Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen välttämättömyys visto Mauno Koivisto keskus 22.10.2012 VTT, dosentti Petri Virtanen Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantojohtaja, Turun kaupunki
Puheenvuoron sisältö OSA I. Käsitteellinen ponnahduslauta OSA II. Kohti vuotta 2020: Asiakaskeskeisestä asiakaslähtöiseen kehittämiseen OSA III. Ajankuva 2012: Tapaus Turku OSA IV: Miten maailma muuttuu?? OSA VI: Miten kaupunkiorganisaatio ja uusi hyvinvointitoimiala muuttuvat? (L)opetus
Osa I. Käsitteellinen ponnahduslauta
Kauppalehti 19.10.2012/ A8
Organisaatiota koskeva uusi hahmottamistapa: Julkinen organisaatio dynaamisena, systeemisenä ja vuorovaikutteisena todellisuutena Systeemisyys Erillisistä osista muodostuva kokonaisuus, jossa erilliset osat liittyvät toisiinsa toiminnallisesti Dynaamisuus Evoluutio vs. revoluutio Kehittyminen ja uudistuminen ulkoisten ja sisäisten ärsykkeíden seurauksena Tila Henkinen/fyysinen/virtuaalinen/ Formaali vs. informaali (tunnelma ja luottamus) Vuorovaikutus ja verkottuminen Organisaatio ja organisaatiotoimijat Sisäinen ja ulospäin suuntautuva Yhteiskunnallisen hyvän edistäminen Oman perustehtävän ohella/kestävyys/vastuu
MEGATRENDEJÄ: Epävarmuus Tietoa ei ole tarpeeksi Monimutkaisuus Asioiden keskinäisyyssuhteet eivät ole selkeitä Epäselvyys Asioita tai ilmiöitä on vaikea nimetä, tulkitsemisesta puhumattakaan Monitulkintaisuus Asioita voidaan tulkita niin monesta näkökulmasta, joiden motiivit eivät välttämättä lähtökohtaisesti läpinäkyviä (vrt. erityistapauksena politiikka)
Osa II. Kohti vuotta 2020: asiakaskeskeisestä asiakaslähtöiseen kehittämiseen (Lähde): Virtanen, P. et al. 2011: Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. TEKES katsaus 281/2011. (www.tekes.fi/fi/document/49804/matkaopas_pdf)
Vallankumous palvelun käyttäjän asemassa! Ammattiauttajat Asiakas 1980/1990/2000 Ammattiauttajat Asiakas Syyt: Erityislainsäädäntö (sos.& terv. huolto) Kuluttajalainsäädäntö Julkisuus/Tietoisuus/Media Ammattiauttajat 2010/2020
Osa III. Ajankuva 2012: Tapaus Turku
Miltä tilanne ylipäänsä näyttää? YLEISTÄ: Paljon johtoon kohdistuvia paineita asiakkailta, henkilöstöltä ja päättäjiltä Käyttöbudjetista puuttuu noin seitsemän miljoonaa euroa (netto) Muutoshankkeita ja säästölistoja valmistellaan Kilpailutetaan, kilpailutetaan, kilpailutetaan. Ja järjestöavustuksia jaetaan Byrokratia vaatii leijonanosansa: retrospektiivinen talous- ja toimintaraportointi vie paljon aikaa ERITYISTÄ: Osaaminen keskittyy ja on melko pisteittäistä, osaamisen strateginen johtaminen hakee muotoaan Työantajaimago kaipaa kiillottamista Julkisuuteen nousevat keskusteluteemat eivät ole aina ennakoitavissa Johtamisen sisältöalueiden hallinnassa edelleen paljon kehitettävää ja omaksuttavaa Asiakkaiden mielipiteiden systemaattinen kartoitus ja analysointi käynnistynyt Laadunhallinnan malli valmistunut ja sitä ollaan ottamassa käyttöön Henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen huolettavat Muutoskyvykkyyden varmistaminen vie paljon aikaa, aikaa, aikaa ja aikaa. Valmistautuminen kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksiin ja mahdollisiin sosiaalija terveystoimen uudelleen organisointeihin
Osa IV. Miten maailma muuttuu? (Lähde) Stenvall, J., Virtanen, P. 2012. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Tietosanoma.
