BDO Audiator Oy Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma 6.6.2013 Seppo Lyyra 6.6.2013
JOHDANTO Tämän raportin tehtävänä on koota ja arvioida Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymiseen liittyvään nykytilannetta ja tehdä tavoite-ehdotuksia, jotka edistävät lukioiden kansainvälistymistä. Valmistelutyötä on ohjannut Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyden ohjausryhmä ja tämän suunnitelman ohjauksesta on vastannut lukioiden rehtoreista koostuva työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on ollut Kuopion lukiotoimenjohtaja Leena Auvinen. Raportin tekijänä on toiminut syksyllä 2011 tehdyn kilpailutuksen perusteella erityisasiantuntija Seppo Lyyra BDO Audiator Oy:stä. Työtä on valmisteltu tekemällä tammikuun 2013 alussa sähköinen opettajakysely kahdeksassa Itä-Suomen lukiokunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 184 lukio-opettajaa. Kaikista kolmesta Itä-Suomen maakunnasta oli suurin piirtein sama määrä vastaajia. Kyselyä täydentämään on järjestetty lukioiden rehtoreiden ja opettajien ryhmähaastatteluja. Haastatteluihin on osallistunut 17 henkilöä. Opiskelijamielipiteitä on kartoitettu haastattelemalla yhden lukion oppilaskunnan edustajat ja pyytämällä asiasta Lukiolaisten liiton Savo-Karjalan piirin hallituksen näkemyksiä. Tulokset tästä aineistosta on yhdistetty tähän raporttiin koottuihin toimenpide-ehdotuksiin. Tässä suunnitelmassa esitettävät Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymisen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus 2. Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus 3. Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen. 4. Lukioiden ns. kotikansainvälistymistä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun. 5. Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vaativat toteutuakseen toimivaltaisten viranomaisten, lukiokoulutuksen järjestäjäkuntien, päätöksiä. Lukiot käyttävät kansainvälisiin toimenpiteisiin tällä hetkellä 0,2-0,6 % lukion talousarviomäärärahasta. Tämä suunnitelma on rakennettu niin, ettei kunnille tulisi lisäkustannuksia. Tavoitteena on löytää uusia rahoituskanavia lukiokoulutuksen kansainvälistymisen rahoittamiseen ja saada tätä rahaa merkittävässä määrin Itä-Suomen lukioille. Ongelmaksi jää edelleen opiskelijoiden ulkomaan matkoista aiheutuvien kustannusten kohdistuminen opiskelijoille itselleen. Kuntarahoitusta opiskelijamatkoihin ei pienevillä lukiorahoilla saada ja hankerahoitusta tähän on vain harvoin tarjolla. 1
Tavoite 1 Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus Tausta: Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (yleensä ruotsi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Kuvaus: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Tavoitteet: Lukioiden kielitarjonnan monipuolisuuteen liittyy kolme tavoitetta: 1) Kaikissa Itä-Suomen lukioissa voi englannin ja ruotsin lisäksi opiskella lähiopetuksena vähintään yhtä vierasta kieltä sellaisen määrän kursseja, että kielen voi lyhyenä kielenä kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. 2) Edellisen lisäksi jokaisessa Itä-Suomen lukioissa voi suorittaa vähintään kaksi kurssia venäjää, ranskaa, espanjaa tai saksaa. Lähiopetuksen rinnalla pienissä lukioissa voidaan käyttää osin etäopetusta. 3) Jokaisesta Itä-Suomen maakunnasta löytyy vähintään kaksi lukiokuntaa, joissa voi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa tulisi profiloitua joitakin nouseviin kieliin erikoistuvia lukioita. Resurssit: Valtakunnallista lukiokoulutuksen rahoitusta tullaan merkittävästi leikkaamaan vuosina 2014 ja 2015, joten kieliohjelman toteuttaminen joudutaan tekemään vähenevillä resursseilla kunnan omin varoin. Arviointi: Itä-Suomen lukioiden rehtorit ja lukiotoimesta vastavat lautakunnat arvioivat kunnan kieliohjelman laajuuden 2
Tavoitteen perustelut Lukiokoulutuksen normiohjausjärjestelmän osia ovat: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma Lukiolaki 2 Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta 4 Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Lukiokoulutuksessa voi opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli (lukiolaki 6 ). Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan voidaan kirjata myös se, että osa opiskelusta voidaan järjestää myös muulla vieraalla kielellä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 3
