KUOPIO. Matkuksen logistiikka-alue. Rakennettavuusselvitys

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Oy VR-Rata Ab, Rautatiesuunnittelu 2008

KUOPIO Matkuksen logiastiikka-alue Rakennettavuusselvitys Oy VR-Rata Ab, Rautatiesuunnittelu 2008 Kuopio, Matkuksen logistiikka-alue Kuopio, Matkuksen logistiikka-alue

Johdanto Kuopion talousalueelta on tarkoitus kuljettaa merkittävä määrä ajoneuvoyhdistelmien perävaunuja rautateitse Etelä-Suomen satamiin ja sieltä takaisin. Tämä selvitys on laadittu teknisen toteuttamiskelpoisuuden, liikenteellisten seikkojen, tilantarpeen ja mitoituksen sekä kustannusarviotason selvittämiseksi autojen perävaunujen lastauksen ja purkauksen rautatievaunuihin järjestämiseksi Matkuksen logistiikka-alueella Kuopiossa. Selvitys perustuu Kuopion kaupungilta ja rautatieoperaattorilta saatuihin lähtökohtiin. Suunnitelman on laatinut Kuopion kaupungin toimeksiannosta Oy VR-Rata Ab Rautatiesuunnittelu. Suunnitelman teettämisestä on vastannut Kuopion kaupungilta Junani Tiihonen. Selvitystä ohjanneen suunnitteluryhmän työhön ovat osallistuneet: Juhani Tiihonen Kuopio, kunnallistekninen osasto, suunnittelu Juha Romppainen Kuopio, yleiskaava-arkkitehti Jouni Pekonen Kuopio, toimistoarkkitehti Aarno Lietola Kuopio, kaupungin liikenne insinööri Leo Kosonen Kuopio, kaavoituspäällikkö Kari Havu VR Osakeyhtiö Hannu Kuoppala VR Cargo Oulu Tarmo Rintakumpu VR-Rata Rautatiesuunnittelu Kalle Toropainen VR-Rata Rautatiesuunnittelu Suunnitteluryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Selvityksestä on vastannut VR-Radassa Kalle Toropainen ja sen on laatinut Tarmo Rintakumpu. Asiantuntijoina ovat toimineet Tero Kosonen ja Juha Nieminen rautatieliikenteen, Paavo Laaksonen ja Esko Kaijansinkko turvalaitteiden, Reima Niklander siltojen, Markku Puskala, Arto Laurila ja Harri Holmberg sähköradan, Hannu Matilainen raidegeometrian osalta. Kari Havun ja Hannu Kuoppalan lisäksi VR Osakeyhtiöstä on kuultu Jyrki Pussista ja Markku Sahaa. Esitettävän terminaaliraiteiston toteuttamisen kustannusarvio on 17,0 miljoonaa euroa, alv 0%. Ratkaisun toimivuutta on testattu simuloimalla ja junien liikkeellelähtökoeajoilla. VR Osakeyhtiö on antanut liikennöinnistä lausunnon. Nopeimmillaan liikennöinti arvioidaan voitavan aloittaa vuonna 2011. Hankkeen toteuttamiseksi on jatkossa rataan liittyen laadittava terminaalin yleissuunnitelma, kaava-alueen ulkopuolisen alueen osalta ratalain mukainen ratasuunnitelma, rakentamissuunnitelmat sekä tehtävä tarvittavat lisämaaperätutkimukset ja mittaukset. Ratahallintokeskuksen kanssa on neuvoteltava alueiden käytöstä ja liittymisestä päärataan. Kouvolassa lokakuussa 2008 Oy VR-Rata Ab Rautatiesuunnittelu

Sivu 3 (12) Sisällysluettelo Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys JOHDANTO...2 SISÄLLYSLUETTELO...3 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN...4 HANKKEEN TARKOITUS...4 HANKKEEN SIJAINTI...4 LIIKENTEELLISET PERUSRATKAISUT...4 RAITEISTOMALLI JA OPEROINTI...4 RATATEKNISET PERUSRATKAISUT...4 Rata...4 Sähköistys, valaistus ja turvalaitteet...5 POHJATUTKIMUKSET JA MAAPERÄKUVAUS...5 MAANOMISTUS...5 LUONNONOLOT...5 SUUNNITELMAN LAATIMINEN...5 2. SUUNNITELMA...6 RATA, RAITEISTO JA OPEROINTI...6 PÄÄLLYS- JA ALUSRAKENNE...7 SILLAT...7 TIET...8 KANOOTTIREITTI...9 TURVALAITE...9 Sähköistys ja -valaistus...9 JOHTO- JA LAITESIIRROT SEKÄ SUOJAUKSET...9 RUMMUT JA LASKUOJAT...9 3. KUSTANNUSARVIOT...9 KÄYTETTYJÄ OLETUKSIA...9 TOTEUTUSKUSTANNUS...9 4. HANKKEEN VAIKUTUKSET...10 TIE- JA LIIKENNEOLOT, LIIKENNETURVALLISUUS, RATAVERKKO...10 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ SEKÄ KIINTEISTÖRAKENNE...10 IHMISTEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS...10 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...10 5. SUOSITUKSIA JATKOTOIMIKSI...11 Liitteet: 1. Kustannusraportti 2. Yleiskartta 3. Raiteistokaavio 4. Simuloinnin grafiikka 5. Suunnitelmakartta rata 6. Pituusleikkaus rata 7. Paalukohtaisia poikkileikkauksia 8. Suunnitelmakartta sähkörata ja valaistus 9. Kaavio vaihde- ja opastinturvalaitos

Sivu 4 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys 1. Lähtökohdat ja suunnitelman laatiminen Hankkeen tarkoitus Kuopio talousalueelta on tarkoituksena kuljettaa merkittävä määrä ajoneuvoyhdistelmien perävaunuja Etelä-Suomen satamiin ja sieltä takaisin. Toteuttamalla logistiikka-alueen raiteisto mahdollistuu taloudellinen kuljetusmuoto, joka vähentäisi merkittävästi raskaan liikenteen osuutta tieverkolla. Tämä selvitys on laadittu teknisen toteuttamiskelpoisuuden eli rakennettavuuden ja ratateknisten edellytysten, liikenteellisten seikkojen eli toimivuuden, tilantarpeen ja mitoituksen sekä kustannusarviotason selvittämiseksi autojen perävaunujen lastauksen ja purkauksen rautatievaunuihin järjestämiseksi Matkuksen logistiikka-alueella Kuopiossa. Hankkeen sijainti Kohde sijaitsee pääradan varressa noin kaksitoista kilometriä Kuopiosta etelään Matkuksen kaupunginosassa. Logistiikka-alueen raiteisto ja tiestö sivuaa etelä- ja pohjoispäässä vähäisiltä osin Natura- aluetta. Liikenteelliset perusratkaisut Raiteistomalli ja operointi Selvityksessä esitetty raiteisto on mitoitettu siten, että se mahdollistaa junakuljetukset seuraavin rautatieoperaattorilta saaduin perustein: - junapituus 725 metriä, ajosiltajärjestely vaatii lisäksi tilaa noin 25 m raiteiston päähän - junapaino 1700 tonnia, 1700 tonnin juna koostuu 24 vaunusta ja pituudeltaan noin 600 m. - vetokalustona SR1 veturi - terminaaliraiteisto on suora - kuormauslaiturin pituus on 200 m, raiteiston eteläpäässä 20 m:n raidevälissä - raiteita neljä ja varaus viidennelle muita kuljetuksia palvelevalle raiteelle - raiteistomalli mahdollistaa sellaisen toiminnan, että sähköveturi voidaan aina ajaa junan eteen tai junan edestä ajaa vaunuston lähtösuuntaan. Ratatekniset perusratkaisut Rata - Pituuskaltevuus vaunujen seisontaraiteilla on enintään 1,5 promillea - kaarresäde vaunujen irrotus- ja kytkentäalueilla R=600 m. - muualla minimikaarresäde R=200 m. Kallistus h=0 mm. - päällysrakenne 54E1, sepelitukikerros, betonipölkyt, vaihteet K54 1:9. - siltojen alikulkukorkeuden vähintään nykyisten mukaisina Simulointi ja koejunan ajo Pääraiteessa alueen kohdalla ja siitä etelään junien lähtösuuntaan on 10 promillen nousua noin viisi kilometriä, mikä on raskailla tavarajunilla vaikeasti liikennöitävissä varsinkin kostealla ja lumisella kelillä. Liikenteellistä toimivuutta, eli terminaalista lähtöä, tarkasteltiin aluksi simuloimalla. Simuloinnissa tarkasteltiin liikkeellelähtöä yhdellä Sr1veturilla ja 1600 tonnia painavalla noin 600 meriä pitkällä junalla. Huonoissa olosuhteissa ajettuna, junan nopeus logistiikka alu-

