SMYL ry:n jäsenlehti nro 2 28.5.2007 www.merkonomit.net smyl@merkonomit.net (09) 827 5542 MARJA TIURA vuoden 2007 kunniamerkonomi JÄSENEDUT 2007 Uusia etuja: Linda Line, Viru Hotelli 10 vuotta 1996 2006
TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2007 Pääkirjoitus 2...PÄÄKIRJOITUS Anni Purontaa 3...LUKIJALLE Anna-Maija Kunnas 4...Tykytoiminta - suomalainen innovaatio Erkki Auvinen 6...Suuri elämänmuutos Mia Ruotsalainen 7...TYHY auttaa jaksamaan! 8...Marja Tiura vuoden 2007 kunniamerkonomi 9...Broadway Gala Tartto 10...Silmäjumppa 11...Hiirijumppa 12...Colonic-puhdistuksesta apu Maarit Lipsanen 13...Monella työuupuneella on myös fyysisiä sairauksia 14...Tykytoiminta myös taloudellisesti kannattavaa 16...Kippeen makkee Kipukoukku 18...Herrankukkaro 20...Työhyvinvointi uupumisesta innostukseen Tuulikki Juusela 22...Luonnonmukaisempi ravinto parantaa työkykyämme Marja-Liisa Kalliopaasi 23...Tapahtumat 26...Jäsenedut 28...Ryyppyreissu virkistää Kari Ojala 29...Kassasta kerrotaan 30...Jäsenlomake Toimitaan yhdessä Hyvinkäällä ja Tyrväällä kirkoissa kuohuu. Työvuoroista kieltäydytään ja niitä järjestellään. Kaikki siksi etteivät jotkut voi työskennellä eri sukupuolen kanssa. Outoa on, että vastustajat hyväksyvät naisopettajat kouluihin ja samoin moniin kristillisiin työpaikkoihin. Papin sukupuoli on tärkeämpi kuin heidän julistamansa sanoma. Taannoin Helsingissä Tennispalatsissa oli näyttely munkkiluostarisaaren esineistöstä ja valotettiin muutenkin saarta. Saarelle ei ole asiaa edes naaraspuolisilla eläimillä lintuja lukuun ottamatta. Nyt julkisuudessa on ollut myös juttuja poliisien keskuudessa esiintyvästä naisten sukupuolisesta häirinnästä. Jos tilanne on julkisuuteen tullut ilman värityksiä, asia on huolestuttava. Pelkällä huonolla käytöksellä ei voida selitellä. Raskas työ voi vaatia kovat huvitkin herjoineen, mutta ammatin luonteen huomioon ottaen uskottavuus ammattiryhmän puolueettomaan toimintaan kärsii. Merkonomeissa on molempaa sukupuolta. Helmereissä miehiä löytyy n 23 %. Yhdistyksiemme hallituksissa ja niiden puheenjohtajissa ovat myös molemmat sukupuolet edustettuina. Meidän kentässämme ei syrjitä eikä osoitella niin iän kuin sukupuolenkaan perusteella. Luottamusta löytyy yhteisen päämäärän ja jäsenistön hyvinvoinnin tavoittelemiseksi. Elämänkokemus antaa näkemystä ja nuoruus löytää paremmin keinoja toteuttaa ja havaita asioita eri kannoilta. Toimitaan sovussa yhdessä! Aurinkoista, lämmintä kevättä toivottaen KANNEN KUVA: ANNA-MAIJA KUNNAS Anni Purontaa Helsingin Merkonomit ry 2 Merkonomi News 2/07
Lukijalle Kesästä ja harrastuksista energiaa elämään Tilastojen valossa ainakin kaksi työntekijää kolmesta valittaa kiirettä, stressiä ja töiden kuormitusta. Työntekijät eivät enää koe työntekoa palkitsevana ja toivottomuuden tunne on lisääntynyt. Seurauksena on uupuminen. Mistä saamme voimia työssä jaksamiseen? Ilon aiheita elämään on meistä jokaisen syytä etsiä työn lisäksi arjesta, läheisistä ihmisistä, perheestä, harrastuksista joka päiväisestä elämästä. Henkinen hyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus. Siihen kuuluu tyytyväisyys elämään ja työhön, myönteinen perusasenne ja aktiivisuus, ja oman itsensä hyväksyminen. Henkisen hyvinvoinnin tärkeä perusta on työ, joka vastaa työntekijän tavoitteita ja ammatillisia kykyjä. Se antaa mahdollisuuden kanssakäymiseen ja luo elämälle mielekkyyttä ja taloudellista turvaa. Tyytyväinen työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut. Työntekijän henkistä hyvinvointia voidaan parantaa monin keinoin: työntekijän voimavaroja tukemalla sekä työyhteisöä, yhteistyötä ja työpaikan toimintatapoja kehittämällä. Mutta kaikkein suurimman panoksen omaan hyvinvointiimme voimme jokainen antaa itse. Valmistelimme pitkään ja huolella mielenkiintoista ja energiaa antavaa Tyky-päivää toukokuun puoleen väliin, mutta ajankohta äitienpäivän viikonloppuna ei ollut paras mahdollinen ja osallistujamäärä olisi jäänyt odotettua vähemmäksi. Viime metreillä teimme päätöksen siirtää tapahtuma sopivampaan ajankohtaan tulevaan loppusyksyyn tai alkukevääseen. Tähän lehteen olemme kuitenkin keränneet hyvinvointiin liittyviä asioita ja artikkeleita kesälukemiseksi. Kesä on tässä ja nyt, ei anneta sen mennä huomaamatta ohi. Kannattaa antaa välillä itselleen lupa laiskotella, siirtää kotityöt toiseen päivään ja ladata akkuja pelkästään olemalla. Hyvät harrastukset antavat voimia ja energiaa itse nautin suunnattomasti kesän tulosta, valoisista aamuista ja illoista. Mikäpä sen mukavampaa kuin kaivella mökillä maata ja tehdä neljän-viiden tunnin kierros rauhoittavan vihreällä golfkentällä. Rentoutumiskeinoja on lukemattomia, joku nauttii kalastamisesta, toinen taas luonnossa liikkumisesta tai vaikkapa festareilla käymisestä. Kesän kohokohta on tietenkin elokuussa järjestämämme konserttimatka Tarttoon. Ilmoittaudu ja ota ystäväsikin mukaan, Broadway Gala matkalle on jäljellä vielä muutama paikka. Tarkemmat tiedot löydät tämän lehden sivuilta. JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B 37, 00530 Helsinki Puhelin (09) 827 5542 Faksi (09) 827 4841 smyl@merkonomit.net PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) 827 5542 050 463 4667 Faksi (09) 827 4841 anna-maija.kunnas@merkonomit.net TOIMITUSSIHTEERI Leila Kantonen Lehtolantie 27 28370 Pori Puhelin 040 748 2450 leilakka@mbnet.fi TOIMITUSSIHTEERI Merja Äimänen Runeberginkatu 36 A 5 00260 Helsinki Puhelin (09) 6877 4412 050 541 0285 merja.aimanen@pp.inet.fi merja.aimanen@elakesaatioyhdistys.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Kämmekäntie 7 45120 Kouvola Puhelin 040 568 0256 markku.mikkola@kouvola.fi MATERIAALI Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO JA PAINO Painoyhtymä Oy, Porvoo aineisto@painoyhtyma.fi TILAUSHINTA 44 / vuosi Toivotan kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää, TEKNISET TIEDOT Mediakortti Anna-Maija Kunnas Toiminnanjohtaja Merkonomi News 2/07 3
