Vesijk 3.3.2015 6 Nurmijärven Vesi Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 1.1.2014
Sivu 2 KS 2014 Siitä Tot 2014 Tot-% TP 2013 +muutos muutos 1-12 Toimintatuotot + 6 609 490 6 863 796 104 6 133 279 Toimintakulut - -3 850 290-3 897 187 101-3 439 108 Toimintakate (ed.erotus) 2 759 200 2 966 610 108 2 694 171 Tulos -169 491 367 397-237 759 KS 2014 Siitä Tot 2014 Tot-% TP 2013 +muutos muutos 1-12 Investoinnit -5 090 000 3 900 191 77 3 828 908 Liittymismaksutuotot 1 000 000 1 113 974 11 886 144 Lainakannan muutokset 2 100 000-2 652 829-126 934 287 1. Tulosalueen toimintakatteen ja investointien toteutuminen Toimintatuotot ylittyivät n. 250 000. Sekä veden käyttö- ja perusmaksutulot, tonttijohtojen asennustuotot että kaasun myyntitulot toteutuivat budjetoitua paremmin. Toimintakulut ylittyivät noin 50 000 ja suurimpana syynä tähän olivat putkirikoista johtuneet vauriokorjaukset. Toimintakate toteutui 200 000 ennustettua paremmin. Tilikauden tulos oli reilu 500 000 talousarviota parempi. Tämä johtui ennustettua paremman toimintakatteen lisäksi ennustettua pienemmistä poistoista sekä rahoituskuluista. Liittymismaksutuotot olivat 1 113 974, joka on 113 974 eli 11 % enemmän kuin budjetoitu. Ennusteen ylittyminen johtui erityisesti arvioitua useammasta kerrostalokohteen toteutumisesta. Investoinnit toteutuivat seuraavasti verrattuna talousarvioon. Talousarvio, Toteutuma, Erotus, Uudet verkostot Asuntoalueet 1 777 000 1 097 200 679 800 Yritysalueet 315 000 307 730 7 270 Erilliskohteet 372 000 169 928 202 072 Uudet verkostot yhteensä 2 464 000 1 574 858 889 142 Pääjohdot 100 000 0 100 000 Tuotantolaitokset 505 000 752 708-247 708 Verkostosaneeraukset 1 720 000 1 531 060 188 940 Käyttöomaisuus 50 000 41 566 8 434 Kohdentamaton 251 000 Yhteensä 5 090 000 3 900 192 1 189 808
Sivu 3 Kohdekohtaisesti toteutuma oli seuraava: Budjetti Toteutunut Erotus Käyttö-% Jakamaton 251 000 0 251 000 0 Vesi- ja viemärijohdot, uudet ASUINALUEET 1101 Krannilan alue 65 000 3 350 61 650 5 1103 Pikimetsä 100 000 189 352-89 352 189 1106 Viirinlaakso 900 000 45 743 854 257 5 1107 Lintumetsän laajennusalue 285 000 421 314-136 314 148 1310 Nummitien alue 248 000 366 035-118 035 148 1311 Porttipellon alue 134 000 71 407 62 593 53 1401 Korsipolku 5 000 0 5 000 0 1402 Kylänpään alue 40 000 0 40 000 0 YRITYSALUEET 1931 Ilvesvuori 300 000 307 730-7 730 103 1403 Metsä-Tuomela 15 000 0 15 000 0 ERILLISKOHTEET 1174 Vesiasemat 6 000 0 6 000 0 1842 Sv-viemärit varaus 17 000 0 17 000 0 1847 Pienet nimeämättömät kohteet 22 000 34 991-12 991 159 1848 Kauppanummen hulevesiputki 25 000 20 956 4 044 84 1871 Rakentamisen laadunvalvonta 10 000 5 235 4 765 52 1885 Suunnittelu, mittaus ja tutkimus 200 000 36 815 163 185 18 1941 Tiiranrannan sv 0 37 481-37 481 1946 Istutukset,nurmetukset,viimeistely 25 000 3 302 21 699 13 1973 Venttiilikaivot 25 000 394 24 606 2 2173 Vanhojen alueiden teiden sv 42 000 14 055 27 945 33 8824 Tiiranranta ja Tiiranrinne 0 16 700-16 700 0 Vesi- ja viemärijohdot, uudet 2 464 000 1 574 859 889 141 64 Verkostojen peruskorjaukset 5801 Haikalan alue 300 000 343 927-43 927 115 5802 Vesijohtojen pienet peruskorjaukset 50 000 28 942 21 058 58 5805 Kirkkotie-Jokihaantie 100 000 227 99 773 0 5806 Talmontie 200 000 210 908-10 908 105 5824 Viemäreiden pienet peruskorjaukset 50 000 303 462-253 462 607 5825 Järvitie (jv+vj) 120 000 214 056-94 056 178 5826 Pääviemäri Palomäentie-Isoniitty 200 000 0 200 000 0 5827 Käpyläntie 50 000 0 50 000 0 5828 Kumpurantie-Onnelantie (jv+vj+sv) 400 000 198 072 201 928 50 5829 Lepsämän viemärisujutus 150 000 166 316-16 316 111 5841 Verkostojen suunn. ja tutkimukset 50 000 40 228 9 772 80 5842 Johtotietojärjestelmä ja kunto 0 850-850 5901 Pääventtiiliprojekti 50 000 23 672 26 328 47 5921 Pääviemäri Lepsämänt.-Isoniitty 0 200-200 5923 Ristipakka 0 200-200 Verkostojen peruskorjaukset 1 720 000 1 531 058 188 942 89 Pääjohdot 6401 Yhdysputki Rajamäki-Hyvinkää 100 000 0 100 000 0 Pääjohdot 100 000 0 100 000
Sivu 4 Budjetti Toteutunut Erotus Käyttö-% Laitokset, uudet 7301 Salmelanmäen tutkimukset 10 000 0 10 000 0 7310 Klaukkalan puhdistamon vuotovedet 0 1 859-1 859 7311 Klaukkalan puhdistamon bioreaktori 0 3 250-3 250 7320 Kaukovalvontajärjestelmän laajenn. 10 000 5 980 4 020 60 7801 Teilinummen tekopohjavesitutkim. 30 000 175 238-145 238 584 7804 Nummenpään VO, lisäkaivo 0 52 386-52 386 7806 Vesitornien varavoimat 30 000 17 162 12 838 57 7807 KLan pka varavoima 40 000 15 611 24 389 39 7808 Valvomon varavoima 70 000 31 222 38 778 45 7901 Ilvesvuoren jätevedenpumppaamo 0 1 199-1 199 Laitokset, uudet 190 000 303 907-113 907 160 Peruskorjaukset 7071 Toivolan jätevedenpumppaamo 0 14 762-14 762 7853 Vedenottamoiden pienet peruskorj 15 000 50 206-35 206 335 7854 Vesitornien peruskorjaukset 0 17 650-17 650 7855 Paineenkorotusasemien peruskorj 10 000 0 10 000 0 7873 Jätevedenpuhdist. pienet peruskorj 30 000 48 707-18 707 162 7876 Lintumetsän jv-pumppaamo 130 000 182 601-52 601 140 7877 Harjulan jv-pumppaamo 130 000 134 876-4 876 104 Peruskorjaukset 315 000 448 801-133 801 142 Muut investoinnit 7891 Koneet ja kalusto 50 000 41 566 8 434 83 Muut investoinnit 50 000 41 566 8 434 83 YHTEENSÄ 5 090 000 3 900 191 1 189 809 77 Uudisverkoston osalta sekä Krannilan alueen että Viirinlaakson urakat siirtyvät suurimmaksi osaksi vuoden 2015 puolelle ja Kirkkotien - Jokihaantien välinen himanit-putken uusinta siirtyi, koska risteyksen liikenneympyrän rakentaminen siirtyy. Lintumetsän laajennusalueen ja Nummitien alueen vuonna 2014 tehtävää työtä laajennettiin. Lisäksi tuotantolaitosten investointeja kasvatettiin aiemmin suunnitellusta ja mm. kaksi Klaukkalan verkoston suurta jätevesipumppaamoa saneerattiin. Teilinummen alueen koeimeytyksen valmistelutyöt aloitettiin ja tekopohjavesitutkimuksiin varattiin esisuunnitelmassa arvioitua enemmän kustannuksia, mutta vastaavasti Salmelanmäen tutkimuksia siirrettiin myöhemmäksi. Klaukkalan jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauksen muutostyöt siirtyivät vuodelta 2013 vuoteen 2014. Myös osa Nummenpään kaivosaneerauksen kustannuksista siirtyi vuoteen 2014. Verkoston peruskorjauksen osalta sekä Klaukkalan pääviemärin sujutus että osa Kumpurantien-Onnelantien urakasta siirtyy vuodelle 2015. Vastaavasti pienempiä viemärisujutuksia tehtiin alkuperäistä arviota enemmän ja Järvitien vesijohdon ja jätevesiviemärin saneerauksen laajuus kasvoi. Rajamäki-Hyvinkää yhdysputken toteutus siirtyy ja sen tarpeellisuutta arvioidaan vuonna 2015.