SUOMESSA(KIN) JULKILAUSUTTUJA ILMIÖITÄ: Kasvavat hoito- ja hoivaodotukset Työnjaon epäselvyys Kuntayhteistyön sisältö Väestön ikääntyminen ja odotettavissa olevan eliniän pidentyminen Henkilöstön ikääntyminen Monikulttuurisuus Järjestelmien monimutkaistuminen Yhteistuottaminen ja yhteisluominen Verkostomaisuus palvelutuotannossa HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA: Seuraavan 30 vuoden aikana yli 65- vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu! Villit kortit: kiinalainen terveydenhuolto, täydellinen henkilökohtainen vastuu, palvelujärjestelmän romahtaminen, tappajavirukset, syövätön yhteiskunta jne. jne. Toimintaympäristön muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa TODENNÄKÖISIÄ GLOBAALEJA MIKRO- JA MEGATRENDEJÄ: Toimialan kaupallistuminen palveluliiketoiminnan alueeksi Teknologiset (geeni-, bio- ja nanoteknologia) ja lääketieteelliset innovaatiot; esim. DNA-lukijat (esim. Harvardin yilopiston PERSONAL GENOME PROJECT; http://fora.tv/2012/04/20/personal_genome_project_and_be yond) Terveydenhoitotyön insinöörimäistyminen (kirurgian kehittyminen, täsmälääkkeet, geeniterapia, kantasoluteknologia) Robotiikka ja automaatio (esim. rintasyöpäleikkauksia tekevä robotti http://www.thespec.com Hamilton robot can detect and treat breast cancer ) Robotiikan kehitysvauhti on huima (esim. www.ifr.org/servicerobots/products/; esim. kotirobotit, huvittelurobotit, vammaisia auttavat robotit, teollisuuden automaatioon liittyvät robotit ) Palvelutiede, palveluarkkitehtuuri, palvelumuotoilu Slow-life ja terveysturismi Serendipiteetin teollistaminen(eli yllättävät positiiviset sivuvaikutukset; vrt. Viagran kehityshistoria) Tricorder X Price (www.qualcommtricorderxprice.org): 10 milj. USD sille, joka kehittää laitteen, joka tunnistaa 15 tautia luotettavammin kuin lääkäri Jne. Lähteet (mukaillen): Kaivo-oja, J. 2011.Terveydenhuollon tulevaisuus. 25.10.2011. Esitelmä. Julkaisematon & Megachange (2012): The World in 2050. Economist Books.
Miten radikaali muutos tehdään? Riittääkö muutoksen ajureiksi vireillä olevat valtakunnalliset kehittämisohjelmat (esimerkiksi Kaste 2)? Todennäköisesti eivät riitä, monestakin syystä: Palvelujen automatisointiin liittyvät kehittämistarpeet Palvelujen käyttäjien itseapukulttuurin vahvistaminen osana asiakaslähtöistä palvelujen uudistamista Palvelujen suurkuluttajien palveluväylät vielä hahmottumattomia ( alle 25 % palvelujen käyttäjistä käyttää yli 70 % palveluista ) Palvelun käyttäjien preferenssien parempi tunteminen Järjestelmien innovatiivisuudesta ei ole takeita. 24/7 ja erilaiset sähköiset palvelukanavat Uudistusten nettovaikutuksiin huomion kiinnittäminen (Terveyskioski kuormitus terveysasemalle) Robotit ja robotiikka Diagnostiikan kehittäminen (erilaiset DNA-lukijat) Valtakunnallisesti (ja osin kuntarakenteen sisälläkin): Palvelujen keskittäminen (aina kun se on mahdollista): Suomi on nimittäin edelleen urbanisoitumisen asteessa (65%) Pohjois-Korean kanssa samaa tasoa
Case: Tietämys palvelujen kehittämisen lähtökohtana Potilasvirta-analyysi 2012 Peruskysymys: Kaupunkilaisten kontaktit terveydenhuoltoon 2009-2011? MS SQL pohjainen analyysityökalu Tiedot (Pegasos, Ecomed, SAP, Hansa, Personec) Havaintoja: Palvelujen suurkuluttajuus ( 25% kaupunkilaisista käyttää 70 % palveluista ) ja suurkuluttajien monet diagnoosit Potilasvirtojen ohjaus ja palvelujen käyttäjien segmentointi puutteellista Pohdinnan tarve tarvitaanko sairaalan tulosaluetta ja päihteiden käyttäjien ja mielenterveyskuntoutujien organisatorista vastuun määrittelyä Kevyempien hoito- ja palvelumuotojen kohdistuminen ja tuottavuuden lisääminen kyseenalaista Jne.
Osa V. CASE: Miten kaupunkiorganisaatio ja uusi sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointitoimiala muuttuvat?