Tykytoiminta - suomalainen innovaatio Tykytoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu tykytoiminta tukee osaltaan työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä. Samalla se parantaa yritysten kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla. Työkykyä arvioidaan suhteuttaen ihmisen voimavarat työn vaatimuksiin. Voimavarat käsittävät terveyden ja toimintakyvyn, koulutuksen ja osaamisen, arvot ja asenteet sekä motivaation ja työtyytyväisyyden. Voimavarojen tarve riippuu työn ruumiillisista ja henkisistä vaatimuksista, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Tykytoiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta - suomalainen innovaatio Kuva 1: Tyky-kolmio Nykymuotoinen työkykyä ylläpitävä toiminta (tykytoiminta) sai alkunsa keskeisten työmarkkinajärjestöjen sovittua vuonna 1989 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä suosituksesta tykytoiminnan järjestämiseksi työpaikalla. Työkykyä ylläpitävä toiminta sisällytettiin 1990-luvun alkupuolella myös työterveyshuoltosäännöksiin, ja siitä tuli näin osa työterveyshuollon lakisääteistä sisältöä. Sittemmin tykytoimintaa on ryhdytty toteuttamaan myös osana työsuojelua ja henkilöstön kehittämisohjelmia. Toiminnan tavoitteeksi määriteltiin: Puututaan mahdollisimman varhain ja ennaltaehkäisevästi niihin tekijöihin ja olosuhteisiin työssä, työympäristössä ja työntekijän terveydessä ja toimintakyvyssä, jotka jatkuessaan johtaisivat työkyvyttömyyteen. Näin pyrittiin tukemaan ikääntyvän työntekijän työkyvyn säilymistä siten, että ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei olisi ainoa vaihtoehto työkuormitustilanteissa. Laaja-alainen tykytoiminta Kuva 2: Tykytoiminnan osapuolet ja heidän vastuunsa Tykytoiminta otettiin työpaikoilla vastaan suhteellisen hitaasti. Tämä johtui paljolti siitä, että työpaikoilla toiminnan toteuttamiseen tarvittavat käytännön menetelmät olivat sopimuksen solmimisajankohtana vielä kehittämättä. Työkykyindeksin lisäksi toiminnan koko viitekehystä varten luotiin uusi lähestymistapa, kolmiostrategia, joka pyrki laaja-alaisen tykytoiminnan kehittämiseen. Useat kokeilut olivat osoittaneet, että kun samanaikaisesti ja koordinoidusti kehitetään työntekijän terveyttä ja toimintakykyä, työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja työyhteisöä, tulos työkyvyn kannalta oli kaikkein selvimmin todettavissa. Tykytoiminta on perusluonteeltaan työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä. Usein asiantuntijaorganisaatiot, kuten työterveyshuolto, ovat tykytoimintaa käynnistämässä ja tukemassa. Vastuu tykytoiminnasta kuuluu siten kaikille, työnantajalle, esimiehille, työpaikan yhteistyöelimille ja henkilöstöryhmille sekä yksittäisille työntekijöille. 4 Merkonomi News 2/07
Tykytoiminnan käytännön toimenpiteiden keskeisiä kohteita ovat 1. työn ja työympäristön kehittäminen, 2. työyhteisön ja työorganisaatioiden toimivuuden parantaminen sekä 3. työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen. Tämä edellyttää työyhteisön ja työpaikan eri osapuolten yhteistoimintaan perustuvaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista. Edellytyksenä on myös se, että yhteistyö antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa tykytoiminnan suunnitteluun. Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) korostetaan lisäksi toiminnan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta sekä työterveyshuollon osuutta työ- ja toimintakyvyn edistäjänä. Tykytoimintaan läheisesti liittyvä käsite on työhyvinvointi. Tällöin kiinnitetään huomiota koko työyhteisön ilmiöihin, kuten koettuun hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen. Hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat mm. luottamuksen ilmapiiri ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemukset. Työhyvinvoinnin johtamisessa otetaan huomioon strategisissa valinnoissa ja käytännön päätöksenteossa ne seikat, jotka edistävät työntekijän terveyttä ja hyvinvointia ehkäisevät ja poistavat terveyttä vaarantavia tekijöitä Työhyvinvointia tulee edistää johtamisen ja esimiestyön kaikilla tasoilla. Terveyden edistäminen työpaikoilla (Workplace Health Promotion) on useissa Euroopan maissa vakiintunut käsite, joka vastaa tykytoiminnan käsitettämme ja laajemminkin terveyden edistämistä. Työkyky Työkykyä voidaan symbolisesti kuvata talon muodossa. Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alimmaista kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. 1. Terveys ja toimintakyky ovat talon perusta. Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan. 2. Ammatillinen osaaminen on toisessa kerroksessa. Sen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen ns. elinikäinen oppiminen on tärkeää. Kerroksen merkitys Työkyky -talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. on viime vuosina korostunut, koska uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita syntyy jatkuvasti kaikilla toimialoilla. 3. Arvot, asenteet ja motivaatio ovat kolmannessa kerroksessa. Tässä kerroksessa myös työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen kohtaavat. Omat asenteet työntekoon vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä. Mikäli työ on pakollinen osa elämää eikä vastaa omia odotuksia, se heikentää työkykyä. Iän myötä työ- ja eläkeasenteet muuttuvat ja voivat johtaa työelämästä luopumiseen tai ennenaikaiseen syrjäytymiseen. 4. Työ on talon neljännessä kerroksessa. Tämä kerros kuvaa työpaikkaa konkreettisesti ja työ ja työolot, työyhteisö ja organisaatio kuuluvatkin tähän kerrokseen. Myös esimiestyö ja johtaminen ovat keskeinen osa kerroksen toimintaa: esimiehillä ja johtajilla on valta ja velvollisuus organisoida ja kehittää työpaikan tykytoimintaa. Talon kerrokset tukevat toisiaan Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Iän myötä tapahtuu merkittäviä muutoksia alemmissa, yksilön voimavaroja kuvaavissa kerroksissa. Neljäs kerros, työ, muuttuu nopeasti eikä aina ota riittävästi huomioon ihmisen edellytyksiä vastata muutoksiin. Usein liian raskaaksi kasvanut neljäs kerros painaa alakerroksia huonoin seurauksin. Kerroksia tulee kehittää Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti työelämän aikana. Tavoitteena on kerrosten yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on luonnollisesti päävastuussa omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa talon neljännestä kerroksesta: työstä ja työoloista. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, tykytoiminnassa, eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden (mm. työterveyshuolto, työsuojelutoimikunta) yhteistyö tuottaa parhaimman tuloksen. Työnantaja voi tukea monella tavoin yksilön voimavarojen kehittämistä. Työntekijä voi aktiivisesti osallistua sekä oman työnsä että työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Yksilöön vaikuttavat verkostot Työkykytaloa ympäröi perheen, sukulaisten ja ystävien verkostot. Yhteiskunnan rakenteet ja säännöt vaikuttavat myös yksilön työkykyyn. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuukin sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kesken. Erkki Auvinen Työympäristöasiantuntija STTK Merkonomi News 2/07 5
Suuri elämänmuutos terveellisemmällä ruokavaliolla ja ravintolisillä! Mia Ruotsalainen, 35, takana 15 vuoden hiivasyndroomakierre! Tänä päivänä Mia on elämänsä vedossa! Aluksi en kiinnittänyt ongelmiini sen suurempia huomioita. Sain erilaisia lääkkeitä oireita lievittääkseni ja jatkoin elämääni niin kuin ennenkin. Kuitenkin oireiden ja sairauksien määrä kasvoi. Se ei ollutkaan enää pelkkää hiivaongelmaa. Aloin kärsimään myös erilaisista niska/hartia ongelmista, väsymyksestä, mielialahäiriöistä ja yksi suurimmista ongelmistani oli myös lapsettomuus. Vatsani alkoi oireilla enemmän, jatkuvaa turvotusta ja erilaisia kipuja. Jouduin karsimaan erilaisia ruoka-aineita ruokavaliostani. Ruisleipä aiheutti suurimmat ongelmat, sekä joukko vihanneksia ja hedelmiä, mm. omena, paprika ja sipuli. Ja kun karsin ruokavaliota ja vielä sellaisia, jotka ovat terveellisiä, niin vitamiinien ja kivennäisaineiden puutokset vain pahenivat. Samoihin aikoihin minua vaivasi myös kauhea sokeririippuvuus. Ei mennyt päivääkään, että en syönyt makeisia. Silloin en ymmärtänyt, mistä sokeririippuvuuteni johtui, enkä myöskään sitä, miten vaarallista on syödä päivittäin makeisia. Nyt ymmärrän, että sokeririippuvuuteni johtui vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksista. Tiedän, että ongelmani juontavat juurensa vuosien taakse. Ei mikään sairaus synny yhdessä yössä. Muutin parikymppisenä Kuopiosta pääkaupunkiseudulle ja tutustuin myös samalla pikaruokakulttuuriin. Ja hampurilaisia tuli syötyä melkein joka viikko. Myös limppari, makeiset ja valmisruoat maistuivat. Töissä söin usein jonkun mikroruoan, tomaatin kera. Ja luulin sen olevat ihan terveellistä. En ajatellut lisä- enkä säilöntä aineita. Ongelmat alkoivat rasittaa myös normaalia arkea. Työssä käyminen kävi tosiaan työstä. Aamuisin en olisi millään jaksanut nousta. Sinnittelin puoleen päivään ja ruokailun jälkeen tilanne vain paheni. Väsymys oli valtava ja vatsaa turvotti. Kun työpäivä vihdoin oli ohi, menin kaupan kautta kotiin, koska oli saatava päivittäiset makeiset. Sitten sohvalle ja siihen jäin katselemaan kauniita ja rohkeita ja mitä televisiosta tulikin. Ruuan laitto, pyykin pesu, lenkille lähtö, kaikki vaati suurta ponnistusta. Kaikki tämä alkoi myös laskea mielialaani: missä oli se elämäniloinen ja energinen Mia? Lääkäreiltä en saanut muuta apua, kuin erilaisia lääkkeitä, myös mielialalääkkeet. Aloin etsiä apua internetistä, lopputulos oli, että hiivaton, gluteeniton ja sokeriton dieetti! En voinut uskoa, että se olisi ainut vaihtoehto. Ajattelin, että jos en voi enää ikinä syödä makeisia, mitään herkkuja, niin eihän elämäni ole elämisen arvoista. Ja se jatkuva miettiminen, mitä voin suuhuni pistää ja mitä en. Kokeilin erilaisia luontaistuotteita, mitä minulle suositeltiin, mutta niistäkään en saanut toivottua apua. Hiiva ja muut oireet tulivat silti. Eräänä päivänä törmäsin eräässä tilaisuudessa FitLine -tuotteiden edustajaan. Ensin ajattelin skeptisenä, että taas menee rahani hukkaan, mutta päätin antaa vielä viimeisen mahdollisuuden itselleni. Ja se kannatti! Kolmen viikon päästä alkoi jo energiatasoni nousta. Työpäivän jälkeen jaksoinkin tehdä jo kotihommia. Hiivakaan ei ollut ilmoittanut olemassa olostaan, vaikka se oli joka kuukautista. Kolmen kuukauden jälkeen olin kuin uusi ihminen. Ja pian sisälläni kasvoikin uusi ihminen. Olin tullut vihdoin raskaaksi! Happamuus oli siihen asti tuhonnut uuden elämän alun. Onneksi olikin, koska olisin varmasti saanut koliikkivauvan. Nyt minulla on 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Inka-neiti, joka on täynnä energiaa ja terve. En aloittanut pelkästään ravintolisien syöntiä, vaan muutin myös pikkuhiljaa elintapojani. Hedelmiä meillä syödään päivittäin paljon. Vihanneksia ja salaattia on joka aterialla. Valmisruokia ei jääkaapista enää löydy. Olemme myös siirtyneet täysjyvätuotteisiin. Suosimme myös luomutuotteita, niin paljon kuin mahdollista. Eli koko perhe syö terveellisemmin kuin aikaisemmin. Kun sain suolistoni kuntoon, kaikki muutkin oireet hävisivät. Tunnen itseni yhtä energiseksi, kuin teinityttönä. Ihoni on taas heleä, hiukset ja kynnet kasvavat liiankin nopeasti. Ja mikä ihaninta, painoni pysyy kurissa, vaikka syön tänä päivänä paljon enemmän kuin ennen. Ruuan laatu vaan on paljon parempaa. Säännöllisyys on kaikessa myös a ja o. Tänä päivänä perheemme voi hyvin kaikin puolin. Olemme välttyneet flunssilta ja erilaisilta vatsataudeilta, mitä ympärillä pyörii. Vastustuskykymmekin on siis kohdallaan. Ja tämä ei olisi onnistunut ilman puhtaita, solutasolle meneviä vesiliukoisia Fit- Line : n ravintolisiä. Autan myös tänä päivänä muita ihmisiä muuttamaan elämänlaatuaan terveellisemmäksi ja helpottamaan erilaisia oireita. Kysy lisää: Mia Ruotsalainen mia@pysykunnossa.fi www.pysykunnossa.fi p.040 5937 407 6 Merkonomi News 2/07