Sivu 5 2. Talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutuminen Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (talousarvion 2014 mukaisina) NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V. 2014 (MITTARI) TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Uudistuminen ja henkilöstö Osaavan henkilöstön saatavuus (3.3) Nurmijärven Veden johtoryhmän päivittäinen operatiivinen toiminta Toimitilakartoitus tehty Ympäristötoimiala käynnisti syksyllä 2014 selvityksen Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitalon tilojen vuokrauksesta ja muutostarpeista. Työ on vielä kesken ja osana työtä selvitetään mahdollisuutta vuokrata Nurmijärven Vedelle toimitiloja Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitalosta. Palvelut ja vaikuttavuus Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta (1.5) Vuoden 2014 aikana on tarkastettu toimintatavat yhteistyötahojen kanssa Walter Customer Satisfaction Indextutkimuksen osio Arvosanat vesilaitoksen palveluja koskeville tekijöille Yhteistyön kehittäminen teknisen keskuksen kanssa rakentamishankkeiden ohjaamisessa. Teknisen keskuksen ja vesilaitoksen välille luodaan toimintaohje, jonka toteutumista valvotaan hankekohtaisesti (tavoitetta tarkennettu johtokunta 02/2014). Toimintaohje on tehty ja sen toteutumista valvotaan yhteistyökokouksissa. Tekninen keskus ja vesilaitos kokoontuivat viime vuonna kolme kertaa. Teknisen keskuksen ja vesilaitoksen välisiä toimintatapoja on kehitetty kokouksissa sovitun mukaisesti. Lisäksi teknisen keskuksen käyttämät yhdistetyn katu- ja vesihuoltourakan urakkaasiakirjat on tarkistettu. Tiedotussuunnitelma on tehty. Tiedotussuunnitelma tehty. Talouden hallinta ja rahoitus Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla (3.2) Talousmallin hyödyntäminen talouden pitkän tähtäimen suunnittelussa Talousmallinnuksen itsenäinen käyttö vuoden 2015 taloussuunnittelussa Talousmallinnusta on käytetty syksyllä 2014 vuoden 2015 veden käyttö- ja perusmaksutason määrityksessä. 3. Selvitys sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja johtopäätöksistä Vesilaitoksen tilivelvollinen on vesilaitoksen johtaja. Oikeudenkäyntejä ei ole kesken. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt selvityspyynnön Kirkonkylän puhdistamon lupaehtojen ylityksestä vuonna 2013. Selvityspyyntöön on vastattu
Sivu 6 ja selostettu puhdistamolla toteutetut toimenpiteet. Riskienhallinta kuuluu olennaiselta osalta vesilaitostoimintaan. Vesilaitos ylläpitää seuraavia riskienhallintaan liittyviä dokumentteja: valmiussuunnitelma varautumissuunnitelma talousveden valvontaohjelma pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat (kunta ja ELY) sammutusvesisuunnitelma (kunnan kanssa) WSP (ei vielä otettu käyttöön) Vesilaitoksen työntekijät osallistuvat alan riskienhallinnan kehitystyöhön. Käyttöpäällikkö on mukana kansallisessa WSP (Water Safety Plan) työryhmässä ja puhdistamon työnjohtaja kansallisessa SSP (Sewage Safety Plan) työryhmässä. Vesilaitoksen työturvariskit kartoitettiin vuoden 2014 aikana Riskipiste-ohjelmalla. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: Ei muuta olennaista omaisuuden hankintaa eikä luovutusta, mutta verkosto- ja laitosomaisuus on kasvanut investointien osalta. Sopimushallinta: Urakoista laadittiin ja allekirjoitettiin ao. urakkasopimukset. Sopimusten mukaiset vakuudet saatiin sopimuskumppaneilta ja niiden voimassaoloaikaa valvottiin. Viranhaltijapäätökset, konsultti- ja urakkasopimuksen on arkistoitu vesilaitoksen arkistoon ja Dynasty-järjestelmään. Johtopäätökset: Riskienhallinta on osa vesilaitoksen päivittäistä työtä. Riskienhallinnan arviointia ja kehittämistä toteutetaan säännöllisesti. 4. Kunnan strategian ja erillisohjelmien mm. palvelutuotanto-ohjelman toteutuminen sekä riskien hallinta (ml. harmaan talouden torjunta). Nurmijärven Vesi tukee toiminnallaan kunnan strategian toteutumista. Vesilaitos toteuttaa strategian peruspilaria, kunnan ja kuntatalouden vastuullista johtamista omalta osaltaan seuraavasti. Investointeja suunnitellaan rakentamisohjelman osalta 5 vuoden aikajänteellä ja talousmallin osalta 10 vuoden aikajänteellä. Kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen taso määritetään käytössä olevalla talousmallilla siten, että tarvittava asiakasmaksutason korotus on mahdollisimman tasainen. Vuonna 2014 henkilöstölle järjestettiin työturvallisuuskampanja. Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden tukemisen osalta Nurmijärven Vesi on tehostanut tiedotusta ja postittanut asiakaslehden kaikkiin nurmijärveläisiin koteihin kesäkuun alussa. Lisäksi saneeraushankkeissa järjestetään alueelliset asukasillat ennen hankkeen aloittamista Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisen osalta Nurmijärven Vesi tukee kunnan tonttituotantoa ja osallistuu tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseen vesihuoltoverkostojen osalta. Vesilaitoksen toiminta on myös palvelutuotanto-ohjelmassa kuvatun mukaista.