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Hallitusohjelman mukaisesti lukioissa tulisi olla uudistetut opetussuunnitelmat käytössä syksyllä 2016. Suomen lukiolaisten liiton tavoiteohjelma vuodelle 2013 Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipainoiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidinkielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli. Täydentävässä kyselyssä Suomen lukiolaisten liitto, Savo-Karjalan piirin hallitus, suhtautuu positiivisesti lukioiden kansainvälistymiseen ja kannustaa siihen. Lukiolaisten liitto näkee lukion keskeisenä tehtävänä opiskelijan yhteiskunnallisten, työelämä- ja jatkoopintovalmiuksien kehittämisen, joka nykypäivänä edellyttää vahvaa kansainvälisyyttä. Lukiolaisten liiton mukaan myös mielekäs kieltenopiskelu vaatii kansainvälisyyttä. 4
Mitkä opetukseen liittyvät tekijät edistävät parhaiten kansainvälistymistä. Opettajavastaukset 1/2013 Lukion kansainväliset projektit ja osallistuminen niihin 34% Lukion koko kielitarjonnan monipuolisuus 26% Mahdollisuus osallistua lyhyisiin opiskelijavierailuihin (noin viikko) muihin maihin 22% Osana tätä selvitystä tehtiin Itä-Suomen lukio-opettajille sähköinen kysely. Kyselyssä lukio-opettajia pyydettiin arvioimaan mitkä opetukseen liittyvät tekijät edistävät parhaiten lukioiden kansainvälistymistä. Opettajat pitävät tärkeimpinä kansainvälisiä projekteja, kielitarjonnan monipuolisuutta ja mahdollisuutta osallistua lyhyisiin opintovierailuihin. Omaa englanninkielistä opetustarjontaa, pitkien A2-kielten valintamahdollisuutta ja verkon kautta tehtäviä etäkursseja ei pidetty tärkeimpinä kansainvälistymisen näkökulmasta. Mitkä kieltenopetukseen liittyvät asiat edistävät parhaiten kansainvälisyyttä. Opettajavastausten määrä 1/2013 Lukion koko kielitarjonnan monipuolisuus Useamman lyhyen kielen opiskelumahdollisuus Lukion oma englanninkielinen opetustarjonta Pitkien A2-kielten valintamahdollisuus ja niiden opiskelu Verkon kautta sähköisesti tapahtuva vieraskielinen opetustarjonta Verkon kautta itsenäisesti tehtävät kielten etäkurssit 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 5
Tavoite 2 Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus Tausta: Kaikissa Itä-Suomen maakuntaohjelmissa tunnistetaan ja korostetaan Venäjän läheisyyttä ja yhteistyötarvetta. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa on selvästi ilmaistu alueen tahtotila Venäjä-osaamiskeskuksen syntymiseen. Joensuussa on myös lautakunnassa hyväksytty Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden kansainvälisyysstrategia. Kuvaus: Itä-Suomeen syntyy kahden vuoden päästä oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus, jossa työskentelee 2-6 työntekijää. Lukiokoulutuksen lisäksi mukaan voitaisiin ottaa ammatillinen koulutus, vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistokoulutus. Osaamiskeskus voitaisiin luoda osaksi Itä-Suomen yliopisto ja sen sjjaintipaikkana voisi olla Joensuu. Vastaavalla mallilla voidaan tarvittaessa synnyttää myös muita osaamiskeskuksia esimerkiksi kiina-osaamisen keskus Kuopioon. Tavoitteet: Lukioiden näkökulmasta Venäjä osaamiseen liittyy kolme tavoitetta, joita osaamiskeskus voi edistää: 1) Venäjän kielitaidon parantaminen Itä-Suomen lukioissa. Painopisteenä lukion lyhyiden kielten venäjän valintojen lisääntyminen puolella nykyisestä ja sellaisen kielitaidon hankkiminen, että opiskelijat pystyvät toimimaan venäjän kielellä erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä (esim. kaupan ja matkailun kausiapulaisina). 2) Venäläisen kulttuurituntemuksen syventäminen lukiokoulutuksessa ja Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien integroiminen lukiokoulutukseen. 3) Itä-Suomen lukioiden hankeyhteistyö Venäläisten partnereiden kanssa. Rahoituksen hakeminen näihin hankkeisiin ja hankebyrokratian hoitaminen lukioiden puolesta. Resurssit: Osaamiskeskus voi syntyä vuoden mittaisen valmisteluhankkeen kautta, jossa osaamiskeskuksen toimintatavat, organisoituminen ja rahoitus suunnitellaan. Valmisteluvaiheen kustannukset noin 100.000 euroa, johon saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Osaamiskeskuksen pystyvän toiminnan rahoituksesta 70 % voidaan hankkia ulkopuolisella hankerahoituksella, kun organisaatio ottaa tehtäväkseen hankehallinnointia ja kirjaa nämä kulut hanketoimintaan. Arviointi: Osaamiskeskuksen tarpeellisuuden arvioivat ensimmäisessä vaiheessa Itä-Suomen lukioiden rehtorit, kauppakamarit ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 6