Sivu 5 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys eelta lähdettäessä muuttui 30 km/h:sta 15 km/h:ssa nousukaltevuuden ollessa 10,5 promillea ennen liittymistä päärataan. Kaltevuuden ollessa 14,5 promillea junan lähtö ei onnistu. Koejunan liikkeellelähtökoe tehtiin pääradalla logistiikka-alueen kohdata, veturi Sr1 ja 1700 tonnin juna pääradan ylämäessä, 10 promillea. Liikkeelle lähtö ei onnistunut kunnolla. Vetomoottorit ylikuumenivat, juna ei kiihtynyt kunnolla mäessä joten juna varaa pääradan pitkään ja veturin vaurioriski on suuri. Liikkeellelähtökokeen uusinnassa juna lähti mäkeen lähes normaalisti. Kokeen perusteella on oletettavissa vastaisessa liikennöinnissä häiriöitä, jos junapaino ylittää 1300 1400 tonnia eli junapituus on noin 625 m. Liikkeellelähtökoetta Sr2-veturilla ei tehty, sen irtiottokyky olisi heikompi kuin Sr1-veturin. Sen sijaan tarkennetun simuloinnin perusteella on pääteltävissä, että 1400 tn junalla voidaan liikennöidä hallitusti terminaalista etelän suuntaan. Sähköistys, valaistus ja turvalaitteet Kaikki raiteet sähköistetään siten, että operointi sähkövedolla on mahdollinen. Lastausalueita ei sähköistetä. Ratapiha valaistaan. Ratapiha varustetaan keskitetyllä asetinlaitteella, joka liitetään pääradan kauko-ohjaukseen. Pohjatutkimukset ja maaperäkuvaus Suunnittelualueella tilaaja on tehnyt jonkin verran pohjatutkimuksia. Tutkimusten perusteella suunnittelualueella kallion pinnalla moreenin paksuus vaihtelee 0 5 metriin. Maanomistus Työn yhteydessä ei ole selvitetty maanomistusoloja. Luonnonolot Suunnitelma-alue rajoittuu lounaisosasta Natura alueeseen. Tämän työn yhteydessä ei ole selvitetty luontoarvoja. Suunnitelman laatiminen Työn alussa laadittiin rautatieoperaattorilta saatujen tavoitteiden mukaisia raiteistomallivaihtoehtoja. Kustannusarvion tarkentamiseksi on tehty painokairauksia tutkituilta ratalinjalta ja poikkileikkaukset 100 m:n välein tilaajalta saadun maastomallin pohjalta. Suunnittelijat ovat tehneet maastokatselmuksen. Tilaajan edustaja on ollut hankkeesta yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen ja maakuntaliitoon. Suunnittelija on informoinut hankkeesta Ratahallintokeskusta. Liikennöitsijän edustajia on osallistunut työtä ohjanneeseen suunnitteluryhmään. Selvityksen aikana on samanaikaisesti laadittu alueen asemakaavoitustyön käynnistämiseen liittyviä selvityksiä.. Suunnitelmaa laadittaessa on tutkittu eri vaihtoehtoisia ratkaisuja jäljempänä esitetyin tavoin. Hankkeen toimivuutta on tarkastelu simuloimalla ja lisäksi junien liikkeellelähtökoeajoilla.

Sivu 6 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys Raiteen sijainti on pyritty esittämään suunnitelmakartalla sellaisella tarkkuudella, että radan vaaka- ja pystysijaintia sekä leveyttä ei tarvitsisi merkittävästi muuttaa jatkosuunnittelussa. Suunnitelmapiirustuksissa, kartoissa ja poikkileikkauksissa, on esitetty arvioitu ratarakenteiden vaatiman alueen raja viiden metrin päähän luiskan ulkoreunasta 100 metrin välein olevien poikkileikkausten perusteella. Lisäksi suunnitelmakartalla on esitetty melusuojaustarpeen jatkoselvitysalue. Sähköradasta on esitetty kustannusten laskennan perusteena alustavalla pistesijoitustarkkuudella ajojohtopylväät ja valonheitinmastot. Kustannusten arvioimiseksi ja liikenteellisen toimivuuden varmistamiseksi turvalaitteista on laadittu ja esitetty alustava suunnitelmaehdotus vaihde- ja opastinturvalaitoksesta. Kustannusarvio on laadittu arvioituihin massoihin perustuen ja yksikköhintoina on käytetty yleisesti käytössä olevia yksikköhintoja. 2. Suunnitelma Rata, raiteisto ja operointi Logistiikka-alueen raide liitetään Pieksämäki - Kuopio rataan elän suuntaan ratakilometrillä 450+250. Liittymäkohdassa pääradan pituuskaltevuus on 10 promillea noin viiden kilometrin matkalla, joka tekee terminaalista lähtemisen täysillä junilla ylämäkeen varsin haasteelliseksi. Raiteistomallia kehitettiin selvityksen laatimisen aikana liikennöinnin sujuvuuden varmistamiseksi. Aluksi esillä olleesta terminaalin pohjoispäästä päärataan Kuopion suuntaan olevasta yhteydestä luovuttiin mm. merkittävien korkeuserojen ja sen mukanaan tuomien korkeiden rakentamiskustannusten ja etenkin heikon liikennöitävyyden vuoksi. Liikennöintimallia kehitettäessä päädyttiin suunnitelmassa esittämään terminaalin eteläpäästä suora yhteys pääradalle Kuopion suuntaan noin kilometrillä 451+500. Logistiikka-alueelle esitetään rakennettavaksi neljä raidetta ja varaudutaan viidenteen. Kaksi raidetta, R101 ja R102 toimivat junien tulo- ja lähtöraiteina sekä veturin ympäriajon raiteena. Toiset kaksi raidetta, R103 ja R104, rakennetaan yhdistettyjen kuljetusten perävaunujen lastausta ja purkausta varten. Raide R101a toimii vaihtotöiden vetoraiteena. Raidevaraus 105 on suunniteltu alueen teollisuustuotteiden- ja tulevien raaka-aineiden kuormaus- ja purkausraiteeksi. Terminaaliraiteet 101 ja 102 ovat sähköistettyjä ja läpiajettavia, lastausraiteet 103, 104 ja raidevaraus ovat pussiraiteita sähköistettyjä vain eteläpäästä. Liittyminen päärataan pohjoisen suuntaan on esitetty terminaalin eteläpäästä pääradan kilometrille n. 451+500. Liittymiskohdan päärataan varustetaan turvavaihteilla ja -raiteilla. Raiteistomalli mahdollistaa sähköveturin ajamisen aina junan eteen tai junan edestä vaunuston lähtösuuntaan. - veturi tuo raiteelle R101 tyhjän vaunuston ja siirtyy raidetta R102 pitkin vaunuston toiseen päähän, vetää vaunuston raiteelle R101a ja painaa vaunusto raiteille R103 tai R104 lastattavaksi/purettavaksi. - juna lastataan ja puretaan itsekulkevilla yksiköillä päästä ja irtoperillä laiturilta sivusta. Lastaus ja purkutoiminta ovat nopeatempoista keskittyen junan saapumis- ja lähtöaikoihin. Toimivuuden ja turvallisuuden vuoksi on välttämätöntä, että irtoperiä kuljettavat

