Lepsämänjoentien sillan suunnittelu. Yleissuunnittelu. 1 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu

Transkriptio

1 Tekla Liite nro 5 Lepsämänjoentien sillan suunnittelu Yleissuunnittelu 1 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu

2 Kuvat: Ramboll Finland Oy (ellei toisin mainittu) Yhteystiedot Hankkeesta vastaavat Nurmijärven kunta Pia Korteniemi liikennesinsinööri Keskustie 2 B PL Nurmijärvi pia.korteniemi@nurmijarvi.fi Espoon kaupunki Vesa Rönty Siltasinsinööri Silke Savikurki Geotekniikka Kaupunkitekniikan keskus Tekninen ja ympäristötoimi Virastopiha 2 C PL Espoon kaupunki vesa.ronty@espoo.fi Konsultti Ramboll Finland Oy Esko Rechardt, siltasuunnittelu Ari Turunen, geotekninen suunnittelu Simo Koivuniemi, väyläsuunnittelu Säterinkatu Espoo puh esko.rechardt@ramboll.fi 2 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu

3 ESIPUHE Lepsämänjoentiensilta sijaitsee yksityistiellä Nurmijärven kunnan ja Espoon kaupungin rajalla ja yhdistää Kuonomäentien ja Lepsämänjoentien kohdassa y= x= Sillalla on tehty yleistarkastus , jonka mukaan sillan yleiskunto on välttävä/heikko ja sillalle on annettu 4 tn. painorajoitus. Silta on tyypiltään puinen 3-aukkoinen paalupukkisilta, jota on vahvistettu teräspalkeilla jääkuormia vastaan. Nykyisen sillan hyödyllinen leveys on n. 6,0 m ja kokonaisleveys 6,5 m ja sillan kansirakenteen pituus on n. 20 metriä. Rakennettava uusi siltayhteys pyritään toteuttamaan siten, että uuden sillan vapaa aukko ei ole nykytilaa pienempi ja täten sillan padottava vaikutus ei muutu heikommaksi. Sillan tulopenkereet vaativat vahventamista paalulaatoilla molemmilla rannoilla ja tien nykyinen tasaus pyritään pitämään mahdollisimman lähellä nykytilaa. Uuden sillan hyödyllinen leveys on suunniteltu olevan HL=6,5 m ja sillan kantavuus täyttää Liikenneviraston asettamat yleiset vaatimukset eli LiVin kuormakaavion LM1/ LM3 ( ). Lepsämänjoentien yksityistie katkaistaan liikenteeltä sillan rakentamisen ajaksi Sillan toteuttamisaikataulu pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä eli liikennekatko ja työt siltapaikalla ja siltakannen kokoaminen pyritään saamaan kestoltaan mahdollisimman lyhyeksi ja kokonaistaloudellisesti edullisiksi. Nykyinen liikenne ohjataan alueen muuta tieverkkoa pitkin. Sillan luonnossuunnitelma on laadittu maaliskuun ja lokakuun 2017 välisenä aikana.. Työn projektipäällikkönä tilaajan organisaatiossa ovat toimineet Pia Korteniemi ja Vesa Rönty ja konsultilla Esko Rechardt. Konsultilta työhön ovat lisäksi osallistuneet alueen geoteknisestä ja liikennesuunnittelusta vastanneet asiantuntijat. Espoossa lokakuussa 2017 Esko Rechardt 3 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu

4 Sisältö ESIPUHE 3 1 Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Suunnittelun lähtötiedot 5 Maastomalli 5 Pohjatutkimustiedot 5 Suunnitteluperiaatteet 5 Työnaikaiset liikennejärjestelyt 5 2 EHDOTETUT RATKAISUT Yhteenvetotaulukko 10 LIITTEET LIITE 1 siltojen pääpiirustukset 3 kpl - pohjanvahvistustoimenpiteiden yleiskartta - tien yleisasemapiirustus - tien alustava pituusleikkaus - tien liikenteellinen tyyppipoikkileikkaus 4 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu

5 1 Hankkeen kuvaus 1.1 Tausta ja tavoitteet 1.2 Suunnittelun lähtötiedot Sillan suunnittelua ohjaavana lähtökohtana on ollut uuden sillan soveltuminen ympäristöön, kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu ja kohteen nopea rakentamisaikataulu. Maastomalli Suomessa on Liikenneviraston toimesta hyväksytty tyyppisiltaratkaisuja päällysrakenteen kantavien rakenteiden eri materiaaleista ja hyväksyttyinä ovat poikittain jännitetty liimapuinen palkki- ja laattasilta ja Alueella on tehty maastomallimittaus Espoon kaupungin toimesta kesällä Myös nykyisen sillan päällysrakenteen alapinta on mitattu Espoon kaupungin toimesta. teräspalkkinen, betonikantinen liittorakenteinen palkkisilta. Näistä ratkaisuista löytyy sillan eri jännemitoille valmiit suunnitelma-asiakirjat ja tarvittava erillissuunnittelu käsittää sillan perustamisen suunnittelun. Lisäksi on Eurakoskella toteutettu betoninen jännitetty elementtipalkkisiltakohde vuonna Pohjatutkimustiedot Tässä hankkeessa vertaillaan sillan päällysrakenteen osalta näitä kolmea eri vaihtoehtoa. Silta uusitaan yhteisrahoitteisesti Nurmijärven kunta 50 % ja Espoon kaupunki 50 %. Suunnittelun alussa laadittiin 20 pisteen pohjatutkimusohjelma painokairauksille, 4 kpl siipi-, ja porakonekairauksille ja otettiin 2 kpl häirittyjä maanäytteitä. Pohjatutkimusohjelman mukaiset tutkimukset teki Espoon kaupunki. Tien tulopenkereiden kantavuus ja stabiliteetti ei ole riittävä nykyisille liikennekuormille ja ne tulee vahvistaa paalu- ja siirtymälaatoilla. Nämä rakenteet toimivat samalla työalustana siltakannen paikalleen asentamiselle. Suunnitteluperiaatteet Työn tavoitteena on esitellä kolme eri toteuttamiskelpoista ratkaisua alustavine kustannusarvioineen ja ominaispiirteineen ja myös suunnitella itse hankkeen toteuttamisen aikataulutusta. Suunnittelun lähtökohtia ja tilaajan tarpeita lähestyttiin avoimesti ja eri kunnallisteniikan operaattoreita pidettiin osallisina ja selvitettiin mahdolliset tulevat varaustarpeet. Sillan suunnittelussa ja rakentamisen valmistelussa sekä aikataulutuksessa on huomioitava tarvittavat luvat ja niiden myöntämiseen tarvittavat aikataulut. Työnaikaiset liikennejärjestelyt Liikenne katkaistaan siltapaikalla pengerten vahvistamisen ja siltakannen rakentamisen ajaksi ja liikenne ohjataan muuta tieverkkoa pitkin. 5 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu

6 2 EHDOTETUT RATKAISUT Luonnossuunnittelun johtavana ajatuksena on ollut tutkia siltaratkaisua, jossa sillan kansirakenteen asennus on toteutettavissa nostotekniikalla ilman telinerakenteita. Tehtävän määrittelyssä sovittiin tilaajan kanssa, että selvitetään sillan kantavan rakenteen eri materiaalivaihtoehtoja ja vertaillaan ratkaisuja samoilla liikenneteknisillä mitoilla ja laaditaan alustavat kustannusarviot. Sillan jänneväliksi ja hyödylliseksi leveydeksi valittiin maastomallin ja alustavan väylägeometrian perusteella jm 19m ja HL=6,5 m. Tällöin uuden sillan päätytukien paalutus ja laakeritasojen rakentaminen voidaan tehdä nykyisen sillan tukiseinien ulkopuolella ja purkaa nykyiset siltarakenteet vasta niiden valmistumisen jälkeen. Tutkittuja vaihtoehtoja ovat olleet: VE1) RUUKKI Easy Bridge, teräspalkkinen, betonielementtikantinen palkkisilta VE2) PARMA jännitetty betoninen elementtipalkkisilta, siltakansi on paikalla valettu PARMA JÄNNITETTTY ELEMENTTIPALKKISILTA VE3) Versowood poikittain jännitetty liimapuinen palkkisilta VERSOWOOD POIKITTAIN JÄNNITETTY LIIMAPUUPALKKISILTA RUUKKI EASY BRIDGE 6 Lepsämänjoentien sillan yleissuunnittelu