Tavoitteen perustelut Itä-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmat korostavat Venäjän erityisasemaa Maakuntasuunnitelma on osa maakunnan lakisääteistä suunnittelujärjestelmää. Suunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys 20-30 vuoden päähän ja ilmaistaan maakunnan kehittämistahto. Maakuntasuunnitelmaan kuuluva yksi osa-alue on koulutus ja osaaminen. Suunnitelmasta päättää maakuntavaltuusto nelivuotiskausittain. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma, Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Nuorten kansainvälistymistä, suvaitsevaisuutta ja ympäristövastuullisuutta edistetään. Erityisesti nuorten arvot ja odotukset vaikuttavat siihen, mihin suuntaan Pohjois-Karjalan on tulevaisuudessa suunnattava asuin- ja elinympäristön kehittämistä. Globalisaatio synnyttää myös uusia mahdollisuuksia osaamisen viennille. Pohjois-Karjalan kannalta Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys voi jatkossa olla merkittävä kilpailuetu. Pohjois-Karjalalla on sijaintinsa ja syntyneiden yhteistyösuhteiden perusteella vahvimmat siteet Karjalan tasavallan, Petroskoin ja Sortavalan toimijoihin sekä Pietariin. Kansainvälisen tason osaamista ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Panostetaan erityisesti nuorten sekä maahanmuuttajien työelämään sijoittumiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Pohjois-Karjala tavoittelee maan johtavan Venäjä-osaamisen keskittymää kokoamalla ja yhdistämällä verkostomaisesti nykyistä osaamista sekä vahvistamalla osaamisen avainalueita. Erityistä osaamista maakunnassa on jo nyt esimerkiksi kulttuuri- ja opetusvaihdossa. Joensuussa sijaitseva Itä-Suomen koulu on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu, jonka erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta (Itä-Suomen koulu toimii myös Imatralla ja Lappeenrannassa). Venäjän kielen opetuksen tarjonnan ja kiinnostuksen lisäämiseen kaikilla koulutustasoilla on panostettava. Maakunnan tavoitteena on saada venäjän kieli toiseksi vieraaksi kieleksi perusopetuksessa. Merkittävän mahdollisuuden Pohjois-Karjalan Venäjäosaamiselle tarjoavat jo tänä päivänä Venäjältä kotoisin olevat maahanmuuttajat, joiden osaamisen hyödyntämiseen panostetaan. Etelä-Savon maakuntasuunnitelma, Koulutus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Kanssakäymisen lisääntymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen sekä Venäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannettava. Koulutuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toimijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja koulutuskokonaisuuksia. 7
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma, Kansainvälistyminen yritysten menestyksen edellytyksenä Kansainvälisiin verkostoihin pääseminen edellyttää liiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaista kehittämistä, missä alueen korkeakoulut, oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä. Venäjän kasvun mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ovat niin mittavat, että Venäjään liittyvää tuntemusta on lisättävä liiketoimintaosaamisessa, kulttuurin tuntemuksessa ja kielessä. Tässä on haastetta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle kaikilla koulutustasoilla. Venäjältä tulevien matkailijoiden suuri merkitys aluetalouteen Venäjän tilastokeskus Rosstatin vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kvartaalin matkailutilastojen mukaan venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 10 % viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna. Lomamatkailu Venäjältä ulkomaille kasvoi 6 %. Suomi on tilastokärjessä kaikkien matkojen osalta IVY-maiden ulkopuolelle. Tammi-syyskuussa 2012 venäläiset tekivät maahamme 3,9 milj. matkaa (+18 %). Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan venäläisten matkailutulojen yhteismäärä Suomessa oli noin 1,1 miljardia euroa. Matkailun edistämiskeskus on arvioinut, että viisumivapauden myöntäminen venäläisille kaksinkertaistaisi matkustajamäärän muutamassa vuodessa. Se merkitsisi rahassa yli miljardin euron lisätuloa vuosittain Suomen kansantalouteen. Hankerahoituksen erityisosaamistarve Tärkeimpänä lähialueyhteistyön rahoituslähteenä hanketoiminnassa tullee jatkossa olemaan EU:n ja Venäjän väliset rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat (nyk. ENPI CBC). Ohjelma on hallinnoinnin ja hankekirjanpidon näkökulmasta niin haastava, että hankehallinnointi vaatii erityisosaamista. Venäläisen kulttuurituntemuksen syventäminen Itä-Suomen lukioissa, rasismin ja piilorasismin vähentäminen Koulu on keskeinen