Sivu 7 Harmaan talouden torjumiseksi vesilaitoksen käyttämiltä ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja heidän aliurakoitsijoiltaan vaaditaan jokaisessa kohteessa RALA-perustieto tai vastaavat yksittäiset tiedot. Työntekijöiltä vaaditaan veronumerollinen kulkulupa. Investointien osalta noudatetaan käännettyä arvonlisäveroa. Vesilaitos ilmoittaa rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden mukaiset tiedot verottajalle. 5. Omistajapoliittisten linjausten edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen Vesilaitos on tulouttanut kunnalle sen edellyttämän pääoman tuoton 162 000. 6. Kuuman, kuntayhtymien ja muun yhteistyön toteutuminen Kuuma-kuntien vesilaitosjohtajat ovat tehneet yhteistyötä kokoontumalla säännöllisesti yhteistyöneuvotteluihin toimintatapojen, kokemusten ja tiedon vaihtamiseksi eri vesilaitosten välillä. Vuonna 2014 kartoitettiin asiakastietojärjestelmän uudistamisen mahdollisuuksia. 7. Täytäntöönpano-ohjeiden kohtien 11-12 toteutumisen seuranta Rakennusohjelman toteutuminen on raportoitu kohdassa 1. 8. Olennaiset muut tiedot kunnan palveluista tilivuonna tai tilivuoden jälkeen, joista ei ole toimintakertomuksessa muualla selvitystä Vesihuoltolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä talousvesiasetuksen muutokset astuivat voimaan 1.9.2014. Laki- ja asetusmuutokset huomioidaan vesilaitoksen toiminnassa. 9. Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 31.12.2014: vakinaisia 20 määräaikaisia ja sijaisia 2 10. Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämien havaintojen käsittelystä ja suoritetuista jatkotoimenpiteistä: Arviointikertomus vuodelta 2012: TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINTO Miten kunta aikoo edistää jätevesien käsittelytoimintaa siten, että saadaan lakisääteiset vaatimukset täytettyä vuoteen 2017 mennessä? SUORITETUT JATKOTOIMENPITEET Vesihuoltolain mukaan vastuu vesihuollosta on kunnalla, vesihuoltolaitoksella ja kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Yleisesti ottaen vastuunjako on seuraava: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko alueellaan, vesihuoltolaitos vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan ja kiinteistön omistaja tai haltija kiinteistönsä vesihuollosta. Nurmijärven Veden toiminta-alueella jätevedet johdetaan viemäröinnin kautta Klaukkalan ja Kirkonkylän jäteveden puhdistamoille. Kunnan keinot jätevesien käsittelyn edistämiseen haja-asutusalueella liittyvät lähinnä tiedottamiseen sekä haja-asutusalueen vesiosuuskuntien perustamisen tukemiseen. Kuntaan on palkattu määräaikainen hankekoordinaattori, jonka tehtävänä on kannustaa haja-asutusalueen asukkaita vesiosuuskuntien perustamiseen. Hankekoordinaattori avustaa vesiosuuskuntia vesihuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä koordinoi ja tukee vesiosuuskuntien toimintaa. Lisäksi kunta takaa vesiosuuskuntien vesihuollon rakentamista varten tarvitseman pankkilainan.
Sivu 8 Arviointikertomus vuodelta 2012: Vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä tulee saneerata asianmukaiseen kuntoon 15.3.2016 mennessä ja tätä ennenkin toki ympäristön pilaaminen tai terveyshaittojen aiheuttaminen on kielletty. Siirtymäaikaa on esitetty pidennettäväksi kahdella vuodella ja asetusmuutos on käsittelyssä alkuvuonna 2015. Jokaisella kiinteistöllä on mahdollisuus hankkia kiinteistökohtainen järjestelmä, jos vesihuoltoverkostoa ei olla määräaikaan mennessä rakentamassa alueelle tai sellaista ei ole edes suunnitteilla. Vaikka kiinteistökohtaiset järjestelmät jouduttaisiin uusimaan em. aikarajaan mennessä, ne tulevat vanhenemaan myös tulevaisuudessa, joten keskitettyyn vesihuoltoratkaisuun voidaan siirtyä myöhemminkin. Muilla kuin vesihuollon kehittämisalueilla kunta on osallistunut yksittäisten kiinteistöjen osalta neuvontahankkeeseen, jota on hoitanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Arviointikertomus vuodelta 2013: TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINTO Tarkastuslautakunta tiedustelee, mistä haja-asutusalueen vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen viivytys johtuu ja mihin mennessä päivittäminen aiotaan tehdä? SUORITETUT JATKOTOIMENPITEET Kehittämissuunnitelman päivitystyö aloitettiin vuonna 2012, mutta tällöin päivityksen tarkoituksena oli pääasiallisesti tarkentaa suunnitelmassa esitettyjen haja-asutusalueilla sijaitsevien vesihuollon kehittämisalueiden rajauksia. Kunnan vesihuollon järjestämisen periaatteita ei ollut tarkoitus tarkentaa. Päivitystyö oli tarkoitus tehdä virkamiestyönä ilman laaja-alaista kansalaiskeskustelua. Kehittämissuunnitelman päivitystyö jäi kesken vesilaitoksen edellisen johtajan eläkkeelle jäämisen vuoksi. Ympäristötoimiala ja Nurmijärven Vesi päättivät käynnistää kehittämissuunnitelman päivitystyön uudestaan ja muuttaa päivitystyön toteutustapaa kokonaisvaltaisemmaksi ja mahdollistaa vuoropuhelu kuntalaisten ja päättäjien kanssa. Päivitystyön toteuttamistavan muutos vastaa myös 18.9.2013 tehtyä valtuustoaloitetta. Kehittämissuunnitelman päivityksessä huomioidaan kunnan koko vesihuolto. Kunnan vesihuollon painopisteet ja tavoitteet määritellään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot tarkastellaan ja kehittämissuunnitelman edellisessä versiossa käytetyt kehittämisaluekorit määritetään uudestaan paikkatietoanalyysin avulla. Rinnakkain vesihuollon kehittämissuunnitelman kanssa tehdään vesilaitoksen kehittämissuunnitelma, jossa tarkastellaan Nurmijärven Veden pitkän tähtäimen kehittämistarpeet. Työssä otetaan kantaa tulevaisuuden vedenhankintaan ja tarkastellaan vaihtoehtoisten vesilähteiden soveltuvuus. Jätevedenpuhdistuksen toteuttaminen vaihtoehtoisesti yhdellä tai kahdella nykyisellä puhdistamolla tutkitaan. Eri taajamien verkostojen yhdistäminen ja uusien siirtolinjojen tarpeellisuus kartoitetaan. Kuntalaiset, vesiosuuskunnat, valtuutetut ja viranomaistahot otetaan mukaan suunnitelman päivitykseen. Kuntalaisille on järjestetty kuntalaiskysely hajaasutuksen vesihuollon toteuttamisesta ja valmista luonnosta esitellään asukastilaisuudessa keväällä 2015. Vesiosuuskuntien kanssa on pidetty erillisneuvottelu. Kunnanhallitus on muodostanut jäsenistään poliittisen ohjausryhmän, joka on ohjannut ja linjannut projektiryhmän työtä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat ovat osallistuneet kehittämissuunnitelman projektiryhmään. Kehittämissuunnitelman luonnosversio valmistuu helmikuun 2015 aikana. Kevään 2015 luonnos on kommenteilla ja sitä tarkennetaan. Tavoitteena on, että lopullinen työ valmistuu syksyllä 2015.
