Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012



Samankaltaiset tiedostot
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

3 VILJELYKIERRON SUUNNITTELU

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

3. VILJELYKIERROT 3.1 SEOSVILJELY SEOSVILJELYN ETUJA JA HAITTOJA

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Hamppu viljelykiertokasvina

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Ruis ja vehnä luomussa

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristö ja viljelyn talous

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU. Työohjeita

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kerääjä- ja aluskasvit

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

RaHa-hankeen kokemuksia

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomutilojen tukikoulutus

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

Tilakohtaisia esimerkkejä

PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT

Luomutilojen tukikoulutus

Luomutuotannon kannattavuus

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Siirtyisinkö luomuun?

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Luomutilojen tuki-ilta

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6.

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Biologinen typensidonta

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

Transkriptio:

Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi kiinnittää huomiota? 2 2012

Viljelykierron suunnittelu On Ekologinen Biologis-maataloudellinen Tekninen (koneistus) Taloudellinen Sosiaalinen kysymys 3 2012

Viljelykasvien ryhmittely 1. Viljat 2. Palkoviljat/Palkokasvipitoinen viherrehu 3. Juurikasvit/Öljykasvit/Kesanto 4. Nurmikasvit Kierron muodostaminen Kiertoon kasveja joka ryhmästä Korkeintaan 2 v peräkkäin 4 2012

Viljelykierron muodostaminen Kierron muodostaminen Kiertoon kasveja joka ryhmästä Korkeintaan 2 v peräkkäin Huomioon lisäksi Markkinointimahdollisuudet Rehuntarve Lyhyen tähtäimen kannattavuus Viljelyn kestävyys Maan viljavuuden hoito 5 2012

Viljelykierron suunnittelu - kysymyksiä 1. Mitkä ovat viljelykiertojen suunnittelun lähtökohdat tilalla? 2. Millaisia viljelykiertoja tilalle valitaan? 3. Miten lohkojako tehdään? 4. Miten viljelykiertosuunnitelma laaditaan lomakkeelle? 5. Millaiset nimet ja tunnukset viljelykierroille ja niiden vuoroille annetaan? 6 2012

Viljelykierron vaikutus lannoitustarpeeseen Lannoitustarve viljelykierrossa suuri Myyntikasvien osuus suuri Palkokasvien osuus pieni Viljelykierto yksipuolinen ja tasapainoton Esikasvivaikutusten pieni hyödyntämisaste Kasvien ravinnetarve suuri Lannoitustarve viljelykierrossa pieni Myyntikasvien osuus pieni Palkokasvien osuus suuri Viljelykierto monipuolinen ja tasapainoinen Esikasvivaikutusten suuri hyödyntämisaste Kasvien ravinnetarve pieni =>Esikasvivaikutusten hyödyntämisen aste. kierron aikana =>Viljelykierron pitkäaikaisvaikutus 7 2012

Viljelykierron suunnittelu 1/2 Rehuomavaraisuus Taudit ja tuholaiset Rikkaruohot VILJELY- KIERRON SUUNNIT- TELU Paikalliset olosuhteet Maan kasvukunto Tilan ravinnehuolto Lähde: Rajala 2005 8 2012

Viljelykierron suunnittelu 2/2 TILAN EDELLYTYKSET CAP-TUKIEHDOT VILJELIJÄ Taudit ja tuholaiset Rikkaruohot Rehuomavaraisuus VILJELY- KIERRON SUUNNIT- TELU Tilan ravinnehuolto Paikalliset olosuhteet Maan kasvukunto KYSYNTÄ LUOMUEHDOT TALOUS Lähde: Rajala 2005 9 2012

Viljelykierron suunnittelun vaiheet 1. Valitaan tilalle sopiva/sopivat kierrot 2. Jaetaan pellot eri kiertoihin 3. Lasketaan tarvittava kierron lohkokoko 4. Tehdään lohkojako kartalle 5. Tehdään kiertosuunnitelma lomakkeelle kierroittain 6. Suunnittelussa huomioon erityisesti tilan omat ravinnelähteet yhteissuunnittelu lannoitussuunnittelun kanssa 10 2012

Viljelykierron valinta Millainen viljelykierto tilalle valitaan? Mitkä ovat pääkasvit? Mitä muita kasveja kiertoon valitaan? Mikä on kasvien viljelyjärjestys? 11 2012

Viljelykiertoesimerkkejä -Kasvinviljelytilat Vuoro Kierto 1 Kierto 2 Kierto 3 1 Kevätvilja+ns Kevätvilja+ns Kevätvilja+ns 2 Nurmi1 N1 Viherlannoitus N1 3 N2 Viherlannoitusnurmi Kevät-/Syysvilja Kevätvilja 4 Syysvilja Herne Viherlannoitus 5 Palkovilja-seos Kevätvilja Syysvilja 6 Härkäpapu Palkovilja 12 2012