suomalais- ja maahanmuuttajanuorten kohtaamisen areena. Kouluissa esiintyvää rasismia on käsitelty väitöskirjassaan Anne-Mari Souto (2011). Hänen mukaansa rasismi ja nuorten ryhmäsuhteiden jähmeys koulussa ilmeni muun muassa siinä, että suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välit kääntyivät paljolti valtataisteluksi, jossa kamppailtiin koulutilan hallinnasta. Tässä kamppailussa sekä maahanmuuttajanuoret että suomalaisnuoret joutuivat ottamaan kantaa arkiseen rasismiin. Suomalaisnuorelle avoin rasismin vastustaminen saattoi merkitä ulossulkemista suomalaisnuorten ryhmistä. Näkemyksensä Souto tiivistää väitöskirjassaan seuraavasti: "Koulu tilana ei ole neutraali vaan rasismin muokkaamien valtasuhteiden merkitsemä ja jakama. Koulussa liikkuminen on maahanmuuttajanuorille alituista tasapainoilua rasismin synnyttämän uhan ja pelon kanssa." 8
Tavoite 3 Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen. Tausta: Lukio-opetukseen liittyvää kansainvälistä hanketoimintaa kukin lukio hoitanut pääasiassa yksin, ilman erityistä hankeosaamista ja vähäisen hankemahdollisuustietoisuuden varassa. Tästä johtuen kansainvälisiin hankkeisiin on hakeuduttu pääasiassa rahoituksen ohjaamina eli lukiot ovat lähteneet suurelta osin hankkeisiin saadakseen rahoitusta riippumatta siitä mihin hanketoiminta suuntautuu ja kohdentuu. Kuvaus: Rahoituksen hankkiminen, lukioiden välisen yhteistoiminnan suunnittelu ja hankebyrokratian hoitaminen auttaa kaikkia alueen lukioita. Itä-Suomen lukioiden hankekeskuksen toiminta voidaan käynnistysvaiheen jälkeen tuottaa niin ettei se aiheuta kustannuksia lukiokunnille vaan rahoitus hoidetaan kirjaamalla tehtyä työtä hankehallinnointiin. Keskuksen luonteva sijoituspaikka on Itä-Suomen yliopisto, joka toimii koko Itä-Suomen alueella. Yliopistolla on hyvää osaamista hankerahoituksesta ja hankehallinnoinnista. Tavoitteet: Lukioiden hankekeskuksen perustamiseen liittyy kolme tavoitetta: 1) Lukiot kertovat hankekeskukselle hankaideansa. Lukioiden yhteinen hanketoimisto hakee yhteistyökumppanit ja parhaan hankerahoitusmuodon. Tavoitteena löytää isoja, yli 100.000 euron, kansainvälisiä hankkeita, joissa alueen lukiot laajasti mukana. 2) Lukiot siirtävät tekemänsä kansainvälisen hankehallinnoinnin yhteiselle hankekeskukselle, jossa on riittävää osaamista eri hankemuotojen hallinnon hoitamiseen (Comenius-hankkeiden hankehallinnointi säilyisi edelleen lukioiden omana työnä). 3) Hankekeskuksen tekemä hallinnointi kirjataan osaksi hanketoiminnan kuluja. Lukioiden maksuosuudeksi jää mahdollinen hankkeen omarahoitusosuus, joka voi olla myös työaikaa. Hankekeskus toimii omakustannusperiaatteella vuoden kestävän käynnistysvaiheen jälkeen. Resurssit: Valmisteluvaiheen kustannukset noin 60.000 euroa (1 htv), josta Itä-Suomen lukioiden maksuosuus 1000 / lukiokunta. Lopulle haetaan valmisteluvaiheen hankerahoitusta. Itä-Suomen lukioiden hankekeskuksen voisi työskennellä aluksi kaksi työntekijää, joista toinen toimisi hankkeiden talous- ja hallintosihteerinä vastaten käynnissä olevien hankkeiden hallinnoinnista ja taloushallinnosta. Toisen työntekijän, hankesuunnittelijan, tehtävänä olisi etsiä tarvittavat hankerahoitusmahdollisuudet ja tehdä hankesuunnitelmat. Arviointi: Itä-Suomen lukiot arvioivat yhdessä onko alueella riittävää kiinnostusta yhteisen hankekeskuksen perustamiseen. Tämän hankkeen ohjausryhmä arvioi valmisteluhankkeen tarpeen ja käynnistää hankevalmistelun, jos tahtotila sen tekemisen on olemassa. 9
Tavoitteen perustelut Mitkä seuraavista tekijöistä estävät lukion kansainvälistä toimintaa ja osallistumista kansainvälisiin vierailuihin. Opettajavastaukset 1/2013 Itä-Suomi yht. P-Savo P-Karjala E-Savo Kustannukset, lukiolla ei ole rahoitusta näihin kuluihin 49% 45% 48% 54% Työlääksi koettu hallinnointi ja kansainvälisen toiminnan rahoitukseen liittyvä byrokratia 21% 27% 31% 29% Opettajille lukion kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisätyö 14% 14% 15% 12% Opiskelijat eivät ole valmiita itse maksamaan kansainväliseen toimintaan liittyviä kustannuksia Opiskelijoiden haluttomuus osallistua kansainvälisiin vierailuihin Opiskelijan lähteminen häiritsee suunniteltua opetusta eikä oppimistavoitteita voida saavuttaa, jos opiskelijat ovat viikonkin poissa kurssilta. 6% 5% 6% 7% 2% 2% 1% 4% 2% 3% 1% 1% Tehdyn opettajakyselyn mukaan rahoituksen järjestyminen ja hankehallinnoinnin koetaan eniten estävän kansainväliseen toimintaan osallistumista. Rahoituksesta opettajakyselyn sanallisissa täydennyksissä lähes puolet opettajista tuo esille rahoitukseen liittyvät ongelmat. Mikä muutos tai uudistus kannustaisi lukio-opettajia lisääntyvään kansainvälisen toimintaan? Opettajavastaukset sisältävät mm. seuraavia asioita: Projektien suunnittelu on aikaa vievää toimintaa. Kokoukset, opiskelijahuollolliset tehtävät ja muu byrokratia lisääntyy koko ajan. Oma opetuksenikin normaalien kurssien osalta tarvitsee kehittämistä. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin näihin. 10