Sivu 9 11. Organisaatio ja henkilöstö Vesilaitoksen palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 22 henkilöä, joista 20 vakinaista ja 2 määräaikaista. Lisäksi laitoksella oli yksi kesätyöntekijä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla. Vesilaitokselle perustettiin uusi hankeinsinöörin toimi, jota alkoi elokuusta 2014 alkaen hoitaa DI Päivi Kopra. Hankeinsinöörin tehtäviin kuuluu mm. verkostojen uudis- ja saneerausinvestointien suunnitteluttaminen, verkosto-omaisuuden hallinta, saneerauskohteiden priorisointi ja pitkän tähtäimen saneeraussuunnittelu. Vesilaitos osti kunnan ympäristötoimialalta asiakaspalvelu-, toimisto- ja talouspalveluita, kunnallisteknistä suunnittelua ja rakentamista sekä mittauspalveluita. Lisäksi vesilaitos hyödynsi kunnan talouskeskuksen palveluita. Henkilökunta osallistui vuoden aikana VVY:n ja SYKLI:n koulutuksiin sekä alan muihin tapahtumiin. Vuonna 2014 painotettiin työturvallisuusasioita. Sekä johtoryhmälle että koko henkilöstölle järjestettiin työturvakoulutusta. Vesilaitoksen kohteista tehtiin riskipistekartoitus ja Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle laadittiin insinöörityönä työturvallisuusohjeistus. Lisäksi henkilöstölle järjestetään neljä kertaa vuodessa työpaikkakokous, jossa käsitellään vesilaitoksen ajankohtaisia asioita. Virkistäytymispäivä pidettiin kesäkuussa, jolloin tutustuttiin Vihdin Vedellä olleeseen kalvosuodatuslaitospilottiin sekä kalastettiin Siuntiossa. Laitospäällikkö Samuli Niemi palkittiin joulukuussa 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta. Varallaolosta 24/7 vastasi vesilaitoksen henkilöstöstä 6 kpl työnjohtajana ja 5 kpl asentajana. Vuoden aikana oli yhteensä 277 kpl toimenpiteisiin johtanutta hälytystä.
Sivu 10 Vesilaitoksen johtokunnan kokoonpano on vuodesta 2013 alkaen ollut seuraava. Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Kimmo Kakko, PerusS Ari Perkaus, PerusS Varapuheenjohtaja Hilkka Ruusuvirta, KOK Aija Jokilammi, KOK Jäsen Risto Airikkala, KESK Jari Soinisalo, KESK Jäsen Helinä Mellanen, VIHR (18.9.2013 saakka) Tytti Usmi, VIHR (18.9.2013 saakka) Jäsen Satu Rauhala, VIHR (18.9.2013 alkaen) Satu Viik, VIHR (18.9.2013 alkaen) Jäsen Ina Kuula, KD Mirja Kainulainen, KD Kh:n edustaja Kirsti Handolin Sirpa Granholm 12. Myynti ja asiakkaat Veden myynti oli vuonna 2014 1,63 milj. m 3 ja myynti nousi 2,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Vesiosuuskunnille myytiin 28 600 m 3 vettä, jossa oli kasvua 21 % vuoteen 2013 verrattuna. Jätevettä laskutettiin 1,93 milj. m 3 ja kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 0,4 %. Altian tehdasalueen jätevesiä laskutettiin 355 000 m 3 ja vähennystä vuoteen 2013 oli 6 %. Vuoden aikana vesilaitoksen asiakkaaksi liittyi yhteensä 89 kiinteistöä, joista 87 kpl liittyi sekä vesijohtoon että viemäriin ja 2 kpl pelkkään vesijohtoon. Uusien liittymien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 22 %, mutta oli vielä 31 % alhaisempi kuin vuonna 2012. Vuoden lopussa vesilaitoksen asiakkaina oli vesi- ja viemäriliittyjiä yhteensä 6 436 kpl, vesiliittyjiä yht. 521 kpl ja viemäriliittyjiä yht.127 kpl.
Sivu 11 Kiinteistöjen vesijohto- ja viemärisuunnitelmia tarkastettiin toimintavuonna 113 kpl ja työmailla tarkastuskäyntejä tehtiin 256 kpl. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 89 kpl ja sopimuksia uusittiin omistajan vaihdoksissa 224 kpl eli kaikkiaan käsiteltiin 313 sopimusta. Nurmijärven Vesi ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY solmivat sopimuksen vedentoimituksesta Syväojan tulevan verkoston alueelle. Uusia tonttijohtoliittymiä rakennettiin yhteensä 116 kpl, joista 79 kpl uudisverkostoon ja loput olemassa olevaan verkostoon. Tonttijohtoliittymiä peruskorjattiin yhteensä 58 kpl. Vuoden 2014 aikana vesilaitoksella otettiin käyttöön Vesilaitosyhdistys ry:n Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon oppaan mukainen sprinkleriliittyjien sopimusmalli, sopimusehdot ja sprinkleriliittyjien toimitusehdot. Vesilaitoksen toiminta määritetään vesihuoltolaissa ja kyseinen laki ei sisällä sammutusvesiä koskevia määräyksiä. Sammutusvettä käsitellään pelastuslaissa, mutta tämäkään laki ei ota kantaa vesilaitoksen sprinklerilaitteistoille toimittamaan sammutusveteen. Erillisten sprinklerisopimusehtojen ja -toimitusehtojen käyttöönotto selkiyttää käytäntöjä ja varmistaa osaltaan sen, että toimitettavan veden määrä, painetaso ja toimitusvarmuus sekä jokaisen osapuolen vastuut ja velvollisuudet määritetään aiempaa tarkemmin. Vuoden aikana solmittiin yhteensä 10 sprinklerisopimusta. Vesijohtoveden laatuun liittyviä asiakasvalituksia kirjattiin vuoden aikana yhteensä 13 kpl. Kirkonkylän alueella kokeiltiin syksyn aikana mittarinvaihdon ulkoistamista ja Kalibro Oy vaihtoi alueella 290 vesimittaria. Yhteensä vuoden aikana asennettiin 81 uutta mittaria ja vanhoja mittareita vaihdettiin 426 kpl. Asiakastyytyväisyyttä tutkittiin nyt toiseen kertaan kesäkuussa Taloustutkimus Oy:n tekemän Water Customer Satisfaction Index tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tehtiin 200 puhelinhaastattelua vesilaitoksen toiminta-alueelta. Nurmijärven Vesi paransi arvosanaansa useissa tekijöissä vuoden 2013 tuloksiin verrattuna. Eniten parannusta tuli vesilaitoksen palveluun sekä veden jakelun ja viemäröinnin toimintavarmuuteen liittyvissä tekijöissä. Eniten heikennystä tuli veden paineen ja veden hinnan arvosanoihin. Mukana olleiden vesilaitosten keskinäisessä vertailussa Nurmijärven Veden arvosanat olivat lähellä keskiarvoa.