TYHY auttaa jaksamaan! Oikein suunniteltu ja toteutettu TYHY-toiminta lisää motivaatiota, kohottaa energiatasoa, vähentää sairaspoissaoloja ja parantaa työilmapiiriä. Samalla se parantaa yritysten kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla. Virkistys- tai TYHY-päivän vaikutukset näkyvät pitkään työyhteisössä. Yhteishenki lujittuu ja työntekijät tutustuvat yhä paremmin toisiinsa. Iloinen yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu myöhemmin myös työn ääressä. Pitkään puhuttu työväestön ikääntyminen on jo tätä päivää. Siksi TYHY nouseekin yhä tärkeämpään rooliin työpaikoilla. Ongelma tuo eteen haasteita, joihin vastaaminen on ajankohtaista jo nyt. Yhdessä tekeminen on mukavaa! Gustavelundissa on monta tapaa virkistyä ja kehittyä yhdessä. Gustavelundin keittiö on herkuistaan tunnettu ja ohjelmatarjonta (esim. teemaillalliset) on tarkkaan suunniteltu. Merkonomi News 2/07 7
Marja Tiura vuoden 2007 kunniamerkonomi Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry:n kevätliittokokous pidettiin Helsingissä Hotelli Arthurissa lauantaina 26. toukokuuta, 2007. Liittoon kuuluu paikallisyhdistyksiä ympäri Suomea: Helsingin Merkonomit ry, Tampereen Merkonomit ry, Turun Merkonomit ry, Kymenlaakson Liiketalous ry, Porin Seudun Merkonomit ry, Porvoon Merkonomit ry, Kouvolan Seudun Merkonomit ry, Lakeuden Merkonomit ry ja Karjalan Merkonomit ry. Liittokokouksessa käsiteltiin 10-vuotisjuhlavuoden 2006 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä julkistettiin vuoden 2007 kunniamerkonomi. Arvo myönnetään vuosittain merkonomille, joka julkisessa tehtävässä tai julkisuudessa tuo avoimesti esille merkonomikoulutuksensa ja on siten esikuvana merkonomeille. Järjestyksessään viides liiton valitsema kunniamerkonomi on kansanedustaja Marja Tiura. Aiemmin arvo on myönnetty: 2003 Harri Koponen, toimitusjohtaja 2004 Ulla-Maj Wideroos, ministeri 2005 Osmo Mäntymäki, HTM-tilintarkastaja 2006 Jorma Tuominen, KHT-tilintarkastaja Marja Tiuran esittely: Lapsuus ja varttuminen aikuiseksi maatalon tyttärenä on opettanut kunnioittamaan työntekoa. En pelkää asioihin ryhty- mistä. Olen sisukas ja tunnontarkka, pistän aina itseni likoon. Luon omat ratkaisuni itsenäisesti asioihin perehtyen. Kahdeksan vuoden kokemus kansanedustajana on myös opettanut päätöksenteon mekanismit ja vaikuttamisen väylät. Päättäjien kyvyt punnitaankin siinä, näkevätkö he yhteiskunnan muutokset riittävän ajoissa ja tulkitsevatko he niitä oikein. Siinä onnistuminen edellyttää yhteistyötä, tahtoa ja rohkeutta katsoa asioita ja ihmisiä suoraan silmiin. Kansanedustajalta vaaditaankin asioihin paneutumista, taustatietojen selvittämistä ja ennen kaikkea pysymistä sillä tiellä, minkä katsoo oikeaksi. Se on siis järjen ja sydämen kuulemista. Se on myös yksittäisen ihmisen kuulemista, toiveiden kirjaamista ja kykyä toimia niiden edistäjänä. Kansanedustajan tärkein tehtävä on pyrkiä ymmärtämään arkipäivän pienetkin ongelmat ja kulkea samoja pieniä askeleita, samaan tahtiin ja samaan suuntaan ihmisten kanssa, jotka ovat hänet valtuuttaneet etujensa ajajaksi. Minulla riittää vielä potkua ja suurta paloa yhteisten asioiden hoitamiseen, vaikuttamiseen ja vastuunkantoon. Curriculum Vitae 1987 Ylioppilas, New Braunfels High School, Texas 1989 Ylioppilas, Toijalan lukio Marjalta terveiset merkonomeille ja Merkonomi News -lehden lukijoille: Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry:n minulle myöntämä Kunniamerkonomi 2007 tunnustus lämmittää suuresti ja olen siitä äärettömän iloinen. Merkonomikoulutus on antanut arvokkaan tieto- ja taitopohjan moniin tehtäviin elämäni aikana. Opiskeluajaltani on lisäksi jäänyt pysyviä ystävyyssuhteita sekä opiskelukavereihini että opettajiini. Hallintotieteilijälle markkinoinnin yo-merkonomitutkinto on tuonut tullessaan käytännönläheisyyttä ja toimintamalleja, joita olen voinut hyödyntää moninaisissa tilanteissa. Kiitän Suomen Merkonomiyhdistysten Liittoa tästä tunnustuksesta ja toivon ystävyytemme ja yhteistyömme jatkuvan tästäkin eteenpäin. 1992 Yo-Merkonomi, Tampereen kauppaoppilaitos 1996 PR-Linja, Päivölän kansanopisto 1999 Hallintotieteiden Maisteri, Tampereen yliopisto Olen työskennellyt lukioajoista asti monenlaisissa työpaikoissa, mm. Tampereen Osuuspankissa, Tampereen kaupungilla, vanhainkodissa Ruotsissa, K- kengässä Tampereella ja Kokoomuksen kunnallissihteerinä Tampereella. Viimeiset kahdeksan vuotta olen työskennellyt kansanedustajana. Teksti: Anna-Maija Kunnas 8 Merkonomi News 2/07
Ainutlaatuinen tilaisuus! Lähde mukaan konserttimatkalle Keski-Viroon, Tarttoon konsertti sunnuntaina 19. elokuuta, 2007 klo 19 alkaen Tarton Laululavalla Unohtumattomia iskelmiä Broadwayn musikaaleista kautta aikojen. Kansainväliset huipputason esiintyjät Jenkeistä, Englannista, Saksasta, Norjasta ja Virosta KONSERTTIMATKAN ALUSTAVA OHJELMA (Huom! ohjelmaan tullut muutoksia, Merkonomi News 1/07 ohjelma ei enää voimassa) Sunnuntai 19. elokuuta 10.45 Tallink Siljan uusi, iso ja nopea m/s Star lähtee Länsiterminaalista 12.45 Saavumme Tallinnaan D-terminaaliin Rajamuodollisuuksien jälkeen matkustamme bussilla kohti Tarttoa, matka kestää n. 2 ½ tuntia 16.00 Tartossa majoitumme Barclay Hotelliin (Ülikooli 8) 2-hengen huoneisiin Majoittumisen jälkeen vapaata aikaa 18.00 Lähtö hotellilta kohti Laululavaa (www.arena.ee) kävellen n. 15-20 min 19.00 Broadway Gala -konsertti alkaa Ryhmällemme on varattu hyvät istumapaikat esiintymislavan edestä riveiltä 5 ja 6. Maanantai 20. elokuuta 07.00-10.00 Aamiainen hotellissa Aamupäivällä vapaata aikaa 12.00 Huoneiden luovutus, bussi kohti Tallinnaa Pysähdymme välillä jaloittelemaan ja ruokailemaan Saavumme Tallinnaan n. klo 17 20.30 Tallink Siljan m/s Star lähtee D-terminaalista 22.30 Helsingissä Länsiterminaalissa Konserttimatkan hinta on 170 euroa henkilöltä (sisältäen ohjelmassa mainitut laivamatkat, bussimatkan, majoituksen sekä konserttiliput). Lisäyömahdollisuus: Tallinnassa maanantai-tiistai välinen yö Best Western Hotell Tallink, A. Laikmaa 5, huoneen hinta kahdelle tai yhdelle hengelle 60 Eur. Paluu tiistaina 21.8. klo 14 lähtevällä m/s Starilla, joka on Helsingissä klo 16. Vielä on muutamia paikkoja vapaana. Ilmoittaudu heti lähettämällä sähköposti smyl@merkonomit.net (ilmoita tilaisuuden nimi, osallistujamäärä ja yhteystietosi (myös osallistujien nimet ja syntymäajat). Lisätietoja liiton toimistosta (09) 827 5542. Mukaan mahtuu kaikkiaan 50 osallistujaa ja täytämme paikat ilmoittautumisjärjestyksessä, lähetämme osallistumisvahvistuksen maksuohjeineen noin viikon kahden kuluessa ilmoittautumisesta. Tervetuloa! Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry
10 Merkonomi News 2/07 Silmäjumppa
Hiirijumppa Seuraavat aktiiviset venytysliikkeet rentouttavat lihaksia. Pinnistä kaikki liikkeet niin pitkälle kuin saat, pidä asentoa yllä pari sekuntia ja palaa alkuasentoon. Rentoutumiseen riittää, kun toistat kunkin liikkeen 5 kertaa. Lihakset vahvistuvat, jos teet liikkeet 15-20 kertaa. Merkonomi News 2/07 11
Colonic-puhdistuksesta on apua moneen vaivaan Kerroimme pari vuotta sitten Helmerissä Imatralta Helsinkiin muuttaneesta laskentatoimen merkonomi Maarit Lipsasesta, joka opiskeli täällä koulutetuksi hierojaksi, lymfaja Colonic-terapeutiksi. Hän perusti oman hyvän olon yrityksen Helsingin keskustaan vuoden 2004 huhtikuussa. Maarit Lipsasen hoitolasta onkin tullut nopeasti suosittu, myös merkonomeille Maarit on tarjonnut erilaisia hoitoja erikoishinnoin. Käydessäni rentouttavassa hartiahieronnassa, Maarit kertoi Colonic-hoitojen tehokkaista vaikutuksista; Colonicista tuntuu olevan apua moneen vaivaan. Tukea paastoon - Colonic-suolihuuhtelu on hyvä tuki paastoajalle; se helpottaa paaston aloitusta ja tehostaa sen vaikutusta. On suositeltavaa myös päättää paasto Colonic-puhdistukseen, selvittää Maarit Lipsanen ja näyttää kuvasta, miten suoli puhdistuu tehokkaasti. Hoidolla on saatu hyviä tuloksia ja monet pitävät sitä parempana puhdistajana kuin varsinainen paasto. Asiakkaani ovat olleet tyytyväisiä nesteen tehokkaaseen poistumiseen. Colonic-kuuri on hyvä apu myös pitkien lentomatkojen sekoittaman unirytmin palauttamiseen. - Liikemiehet ovat löytäneet colonicin. Varsinkin monet amerikkalaiset liikemiehet tilaavat etukäteen ajan Suomen matkalleen. Samat, paljon matkustavat henkilöt käyvät säännöllisesti hoidossani ja he ovat olleet tyytyväisiä tuloksiin: uni tulee helposti. Hyvää oloa vatsalle Colonic-huuhtelu auttaa erittäin hyvin, kun liiallinen herkuttelu on saanut vatsan epätasapainoon. Hyvä kunto palautuu nopeasti illan istumisten jälkeen, vakuuttaa Maarit. Maarit Lipsasen mukaan Colonic pitää vatsan kunnossa ja tuo lisää pirteyttä. Monet asiakkaani tulevat myös lääkärin suosituksella: hoito auttaa suoliston bakteerikannan tasapainottamisessa. - Alussa hoidot on syytä ottaa kahtena peräkkäisenä päivänä, sitten parin päivän päästä kolmas kerta. Sen jälkeen katsotaan, mikä on tarpeellinen hoitoväli jatkossa. Hoidon tarve on yksilöllinen; siihen vaikuttavat muun muassa elämäntavat, ruokavalio, stressi ja suolen tila. Osa asiakkaistani käy säännöllisesti yhden, kahden kuukauden välein - toiset taas ottavat 3 5 kerran hoitokuurin keväisin ja syksyisin. Yhden hoitokerran pituus on noin 40 45 minuuttia. - Huonokin vatsa saadaan toimimaan Colonicilla, toteaa Maarit tyytyväisenä. Jotkut valittavat, ettei vatsa ole toiminut nuoresta asti, mutta on ollut ilo nähdä huononkin suolen toiminnan parantuvan. Colonic-hoidolla moni on saanut avun mm. nivelkipuihin, päänsärkyyn, närästykseen, iho-ongelmiin, vaihdevuosioireisiin. Colonic-hoito on erittäin hyvää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Tervetuloa kokeilemaan ja virkistymään, toivottaa Maarit Lipsanen. Teksti ja kuvat: Merja Äimänen Tarjous Helmerien jäsenille: Colonic-aloitushoidot, kolme kertaa hintaan 135. Carlina Maarit Lipsanen Eerikinkatu 2 00100 Helsinki puh. 040-5860987 12 Merkonomi News 2/07
Monella työuupuneella on myös fyysisiä sairauksia Naisilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja miehillä sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ovat selvästi yhteydessä työuupumukseen. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, joka on juuri julkaistu kansainvälisessä Journal of Psychosomatic Research -lehdessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa Terveys 2000 -aineiston pohjalta. Vakavalla työuupumuksella ja ruumiillisilla sairauksilla on yhteys Työuupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, johon voi liittyä uupumusasteista väsymystä, kyynistyneisyyttä ja alentunut ammatillisen aikaansaamisen tunne. Työuupumuksen yhteys masennukseen ja muuhun psyykkiseen pahoinvointiin on ollut tutkijoiden ja työterveyshuollon henkilöstön kiinnostuksen kohteena pitkään. Työuupumuksen yhteys ruumiillisiin sairauksiin on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle eikä sitä ole juuri tutkittu. Tässä tutkimuksessa työuupumuksen ja fyysisten sairauksien välillä todettiin selvä yhteys. Ruumiilliset sairaudet olivat sitä yleisempiä, mitä vakavammasta työuupumuksesta oli kysymys. Vakavasti työuupuneista yli 70 % kärsi jostain lääkärin toteamasta fyysisestä sairaudesta. Työuupuneet miehet ja naiset kärsivät eri sairauksista Miehillä työuupumus on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, naisilla taas tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Vaikka nämä molemmat sairausryhmät ovat usein yhteydessä myös mielialaan, työuupumuksen yhteys niihin ei selittynyt masennusoireilla. Altistavatko ruumiilliset sairaudet työuupumukselle vai johtaako työuupumus sairastumiseen? Ruumiilliset sairaudet voivat heikentää työntekijän toimintakykyä ja aiheuttaa väsymystä, jolloin työntekijä ei pysty tekemään työtään vähentyneiden voimavarojen vuoksi totutulla tavalla. Tämä voi altistaa työuupumuksen kehittymiselle. Tämän poikkileikkaustutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, altistavatko tuki- ja liikuntaelinten tai sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet työuupumukselle vai johtaako työuupumus jatkuvan työstressin seurauksena sairastumiseen. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa tukevat aikaisemmat, työstressin ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinongelmien yhteyksiä selvittäneet tutkimukset. Työolot sopeutettava työntekijän voimavaroihin Työuupumusta ja siitä mahdollisesti aiheutuvia terveyshaittoja ehkäisevät työn kohtuulliset vaatimukset, riittävät voimavarat työssä ja jatkuva työyhteisön kehittäminen. Työssä käyvien sairastavuus on Terveys 2000 -aineiston mukaan melko yleistä. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan rajoita työkykyä. Jotta voitaisiin saavuttaa kansallinen tavoite työuran pidentämisestä ja jotta työuupumusta voitaisiin ehkäistä, tulisi työtä tarvittaessa sopeuttaa työntekijän voimavarojen mukaiseksi. Tutkimus perustuu Terveys 2000 -aineistoon Tutkimuksessa käytettiin Kansanterveyslaitoksen keräämää koko suomalaista aikuisväestöä edustavaa Terveys 2000 -aineistoa. Tässä osahankkeessa tutkittiin 3368 30 64 -vuotiasta työntekijää. Tiedot fyysisistä sairauksista kerättiin lääkärin suorittaman kliinisen tutkimuksen perusteella ja tiedot työuupumuksesta kyselylomakkeella. Vuosina 2000 2001 vakava-asteisesta työuupumuksesta kärsi 2,5 % ja lieväasteisesta 25 % työssä käyvistä suomalaisista. Lisätietoja: ylilääkäri Teija Honkonen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2577, gsm 040 844 1560 ja tutkija Kirsi Ahola, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2492, 040 5615692. Artikkeli: Honkonen T, Ahola K, Pertovaara M, Isometsä E, Kalimo R, Nykyri E, Aromaa A & Lönnqvist J. The association between burnout and physical illness in the general population - results from the Finnish Health 2000 Study. Journal of Psychosomatic Research 2006;61:59-66. Investoinnit työterveyteen ja turvallisuuteen tuovat eurot takaisin Työympäristön kehittäminen vähentää tapaturmista ja sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja ja vaikuttaa tuotannon häiriöttömyyteen. Työterveyden ja työturvallisuuden ennaltaehkäisevä toiminta on tutkimusten mukaan kustannustehokkainta. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin panostuksilla esimerkiksi panostamalla siisteyteen ja järjestykseen. Uusi tuottavuussivusto julkistetaan Työterveyspäivillä 24.10.2006 Helsingin Messukeskuksessa. Sivusto tarjoaa tietoa siitä, miten hyvä työympäristö ja tuottavuus voidaan yhdistää. Tapaturmat, sairauspoissaolot, ammattitaudit ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat yritykselle aina taloudellisia menetyksiä. Niistä aiheutuu suoria kustannuksia, jotka lankeavat selkeästi yritykselle maksettavaksi. Pääosan kustannuksista muodostavat epäsuorat kustannukset, joita vakuutuskaan ei korvaa. Häiriöt tuotannossa ja poissaolevan työvoiman korvaaminen saattavat muodostaa suuren epäsuoran menoerän yritykselle. Jokainen keskeytys tuotannossa haittaa yrityksen toimintoja ja vaikuttaa tulokseen. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan työperäiset sairaudet ja työtapaturmat aiheuttivat vuonna 2000 noin 2,9 miljardin euron kustannukset, mikä vastaa runsasta 2 % BKT:stä. Lähde: Työterveyslaitos Merkonomi News 2/07 13
Tykytoiminta myös taloudellisesti kannattavaa Vuonna 1998 tehdyn TYKY-barometritutkimuksen mukaan toiminta oli levinnyt Suomen työelämään yllättävän laajalle. Noin 80 % maamme työntekijöistä työskenteli työpaikoilla, joilla oli käynnissä jonkinasteista tykytoimintaa. Yhteensä 85-90 % työntekijöistä ja työnantajista oli kokenut toiminnan terveyden, työkyvyn ja työilmapiirin kannalta edulliseksi. Varsinkin 1990-luvun alkupuoliskon laman aikana huomattiin, että tykytoiminnan tueksi ja perusteiksi toivottiin terveydellisten näyttöjen lisäksi ja ohella myös taloudellisia näyttöjä. Toiminnan hyöty-kustannussuhteet osoittivat tykytoiminnan olevan taloudellisesti erittäin kannattavaa palvelua. Noin puolet hyödyistä syntyi sairauspoissaolokustannusten alenemisen johdosta ja toinen puoli tuottavuuden noususta. Tykytoiminta tasa-arvon tukena Tykytoiminta on myös lisännyt työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa työpaikoilla tai vähintäänkin tarjonnut luontevat puitteet kehittämistyölle työpaikan ja yrityksen tasolla. Kiinnittämällä erityistä huomiota ikääntyvän ja vajaakuntoisen työntekijän työkykyyn ja työoloihin tykytoiminta on osaltaan ollut tukemassa tasa-arvoa työelämässä. Kun tykytoimintaan on sisältynyt myös työyhteisöllinen elementti, se on samalla tarjonnut luontevan mahdollisuuden keskustella yritysten kanssa niiden työterveyshuollon tarpeesta ja mahdollisuuksista. Tämä on ollut tärkeää erityisesti pientyöpaikkojen työterveyshuollon ja työolojen kehittämiselle. Tykytoiminta kehitystoimintana Tutkimusten mukaan oikein toteutettu tykytoiminta on kehittänyt paitsi henkilöstön työkykyä ja terveyttä, myös työpaikan toimivuutta, työilmapiiriä ja työmotivaatiota. Näin ollen myönteinen kehitys ainakin osassa kohdeyrityksiä on vaikuttanut monipuolisesti ja laaja-alaisesti yrityksen toimintaan. Työterveyshuoltotoiminta on raportoinut tykytoiminnan muodostuneen sen palveluille kehitysvirikkeeksi, mikä on merkittävästi uudistanut työterveyshuollon palvelujen sisältöä. Tykytoiminnan kustannukset Tykytoiminnan aiheuttamista kokonaiskustannuksista on tietoa varsin niukasti. Tämä johtuu siitä, että työterveyshuollon toimintoja lukuunottamatta tykytoiminta toteutetaan valtaosin osana yritysten ja työpaikkojen yleistä kehittämistoimintaa. Kansaneläkelaitoksen korvausjärjestelmän puitteissa seurataan varsin tarkoin työterveyshuollon kustannuksia sekä valtakunnallisesti että korvauksen hakijoita analysoiden. Huolimatta toiminnan merkittävästä laajenemisesta 1990-luvun aikana työterveyshuollon kustannukset ovat säilyneet erinomaisesti hallinnassa. Korvausten määrässä ja myös koko työterveyshuoltotoiminnan kokonaiskustannuksissa on toki tapahtunut lievää kasvua, mutta havaittavissa oleva kasvu vastaa hyvin toiminnan laajuudessa ja sisällössä tapahtunutta kehitystä. Näin ollen voidaan todeta, että tykytoiminta on ollut sosiaali- ja terveyspolitiikan alalla harvinainen uudistus, joka on yritystasolla kustannus-hyötysuhteeltaan positiivinen ja valtakunnallisella tasolla kustannusneutraali. Tykytoiminta tulevaisuudessa Tulevaisuudessa työkykyä ylläpitävää toimintaa tulee kehittää niin, että se vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tällöin painopiste siirtyy fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkisen ja sosiaalisen työkyvyn, työyhteisöjen toimivuuden ja ikääntyneen työkyvyn ja osaamisen varmistamiseen. Myös eri syistä työrajoitteisten, vajaakuntoisten ja niin sanottujen haavoittuvien ryhmien työkyvyn säilyttämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Näillä alueilla tehdyt kokeilut ovat olleet myönteisiä. Kokeilujen myötä luodut käytännöt arvioidaan ja levitetään laajemmin työpaikkojen käyttöön. On tärkeää ulottaa tykytoiminta kaikkien työssä käyvien pariin kaiken tyyppisissä työpaikoissa ja erilaisissa työsuhteissa. Tehtyjen arviointitutkimusten tuloksista voi päätellä, että ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu tykytoiminta osaltaan tukee työssä jatkamista ja työkyvyn säilymistä, ehkäisee syrjäytymistä ja työkyvyttömyyttä. Samalla se parantaa yritysten kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla. Lähde: Työterveyslaitos 14 Merkonomi News 2/07