Niin mukavaa kuin kansainvälisten projektien järjestäminen onkin, siihen menevä aika tulisi jossain määrin huomioida sen jakson opetusvelvollisuuden pienentämisenä, jos rahallista korvausta työstä ei muuten ole mahdollista saada. Tuntemani mukaan moni kieltenopettaja kokee, että kansainvälisyyteen liittyvät asiat (esim. yhteydenpito ulkomaiseen kouluun ja opintomatkojen järjestäminen sekä erilaisten aineistojen etsiminen ja valinta eri projekteja varten) aiheuttaa paljon palkatonta lisätyötä muun koulutyön lisäksi. Hankerahoituksen muuttaminen pysyväksi rahoitukseksi. Byrokratian vähentäminen. Asianmukainen palkkio tehdystä työstä. Nyt kaikki toiminta "hyväntekeväisyyttä" oman työn ohella ja itse matkoista tulee opettajalle jonkin verran lisäkustannuksia. Aikaa enemmän kansainvälisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen - nyt se joudutaan tekemään muun työn ohella. Hankerahoitus sekä omasta työstä lähteminen kansainväliseen toimintaan on vaikeaa, koska sijaisia ei saa palkata! Kokonaisvaltainen kaupungin kansainvälisten asioiden suunnittelu ja apu erilaisten toimintojen järjestämisessä - kontaktit, rahoitus jne. Kaikki Itä-Suomen kunnat joutuvat tällä hetkellä tuottamaan kuntapalveluita vähenevillä taloudellisilla resursseilla, koska tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Lukioiden valtioosuudet supistuvat merkittävästi vuosina 2014 ja 2015 (yhteensä noin 51 M ). Tästä johtuen ei ole mahdollista esittää lukiokoulutuksen kansainvälistymiseen lisärahoitusta, joka tulisi kunnasta muualta kuin lukiokoulutuksen sisältä. Lukioiden yhteisen hankekeskuksen avulla voidaan löytää ja tuoda Itä-Suomen lukioille uusia rahoitusmahdollisuuksia. Keskittämällä hankkeiden talous ja hallinnointi osaavalle hankekeskukselle voidaan opettajien keskeisenä kansainvälistymisen esteenä pitämää hankehallinnointia, byrokratiaa ja opettajien lisätyötä vähentää. 11
Tavoite 4 Lukioiden kotikansainvälisyyttä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunniteluun. Tausta: Lukio-opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta). Kuvaus: Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kansainvälistymistä kotimaassa. Se voi olla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä ja ulkomaisten vierailuja omassa koulussa, maahanmuuttajaopiskelijoihin tutustumista, kielten harrastamista ja vieraisiin kulttuureihin perehtymistä. Pääsääntöisesti kotikansainvälistymiseen liittyvät toimet voidaan rahoittaa lukion olemassa olevilla resursseilla. Tavoitteet: Lukioiden kotikansainvälisyyteen liittyy kaksi tavoitetta: 1) Lukiot ottavat itselleen omassa kunnassaan merkittävän roolin kunnan kotouttamistehtävässä integroimalla suunnitelmallisesti ja entistä paremmin maahanmuuttajia lukiokoulutukseen. 2) Lukioiden monikulttuurista kohtaamista lisätään kotikansainvälisyyden keinoilla. Jokainen Itä-Suomen lukio määrittelee syyslukukauden alussa yhdessä oppilaskunnan kanssa kotikansainvälisyyteen liittyvän kehitysalueen ja tekee suunnitelman siihen pääsemiseksi. Resurssit: Ei erityistä resurssitarvetta. On asenneasia. Arviointi: Itä-Suomen lukiot pyytävät kunnastaan asiasta lausunnon kotouttamissuunnitelmasta vastaavalta viranhaltijalta. Lausunnot arvioidaan pohtien lukioiden roolia kotoutustehtävässä. 12
Tavoitteen perustelut Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta Koulujen toimintakulttuurit 3 Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Opetussuunnitelman perusteissa (2004) toimintakulttuuri määritellään seuraavasti: Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan, kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Lukioiden kansainvälisen toimintakulttuuri kolme kehää (www.polkka.fi): Ulkoiset tunnusmerkit Ääneen lausutut tavoitteet, toimintatavat Normit, arvot, myytit 13