Sivu 12 Muita huonommat arvosanat saatiin veden toimitusvarmuudessa, veden jakelun katkottomuudessa sekä vesikatkosten lukumäärässä ja pituudessa. Nurmijärven Veden asiakkaat kaipaavat lisätietoa erityisesti vesikatkoksista, verkostosaneerauksista, veden laadusta ja veden hinnoitteluperusteista. Asiakaspalautteen perusteella veden hinnoitteluperusteista kerrottiin tarkemmin syksyn asiakastiedotteessa. Asiakkaille esitettiin myös lisäkysymyksiä vesikatkoista ja niistä aiheutuneesta haitasta. Nurmijärven Veden asiakkailla on ollut keskimäärin 0,98 vesikatkosta viimeisen vuoden aikana. Niistä Nurmijärven Veden asiakkaista, joilla on ollut vesikatkoksia, 76 % mainitsee, että vesikatkoksista ei ole ollut kovin suurta haittaa tai ei haittaa ollenkaan. 23 % mainitsee, että haitta on ollut melko tai erittäin suuri. Vesilaitokselle tehtiin alkuvuodesta tiedotussuunnitelma. Näkyvin suunnitelmasta johtunut toimenpide oli Veden ääni asiakaslehden ilmestyminen kesäkuussa 2014. Lehti jaettiin jokaiseen nurmijärveläiseen talouteen ja julkaistiin lisäksi vesilaitoksen www-sivuilla. Lehden on tarkoitus ilmestyä tästä lähtien kerran vuodessa. Lisäksi ennen jokaista suurta saneerauskohdetta alettiin järjestää asukasiltoja ja saneerauskohteista kerättiin asiakaspalaute. Häiriötiedotusta jatkettiin www-sivujen kautta, mutta häiriötiedotteiden tekeminen ulkoistettiin vikailmoituspalvelua hoitavan Vakka-Suomen Puhelin Oy:n tehtäväksi. Klaukkalan jätevedenpuhdistamo sai lisäksi näkyvyyttä Vesilaitosyhdistys ry:n julkaisemassa esitteessä Puhtaan veden tekijät. 13. Vedenhankinta Nurmijärven Veden toimittama talousvesi on kunnan alueella sijaitsevista vedenottamoista pumpattua pohjavettä. Vesilaitoksella on yhteensä 10 vedenottamoa, joista tuotantokäytössä on kahdeksan vedenottamoa (Kaninlähde, Kiljava, Lepsämä, Nummenpää, Nukari, Savikko, Teilinummi ja Valkoja). Pellonperän ja Röykän vedenottamot ovat varavesilaitoksia. Vedenottamoilta pumpattiin yhteensä 2,1 milj m 3 vettä ja vesimäärä jakautui ottamoiden kesken seuraavasti. Keskimääräinen vuorokausipumppaus kaikilta ottamoilta yhteensä oli 5 800 m 3 / päivä. Vedenottamoiden energiankulutus oli yhteensä 1 000 000 kwh eli 0,5 kwh/pumpattu m 3 ja se jakaantui ottamoittain seuraavasti.
Sivu 13 TALOUSVEDEN LAATU Talousvesi täytti kaikilla kulutusalueilla sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen laatuvaatimukset. Talousveden laadunvalvonta perustuu terveyslautakunnan hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan. Vesientutkimuslaboratoriona toimi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. VERKOSTOT ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi dh mmol/l mg/l mg/l mg/l Klaukkala 7,8 6,7 1,2 Keskikovaa 30,2 8,95 0,60 Kirkonkylä 7,7 7,4 1,3 Keskikovaa 37,7 9,67 0,51 Rajamäki 8,3 2,5 0,5 Erittäin pehmeää / 13,8 2,19 0,83 pehmeää Röykkä (kylä) 8,3 2,4 0,40 Erittäin pehmeää / 13,2 2,10 0,83 pehmeää Nukari (kylä) 7,8 4,6 0,8 Pehmeää 21,0 7,03 ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi dh mmol/l mg/l mg/l mg/l VEDENOTTAMOT Nukari / Teilinummi 7,2 4,6 0,80 Pehmeää 20,0 7,5 Lepsämä 7,4 7,6 1,4 Keskikovaa 29,1 13,83 Nummenpää 7,5 4,5 0,9 Pehmeää/keskikovaa 22,0 6,08 Kiljava 7,5 2,0 0,4 Erittäin pehmeää/pehmeää 10,5 2,2 Valkoja 7,6 12,6 2,3 Kovaa 67,6 15,25 Savikko 7,7 10,0 1,8 Kovahkoa/kovaa 52,6 11,86
Sivu 14 ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi dh mmol/l mg/l mg/l mg/l Kaninlähde 7,8 9,9 1,8 Kovahkoa/kovaa 48,1 12,86 Pellonperä 6,6 4,9 0,9 Keskikovaa 22,5 7,1 Röykkä 6,4 0,7 0,1 Erittäin pehmeää 3,7 0,72 Keskiarvot 7,5 5,8 1,05 28,4 7,8 0,71 Raja-arvo 6,5-9,5 Ei raja-arvoa Ei raja-arvoa 1,5 Savikon vedenottamon lähellä oli vuonna 2014 laitonta maankaatopaikkatoimintaa. Keski- Uudenmaan ympäristökeskus tekee alueella tarkkailua ja vesilaitos on tihentänyt Savikon vedenottamon näytteenottoa. INVESTOINNIT Nummenpään vedenottamon vedenkäsittelytekniikka perustuu VYR-menetelmään, jossa maaperästä pumpattu vesi ilmastetaan ja syötetään takaisin maahan erillisten hapetuskaivojen avulla. Tällöin pohjavedessä oleva rauta ja mangaani saostuvat maahan. Nummenpään vedenottamon prosessin toimivuutta parannettiin rakentamalla yksi uusi vedenottokaivo ja neljä hapetuskaivoa. Projekti alkoi vuonna 2013 ja jatkui vuoden 2014 alkupuolelle. Lisäksi Valkojan vedenottamon ottokaivojen ylärakenteet uusittiin. Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen vesitornit varustettiin varavoimayhteillä ja laitokselle hankittiin lisää siirrettäviä aggregaatteja. Lisäksi kaikkien vesitornien vesisäiliöiden sisäpuolinen puhtaus varmistettiin robottikamerakuvauksin. TEILINUMMEN TEKOPOHJAVESIHANKE Teilinummen tekopohjavesihankkeen koeimeytyksen valmistelu käynnistettiin maaliskuussa. Vuoden 2014 aikana alueella tehtiin kaivo- ja havaintoputkikartoitukset, asennettiin uusia havaintoputkia sekä tehtiin maatutkaluotauksia, vedenjohtavuustutkimuksia, virtausmittauksia ja luontokartoitus. Lisäksi alueella aloitettiin koeimeytystä edeltävä vesinäytteiden otto. Koeimeytyslupahakemus jätettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa 2014. Hankkeelle perustettiin oma www-sivu, jossa kerrottiin hankkeen etenemisestä. Alueen asukkaille järjestettiin Nukarin Pirtillä kaksi tupailtaa maaliskuussa ja marraskuussa sekä asukasexcursio Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle kesäkuussa. Lisäksi hankkeesta tiedotettiin asiakaslehdessä. KEHITTÄMISTOIMINTA Vedentuotannon riskejä käsiteltiin useissa eri hankkeissa. Vesilaitoksen henkilökunta on osallistunut talousveden riskienhallintatyökalun (WSP, Water Safety Plan) käyttöönottoon osana hankkeen ohjausryhmää. Nurmijärven Vesi kutsuttiin mukaan Tuusulan Seudun Vesi Oy:n ja osakaskuntien valmiuskokouksiin. Lisäksi vesilaitoksen koko henkilökunnalle järjestettiin maaliskuussa varautumiskoulutus, jossa käytiin läpi veden tuotantotoiminnan riskejä.
Sivu 15 Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistys ry laati Nurmijärven pohjavedenottamoista raportin, jossa on tutkittu 10 viime vuoden analyysitulokset ja alueiden merkittävimmät riskitekijät sekä annettu toimenpidesuositukset riskienhallintaan ja pohjaveden yleiseen laadun tarkkailuun liittyen. Ympäristöministeriö lähetti ELY-keskuksille keväällä kirjeen koskien vaarallisia jännebetonirakenteita. Myös Nurmijärven vesitornit kuuluvat listattuihin kohteisiin, joissa on käytetty KA-jännemenetelmää ja saksalaista Sigma Oval jänneterästä. Nurmijärven vesitornit on saneerattu viimeksi vuonna 2011-2012. Vesilaitos teetti Vahanen Oy:llä vesitornien rakenneteknisen riskiarvion. Arviossa on kartoitettu lisätutkimustarpeet sekä tarvittavat korjaustoimenpiteet. 14. Verkostot PUHDASVESIVERKOSTO Puhdasvesiverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 322 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta verkostoa 2,6 km ja nykyistä verkostoa saneerattiin 1,5 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 150 m. Verkostoa saneerattiin 0,5 % verkoston kokonaispituudesta. Paineenkorotusasemia on yhteensä 7 kpl. Puhdasvesiverkoston vuotoprosentti oli 22,3 %. Putkirikkoja tapahtui vuonna 2014 yhteensä 15 kpl, joista Kirkonkylässä 3 kpl, Klaukkalassa 10 kpl, Rajamäellä 1 kpl, Röykässä 1 kpl ja Nukarilla ei yhtään. Putkirikkoja tapahtui keskimäärin 4,7 kpl / 100 km puhdasvesiverkostoa. Putkirikoista 12 kpl oli sellaisia, jotka haittasivat vähintään 10 talouden vedenjakelua. Putkirikot aiheuttivat viisi pienempää omaisuusvahinkoa. VIEMÄRIVERKOSTO Viemäriverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 289,5 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta viemäriä 3,1 km ja nykyisiä viemäreitä saneerattiin 3,2 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 150 m. Verkostoa saneerattiin 1,1 % verkoston kokonaispituudesta. Jäteveden pumppaamoita on yhteensä 44 kpl.
