Vacon Elektrobit Automotive Ensto Sandvik Mining & Construction, Axco Motors AeroVironment Autotuojat Öljy- ja kaasualan keskusliitto VTT Metropolia Oulun Yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Turun ammattikorkeakoulu
Ohjelmaan liittyvät demonstraatiot yrityshankkeina Kaasukuorma-autot (HKR & L&T, käynnissä ClimBus-hankkeena) Optibio uusiutuvan dieselin bussikokeet (HKL, Neste Oil, Proventia, YTV, käynnissä BioRefine-hankkeena) FFV-autojen kenttäkoe (St1, käynnissä) Sähköautojen kenttäkoe (Fortumin oma rahoitus, käynnissä) Hybridibussien esisarja (Koiviston Auto Yhtymä, suunnitteilla) Sähköautojen muut demonstraatiohankkeet (suunnitteilla)
TransEco-kokonaisuus
Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköisen voimansiirron kehittäminen Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Kehittää ja demonstroida sähköistä voimansiirtoa kokonaisuutena ajoneuvokäyttöön Edesauttaa sähköajoneuvotoimialan syntyä Demonstroida ja tutkia pikalatauksen mahdollisuuksia ajoneuvokäytössä Käynnissä olevat tehtävät Sähkömoottorien suunnittelu ja valmistus Invertterin sovitus ajoneuvokäyttöön ja ym. moottorille Akkuratkaisun valinta, suunnittelu ja tilaus Akuston ja voimalinjan integrointi ajoneuvoon Pikalatausaseman valinta, hankinta ja pystytys Ajoneuvon ohjausjärjestelmän kehittäminen Rahoittajat ja partnerit Tekes, Metropolia, Fortum, Valmet Automotive, Vacon, Elektrobit Automotive, Ensto, Sandvik M&C, St1, LUT, Axco Motors, AeroVironment Sami Ruotsalainen, 28.10.2009 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 14
Oulun yliopisto / TransEco / Ramses Älykkään raskaan ajoneuvon esiselvitys. Ajoneuvon tiedonkeruulaitteiston ja etäpalvelimen suunnittelu. Kuorman massan ja tien liukkauden estimointimenetelmien kehitys. Kehitettävien menetelmien testaus ja pilotointi. Kai Noponen, 27.10.2009
TTY tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Henkilöautokannan ennustemalli - ennustemalli henkilöautokannan koostumuksen ja alueellisten liikennesuoritteiden arviointiin - erilaisten ohjaustoimenpiteiden kuten verotuksen ja lainsäädännön vaikutukset autokannan kehitykseen ja henkilöautosuoritteeseen Asiakaskohtainen kuljetusten päästöjen mittaaminen ja raportointi Tutkimuksen tavoitteena on toteuttaa rahtikirjakohtaisen päästöraportoinnin mahdollistavat toimintaprosessit ja tekniset järjestelmät Transpoint Oy:n käyttöön. - kirjallisuusselvitys - kysely kuljetusasiakkaille - tietojärjestelmien ja prosessien kehitys Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arviointi Tutkimuksen tarkoituksena on luoda määrittelyt energiatehokkuustoimenpiteiden arviointimallille. - kirjallisuusselvitys - haastattelut, yritysten ja julkisen sektorin käyttötapaukset - tietosisällön ja käyttöliittymän määrittely Hanna Kalenoja & Heikki Liimatainen
TKK Auto- ja työkonetekniikka: 3 x DI-työ 1. HVAC heating, ventilation, air-conditioning - Kuinka paljon lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään energiaa? - Minkälainen olisi lämmityksen ja jäähdytyksen kannalta matalaenergia-auto verrattuna matalaenergia taloon? Cool and green Onko mahdollista? 2. Auxliary power needs - Apulaitteiden energiakulutus ja pienimittakaavaisen sähköntuotannon kehitysnäkymät. - Apulaitteiden tarvitseman energian puskuroinnin vaikutus energian kulutukseen. 3. Renkaiden tasapainotuksen ja paineen vaikutuksista energiankulutukseen ja liikenneturvallisuuteen - Raskaiden ajoneuvojen renkaiden tasapainotus on usein vähemmälle huomiolla. - Vaikutusta polttoaineenkulutukseen sekä renkaiden ja ajoneuvon kulumiseen. - Samantyyppinen vaikutusmekanismi on väärillä rengaspaineilla. - Aiheessa yhdistyvät liikenneturvallisuus ja CO2 Panu Sainio
Turun ammattikorkeakoulu, Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma TransEco-aktiviteetit Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Katsastus osa elinkaaren hallintaa Tavoitteena katsastusmenettelyjen "virtaviivaistaminen" Ensimmäisenä kehityskohteena jarrutarkastus Lopputuloksena kustannustehokkuutta ja turvallisuutta Kuva: Turun Sanomat / Veikko Wahlroos Alkamassa myös: Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Kuva: Markku Ikonen TransEco-aloitusseminaari aloitusseminaari 4.11.2009 Markku Ikonen www.turkuamk.fi
Polttoainekehitys Energiavaihtoehdot Henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus Uusi ajoneuvotekniikka Ajoneuvojen IT-sovellukset Toimintamallit ja ohjauskeinot Kansainvälinen toiminta Koordinaatio Juhani Laurikko, Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund
www.transeco.fi
Alkoholipolttoainetutkimusta 30 vuoden takaa Motiivina huoltovarmuus ja rajoitteena mekaaniset ohjausjärjestelmät
Verottajaa ei tarvitse pelätä, mutta tietty kunnioitus on paikallaan! (H. Kuitunen) Kuvat: Karlsson/HS