Opetushallituksen myöntämät valtionavustukset 2012, kotikansainvälisyys vakiintuu ja monipuolistuu Vuoden 2012 avustuskierroksella valtaosaan kansainvälisyyshakemuksista ei enää liittynyt merkittävää kansainvälistä matkustamista. Suurin osa tuettavista hankkeista koskeekin koulutuksen kehittämistyötä, jossa kansainvälisyys on teema, eikä enää vain konkreettinen paikka, jonne pyritään matkustamaan. Valtaosa opetushallituksen päättämistä avustusmäärärahasta kohdennettiin erilaisille tiedeopetuksen tai kielivarannon kehittämisen hankkeille. Ns. kotikansainvälisyydestä onkin tulossa yhä merkittävämpi osa koulujen kansainvälisyyttä. Tehdyssä kyselyssä opettajat näkivät kansainvälistymiseen liittyvät toiminnan kielten opetusta laajempana eli aivan samoin kuin ne on opetussuunnitelmaan kirjattu. Mikä seuraavista lukion opiskelijoiden kansainväliseen toimintaan liittyvistä asioista on lähinnä omaa mielipidettäsi? Opettajavastaukset Itä-Suomi 1/2013 Lukion kansainväliseen toimintaan kuuluu kielten opiskelun lisäksi monia muita asioita (mm. suvaitsevaisuus, EU-tietoisuus, kulttuurien vuorovaikutus, kestävä kehitys). Lukion kansainvälisessä toiminnassa korostuu suvaitsevaisuus sekä eri maiden ja kulttuurien tuntemus. Kansainvälisyyteen liittyvät tavoitteet ovat vain yksi osa lukiokoulutusta eikä niitä tule ylikorostaa, koska lukion opiskelurytmi muutenkin on kiireinen. Lukion kansainvälisen toiminnan perustana on kielitaito. Lukion kansainvälisyydessä tärkeintä on faktoihin perustuva tieto Euroopasta, globaalista maailmasta ja muista kansainvälisistä asioista. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 14
Tavoite 5 Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen. Tausta: Lukio-opettajien kansainvälistä toiminta voidaan lisätä opettajien kansainvälisten vierailujen ja kansainvälisen kielikoulutuksen avulla. Tutustumalla eri kieliin ja kulttuureihin opettajat kiinnostuvat kansainvälisistä asioista ja tuovat kansainvälisyyttä osaksi omaa lukio-opetustaan, jolloin kansainvälisyys siirtyy myös lukio-opiskelijoille. Kuvaus: Ensimmäisen vuoden aikana järjestetään lukioiden rehtoreiden kansainvälisiä vierailuja. Toisen vuonna järjestetään opettajavierailuja ja kannustetaan opettajia osallistumaan kansainväliseen kielikoulutukseen. Tavoitteet: Lukio-opettajien kansainvälistymiseen liittyy kaksi tavoitetta: 1) Kaikki Itä-Suomen lukioiden rehtorit osallistuvat seuraavan vuoden aikana vähintään yhteen kansainväliseen vierailuun. Rehtoreille tarjotaan oman koulun kansainvälisten hankkeiden lisäksi myös mahdollisuutta osallistua vain rehtoreille suunnattuun vierailuun. Rehtoreiden kautta kiinnostus kansainvälisen toimintaan saadaan siirrettyä myös opettajille. 2) Lukio-opettajista 20 % osallistuu seuraavien kolmen vuoden aikana kansainväliseen vierailuun, kansainväliin hankkeeseen tai kielikoulutukseen. Kielikoulutuksessa haetaan kustannustehokkaita toteutustapoja koulutusyrityksiltä ostettujen maksullisten kielikoulutusten sijaan. Resurssit: Rehtorivierailuihin tarvitaan noin 2000 / lukio ensimmäisen vuoden aikana. Toisen vuoden aikana opettajavierailuissa tai kansainvälisessä kielikoulutuksessa opettajalle voisi jäädä 100 omavastuu tai vaihtoehtoisesti opettaja käyttäisi loma-aikaansa tähän. Osallistuminen koulun projektiin, jossa opiskelijoita on mukana, tulee olla opettajalle maksuton. Arviointi: Itä-Suomen lukioiden rehtorit esittävät kustannuksen kohdentamista lukiokoulutuksen määrärahoihin vuosille 2014 ja 2015. 15
Tavoitteen perustelut Kuntalaki Opettajakysely Kuntalain mukaan kunta toimii ensisijaisesti omalla alueellaan. Kunnan asukkaiden intressit suuntautuvat kuitenkin myös kuntarajojen ulkopuolelle. EU-tasolla itsehallinnon peruskirjassa on tunnustettu kuntien oikeus kansainväliseen yhteistyöhön. Kuntien kansainvälinen toiminta on kuitenkin oltava kunnan asukkaiden edunmukaista eikä se kunnan maksamana saa olla pelkkää virkistystoimintaa. Millaiseen opettajien kansainväliseen toimintaan olisit halukas osallistumaan. Opettajavastaukset 1/2013 Itä-Suomi yht. P-Savo P-Karjala E-Savo Lyhyet opettajaryhmän vierailut ulkomaille Lyhyet opiskelijaryhmien vierailut ulkomaille, joihin opettaja lähtee mukaan. Kansainväliset projektit ja hankkeet Kansainvälinen kielikoulutus Kansainväliset asiantuntijavaihdot EU-ohjelmien kautta Pitkät opinto- ja vaihtojaksot ulkomailla Ei mikään edellisistä 8% 6% 6% 7% 4% 2% 3% 2% 2% 24% 23% 25% 24% 23% 22% 23% 25% 20% 21% 18% 21% 13% 13% 13% 15% 11% 12% 13% Vain kaksi prosenttia Itä-Suomen lukio-opettajista ei halua osallistua itse mihinkään lukion kansainvälistymiseen. Opettajat ovat valmiita osallistumaan kansainvälisiin vierailuihin, kielikoulutukseen ja asiantuntijavaihtoon sekä kansainvälisiin projekteihin ja opiskelijoiden kanssa tehtäviin opintovierailuihin. Pitkiin opettajien koulutus- ja vaihtojaksoihin kiinnostuneiden määrä on 6 % Itä-Suomen opettajista. 16