1.1.2013 lukien CASE 1. Turun kaupungin keskushallinnon uusi organisaatio
CASE 2. Uusi tapa ajatella kuntapalveluista Teematyöryhmä 2: Kuntapalvelut tuotekehitys- ja innovaatioalustaksi TURKU 2014+ Alueellisen valmistelu innovaatiopolitiikan TURKU 2014+ VALMISTELUMATRIISI BLUE OCEAN PJ: Antti Saurama Siht. Markus Laurinen KUNTAPALVELUT TUOTEKEHITYS- JA INNOVAATIOALUSTA KSI PJ: Petri Virtanen Siht. Mikko Pakarinen YKSILÖLLINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI PJ: Pirjo Nuutila Siht. Marja-Riitta Viljainen TULEVAISUUDEN TUOTTEET JA PALVELUT PJ: Jouko Lehtonen Siht. Linda Fröberg-Niemi ICT PJ: Johan Lilius Siht. Marko Puhtila INNOVAATIOTUKI- PALVELUT PJ: Rikumatti Levomäki Siht. Aino Ukkola UUDET, VILLIT JA LUOVAT PJ: Niko Kyynäräinen Siht. Timo Huttunen KASVU JA KANSAINVÄLISTYMIN EN PJ: Jari Kauppila Siht. Johanna Serén
Kaupunkiseudun kasvustrategian painopistevalinnat TURKU 2014+ Alueellisen valmistelu Kansallisesta näkökulmasta nykyiset toimiala-, klusteri- tai teknologiakohtaiset lähestymistavat eivät ole enää innovaatiotoiminnan voimavarojen ja toiminnan suuntaamisen näkökulmasta olleet kaikkein parhaimpia ratkaisuja. innovaatiopolitiikan Yksi tapa esittää sisällöllisiä valintoja on Tekesin strategiassaan käyttämät painopistealueet, jotka kuvastavat osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia kansallisesta näkökulmasta. Kuntapalvelut tuotekehitys- ja innovaatioalustaksi Kehitysympäristöt Edelläkävijämarkkinat Luonnonvarat ja kestävä talous Kansainväliset verkostot Älykäs rakennettu elinympäristö Elinvoimainen ihminen Maailmanluokan osaaminen Lähde: TEM
Kansallinen merkittävyys ja asema, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Turun kaupunki osti palveluita vuonna 2011 n. 300 miljoonalla eurolla. Markkinavaikutus Esim. laitoshoito 102,5 milj. euroa, avohoitopalvelut 60,3 milj. euroa, asumispalvelut 25,8 milj. euroa, lastensuojelun ostopalvelut 14,5 milj. euroa. Asumispalveluissa ja lastensuojelun osalta yksityiset palveluntuottajat ovat merkittävämmässä asemassa. Yleisesti ottaen Vsshp on merkittävin kumppani, jolta kaupunki ostaa palveluja. Esim. avohoidon osalta Vsshp:n osuus oli 97 % ja laitoshoidossa 85 %. Omistajaohjauksen merkitys! TURKU 2014+ Alueellisen valmistelu innovaatiopolitiikan Vuonna 2012 Turun kaupunki ostaa palveluita suuremmalla summalla mitä henkilöstökulut ovat (palkkakulut). Nykyisin hankitaan palveluita yli 330 M :lla VSSHP, ostopalvelut, sisäiset palvelut
CASE: T&K&I vipu hankintoihin Palveluiden käyttäjät Asiakaskehittäjien valtauttaminen ja hyödyntäminen - palvelumuotoilu Velvoite/etu t&ktoiminnasta tarjousten arvioinnissa? Konkreettinen tarjous + kuvaus T&K-ulottuvuudesta Palveluiden tarjoaja Kunnan pitäisi olla mukana tässä määritellä vaihtoehtoja, tarjota alustoja, yhdistää toimijoita Innovaation synnyn tukeminen, edellytysten vahvistaminen? T & K toimijat (YO, AMK jne) Poliittiset päätöstentekijät Kunta Toiminnan luonne: Arvoperusta ja toiminnan etiikka, yksilön autonomia ja Onko keskusteluyhteys? Oikeat toimijat ja oikea agenda? Tarjouspyyntö Yhdistääkö toimijat? TScP Rahoitustuntemus Kehittäjäverkosto Yritystukipalvelut (Projektiosaaminen) Hankerahoitus Hankkeiden ja kehittämisimpulssien rahoitus Oskeohjelma/Inka, Tekes, SHOK jne. rahoittajat hyvinvointi vaikeuttaa riskinottamisen mahdollisuutta Tarpeen tunnistaminen
Tuleva maailma Mennyt maailma Sosiaali- ja terveystoimen strategiset linjaukset Päätös kilpailutuksen käynnistämisestä Tiedotus palvelutoimittajille Tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu Hankintapäätös Toimeenpano Hyvinvointisektorin ekosysteeminen yhteinen palvelustrategia (kaupunki, yritykset ja järjestöt) Hyvinvointitoimialan strategiset tavoitteet ja työnjaosta sopiminen Päätös kilpailutuksen käynnistämisestä Viestintä hankinnan taustoista erilaisille kohdeyleisöille Avoimet foorumit loppukäyttäjien ja palvelutoimittajien kanssa T&K&I elementin paikantamiseksi Tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu ja toimeenpano (ml. Hankintapäätös) Toimeenpano, sopimusten hallinta, toimittajavalvonta ja kriittinen raportointi
Osa VI. (L)opetus
Johtopäätös edellä esiin nostetusta Turku ei selviä palveluhaasteista yksin. Jatkossa tarvitaan kaupungin ja alan järjestöjen ja yritysten yhteinen palvelustrategia, yhteistä näkemystä ja enemmän yhteisiä elementtejä sisältävä palveluhankintaprosessi. Palvelutuotannon tehostaminen on kompleksinen kysymys. Tulevina vuosina erityinen huomio liittyy vaikuttavuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Jos alan yrityksiin ja järjestöihin on suhtauduttu aikaisempina vuosina hyvin, suhtaudumme tulevina vuosina yrityksiin ja järjestöihin entistä paremmin. Uudistamistyön kolme tärkeintä asiaa ovat johtamisen kannalta: vuorovaikutus, vuorovaikutus ja vuorovaikutus
Kiitos! Kysymyksiä? petri.virtanen@turku.fi