Sivu 7 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys vetoautot pääsevät liikkumaan yksisuuntaisesti välilaiturilla, eli välilaituri on ympäriajettava, jonka mahdollistamiseksi raiteiston eteläpäähän tarvitaan tasoristeys raiteelle R104. Koska simuloinnin ja koeajojen perusteella voidaan päätellä, että vain 1400 tn juna eli käytännössä 20 vaunun runko lähtee terminaalista hallitusti etelän suuntaan, liikennöintiin ehdotetaan suoran lähdön sijaan vaihtoehtoista mallia. Tällöin kuormattu täysikokoinen juna, noin 1700 tn ja 24-25 vaunua, ajetaan Kuopion suuntaan noin viiden kilometrin päähän Iloharjun liikennepaikalle ja siellä vaihdetaan veturi toiseen päähän. Iloharjusta lähtö onnistuu normaalisti. Tähän tarvitaan noin tunti lisää aikaa, eli jos junan lähtöajaksi oli kaavailtu 19.15, niin käytännössä lastausaikaa voidaan antaa Matkuksen terminaalissa noin klo 18.00 saakka. Saapuva juna voidaan aamulla edelleen ajaa suoraan terminaaliin, joten sen aikatauluun järjestelyllä ei ole vaikutusta. Alustava aikatauluarvio on siis lähtö Kuopiosta klo 19.15 ja saapuminen Pasilaan klo 21.30 sekä lähtö Pasilasta klo 5.30 ja saapuminen Kuopioon 6.00. VROy selvittää kuorma-autoilijoiden kanssa edellä esitetyn junanlähtöajan vaikutusta kuljetusjärjestelmän toimivuuteen. Aikatauluseikat tarkentuvat vielä tuotantoaikataulua laadittaessa. Suunnitelmassa tutkittiin kolme vaihtoehtoa jotka poikkesivat toisistaan rakennettavien siltojen lukumäärillä. Vaihtoehtoja laadittaessa selvitettiin tarvittavia tiestön yhteystarpeita ja tarkasteltiin alittavien väylien tasauksia. Ve1 rakennetaan Silta1 paalulle noin 750, Silta2 korvataan penkereellä ja rakennetaan Silta3 paalulle 1880. Ve2 rakennetaan Silta1 paalulle noin 750, Silta2 paalulle noin 1200 ja Silta3 paalulle noin 1880. Ve3 rakennetaan Silta 1 paalulle noin 750, Silta 3a paalulle noin 1300 ja Silta3 paalulle noin 1880. VE4 rakennetaan Silta paalulle noin 750 ja Silta 3a paalulle noin 1300. Päällys- ja alusrakenne Radan päällysrakenteena käytetään sepelitukikerrosta, paksuus 450 mm, betonipölkyin ja 54E1-kiskoin. Paalulta 0-400 radan alusrakenne muodostuu soravälikerroksesta sekä hiekkaeristyskerroksesta, muualla alusrakenne rakennetaan louheesta. Sillat Silta 1 Raideväli siltapaikalla on n. 7m, jolloin silta voidaan rakentaa paikalla kahtena n. 7,5 m leveänä vierekkäisenä siltana. Nykyisen raiteen viereen rakennetaan silta, jolle liikenne siirretään uuden raiteen valmistuttua. Tämän jälkeen voidaan rakentaa silta nykyiselle raiteelle. Alikulkevan tien aukkovaatimus on n. 9 * 4,6m. Tiellä on molemmin puolin sivuojat. Siltaluiskat voidaan tehdä kaltevuuteen 1:1,5... 1:1,75.

Sivu 8 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys Yleissuunnittelussa tutkittavat vaihtoehtoiset siltatyypit ovat: Jännitetty yksiaukkoinen ulokkeellinen betoninen palkkisilta, jonka jännemitat ovat n. 2 + 22 + 2 m. Sillan kokonaispituus on n. 32 m ja leveys 15 m. Etuluiskien kaltevuus on 1:1,5. Toinen vaihtoehto olisi teräsbetoninen palkkisilta, jonka jännemitat ovat n. 10 + 13 +10 m. Sillan kokonaispituus on n. 38 m. Etuluiskien kaltevuudet ovat 1:1,75. Molemmat siltatyypit voidaan perustaa kalliolle. Perustustöiden aikana tarvitaan työnaikaiset tukiseinät tukemaan liikennöitävää raidetta. Silta 2 Sillan pituus on noin 250 m. Silta voidaan suunnitella kolmena erillisenä siltana. Vasemman puoleinen silta rakennetaan tielle ja sen viereiselle raiteelle sillan leveyden ollessa 15... 17 m. Oikean puoleinen silta on n. 16 m leveä rautatiesilta. Siltojen väliin rakennetaan n 200 m pitkä lastauslaituri, joka tukeutuu molemmilta reunoiltaan viereisiin siltoihin. Sillan ollessa pitkä ja rakennekorkeutta on lähes rajattomasti käytössä, pyritään mahdollisimman pitkiin jännemittoihin. Kyseeseen tulee jännitetty palkkisilta ulommaisten siltojen osalta. Lastauslaiturin silta voidaan rakentaa elementtirakenteisena jännemitaltaan 12-13 m. Silta 3 Siltapaikalla nykyisen raiteen ja uusien raiteiden välinen tasoero on huomattavan suuri, noin 7,5m. Silta nykyisen raiteen kohdalle tulee tehdä siirtomenetelmällä liikennekatkon aikana. Uusien raiteiden kohdalle silta voidaan tehdä paikalla. Alikulkevan tien aukkovaatimukseksi oletetaan 9*4,6m. Yleissuunnittelussa voidaan tutkia seuraavat vaihtoehdot: 1. Rakennetaan kaksi erillistä siltaa. Nykyisen raiteen kohdalle rakennetaan siirrettävä kehä- tai laattasilta. Sillan leveys on 8 m. Uusien raiteiden kohdalle rakennetaan 3-aukkoinen ulokkeellinen teräsbetoninen palkkisilta, jonka jännemitat ovat 2+10+14+10+2 m. Kokonaispituus on noin 42 m ja leveys 9m. Lisäksi siltaluiskiin tien välittömään läheisyyteen tulee rakentaa noin 5m korkeat tukimuurit, jotka madaltuvat luiskan mukaisesti. Muurien pituus on noin 25 m ja keskikorkeus n. 4m. 2. Rakennetaan yhtenäinen tunneli, joka muodostuu vierekkäisistä laattakehäsilloista. Uudet raiteet ovat n. 7,5 m korkealla penkereellä, joten tunnelista muodostuu luiskakaltevuudella 1:1,5 noin 65 m pitkä. Pääraiteessa olevat kaksi alikulkusiltaa puretaan. Tiet Alueen tiet on suunniteltu siinä laajuudessa, että siltatyypit voitu valita. Teiden kustannusarviota ei ole huomioitu.