Toimenpano- ja vireilla olosuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Ohjausryhmä tekee pohjaesityksen Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelmasta. Tämä ohjausryhmän käsittelemä kv-suunnitelma lähetään tarvittaessa lausunnolle esimerkiksi maakuntaliittoihin. Ohjausryhmä päättää suunnitelman julkistamisesta. Ohjausryhmä järjestää Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyspäivän ja kutsuu koolle Itä- Suomen lukioiden rehtorit. Osana päivää esitellään ohjausryhmän ehdotus Itä-Suomen lukioiden kansanvälisyyssuunnitelmaksi. Päivän aikana sovittaan myös yhteisistä kvtavoitteista vuodelle 2014. Kukin lukio vie Itä-Suomen lukioiden kv-suunnitelman lukiokoulutuksesta vastaavaan lautakuntaan hyväksyttäväksi yleisellä tasolla. Lautakuntatasolla voidaan myös asettaa lukiokohtaisia tavoitteita vuodelle 2014 jo ennen talousarviotavoitteiden asettamista. Näillä tavoitteilla on poliittisen tahtotilan merkitys, joten niiden tulisi ohjata vuoden 2014 lukioiden kansainvälisyyteen liittyvää talous- ja toimintasuunnittelua. Tarvittaessa rehtorit voisivat lautakuntakäsittelyn jälkeen allekirjoittaa lukioiden kvtahtotilaa kuvaavan yleisen puitesopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. 17
Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelman haasteena tulee olemaan suunnitelman pitäminen vireillä ja toimintaa ohjaavana. Vireilläolosuunnitelma on tässä kuvattu vuosikellona, jossa asetetut tavoitteet ohjaavat talousarviovalmistelua ja lukioiden lukuvuosisuunnittelua. Itä-Suomen lukioiden yhteiset kansainvälisyyspäivät toimivat kohtaamisen ja verkottumisen vuotuisena foorumina. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi johtaa kansainvälisyystavoitteiden uudelleen arviointiin, joka puolestaan varmistaa kansainvälisten asioiden vireilläolon ja jatkuvuuden. Kvsuunnitelman tavoitteet Arviointi Talous- ja toimintasuunnitelma Tavalmistelu Lukuvuosisuunnitelmat Lukioiden kv-päivät 18
Liite: Otteita opettajien sanallista vastauksista: Mikä toteutettavissa oleva muuttuva tekijä tai toimenpide edistäisi parhaiten lukio-opiskelijoiden kansainvälistymistä? - Haluaisin itse tarjota opiskelijoille soveltavan kansainvälisyyskurssin (osittain englanniksi), jonka sisältö olisi eri maihin ja kulttuureihin tutustumista, monikulttuurisuus, Suomessa asuvien ulkomaalaisten vierailuja, työ- ja opiskelumahdollisuudet eri maissa jne. Tämä kurssi voisi olla myös yhteistyökurssi historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon kanssa. - Pitäisi olla valtakunnallisia kursseja, joiden puitteissa tällaista voisi tehdä. Jos homma olisi oppilaan lukujärjestyksessä, järjestelyt eivät olisi niin hankalia, eivätkä oppilaat joutuisi olemaan pois tunneilta niin paljon. - Kurssimuotoisessa lukiossa on vaikea valmistella vierailuja suuntaan ja toiseen. Kurssi pitää olla hajallaan lukuvuoden aikana, mutta sille ei oikein löydy paikkaa lukujärjestyksestä. Yhden jakson sisällä sitä usein ei voi toteuttaa. Ja tämä ei koske pelkästään vierailuja, vaan kaikenlaista yhteydenpitoa, esim. sähköisesti. Muualla Euroopassa sama luokka on kasassa koko vuoden, - Lähtijöitä on, jos opiskelijalla on mahdollisuus saada taloudellista tukea matkustamiseen. Rahoituksen puute estää monia opiskelijoita osallistumasta kv-toimintaan. - Kaikki potentiaaliset vaihto-ohjelmista tai opintomatkoista kiinnostuneet eivät ole valmiina työskentelemään "tuplasti", hurjasti kotona opiskellen. Opetusjärjestelyjä tai vaihtoehtoisia tavoitteita voisi järjestellä opintomatkoja enemmän suosiviksi. - Verkkoaikakaudella projekteja voi toteuttaa myös verkossa. Yhteinen tapaaminen jossain projektin vaiheessa on monella tavalla inspiroiva ja opettavainen. - kansainvälisyys luontevasti lukion arkeen, kuten vaihtarit, esim. englanninkieliset oppitunnit/kurssit, oppiaineisiin integroitu kansainväliset aiheet, kansainvälisyyteen liittyvät yhteiset tapahtumat - Paikkakunnalla olevien ulkomailta tulleiden opiskelijoiden kanssa tapaaminen jonkin teeman ympärillä niin, että olisi käytettävä vierasta kieltä. - Yrittäjien vierailut lukioissa. He voisivat kertoa kielitaidon merkityksestä yhä kansainvälistyvämmässä yritysmaailmassa. - Asennemuutokset vieraita kulttuureja kohtaan (sekä kodeissa että oppilaitoksissa), esim. suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa, avoimuuden