Henkilö Vakuuta itsesi ja perheesi jopa 50 % järjestöalennuksella! Riski, että tekevälle sattuu: 99 % Jos vahinko joskus sattuu kohdallesi, se koskettaa kaikkia niitä, joille olet tärkeä. Järjestösi jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa 50 % vastaavia yksilöllisiä henkilövakuutuksia edullisemmin*. Me Ifissä tunnemme riskit. Siksi osaamme auttaa sinua välttämään niitä. Kerromme lisää verkossa www.if.fi/ smyl, numerossa 010 515 200 (ma pe 8 20) tai lähimmässä Ifissä. * Alennukset lasketaan turva- ja järjestökohtaisesti. Merkonomi News 1/07 15
Kippeen makkee KipuKoukku Kipukoukku ja niska-hartiaseudun haasteet Kipukoukku on akupainantalaite, joka on itsehoitoon kehitetty. Sillä voidaan laukaista lihasjännitteitä alueilta, jonne muuten ei käsin pääse. Tärkeimpiä alueita on lapaluiden ja hartian seudun lihakset, jotka nykyaikana jännittyvät paljolti mm. tietokonetyöskentelyn, autoilun ja stressikiireen seurauksena. Kun edellä mainittuihin vielä lisätään niskan ja kallonpohjan lihasten rentouttaminen, on käsitelty merkittävä alue, joka vaikuttaa suoraan pään alueen verenkiertoon ja sitä kautta mm. päänsäryn, migreenin ja huimauksen oireiden lievittämiseen. Staattisen lihasjännityksen seurauksista kärsii varovasti arvioiden 70 90 %:ia väestöstämme, oikeastaan ikään katsomatta, jos ei aivan nuorinta ikäluokkaa lasketa. Kyseessä on eräänlainen kulttuurimme sairaus; istumme paljon, liikumme ja teemme monipuolista fyysistä työtä vähän. Tutkimustulos akupainannasta löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=4685 Kipukoukun käyttö Koukkua käytetään napakasti kaksin käsin käyttöohjeemme mukaisin ottein. Etsitään ensin kipeitä pisteitä lapaluiden välimaastosta, sentti ylös, sentti alas periaatteella. Kun sellainen erityisen makea kipupiste löytyy, niin silloin aloitetaan työ, eli painetaan tasaisesti 10 30 sek./ piste ja vapautetaan lihas. Jännittyneen lihaksen rentoutuessa verenkierto vapautuu ja lihas alkaa lämmetä, näin alkaa positiivinen kierre, jolla elimistö pystyy korjaamaan itse vaivojaan. Kehomme pyrkii aina kohti tervettä, normaalia olotilaa, meidän on vain annettava sille mahdollisuus toteuttaa hyvä olo itsellemme. Kipupisteet lihaksistoissamme ovat usein jännittyneeseen lihakseen jääneitä kuona-ainekertymiä, jotka estävät verenkiertoa ja energioiden kulkua elimistössä. Akupainantamenetelmällä saadaan kuonaaineet liikkeelle, verenkierto vapautettua ja elimistö saa tarvitsemaansa happea ja alkaa puhdistua. Toisinaan on myös tasaista jäykkyyttä lihaksissa, kuten esim. maitohappoja juoksulenkin jälkeen tai hartiat ovat muuten vaan kokonaan jumissa. Tällaista lihasjäykkyyttä voidaan käsitellä samalla tavalla, annetaan lihakselle vielä vähän lisää painetta ja rentoutuessaan elastisuus vähän kerrassaan lisääntyy. Opettele ensiaskeleet kipukoukun käytössä Kannattaa perehtyä käyttöohjeen kuviin ja katsoa, millä käsien otteella, mitäkin lihasryhmää on hyvä käsitellä. Alkuun pääsemiseksi ohjeista tai opastetusta esittelystä on hyvä apu, kun asiakas pääsee sinuiksi kipukoukun kanssa, hän voi käyttää sitä oman mielikuvituksensa rajoissa niin kuin hyvältä tuntuu. Aina kannattaa muistaa, että koukku on koko vartalon hoitoon sopiva laite. Niskahartiaseudun lisäksi erittäin hyvä apuväline esim. vyöhyketerapiaan jalkapohjista selän pitkien lihasten rentouttamiseen, koukku asetetaan silloin kainalon alta. Koska Kipukoukulla päästään hyvin myös syviin lihaksiin, joissa ne kireydet usein ovat, pääsee koukku erityisen hyvin oikeuksiinsa ahterin ja issiaksen alueilla. Toivotan iki-ihania hetkiä koukutellessanne yhdessä ystävien kanssa kipukoukulla. Siksi ystävien kanssa, koska paras ilo on jaettu ilo. Tauno Poti 045 6712411 tauno.poti@gmail.com www.kipukoukku.info/esitteet.php Tauno Poti kuvassa Nallen ja kipukoukkujen kanssa. Oma kokemukseni kipukoukusta Syksyllä 2006 olin nähnyt koukun ja kokeillutkin sitä ilman suurta innostusta, se tapahtui ns. sivumennen, enkä asiaan sen kummemmin perehtynyt. Tunsin ennestään markkinointipäällikkö Leppäsen ja kun näin hänet eräillä messuilla, jossa hänellä oli kiva fiilis menossa ja koukkuja lähti koko ajan asiakkaiden mukaan, niin lopulta piti ostaa itsellekin. Messujen jälkeisellä viikolla näytin kipukoukkua ohimennen kolmelle henkilölle ja kokeilujen jälkeen minua pyydettiin jo toimittamaan heille kahdeksan koukkua. Tarkoitukseni ei suinkaan ollut alkaa Kipukoukkuja myymään, kun ostin koukun omaan käyttööni. Tuotteen hinnoittelu on mielestäni varsin kohdallaan, 35 eli alle normaalihin- taisen vajaan tunnin hieronnan hinta ja sillä saa jo kokoaikaisen apuvälineen käyttöönsä. Ja ostaessaan viisi koukkua, saakin kuusi. Eli vaivan palkaksi koukku ilmaiseksi, kun hankin sen viidelle ystävälleni. Kipukoukku on myös loistava ja erilainen lahja- ja liikelahjaidea. Korostan kuitenkin vielä sitä, että Kipukoukku ei ole tarkoitettu korvaamaan muita hoitomuotoja, puolisoa tai yleensäkään toista ihmistä, vaan se täydentää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja palveluita. Itse jäin koukkuun miellyttävällä tavalla niin että viimeisen puoli vuotta olen kiertänyt messuja ja markkinoita ja pidän siitä. Tauno Poti Kipukoukun kehittäjä ja valmistuksesta vastaava Jukka Heininen Vilppulasta. 16 Merkonomi News 2/07