Sivu 9 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys Kanoottireitti Kanoottireitin järjestämistä Matkusjärvien välille on tutkittu. Nykyisen ratapenkan läpi porataan pl 1150 noin 65 metriä pitkä ja 1000 mm halkaisijaltaan teräsputki. Tulevan ratapenkan alle asennetaan samanlainen putki 55 merin pituisena. Putken lisäksi tarvitaan kanootin siirtolaite. Turvalaite Ratapihalle asennetaan keskitetty asetinlaite joka liitetään pääradan kauko-ohjaukseen. Sähköistys ja -valaistus Kaikki raiteet sähköistetään, paitsi raide 105 ja raiteet 103 ja 104 laiturista loppuun jätetään sähköistämättä. Sähköistys liitetään pääradan sähköverkostoon. Ratapiha valaistaan valaistusohjeiden mukaan 13 ja 8 metrisillä valomastoilla. Johto- ja laitesiirrot sekä suojaukset Radan pl 1700 oleva sähkölinja joudutaan siirtämään pois logistiikka-alueelta. Rummut ja laskuojat Pääradan noin kilometrillä 452+150 oleva ratarumpu jatketaan rakennettavien raiteiden ali. 3. Kustannusarviot Käytettyjä oletuksia Penkereisiin materiaalia on saatavissa keskimäärin 5 km:n etäisyydellä kuljetus- ja kuormauskustannuksella. Läjitys voidaan tehdä ratapenkereen maastomuotoiluna. Sillasta on kokonaiskustannuksiin otettu suurin kustannusarvio, jolloin toteutettaessa halvemman mukaan on erotus laskettavissa siltojen ja massavaihtojen hintojen eroista. Toteutuskustannus Kustannusarvio on laskettu yleisesti käytössä olevalla www.in-infra.net -kanavalta saatavalla menetelmällä ja hinnastolla. Kustannuslaskennasta saadaan arvioituihin suoritteisiin perustuva rakennusosakustannusarvio ja tätä noin 21 % suurempi investoinnin urakkakustannusarvio. Edelleen laskelman mukaan kertyy suunnittelutehtävistä noin 9 % sekä rakennuttamis- ja omistajatehtävistä tehtävistä noin 11 % lisäys rakennusosakustannusarvioon, joista yhteensä muodostuu selvityksessä esitettävä koko hankkeen kustannusarvio. Merkittävimmät yksittäiset kustannuserät ovat tässä hankkeessa silta vaihtoehdot ja korkeiden penkereiden täyttöjen rakentaminen. Näiden suoritteiden arvioidulla yksikköhinnalla on siten merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksen muodostumiseen.

Sivu 10 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys KUSTANNUSARVIOT Selite Rata Silta Turvalaitos Sähköistys Valaistus Yhteensä M VE1 Sillat 1 ja 3 11,4 4,1 1,5 1,0 0,3 18,3 VE2 Sillat 1, 2 ja 3 8,9 21,9 1,5 1,0 0,3 33,6 VE3 Sillat 1, 3a ja 3 11,4 5,9 1,5 1,0 0,3 20,1 VE4 Sillat 1 ja 3a 11,4 2,8 1,5 1,0 0,3 17,0 Kanoottireitin rumpu 0,280 4. Hankkeen vaikutukset Työn yhteydessä ei ole tehty selvityksiä hankeen vaikutuksista. Yleisellä tasolla hankkeen merkittävimpiä vaikutuksia voi arvioida pääpiirteissään seuraavasti: Tie- ja liikenneolot, liikenneturvallisuus, rataverkko Hankkeella ei ole suoranaisia välittömiä vaikutuksia raide- ja tieliikenneoloihin eikä liikenneturvallisuuteen. Välillisesti voidaan karkeasi arvioida liikenneturvallisuuden parantuvan kuljetusten siirtyessä tieverkolta rautateille. Pääradalla välillä Kuopio - Pieksämäki liikennöi nykyisin 20 henkilöjunaa ja 14 vakinaista tavarajunaa vuorokaudessa. Maankäyttö ja ympäristö sekä kiinteistörakenne Hanke sijaitsee rakennettavalla logistiikka-alueella ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu kuljetuspalveluita tarvitsevia yrityksiä. Radan estevaikutus poistetaan rakentamalla alikulkusillat ja tarvittavat muut korvaavat kulkuyhteydet. Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Hanke sijoittuu rakennettavalla logistiikka-alueella. Mahdollisten melu, tärinä ja näkösuojien tarve ja toteuttaminen ratkaistaan jatkosuunnittelussa niiltä osin kuin niitä ei selvitetä kaavoituksen yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset Rautatiekuljetusmuodon välitöntä edullisuutta verrattuna maantiekuljetukseen yksikköhintojen perusteella ei ole selvitetty tämän työn yhteydessä. Rautatiekuljetusten edullisuuden voi arvioida muodostuvan mm. ympäristöarvoista. '

Sivu 11 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys 5. Suosituksia jatkotoimiksi VR Osakeyhtiö on lausunnossaan alueen liikennöitävyydestä todennut että voivansa operaattorina sitoutua yhdistettyjen kuljetusten liikennöintiin selvityksessä esitettyjen reunaehtojen, liikennöintimalli ja aikataululliset muutokset, mukaisesti. Mikäli VR Cargo toimii operaattorina, liikennöinnin aloituksesta sovitaan myöhemmin kun tarkemmat kuljetuksiin sitoutuvat vaunumäärät ovat tiedossa ja kalustonvestointien valmistumisaikataulut ovat selvillä. Kalustoinvestointien vuoksi VR Cargo voi aloittaa liikennöinnin arviolta 2-3 vuoden kuluttua. Hankkeen toteuttamiseksi arvioidaan tarvittavan seuraavia jatkotoimia: On selvitettävä ympäristöviranomaisten edellyttämät menettelyt, tehtävä tarvittavat selvitykset ja tarvittaessa hankittava ennakkolausunnot. Mikä toteutettavaksi valitaan ratkaisu, joka edellyttää vesioikeudellista lupaa, lupahakemuksen laatimisen yhteydessä on tehtävä tarvittavat selvitykset. Alueen liikenneverkon toiminta ja optimaaliset paikat katuyhteyksille raiteiston ali on selvitettävä. Alueelle on laadittava oikeusvaikutteisen kaava, jossa esitetään rautatiealueen sijainti ja suhde muuhun alueen käyttöön sekä vaikutukset. Mikäli kaavan laatiminen ei etene samassa aikataulussa hankkeen toteuttamisen kanssa, suunnitelman suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitettävä jatkosuunnittelun yhteydessä riittävästi yhteistyössä liikenneviranomaisten, kunnan, maakunnan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen kesken. Tällöin on myös laadittava ratalain mukainen yleissuunnitelma, jonka laatimisen yhteydessä selvitetään hankkeen vaikutukset. Niiltä osin, kun hanke ei sijoitu laadittavan kaavan alueelle, ennen rautatien rakentamista on laadittava ja hyväksyttävä ratalain mukainen ratasuunnitelma. Ratasuunnitelmaa laadittaessa on huolehdittava ratalain edellyttämästä vuorovaikutuksesta, eli asianosaisille on varattava mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun, arvioida suunnitelman vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Ratahallintokeskukselta on pyydettävä lausuntoa yksityisraiteen yleis- ja rakentamissuunnitelmasta sekä pidettävä lainmukaiset kuulemistilaisuudet. RHK myöntää myös yksityisraiteen liittymisluvan valtion rataverkkoon ja edellyttää yksityisraiteen haltijan vastaavan liittymiskustannuksista laadittavassa liittymissopimuksessa. Ennen rakentamista ja tarvittavien alueiden haltuunottoa tarvittaessa on haettava ratatoimitus. Mikäli hankkeen toteuttamisesta on odotettavissa päätös, tarkoituksenmukaisinta olisi laatia ensin terminaaliraiteen yleissuunnitelma, jossa tarkennetaan tässä selvityksessä esitettyjä seikkoja mm seuraavasti: lähtökohtien tarkistaminen ja tämän selvityksen mitoitusperusteiden tarkistus mahdollisesti muuttuneiden edellytysten mukaiseksi tarvittavien lisätutkimusten ja - mittausten ohjelmointi sekä suorittaminen rakennussuunnittelun edellyttämään tarkkuuteen

Sivu 12 (12) Matkuksen logistiikka-alue rautatieliikenteen rakennettavuusselvitys lopullisen raidegeometrian suunnittelu maarakenteiden ja siltojen yleissuunnittelu turvalaitteen hankintaan tarvittavat suunnitelmat sähköratalaitteiden yleissuunnittelu vuorovaikutus ja vaikutustarkastelut, mahdollisesti tarvittavat luontoarvojen selvitykset Yleissuunnitelman ratalainmukaisen käsittelyn jälkeen on laadittava tarvittavin osin ratasuunnitelma ja saatettava se ratalain mukaiseen käsittelyyn. Samanaikaisesti voidaan laatia varsinainen raiteiston rakennussuunnitelma hankintamenettelyjä varten. Rakentamisen aikana tarvitaan työmaa- ja asiantuntijapalveluita ja hankkeen valmistuttua on syytä laatia näin tehty asiakirjat. Nopeimmillaan liikennöinnin aloittamisen terminaaliraiteistolla voidaan arvioida olevan mahdollista vuonna 2011, toisaalta kuljetusoperaattori tarvitsee kalustoinvestointeihinsa arviolta 2-3 vuotta.