Sivu 16 Viemäriverkoston vuotoprosentti oli 29 %. Viemäritukoksia tapahtui vuonna 2014 yhteensä 26 kpl. Viemäritukoksista aiheutui kaksi suurempaa omaisuusvahinkoa. Nukarin jätevesiosuuskunnan jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin vesilaitoksen verkostoon. Liitospiste on Karhunkorven koulun läheisyydessä. Lähiseudun asukkaat ovat valittaneet siirtolinjan hajusta. Vesilaitos on testannut hajunpoistokemikaalien toimintaa siirtolinjassa syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Siirtolinjan hajunpoisto on ollut toiminnassa keväästä 2014 saakka. HULEVESIVERKOSTO Hulevesiverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 137 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta hulevesiviemäriä 3,3 km. INVESTOINNIT Uusille asuinalueille rakennettiin verkostoja Klaukkalan Pikimetsässä, Lepsämän Lintumetsässä ja Nummitiellä sekä Röykän Porttipellon alueella. Ilvesvuoren eteläisen alueen verkostojen rakentamista jatkettiin. Lisäksi tehtiin pienempiä rakennuskohteita ja johtosiirtoja. Olemassa olevaa puhdasvesiverkostoa saneerattiin Klaukkalan Haikalassa. Rajamäen Talmontiellä rakennettiin uusi runkovesijohtoyhteys. Kirkonkylän Järvitiellä ja Rajamäen Kumpurantien-Onnelantien alueella saneerattiin sekä vesijohtoa että viemäriä ja Rajamäen urakka jatkuu keväällä 2015. Klaukkalan paineenkorotusasema varustettiin varavoimakoneella. Runkoventtiilien saneerausta jatkettiin pääventtiiliprojektissa. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin sujuttamalla Rajamäellä Käpyläntiellä, Metistöntiellä, Pajutiellä ja Rajamäentie-Kiljavantie osuudella sekä Lepsämässä Metsälinnuntiellä ja Polvikalliolla. Lisäksi Lintumetsän pääviemäri sujutettiin ja kaivot saneerattiin. Numminiituntien ja Lahnuksentien jätevesipumppaamot saneerattiin ja varustettiin Makerahankkeen linjausten mukaisesti ylivuotosäiliöillä. Haikalan ja Kumpurantie-Onnelantien saneerausurakoissa järjestettiin asukasillat ennen urakoiden käynnistymistä. Haikalan ja Järvitien urakoiden valmistumisen jälkeen asukkaille lähetettiin asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttiin mm. urakan tiedotuksesta, urakoitsijan toiminnasta ja työmaan siisteydestä, saneerauskustannuksista sekä vesikatkoista. Lisäksi oli mahdollisuus antaa muuta palautetta. Asiakaskyselyn perusteella Järvitiellä oltiin pääosin tyytyväisiä ja Haikalassa negatiivista palautetta tuli saneerausurakan kiinteistöille kohdistuvasta kustannuksesta.
Sivu 17 Järvitien saneerauskokemukset, kaikkien vastausten jakautuminen Haikalan saneerauskokemukset, kaikkien vastausten jakautuminen KEHITTÄMINEN Vuoden 2014 aikana päivitettiin ja kalibroitiin nykyinen puhdasvesiverkoston verkostomalli. Mallin avulla jäljitettiin Klaukkalan verkoston suljettuja venttiilejä. Päivitettyä mallia käytettiin Klaukkalan ja Lepsämän alueen vedenjakelun yleissuunnitteluun, jossa painotuksena on häiriötilanteisiin varautuminen ja verkoston hallittavuuden parantaminen. Nurmijärven Vesi osallistui Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta-hankkeeseen yhdessä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Hyvinkään Veden, Järvenpään Veden, Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän, Riihimäen Veden ja Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Hanke sai rahoitusta Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahoista vuosille 2012-2013. Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahankkeen tavoitteena oli vähentää puhdistamattoman jäteveden päästöjä vesistöön. Hankkeessa määriteltiin jätevesipäästöjen torjuntastrategia sekä pumppaamoiden tavoitteellinen varustetaso ja huolto- ja käyttötoimintamalli. Jätevesiverkoston kuntoa tutkittiin kohdekäynnein ja kapasiteettia tutkittiin verkostomallinnuksen avulla. Lisäksi hankkeen aikana aloitettiin tapaamiset kalataloustoimijoiden ja vesihuoltolaitosten välillä, järjestettiin vesihuoltolaitoksille koulutustilaisuuksia ja tehtiin kuluttajille suunnattu hulevesiesite.