lisääntyminen, suvaitsevaisuuden parantaminen (saattaa olla vahvoja kotoa saatuja malleja suhtautua kaikkeen erilaiseen jne.). Parhaiten kansainvälistytään omalla paikkakunnalla, sillä sehän on jo läsnä. Pitäisi aloittaa ruohonjuuritasolta, ei tarvitse kehitellä aina jotain kansainvälisyysprojektia tms. - Eri oppiaineissa kansainvälisyyden, globaalisuuden, suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden esilletuonti säännöllisesti. Koulun sisäiset teemapäivät ja -viikot. Vaihto-ohjelma oman maan sisällä, esim. suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä. Mikä muutos tai uudistus kannustaisi lukio-opettajia lisääntyvään kansainvälisen toimintaan? - Kansainvälisyys näkyväksi, tavoiteltavaksi ja arkiseksi asiaksi! Parhaiten kv-kiinnostusta lisäävät aidot vuorovaikutustilanteet vaikkapa eri maiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. - Opettajan tulisi saada sijainen kv-toiminnan ajaksi. - Ongelmana on yleensä ajan ja rahan puute. Ei kukaan rupea työläisiin kv-projekteihin muun työn ohessa ilman palkkaa. Vastaus on siis kunnon resursointi. - Rahoitus, ettei tarvitsisi omasta pussista maksaa kuluja tärkeään toimintaan. - Sijaiskiellon kumoaminen, päivärahojen maksaminen ulkomaan opintovierailuilta. - Kunnan/kaupungin kv-koordinaattori voisi hoitaa hankkeisiin liittyvän hallinnointyön., koulun oma kv-budjetti - Kansainvälisessä toiminnassa mukana olevat opettajat tarvitsevat mahdollisuuden ideoida ja vaikuttaa tämän toiminnan sisältöön, aikatauluihin ym. Ei ole motivoivaa, jos liian paljon toiminnasta menee esim. tietyn vanhan kaavan mukaan tai yhden ihmisen toiveitten ja suunnitelmien mukaan. - Kansainvälinen toiminta tulisi olla työmäärältään sopivaa, ei liian laajaa ja siten rasittavaa. 19
Liite 2: Itä-Suomen kauppakamareiden lausunto kansainvälisyysuunnitelmaan Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari 10.5.2013 Kommenttipyyntönne Kommentti Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymissuunnitelmaan Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymissuunnitelmaa. Pyydätte kauppakamareiden kantaa lukioiden kielitarjontaan ja Venäjä-osaamisen keskuksen perustamisen tarpeellisuuteen. Näihin liittyen haluamme nostaa esille muutamia huomioita: - Venäjän kielen ja kulttuurin osaaminen on erittäin tärkeää Itä-Suomen ja sen elinkeinoelämän elinvoimaisuudelle. Venäjän osaamista tarvitaan venäjälle suuntaavan viennin onnistumiseksi, venäläisten matkailijoiden houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi alueella sekä Itä-Suomessa asuvien venäläisten entistä paremmaksi hyödyntämiseksi paikallisissa yrityksissä. On välttämätöntä, että venäjän osaamisen vahvistaminen on mahdollista alueen lukioissa. - Venäjän kielen lisäksi Itä-Suomessa tarvitaan entistä monipuolisemmin eri kielten ja kulttuureiden osaamista. Yhä useammat yritykset tarvitsevat palvelukseensa Aasian kielien osaajia (esim. kiina ja japani) ja Etelä-Amerikan kasvavat markkinat kasvattavat espanjan ja portugalin kielten osaajien tarvetta. - Itä-Suomen alueella on lukuisia lukioita. Ehdotamme, että eri lukiot tarjoavat erilaisia kielen opetuksen valikoimia. Venäjään erikoistuneiden lukioiden lisäksi olisi hyvä saada myös muihin nouseviin kieliin erikoistuvia lukioita. Tämä on mahdollista erityisesti Itä-Suomen suuremmissa kaupungeissa, joissa on useita lukioita. Uskomme, että erikoistuminen eri kieliin ja kulttuureihin ei vain tue alueen elinkeinoelämän tarpeita vaan myös kasvattaa lukioiden vetovoimaa kotikuntaa ja maakuntaa laajemmaksi. - Itä-Suomen koulu ISK on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii jo kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä- Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Voidaanko Itä-Suomen koulua hyödyntää entistä laajemmin Venäjä-osaamisen keskuksena? Esititte kysymyksen myös siitä, millaisen roolin kauppakamarit voivat ottaa nuorten kotikansainvälistymisessä. Kauppakamarit jäsenineen voivat mm. tarjota sekä suomalaisille että muualta muuttaneille nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Luokille voidaan luoda mahdollisuuksia käydä yritysvierailuilla paikallisissa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Lisäksi kauppakamarit voivat kohtuullisen työmäärän rajoissa pitää esitelmiä kouluilla kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä. Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Markku Kakriainen Silja Huhtiniemi Anne Vänskä Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja 20