KUSTANNUSRAPORTTI Laskentaversio 1/2008 (2.6.2008) Hankkeen nimi: Matkuksen logistiikkakeskus VE1 Työnumero: Hankkeen tyyppi: Uudishanke Kustannuslaskija: Tarmo Rintakumpu, Rautatiesuunnitteu Asiakas: Kuopionkaupunki Hankkeen sijainti: Kuopio Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä: 100 136,9 23.10.2008 Tunnusluvun määrä: Tunnusluvun yksikköhinta: Hankeosa: Koko hanke Kustannukset yhteensä: 17 001 075 Littera Tark. Luok. Nimi Yks. Määrä Yks.hinta Kustannus 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 5 770 849 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 55 695 1141 4U Pintamaan poisto, helppo m2tr 80000 0,70 55 695 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet 1300 Perustusrakenteet 1400 Pohjarakenteet 9 221 1434.1 8U Betoniputkirummut 1200 mtr 30 307 9 221 1500 Kalliontiivistys- ja lujitusrakenteet 17 116 1539.2 3U Ruiskubetoni 30 mm märkä m2tr 2000 8,56 17 116 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 48 815 1612 4U Maaleikkaus, massojen kuljetus penk. ja täyttöihin m3ktr (yli 500 m3ktr), 8000 normaalit olosuhteet 6,10 48 815 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 5 640 000 1812.1 1U Louhepenger m3rtr 470000 12,00 5 640 000 2000 Päällys- ja pintarakenteet 1 985 428 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 142 500 2122 4U Eristyskerros murskeesta m3rtr 9 500 15,00 142 500 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2300 Kasvillisuusrakenteet 2400 Ratojen päällysrakenteet 1 842 928 2412 2U Tukikerros, (sepeliraide) m3rtr 8 900 25,00 222 500 2420 1U Raiteen asennustyö rd-m 4 800 42,00 201 600 2421.3 102 U Kiskot 54E1 rd-m 4 800 80,00 384 000 2422.2 101 U Betonipölkyt rd-m 4 800 89 427 200 2423.13 1U YV54-1:9 puu kpl 6 41 120 246 718 2423.11 3U YV60-1:9 betoni kpl 2 69 541 139 081 2423.1 113 U Vaihteen asennus kpl 8 27 728 221 828 3000 Järjestelmät 2 020 000 3100 Vesihuollon järjestelmät 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 1 050 000 3264,3 27U Turvalaitos kpl 1 1050000,00 1 050 000 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 970 000 3311.2 4U Sähköistys kpl 1 760000,00 760 000 3311.2 7U Valaistus kpl 1 210000,00 210 000 3400 Lämmön ja kaasunsiirtojärjestelmät 4000 Rakennustekniset rakennusosat 2 270 000 4100 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat 4200 Sillat 4300 Laiturit 320 000 4310 1U Rataliikenteen laituri elementeistä (elementti A) rd-m 400 800 320 000 4400 Perustus- ja tukirakenteet 1 950 000 4412 Sillat kpl 1 1950000,00 1 950 000 4500 Ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet 4900 Muut rakennusosat (Talo2000 mukaisesti) 5800 Omistajan hoito- ja ylläpitopalvelut 1000-4000 Rakennusosat 12 046 276 5800 Hoito- ja ylläpitopalvelut Yhteensä 12 046 276 5100-5500 Urakoitsijan kustannukset: % 2 529 718 5100 Rakentamisen johtotehtävät 5,0 % 602 314 5200 Urakoitsijan yritystehtävät (sis. katteen) 10,0 % 1 325 090 5300 Rakentamisen työmaatehtävät 2,0 % 240 926 5400 Työmaapalvelut 2,0 % 240 926 5500 Työmaan kalusto 1,0 % 120 463 5600 Suunnittelutehtävät: % 1 093 200 5610 Suunnittelu lähtötiedot 1,0 % 145 760

5620 Yleissuunnittelu 2,5 % 364 400 5630 Tie-/Katu-/Ratasuunnittelu 2,5 % 364 400 5640 Rakennussuunnittelu 1,0 % 145 760 5650 Rakennusaik. täydentävä ja muutosten suunnittelu 0,5 % 72 880 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät: % 1 331 881 5711 Suunnittelun kilpailuttaminen ja ohjaus 1,0 % 156 692 5712 Rakentamisen valmistelu ja kilpailutus 1,0 % 156 692 5713 Rakennushankkeen kustannusohjaus 0,5 % 78 346 5714 Rakennustöiden sopimuksenmukainen valvonta 2,0 % 313 384 5715 Tilaaja ja sidosryhmäraportointi 0,5 % 78 346 5720 Hanketietotehtävät 5730 Omistajatehtävät 0,5 % 78 346 5740 Maa-alueet 5750 Toimintainvestoinnit 5761.1 Hankerahoitus 5761.2 Markkinointi 5761.31 Hintatason muutokset 5761.311 Suunnittelun aikaiset muutokset 5761.312 Rakennusaikaiset muutokset 5761.313 Ylläpidon aikaiset muutokset 5761.32 Muut varaukset 2,0 % 313 384 5761.321 Lisä- ja muutostyöt 1,0 % 156 692 1000-5500 Investoinnin urakkakustannus 14 575 994 1000-5000 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 17 001 075

Matkus logistiikka-alue KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Yleiskartta Matkus KM 450-452 30.06.2008 30.06.2008 JL Tarmo Rintakumpu 1:10 000 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 72J xxxx - 1 1

km 450 km 451 km 452 R105 jp 360m R104 jp 725m Z Lastauslaituri Z R103 jp 725m R102 jp 725m Z R101a jp 725m Z R101 jp 725m Z R106 Z Pm Z Kuo km 451+155 km 451+552 MUUTOS SELITYS RAUTATIESUUNNITTELU PVM TEHNYT Kuopion kaupunki MATKUS PVM HYV. PVM SUUNN. PIIRT. PVM. 07.08.2008 RAITEISTOKAAVIO HYV. TARK. HYV. MK PIIR. N:O

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Suunnitelmakartta Km 450+210-451+162 22.10.2008 22.10.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:1000 KKJ/N60 005 22.10.2008 Kalle Toropainen 2400 74H XXX - 1 2

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Suunnitelmakartta Km 451+133-452+280 22.10.2008 22.10.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:1000 KKJ/N60 005 22.10.2008 Kalle Toropainen 2400 74H XXX - 2 2

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu Pituusleikkaus Rata Pl 0-2040 Km 451+155-452+246 1:2000/1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74Y XXX - 1 1

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Paalukohtaiset poikkileikkaukset Pl 0-300 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 005 2400 74N XXX - 1 6

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Paalukohtaiset poikkileikkaukset Pl 400-700 30.06.2007 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74N XXX - 2 6

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Paalukohtaiset poikkileikkaukset Pl 800-1100 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74N XXX - 3 6