Sivu 18 15. Jäteveden puhdistus Nurmijärven Veden toiminta-alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Klaukkalan kalliopuhdistamo ja Kirkonkylän puhdistamo. Puhdistamoiden velvoitetarkkailusta vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry. Puhdistettujen jätevesien osuus Vantaanjoen ravinnekuormasta vuonna 2014 oli fosforin osalta1,9 % ja typen osalta 4,0 %. KLAUKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Klaukkalan puhdistamo käsittelee Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen asukasjätevedet sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. J1 1.1.-31.3. J2 1.4.-30.6. J3 1.7.-30.9. J4 1.10.-31.12. Vuosi 2014 Virtaama m³/d 6 310 5 240 5 080 5 510 5 540 Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Klaukkalan puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2014 vuoteen 2013. Virtaama pieneni 10 %, kiintoainekuorma pieneni 29 %, COD ja kokonaisfosfori pienenivät 4 % ja kokonaistyppi 3 %. BOD-kuorma kasvoi 6 %. Ohitusten määrä oli yhteensä 0,005 % vuosivirtaamasta. Klaukkalan puhdistamo on täyttänyt puhdistusvaatimukset vuoden 2013 kaikkina vuosineljänneksinä. Lupaehtoraja BOD7atu mg/l 7,6 6,5 4,4 5,6 6,1 10 % 97 98 99 98 98 95 CODCr mg/l 35 34 39 30 34 125 % 95 96 95 96 96 75 kok.p kok.n mg/l 0,4 0,32 0,35 0,27 0,14 0,27 (19.4. alk.) % 96 96 97 98 97 95 mg/l 15 8,6 5,8 5,3 6,5 6,7 (19.4. alk.) % 84 90 91 88 88 70 NH4-N mg/l 0,36 0,084 0,14 0,24 0,22 4 % 99 100 100 99 100 SS mg/l 14 15 12 4,9 12 35 % 97 97 98 99 98 90 Nitrif. % aste 99 100 100 100 100 Klaukkalan puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 23 635 m 3. Klaukkalan puhdistamolla syntyi lietettä 2 170 märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä-Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. 90
Sivu 19 Mädättämössä syntyi biokaasua 60 000 n-m 3, joka myytiin lämmöntuotantoon Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpökeskukseen. Klaukkalan puhdistamon sähköenergiankulutus oli 1 730 MWh vuodessa, joka vastasi 0,85 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kirkonkylän puhdistamo käsittelee Kirkonkylän, Karhunkorven ja Nukarin alueen jätevedet. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Kirkonkylän puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2014 vuoteen 2013. Virtaama pieneni 8%. BOD- ja COD-kuorma kasvoi 10 % kokonaisfosfori 13 % ja kiintoainekuorma 16 %. Kokonaistyppi pysyi samalla tasolla. Ohitusten määrä oli yhteensä 0,014 % vuosivirtaamasta. Ohitettu jätevesi käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Kirkonkylän puhdistamo on täyttänyt lupaehtonsa muuten, mutta kiintoaineen reduktio-% ei ole ollut lupaehtojen mukainen toisella vuosineljänneksellä. J1 1.1.-31.3. J2 1.4.-30.6. J3 1.7.-30.9. J4 1.10.-31.12. Vuosi 2014 Lupaehtoraja Virtaama m³/d 2 220 1 820 1 680 2 070 1 950 BOD7atu mg/l 4,9 4,9 2,4 3,1 3,9 10 % 97 98 99 98 98 95 CODCr mg/l 29 28 26 24 27 60 % 94 96 95 95 95 90 kok.p mg/l 0,33 0,45 0,22 0,25 0,31 0,5 % 95 95 98 97 96 95 NH4-N mg/l 0,45 2,5 0,72 1,1 1,2 4 % 99 95 98 97 97 SS mg/l 14 18 8,2 6,6 12 15 % 95 95 98 98 97 Nitrif. % aste 99 96 99 98 98 Kirkonkylän puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 25 373 m 3. Kirkonkylän puhdistamolla syntyi lietettä 1 180 märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä-Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Kirkonkylän puhdistamon sähköenergiankulutus oli 610 MWh vuodessa, joka vastasi 0,85 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. INVESTOINNIT Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla aloitettiin lipeäalkalointi. Klaukkalan puhdistamoluolaan asennettiin GSM-lähettimet, jotta GSM-puhelimien kuuluvuusalue ulottuu koko luo-
Sivu 20 16. Talous laan. Klaukkalan puhdistamolla parannettiin polymeerin valmistusta sekä tehostettiin lietteen esilämmityksen toimintaa. KEHITTÄMINEN Klaukkalan jätevedenpuhdistamo osallistui laajaan suomalaiseen tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin haitallisten aineiden esiintymistä suomalaisissa jätevesissä. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista. Kirkonkylän ympäristöluvan tarkistus jätettiin käsiteltäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kevään aikana. Lupahakemus on alun perin tehty vuonna 2010, jolloin se valittiin sähköisen lupahakemuspalvelun pilottihankkeeksi. Sähköisen palvelun käyttöönotto ja näin ollen myös lupakäsittely ovat viivästyneet muutamalla vuodella. LIIKEVAIHTO JA TULOS Vuonna 2014 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 6,86 milj, joka oli 3,8 % talousarviota suurempi. Erityisesti asennustoiminnan ja biokaasun myynnin tuotot olivat ennustettua suuremmat. Veden käyttömaksujen tulot olivat 2,0 milj ja jäteveden käyttömaksujen tulot 3,6 milj.. Perusmaksutulot olivat 0,69 milj.. Vuoden 2014 veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksut määritettiin talousmallinnuksen avulla. Talousmallin laadinnassa havaittiin, että tällä hetkellä suurempi osa liittymis- ja käyttömaksutuloista kertyy viemärilaitoksen puolelta, vaikka lähitulevaisuuden investoinnit painottuvat vesilaitoksen puolelle. Tästä syystä vuoden 2014 käyttö- ja perusmaksukorotukset kohdistettiin ainoastaan puhtaaseen veteen. Puhtaan veden käyttö- ja perusmaksua korotettiin 20 %. Tuottojen jakautuminen 2014
Sivu 21 Toimintakulut olivat 3,90 milj. Kuluja syntyi 1,3 % enemmän kuin talousarviossa oli varattu ja 460 000 enemmän kuin vuonna 2013. Kulujen kasvu oli suunniteltua ja johtui etenkin rakennusten ja koneiden kunnossapitokustannusten, kemikaalikustannusten, ATK- ja asiantuntijapalveluiden sekä uuden henkilöstön palkkauksesta johtuvien kustannusten kasvusta. Vesilaitos tuloutti kunnalle 6 % peruspääomasta eli 162 000. Kulujen jakautuminen 2014 Investointien määrä oli yhteensä 3,9 milj. Uusien verkostojen rakentamisen osuus oli 40,4 %, verkoston saneerauksen osuus 39,2 %, tuotantolaitoksien osuus 20,4 % ja käyttöomaisuuden osuus 1 %. Nurmijärvi on kasvukunta, jossa rakennetaan uusia asuinalueita vuosittain. Uusien verkostojen osuus kokonaisinvestoinneista on suhteellisen suuri ja viimeisen viiden vuoden aikana 47 % vesilaitoksen investointirahoista on käytetty uusien verkostojen rakentamiseen.
Sivu 22 Liittymismaksut tuottivat 1 114 000, joka oli 114 000 eli 11 % enemmän kuin budjetoitu. Budjetin ylittyminen johtui etenkin arvioitua useamman kerrostalokohteen aloituksesta. Liikeylijäämä oli 576 065 ja tilikauden tulos 367 397, kun vastaavat budjetoidut luvut olivat 298 000 ja -174 000. Lainakanta pieneni 2,65 milj. Taseen loppusumma pieneni 37,9 milj. eurosta 36,7 milj euroon. Omavaraisuusaste kasvoi vuoden aikana 2,3 %- yksikköä ja oli vuoden lopussa 44,2 %. Tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintatuotot, 5,6 5,95 6,18 6,13 6,86 milj Käyttökulut, 3,1 3,38 3,67 3,44 3,90 milj Käyttökate, % 44,6 43,2 40,7 44,5 42,8 Tulos, milj 0,12 0,11-0,07-0,24 0,37 Investoinnit, milj 1,97 3,42 3,48 3,83 3,90 KÄYTTÖMAKSU 2014 /m 3 veroton /m 3 sis. alv Vesi 1,24 1,53 Jätevesi 2,16 2,68 Yhteensä 3,4 4,21 PERUSMAKSU 2014 VESI JÄTEVESI /m 3 veroton /m 3 sis. alv /m 3 veroton /m 3 sis. alv Mittarin koko Ns 15-20 3,70 4,58 4,23 5,25 Ns 25-30 5,08 6,30 5,85 7,25 Ns 40 9,9 12,28 11,38 14,11 Ns 50-75 19,11 23,69 21,98 27,26 Ns 100 36,12 44,78 41,56 51,53