Viljelykiertoesimerkkejä -Nautakarjatilat Vuoro Kierto 1 Kierto 2 Kierto 3 1 Kevätvilja+ns Vihantarehu+ns Kevätvilja+ns 2 Nurmi 1 Nurmi1 Nurmi1 3 Nurmi 2 Nurmi2 Nurmi2 4 Nurmi 3 Nurmi3 Nurmi3 5 Kevätvilja Kevätvilja/Srypsi Kevätvilja 6 Vihantarehu 13 2012

Kasvin vaikutus viljelykierrossa Suojavilja+ns Nurmi I Nurmi II Syysvilja Vihantarehu Juurikasvi Kevät- ja syysviljan vaihtelu rajoittaa kevät- ja syysitoisia rikkakasveja Nurmi sitoo biologisesti typpeä, lisää multavuutta, parantaa rakennetta Kasvava nurmi vähentää ravinteiden huuhtoutumista Kahdesti niitettävä nurmi vähentää tiettyjä juuririkkakasveja ja siemenrikkakasveja Viljelykasvien sekä kevät- ja syyskylvöjen vaihtelu vähentää rikkakasveja ja kasvitauteja Mahdollistaa lyhyen kesantojakson Useita nurmen tyyppisiä vaikutuksia Mahdollistaa tehokkaan mekaanisen rikkakasvien torjunnan haraamalla. 14 2012

15 2012.

Viljelykierto- esimerkki kasvinviljelytila Suojavilja+ns Nurmi1 Nurmi2 Vilja Seosvilja Vehnä Säilörehu Säilörehu Ruis Herne-vilja Ohra Heinä Speltti Rypsi Pellava Arviointia Kaura Viherl.nurmi Viherl.nurmi Syysvehnä Härkäpapuvilja Maanparannusvaikutus Ruisvehnä -- ++ +++ + -- Typpitalous -- +++ +++ - ++ 16 2012

Viljelykierron arviointi Mitä vahvuuksia kierrossa on? Mitä heikkouksia kierrossa on? Miten hyvin kierto sopii tilan olosuhteisiin? 17 2012

Viljelykierron suunnittelun lähtökohtia 1/2 Kokonaisalasta mieluiten 30-50 % (korkeintaan 20-60 %) apilaseosnurmia Nurmea viljellään korkeintaan kolme vuotta peräkkäin Viljelykierrossa tulee olla useita eri tyyppisiä kasveja Tasapaino maata parantavien ja maata kuluttavien kasvien kesken (multavuus, rakenne, typensidonta, rikkojen ehkäisy) Vahva apilaseosnurmi voi jättää maahan juurimassaa noin 7 t ka/ha, peruna noin 1,5 t ka/ha Apilan juuristo voi olla 1,2 1,5 m syvä, kevätviljojen 0,6 0,8 m 18 2012

Viljelykierron suunnittelun lähtökohtia 2/2 Kasvia ei sijoiteta esikasviksi itselleen Kiinnitä enemmän huomiota viljelykierron kokonaisvaikutukseen (viljelykiertovaikutukseen) kuin esikasvivaikutuksiin Jotkut viljat ovat kilpailukykyisempiä rikkakasveja vastaan kuin toiset Tyvi- ja lehtilaikkutauteja, möhöjuurta sekä pahkahometta voidaan torjua viljelykierrolla Multavuuden ollessa korkea, vapautuu maasta runsaasti typpeä ja fosforia kasvien käyttöön Hyvä viljelykierto vaikuttaa koko kasvinviljelyn tuotantomahdollisuuksiin 19 2012

Siirtymävaiheen kasvit Alussa runsaasti typpeä sitovia ja maata parantavia kasveja 1-3-vuotiset apilavaltaiset nurmet Herne, Härkäpapu 1-2-vuotiset viherrehu-/-lannoitusseokset Kestorikkakasvien hävitystä kesannoimalla alkuvuosina Viljat vaatimattomia; ruis, kaura 20 2012

Siirtymävaiheen suositeltavia kasveja SV1 SV2 Luomu Apilavalt nurmi Apilavalt nurmi Vilja/peruna tms Suojavilja +ns Apilavalt nurmi Vilja Suojavilja + ns Apilavalt nurmi Apilavalt nurmi Puolikesanto + ns Apilavalt viherlann nurmi Syysvilja Viherlannoitus Ruis + ns Apilavalt nurmi Herne-kaura Herne-kaura + ns Härkäpapu 21 2012

Kiitos! Jukka Rajala Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli p. 044 303 2210 jukka.rajala@helsinki.fi www.helsinki.fi/ruralia www.luomu.fi/tietoverkko Kuva: Jukka Rajala 22 2012