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Paalukohtaiset poikkileikkaukset Pl 1150-1300 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74N XXX - 4 6

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Paalukohtaiset poikkileikkaukset Pl 1400-1700 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74N XXX - 5 6

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Paalukohtaiset poikkileikkaukset Pl 1800-2000 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:200 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74N XXX - 6 6

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Sähkörata KM 450+160-452+280 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:1000 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74H XXX - 2 2

KUOPIO Matkuksen logistiikka-alue Rakennettavuusselvitys Sähkörata KM 450+280-451+160 30.06.2008 30.06.2008 30.06.2008 TR Tarmo Rintakumpu 1:1000 KKJ/N60 005 30.06.2008 Kalle Toropainen 2400 74H XXX - 1 2

Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 17.2.2011 Pohjois-savon

Kannen kuva: VR Valokuvat: VR Tekijät: Ilkka Salanne, Sito-Kuopio Oy Sanni Rönkkö, Sito-Kuopio Oy Kuopio 2011

SISÄLTÖ 1 HANKKEEN ESITTELY 4 2 LIIKETOIMINTAKONSEPTI JA TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN 6 3 TOTEUTTAMINEN 10 4 KILPAILUTILANNE 15 5 KEHITYSNÄKYMÄT 16 Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 3

1HANKKEEN ESITTELY Kuopiossa on suunnitteilla valtakunnallinen liikennejärjestelmän kehittämishanke: yhdistettyjen juna-/autokuljetusten yhteyden toteuttaminen Itä-Suomen ja Etelä-Suomen välille. Yhdistettyjen kuljetusten terminaalille ja sen ympärille muodostettavalle logistiikkakeskukselle on varattu alue Matkuksesta Kuopion eteläpuolelta. Alue sijaitsee valtatien 5 kupeessa Savonradan läheisyydessä noin 15 kilometriä Kuopion keskustasta etelään. Alueen pinta-ala on 32 hehtaaria. Sen eteläpuolella sijaitsee Hepomäen laajennusalue pinta-alaltaan 120 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueella on noin 80 000 kerrosneliötä ja laajennusosien kanssa yhteensä noin 230 000 kerrosneliötä. Alue sijaitsee lähellä teollisuusalueita ja kuljetusasiakkaita. Suunnitteilla oleva yhteys on nykytilanteessa ainoa riittävän suuren lastipotentiaalin ja kuljetusetäisyyden omaava vaihtoehto yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle Suomessa. Hanke vähentää merkittävästi raskasta maantieliikennettä Itä- ja Etelä-Suomen välillä. Kuopion ja Helsingin välisen rekkaliikenteen on arvioitu vähenevän yhdistettyjen kuljetusten yhteyden ansiosta n. 10 20 %. Arvioidun lastipotentiaalin perusteella maantiekuljetusten vähenemä olisi noin 530 miljoonaa tonnikilometriä ja hiilidioksidipäästöjen noin 23 000 tonnia vuodessa. Yhteys helpottaisi osaltaan myös VT5 nykyistä tilannetta. Hanke on konkreettinen väline ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa ja palvelee samalla raskaan liikenteen liikenneturvallisuustavoitteita. Yhdistettyjen kuljetusten terminaalin ympärille muodostetaan logistiikkakeskus, jossa tulee toimimaan yhdistettyjä kuljetuksia käyttäviä yrityksiä. Alueelle on sijoittumassa useita yrityksiä jo hankkeen ensivaiheessa. Kuopion kaupunki on jo investoinut alueelle tulevaan eritasoliittymään ja katuverkkoon. Toimintaympäristön muuttuminen ja alueen läheisyyteen sijoittumassa olevat uudet kuljetusasiakkaat lisäävät yhdistettyjen kuljetusten tarvetta tulevaisuudessa. 4 Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Luottamuksellinen

Kuva 1. Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten terminaalin sijainti. Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 5

2 LIIKETOIMINTAKONSEPTI JA TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN Yhdistettyjen kuljetusten yhteys ja terminaali Selvitysten perusteella lastipotentiaali on riittävä 1 yhdistettyjen kuljetusten aloittamiseksi Itä- ja Etelä-Suomen välillä. Ainoaksi mahdolliseksi terminaalin sijaintipaikaksi on todettu Kuopio, joka on Itä-Suomen tavaraliikenteen ja jakelun keskus. Viimeisimmän selvityksen arvio lastipotentiaalista on seuraava: Kuopiosta lähtevät: 29 000 kuljetusyksikköä vuodessa (112 yksikköä arkivuorokaudessa), josta > Helsinkiin 24 000, Turkuun 6 000 ja Tampereelle 1 000 Kuopioon saapuvat: 21 000 kuljetusyksikköä vuodessa (81 yksikköä arkivuorokaudessa), josta > Helsingistä 21 000, Turusta 5 000 ja Tampereelta 1 000 Lastipotentiaali kasvaa sitä mukaa mitä myöhemmin lastaus lähtöpaikassa tapahtuu ja mitä aiemmin juna on perillä määräpaikassa. Lisäpotentiaalia tulee eniten, mikäli Helsingistä Kuopioon saapuvan junan tulo aikaistuu. Pääosa kuljetettavista yksiköistä (3/4) olisi ajoneuvoyhdistelmiä, mutta myös perävaunuja, kontteja ja vaihtokoreja kuljetettaisiin. Alkuvaiheessa kolmen suurimman käyttäjäyrityksen lastipotentiaali on noin 27 yksikköä päivittäin sekä Kuopiosta Etelä-Suomeen että Etelä-Suomesta Kuopioon. Suurimmat yhdistettyjen kuljetusten asiakkaat ovat tietyillä ehdoilla valmiita varaamaan määrätyn määrän vaunuja omaan käyttöönsä. Asiakkaiden toiminnan suunnittelu vaatii takuut riittävästä käytettävissä olevasta vaunukapasiteetista. Yhdistetyn kuljetuksen matka-aika Kuopiosta Helsinkiin on 7 7,5 tuntia. Täsmennetty yhdistettyjen kuljetusten aikataulu, joka on paras mahdollinen liikenteen nykyrakenteella ja matka-ajalla on seuraava: Kuopio Helsinki (Pasilan terminaali) Klo 20.00 lastausaika loppuu Kuopiossa Klo 21.30 junan lähtö Klo 4.45 juna saapuu Pasilaan Klo 5.30 juna purkuvalmis Pasilassa (vaunut purkupaikoilla) Helsinki Kuopio Klo 20.30 irtoperävaunujen lastausaika loppuu Pasilassa Klo 21.00 ajoneuvoyhdistelmien lastausaika loppuu Klo 21.20 junan lähtö Klo 4.15 juna saapuu Kuopioon Klo 5.00 mennessä junan purku Lastattavan yksikön on oltava laiturilla noin 30 minuuttia ennen lastausajan päättymistä. Ennen junaan lastaamista yhdistelmät ja perävaunut punnitaan autovaa alla. Kuljettajat ajavat tämän jälkeen yhdistelmät junavaunuun ajosillan tai -rampin kautta, tekevät tarvittavat tuennat ja mahdolliset sähköliitännät (talviaikana). Purkuvaiheessa tehdään päinvastoin. Perävaunut viedään sitä tuovalla vetoautolla kuormauslaiturille tukijalkojensa varaan, jonka jälkeen siihen liitetään dolly (apupyörästö vetopöytään) vetomestarilla. Perävaunu kuor- 1 VR Transpoint haastattelut: Erik Söderholm, Ilkka Seppänen Kari Havu ja Hannu Kuoppala 6 Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Luottamuksellinen