NURMIJÄRVEN VESI TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 6 598 204,25 5 892 168,18 Liiketoiminnan muut tuotot 265 592,18 241 110,60 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -991 729,05-937 015,44 Palvelujen ostot -1 647 534,85-1 286 759,57 Materiaalit ja palvelut yhteensä -2 639 263,90-2 223 775,01 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -870 845,65-816 265,85 Henkilösivukulut Eläkekulut -214 746,14-195 140,35 Muut henkilösivukulut -48 920,83-46 885,98 Henkilöstökulut yhteensä -1 134 512,62-1 058 292,18 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot -2 390 544,41-2 678 292,78 Liiketoiminnan muut kulut -123 410,20-157 040,75 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 576 065,30 15 878,06 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 24 849,79 11 961,22 Muut rahoitustuotot 4 251,16 5 750,89 Kunnalle maksetut korkokulut -15 261,14-27 817,17 Muille maksetut korkokulut -60 489,44-81 015,57 Korvaus peruspääomasta -162 000,00-162 000,00 Muut rahoituskulut -18,57-516,13 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -208 668,20-253 636,76 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 367 397,10-237 758,70 TALOUDEN TUNNUSLUVUT 31.12.2014 31.12.2013 Liikevaihdon muutos, % 12,0-0,8 Liikeylijäämä, % 8,7 0,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,6 0,0 100 x (Ylijäämä ennen varauksia + + Korvaus peruspääomasta+ Rahoituskulut)/ (Taseen loppusumma - Korottomat velat) Omavaraisuusaste, % 44,2 41,9 100 x (Oma pääoma + Varukset)/Taseen loppusumma Pääoman kiertonopeus 0,18 0,16 Liikevaihto/Taseen loppusumma Lainakanta 31.12. 19 595 401 21 134 256 Lainat e/asukas 471,18 513,40 Lainakanta 31.12. ilman liittymismaksuja 7 855 159 10 507 988 Lainat e/asukas 188,88 255,27 Asukasmäärä 31.12. 41 588 41 165
NURMIJÄRVEN VESI Tuloslaskelman toteutuminen 31.12.2014 Talousarvio Toteutuma Erotus Tot-% LIIKEVAIHTO 6 411 200 6 598 204-187 004 103 Liiketoiminnan muut tuotot 198 290 265 592-67 302 134 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 000 250-991 729-8 521 99 Palvelujen ostot -1 492 736-1 647 535 154 799 110 Materiaalit ja palvelut yhteensä - 2 492 986-2 639 264 146 278 106 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -967 718-870 846-96 872 90 Henkilösivukulut Eläkekulut -210 849-214 746 3 897 102 Muut henkilösivukulut -54 721-48 921-5 800 89 Henkilöstökulut yhteensä -1 233 288-1 134 513-98 775 99 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot - 2 461 200-2 390 544-70 656 97 Liiketoiminnan muut kulut -124 016-123 410-606 100 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 298 000 576 065-278 065 193 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 24 850-24 850 Muut rahoitustuotot 4 251-4 251 Kunnalle maksetut korkokulut -15 261 15 261 Muille maksetut korkokulut -310 000-60 489-249 511 20 Korvaus peruspääomasta -162 000-162 000 Muut rahoituskulut -19 19 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -472 000-208 668-263 332 44 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -174 000 367 397-541 397-211
NURMIJÄRVEN VESI RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä 576 065 15 878 Poistot ja arvonalennukset 2 390 544 2 678 293 Rahoitustuotot ja -kulut -208 668 2 757 942-253 637 2 440 534 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 3 900 191 3 828 908 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 900 191 3 828 908 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 142 249-1 388 374 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 3 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -796 296-1 296 296 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 856 533-2 652 829-769 417 934 287 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset muilta 82 612-24 478 Korottomien velkojen muutos 1 119 868 1 202 480 893 459 868 981 Rahoituksen rahavirta -1 450 349 1 803 268 Rahavarojen muutos -2 592 599 414 894 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 560 222 3 152 821 Rahavarat 1.1. 3 152 821-2 592 599 2 737 927 414 894
NURMIJÄRVEN VESI Rahoituslaskelman toteutuminen 31.12.2014 TA+Muutos Toteutuma Poikkeama Tot-% TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä 298 000 576 065-278 065 193 Poistot ja arvonalennukset 2 461 200 2 390 544 70 656 97 Rahoitustuotot ja -kulut -472 000-208 668-263 332 44 Toiminnan rahavirta 2 287 200 2 757 942-470 742 121 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 5 090 000 3 900 191 1 189 809 77 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -2 802 800-1 142 249-1 660 551 41 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 100 000 0 4 100 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 000 000-796 296-1 203 704 40 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 856 533 1 856 533 Lainakannan muutokset 2 100 000-2 652 829 4 752 829-126 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset muilta 82 612-82 612 Korottomien velkojen muutos 1 000 000 1 119 868-119 868 112 1 000 000 1 202 480-202 480 120 Rahoituksen rahavirta 3 100 000-1 450 349 4 550 349-47 Rahavarojen muutos 297 200-2 592 599 2 889 799
NURMIJÄRVEN VESI TASE, VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 35 168 905,12 33 659 258,78 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet 35 168 905,12 33 659 258,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 095 848,15 33 604 273,61 Koneet ja kalusto 73 056,97 54 985,17 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 533 622,56 4 208 832,78 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 973 400,13 1 056 011,82 Myyntisaamiset 971 350,48 975 560,76 Muut saamiset 0,00 80 097,17 Siirtosaamiset 2 049,65 353,89 Rahat ja pankkisaamiset 560 222,43 3 152 820,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ 36 702 527,68 37 868 091,56 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 16 216 578,06 15 849 180,96 Peruspääoma 2 691 006,82 2 691 006,82 Edellisten tilikausien ylijäämä 13 158 174,14 13 395 932,84 Tilikauden yli-/alijäämä 367 397,10-237 758,70 VIERAS PÄÄOMA 20 485 949,62 22 018 910,60 Pitkäaikainen vieras pääoma 18 925 430,66 18 107 752,49 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 7 185 188,00 7 481 484,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 11 740 242,66 10 626 268,49 Lyhytaikainen vieras pääoma 1 560 518,96 3 911 158,11 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 296 296,00 2 995 928,25 Lainat julkisyhteisöiltä 373 674,58 30 575,52 Saadut ennakot 1 754,87 6 472,75 Ostovelat 507 585,13 492 068,56 Muut velat 174 221,66 183 027,36 Siirtovelat 206 986,72 203 085,67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 702 527,68 37 868 091,56
NURMIJÄRVEN VESI TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittelyssä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelma on muutettu 1.1.2013 alkaen (kv 6.3.2013 54) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmä ovat: Poistoaika/ Poistotapa poistoprosentti Muut pitkävaikutteiset menot Tietokoneohjelmistot -31.12.2012 3 vuotta tasapoisto Tietokoneohjelmistot 1.1.2013-2 vuotta tasapoisto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset -31.12.2012 40 vuotta tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 1.1.2013-20 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet Johtoverkostot ja laitteet -31.12.2012 7 % menojäännöspoisto Johtoverkostot ja laitteet 1.1.2013-30 vuotta tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet -31.12.2012 18 % menojäännöspoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 1.1.2013-10 vuotta% tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet -31.12.2012 18 vuotta tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet 1.1.2013-10 vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) -31.12.2012 30 vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) 1.1.2013-30 vuotta tasapoisto Automatiikka -31.12.2012 10 vuotta tasapoisto Automatiikka 1.1.2013-10 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet -31.12.2012 25 % menojäännöspoisto Kuljetusvälineet 1.1.2013-4 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusto -31.12.2012 30 % menojäännöspoisto Muut koneet ja kalusto 1.1.2013-3 vuotta tasapoisto Pysyvät vastaavat 31.12.2014 Aineettomat Kiinteät raken- Koneet ja Yhteensä hyödykkeet teet ja laitteet kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 0 33 604 274 54 985 33 659 259 Lisäykset tilikaudella 0 3 858 625 41 566 3 900 190,8 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 Vähennykset tilikauden aikana 0 Hankintameno 31.12. 0 37 462 898 96 551 37 559 450 Tilikauden poistot 2 367 050 23 494 2 390 544 Jäännösarvo 31.12. 0 35 095 848 73 057 35 168 905