mataan laiturin kautta vaunun sivusta kyytiin. Vetomestariurakoitsija suorittaa perävaunun tuennat vaunuun. Perävaunujen purku tapahtuu vetomestarilla, kun ensin on poistettu tuennat. Urakoitsija poistaa dollyn alta ja vaunu jätetään omien tukijalkojensa varaan odottamaan noutoa. Konttien osalta tarvitaan esim. kurottajatrukki, jolla suoritetaan konttien siirtokuormaukset autosta vaunuun ja päinvastoin. Sen avulla kontit myös siirretään terminaalin varastokentälle/varastokentältä, jos niille ei ole välitöntä jatkokuljetustarvetta. Yhdistettyjen kuljetusten terminaalissa työskentelee yksi henkilö, joka hoitaa autovaakaan liittyvät työt sekä kuormausten valvonnan, eli varmistaa, että kuormaukset tapahtuvat voimassaolevien kuormausohjeiden mukaisesti ja turvallisesti. Lisäksi tarvitaan vaihtotyönjohtaja, joka ohjaa vaunut oikeille raiteille ja oikeisiin paikkoihin. Lisäksi tarvitaan erillinen vetomestariurakoitsija. VR Transpoint on kiinnostunut tarjoamaan yhdistettyjen kuljetusten palvelua ja hankkimaan tarvittavan vaunukaluston, mikäli liiketoiminnan edellytykset toteutuvat. Logistiikkakeskus Yhdistettyjen kuljetusten terminaalin yhteyteen toteutetaan logistiikkakeskus, jossa tulee toimimaan yhdistettyjä kuljetuksia käyttäviä yrityksiä. Alkuvaiheessa alueelle on sijoittumassa kaksi kolmesta suurimmasta yhdistettyjen kuljetusten käyttäjästä. Logistiikka-alue aidataan, jolloin alueen sisällä voidaan junaan siirtää useita kuljetusyksikköjä kerralla, mikä lisää operoinnin tehokkuutta ja alentaa kustannuksia. Alueelle on sijoittumassa useita yrityksiä jo hankkeen ensivaiheessa. Alueen kupeeseen on syntymässä uutta yhdistetyille kuljetuksille potentiaalista liiketoimintaa (mm. Ikea ja Ikano). Logistiikkakeskuksen läheisyydessä sijaitsee teollisuusalueita ja muita suuria kuljetusasiakkaita. Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 7

Logistiikkakeskus synnyttää samalla alueella sijaitsevien yhteispalveluiden, yhteisen infrastruktuurin kautta synergiaetuja ja lisää logistiikkapalvelujen kustannustehokkuutta. Logistiikkayhteistyön mahdollisuudet parantuvat mm. kuljetusten yhdistämisessä (lyhyet tavaroiden siirrot). Logistiikkakeskus edesauttaa uusien palvelujen syntymistä ja vastaa uudenlaisten lisäarvologististen palvelujen kysynnän kasvuun eri toimialoilla: ekotehokkuus- ja ympäristöpalvelut sekä erikois- ja lisäarvopalvelut eri toimialoille. Logistiikan erikois- ja lisäarvopalvelut ovat yhdistettyjen kuljetusten lisäksi vetovoimatekijä alueelle sijoittuvalle teollisuudelle ja kaupalle. Kustannustehokkuuden parantumisesta hyötyvät viime kädessä myös kuljetusasiakkaat. Alueelle ovat ensivaiheessa kiinnostuneita sijoittumaan seuraavat yritykset: Experant, Inex, Kaukokiito, Kuljetusliike Jari Kärki, Savon Kuljetus ja VR Transpoint. Myös Itella on kiinnostunut laajenemaan alueelle. Kuopion seudun hankintatoimi olisi valmis sijoittamaan terminaalitoimintojaan alueelle. Kaukokiito ja VR Transpoint ovat suurimpia yhdistettyjen kuljetusten potentiaalisia käyttäjiä. Sijoittujien tilatarve vaihtelee, maa-alana 2 ja 6 hehtaarin väliltä sekä kerrosalana 300 m 2 ja 6 000 m 2 välillä. Tontin ostamisesta ovat kiinnostuneita Inex (SOKn kautta) sekä Kaukokiito. Muut ovat halukkaita tulemaan alueelle vuokralaisiksi. Sijoittuvien yritysten toiminnot alueella muodostuisivat pääasiassa terminaali- ja varastotoiminnoista erilaisine lisäarvopalveluineen. Terminaalit tulevat toimimaan runkoliikenteen solmupisteinä sekä jakeluterminaaleina palvellen koko Itä-Suomen aluetta. Alue antaa sijoittujille mahdollisuuden eri puolilla kaupunkia sijaitsevien toimintojen yhdistämiselle, toiminnan yleiselle tehostamiselle ja turhien ajojen vähentämiselle. Osa terminaaleista tulee olemaan lämpösäädeltyjä (+2 +8). Suurien toimijoiden terminaaleissa asioi noin 50 ajoneuvoyhdistelmää vuorokaudessa. Osa yrityksistä on valmiita sijoittumaan alueelle jo vuonna 2013. Viimeisetkin sijoittujat tulisivat alueelle vuosien 2017 2018 aikana. Alueelle sijoittuvat yritykset tarvitsevat erilaisia tuki- ja yhteispalveluita. Näiden palveluiden hankkiminen keskitetysti tuo etuja jokaiselle alueelle sijoittujalle. Selvitysten perusteella tukipalveluita ovat kiinnostuneet tarjoamaan ISS, Neste Oil (tankkaus), Culinaria Group (ruokailu) sekä mahdollisesti AP Trukit (trukkien huolto ja vuokraus). Sijoittuvista logistiikkayrityksistä Jari Kärki sekä Experant ovat kiinnostuneita tarjoamaan pesula- ja huoltopalveluita muille yrityksille. ISS on kiinnostunut tarjoamaan laajan valikoiman erilaisia tukipalveluita: siivouspalvelut, kiinteistönhoito ja tekniset palvelut, turvallisuuspalvelut, tukipalvelut (henkilöstöpalvelut, toimistopalvelut), kiinteistöjen investointipalvelut ja rakennuttaminen, ruokailupalvelut, energiankäytön hallinta. Alueen kehittyessä tukipalvelujen tarjonta alueella kasvaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty kuvaus yhdistettyjen kuljetusten yhteyden ja logistiikkakeskuksen liiketoiminnasta. 8 Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Luottamuksellinen

YHDISTETYT KULJETUKSET kontit vaihtokorit perävaunut ajoneuvoyhdistelmät juna-/autokuljetus ja liitännäispalvelut vetomestarioperaattori Lyhyet siirrot Suuret yksiköt LOGISTIIKKAPALVELUT runko- ja jakelukuljetukset kuljetusvälitys ja huolintapalvelut terminaali- ja varastointipalvelut kuljetusten yhdistely- ja koordinointipalvelut Logistiikan lisäarvopalvelut eri toimialojen lisäarvopalvelut verkostoitumis- ja yhteistyön kanavointipalvelut TUKI- JA YHTEISPAVELUT tietoliikenneinfrastruktuuri ja kulunvalvonta kalustohuollon peruspalvelut henkilö- ja toimistopalvelut turvallisuuspalvelut tieto- ja koulutuspalvelut jätehuolto yhteiskäyttöpalvelut ja -alueet Y h t e i s t o i m i n t a Kuva 2. Yhdistettyjen kuljetusten ja logistiikkakeskuksen liiketoimintakonsepti. Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 9

3 TOTEUTTAMINEN Vaiheistus ja aikataulu Seuraavassa kuvassa on esitetty arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta. Yhdistettyjen kuljetusten yhteys ja siihen liittyvä logistiikkaalue on suunnitelmien mukaan kokonaisuudessaan valmis arviolta vuonna 2014. Alkuvaiheessa hankkeelle nimetään koordinaattori, jonka tehtävänä on koordinoida hankkeen eri vaiheiden etenemistä, tiedottaa hankkeen etenemisestä säännöllisin väliajoin eri osapuolia sekä muodostaa tarvittavat yhteistoimintamuodot, joita tarvitaan hankkeen eri vaiheissa. Yhteistoimintaa yritysten ja muiden osapuolten kesken tarvitaan mm. terminaalien rakennuttamisessa, alueen toiminnallisessa suunnittelussa, yhteispalveluiden koordinoinnissa ja järjestämisessä, turvallisuusjärjestelyissä sekä yhteiskäyttöalueista sopimisessa. Koordinaattorin tehtävänä on myös markkinoida yhdistettyjen kuljetusten yhteyttä uusille yrityksille Itä- ja Etelä-Suomessa. Hankkeen toteutuminen on riippuvainen ratayhteyden rahoituksen järjestymisestä. Tällä hetkellä Kuopion ratapihalla ei ole konttiliikenteen palveluja, mikä on puute palvelutasossa. Konttiliikenteen palvelut voidaan toteuttaa yhdistettyjen juna-/autokuljetusten terminaalissa. Yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen helpottaisi Kuopion tavaraliikenteen ratapihan laajentamista konttiliikenteeseen varautumisen osalta. Palvelun syntyminen voisi lisätä rautateitse tapahtuvaa konttiliikennettä. 2011 2012 2013 2014 Rahoituksen varmistaminen Asemakaavoitus Ratapihan rakentaminen Tonttien tasaus ja kunnallistekniikka Yhteydet moottoritielle ja kaupunkirakenteeseen Ensimmäiset yritykset (terminaalien rakentaminen) Ratayhteys Kuva 3. Hankkeen toteuttaminen. 10 Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Luottamuksellinen

Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden ja sitä palvelevan logistiikkakeskuksen toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat arviolta noin 31 miljoonaa euroa. Suurimmat investointitarpeet kohdentuvat ratayhteyteen ja perusinfrastruktuuriin. Perusinfrastruktuuri 12 (kadut, silta, tonttien valmistelu, yms.) Ratayhteys ja turvalaitteet 18,5 Ajosillat, vaakakoppi ja autovaaka 0,5 Kokonaiskustannusarvio 31 milj. Lisäksi alueelle sijoittuvat yritykset tekevät omat investointinsa terminaaleihin ja kalustoon. Seuraavassa taulukossa on esitetty hankkeen tämän hetkinen rahoitussuunnitelma. Hankkeen kannalta on tärkeintä löytää ratayhteyden rahoituksesta puuttuva osuus. Lisäksi alueelle sijoittuvien yritysten on mahdollista hakea yrityskohtaista tukea investoinneilleen (mm. yrityksen kehittämisavustus ja EU:n Marco Polo -ohjelma). Taulukko 1. Rahoitussuunnitelma ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA milj. euroa Kokonaiskustannusarvio, josta 31 Kuopion kaupunki 12 tontit, silta, kaapelit, kaukolämpö, kadut, sisääntuleva tie, maanhankinta jne. Ratayhteys ja turvalaitteet, josta 18,5 Maakuntaliitto (EU-raha) 3 Pohjois-Savon ELY-keskus (työllisyysperusteinen tukiraha) 6 Ratayhteyden puuttuva rahoitus 9,5 2 ajosiltaa, vaakakoppi ja autovaaka (yritykset, yrityskohtaiset tuet) 0,5 Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 11

Toiminnallinen suunnitelma Logistiikkakeskuksen toiminnallisen suunnittelun tavoitteena on ollut tilankäytöltään ja toiminnoiltaan tehokas sekä kompakti kokonaisuus. Lähtökohtaisesti suunnittelua ohjaavia tekijöitä ovat alueen koko ja muoto, liikenneyhteydet sekä yhteydet alueen sisältä ja ulkoa yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin ja logistiikkakeskuksen laajennusalueelle. Lisäksi on huomioitu kaupungin maankäytön tavoitteet tehokkuudesta ja yhtenäisestä rakennusmassasta. Alueelle alkuvaiheessa sijoittuville kahdelle suurelle ja viidelle keskisuurelle logistiikkayritykselle on tehty yritysten tarpeiden mukaiset aluevaraukset. Näiden lisäksi on varattu alueita yhteispalveluille, joita tässä tapauksessa voivat olla esim. työvoiman ja kaluston vuokraus, ruokalatoiminnot, kaluston huolto ja pesulapalvelut, kiinteistöhuolto ja vartiointi sekä polttoainejakelu. Myös useita tukipalveluyrityksiä on sijoittumassa alueelle. Konttien ja trailereiden varastointiin varataan tilaa yhdistettyjen kuljetusten terminaalista. Lisäksi on varattu tilat alueen sisäisille yhteyksille, jotka esitetään suljettavaksi muulta liikenteeltä. Tällöin terminaalien välinen liikennöinti on mahdollista ilman välilastauksia trukeilla, vetomestareilla ja ajoneuvoyhdistelmillä, joilla ei ole mahdollista liikennöidä yleisellä tieverkolla. Koko logistiikka-alue aidataan ja kulunvalvonta keskitetään porttirakennukseen. Lisäksi yritykset voivat tarpeidensa mukaan rajata aidoilla omat terminaalialueensa. Porttirakennukseen on mahdollista varata tiloja yritysten hallinto- ja toimistopalveluille sekä koulutus- ja tietopalveluille. Jatkosuunnittelussa on tarve kartoittaa sijoittuvien toimijoiden kanssa mahdollisuudet yhteiskäyttöisten varastokenttien toteutukseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty alustava toiminnallinen suunnitelma. Siinä tien viereen sijoittuvat terminaalirakennukset on mahdollista toteuttaa yleisilmeeltään yhtenevästi. Yhteispalvelut ja mahdollinen porttirakennus on sijoitettu molemmissa vaihtoehdossa sisääntuloväylän viereen. Sisääntuloväylän toteutus alueen pohjoislaidalla edellyttää todennäköisesti kiertoliittymän toteutusta. Logistiikkaalueella terminaalien ja kulkuväylien väliin on pyritty varaamaan riittävästi tilaa yhdistelmäajoneuvoille (65 75 metriä). Kaikille tonteille on alueen sisäinen yhteys yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin. 12 Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Luottamuksellinen

Kuva 4. Itä-Suomen logistiikkakeskuksen toiminnallinen suunnitelma. Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen Liiketoimintasuunnitelma Luottamuksellinen 13

Seuraavassa kuvassa on esitetty Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten hankkeen keskeiset toimijat ja niiden roolit hankkeessa. Sijoittuvat logistiikkayritykset Terminaalien rakennuttaminen Yhteistoiminta tukipalvelujen koordinoinnissa, yhteispalvelu- ja yhteisaluejärjestelyissä, rakennuttamisessa ja operoinnissa Suunnitteluyhteistyö Kuopion kaupungin ja VR Transpointin kanssa (toiminnallinen suunnittelu) Logistiikkapalvelujen tarjonta Yhdistettyjen kuljetusten käyttö Sijoittuvat tuki- ja yhteispalveluyritykset Tuki- ja yhteispalvelujen tarjonta Ei päällekkäisiä palveluita Yhteistoiminta yritysten ja Kuopion kaupungin kanssa Hankkeen toimijat Kuopion kaupunki Alueen/tonttien valmistaminen katuverkkoineen Hankkeen koordinointi (sijoittuvat yritykset ja liiketoimintaprofiilin toteutumisen seuranta, yhteistoimintajärjestelyt, tiedotus jne.) Tonttien vuokraus ja myynti VR Transpoint Yhdistettyjen kuljetusten toimitilat Yhdistettyjen kuljetusten terminaalialueen suunnitteluyhteistyö Vaunukaluston hankinta Vetomestarioperaattorin hankinta Yhdistettyjen kuljetusten operointi Toteuttamisen tärkeät sidosryhmät Liikennevirasto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja viestintäministeriö Kuva 5. Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten hankkeen keskeiset toimijat. 14 Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Luottamuksellinen