Tasokkaat lomamökit Tampereella! Vaihtoehto hotelliasumiselle. Kysy lisää ja varaa numerosta 050-583 3960 Kipukoukun syntyhistoria Vilppulalainen kiropraktikko, kansanparantaja Jukka Heininen hoiti ihmisiä akupainantamenetelmällä, kun hänelle esitettiin useasti kysymys, että kuka hoitaisi minua kotona, kun olen yksinasuja? Kysymys sai lopulta Heinisen miettimään, mitä voisi tehdä asian korjaamiseksi. Noin 5-6 vuotta sitten hän alkoi kehitellä itsehoitoon koukkua, jota asiakkaat testailivat ja antoivat parannusehdotuksia. Vähän kerrassaan kehittyi parempia muotoja ja lopulta koukusta tuli taittuva malli, joka mahdollistaa, että sen voi helposti pitää mukanaan kassissa ja sitä voidaan käyttää myös mallinsa vuoksi ns. kelauslaitteena hieronnassa. Myös Kipukoukku on Heinisen asiakkaillaan äänestyttämä nimi tuotteelle. Nykyinen tuote on noin kolmen vuoden kehitystyön tulos, joten sitkeyttä ja antaumuksellisuutta on vaadittu paljon. Markkinointi lisääntyi verkalleen, kunnes syksyllä 2006 yrityksessä tapahtui strategisia muutoksia, joiden seurauksena tuotteen tunnettavuus ja saatavuus on oleellisesti parantunut. Kipukoukku on siis kokonaan suomalainen innovaatio ja työllistää tällä hetkellä koko- tai osa-aikaisesti useita kymmeniä ihmisiä kotimaassa ja kansainvälistäkin markkinointia jo suunnitellaan. Kipukoukulle on haettu laaja kansainvälinen mallisuoja ja se on arvostettu apuväline myös hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Varatuomari Hannu Äimänen LAKI- JA KOULUTUSPALVELU Lakiasianne tunnollisesti kohtuuhinnoin. Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki puh. (09) 611 058, 050-529 3021 sähköp. hannu.aimanen@kolumbus.fi www.lakijakoulutus.fi Valitse Net-Servicen turvallinen LUOTSI IT-ylläpitopalvelu, silloin et törmää IT-karikoihin Net-Service Oy, Helsinki Tarjouspyynnöt: projektit@net-service.fi www.net-service.fi Makusi mukaan maailmalle Varaa kesälomasi, kysy äkkilähtöjä ja käytä hyväksesi SMYL-JÄSENETUSI- alennus palvelumaksusta 10. Porvoo (019) 536 0460, Lundinkatu 16 Loviisa (019) 533 808, Aleksanterinkatu 2 Turku (02) 284 5252, Linnankatu 13 b Joensuu (013) 748 500, Kirkkokatu 25 www.matka-agentit.fi Edulliset lennot, hotellit, autot! KuVi 813/00 MjMv SMAL 32402 Merkonomi News 2/07 17
Airiston kainalossa sijaitseva vanha kalastajatila on rakentautunut 12 vuoden ajan kalastajakyläksi. Paikaksi, jossa on hyvä olla. Tämä yksinomaan ryhmiä palveleva luontokohde on toimintansa aikana toiminut satojen taas satojen työyhteisöjen virkistyspaikkana. Työssä jaksamisen lataamona, jossa henkilökunnan yhteenhitsauskurssit ovat tehneet tehtävänsä. Luonto on merkillinen yhteistyökumppani. Luonnon keskellä ihminen palautuu - edes hetkeksi - tasoon, jossa on hyvä keskustella esimerkiksi asioista, joita normaali työyhteisössä ei otettaisi edes esille. Työyhteisökoulutuksessa luonto tuo mukaan elämän pehmeitä perusasioita. Usein sellaisia tuntemuksia, joita viimeksi lapsena koettiin. Silloin kun kaikki oli mukavaa. Herrankukkaron työyhteisökoulutukseen ja virkistykseen liittyy ympäröivä luonto. Se on tiukkojen asioiden paras kuljetin oikeaan suuntaan. Valittavana on yli 20 erilaista luontoaktiviteettia. Kaikissa taustana on ympäröivän luonnon historia ja kulttuuri. Yhdessä tehdään asioita, jotka olemme jo melkein unohtaneet. Vai koska viimeksi ammuit ritsalla tai katajakaaripyssyllä? Ongit tai ajelit aidolla fiskariveneellä salmikapeikoissa. Suomalaisen ihmisen elämiskulttuuriin on kuulunut tuhansia vuosia sauna. Se on aina ollut hyvän olon ja terveyden lähde. Herrankukkaro on todellinen savusaunaparatiisi viisine savusaunoineen. Pienin on yhden miehen miilunpolttajan savusauna tervakauden ajalta ja suurin on maailman suurin sauna, 124-paikkainen maasavusauna. Saunanautintoon liittyy kaislikkokylpylä, joka sijaitsee aivan meren tuntumassa. Vesi pumpataan merestä, puhdistetaan moderneilla laitteilla kristallin kirkkaaksi ja lämmitetään ekologisesti järkevästi tuulisähköllä. Koska kyseessä on vanha kalastajatila, on luonnollista, että ruokailussa pääosaa esittävät omilta vesiltä kalastetut ja paikan päällä valmistetut halsteri-, loimu-, ja savukalat. Majoitustiloina toimivat täydellisen saneerauksen läpikäyneet vanhat kalastajatilan nostalgiset rakennukset. Eksoottista, sitä pitää olla, mutta ei primitiivistä. Ne ovat kaksi eri asiaa, toteaa Herrankukkaron vanhaisäntä, matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas. Vierailijaa viehättää alueella erityisesti persoonallisesti toteutetut rakennukset ja rakennelmat. Majoitus linnunpöntöissä tai verkkokeinukatoksessa, kakskerros- vessa ja muut persoonalliset päähänpistot hymyilyttävät. Ne osoittavat rakentajansa mielikuvitusta ja halua aikaansaada hyvää mieltä. Herrankukkaron majoituskapasiteetti on n.100 henkeä. Savusaunoihin mahtuu kerrallaan lähes 200 saunojaa. Kokoustiloja on 5 ja ruokailutiloja saman verran. Minimi ryhmän koko on 8 henkeä ja suurimmat päivätilaisuudet ovat olleet yli 500 henkeä. Avanto, potkukelkka ja nuotio ovat meidän kovia juttuja talvella, sanoo kiireapulaiseksikin tituleerattu Kangas. Ympärivuotisuus on suurin arvomme. Suomalainen saaristoluonto on yhtälailla koettavissa jokaisena vuodenaikana. Ai niin, sanoo Kangas, yksi suosituimmista luonto-ohjelmista kulkee nimellä Ollaan vaan. Herrankukkaro sijaitsee 20 min Naantalista ja noin 2.5 tuntia Helsingistä. Autotie menee perille. Hintataso noudattaa keskimääräistä hotellien hintatasoa. Lisätietoja www.herrankukkaro.fi e-mail: myyntipalvelu@herrankukkaro.fi puh.02-51513300 Ilmainen saaristolaisresepti joka perjantai sähköpostiisi. Tilaa www.perjantairesepti.fi 18 Merkonomi News 2/07
Huomattavaa edistystä. Kun haluat tulla paremmaksi siinä, missä olet jo hyvä, hyödynnä MJK-instituutin tasokas ja monipuolinen koulutustarjonta. www.mjk. Avoimet ovet 25.5. ja 27.7. tuote-esittelyjä pelimaksu vain 20 Pro Shopissa tarjouksia kilpailuja koko perheelle opettajat paikalla ravintolassa tarjouksia 20 v. Juhlakilpailu 16.-17.6. lauantai - sunnuntai Tarkemmat tiedot: www.nevasgolf.fi 20 / päivä Nevaksessa on kolme kenttää: Kettu, Karppi ja Rapu. Kokeile! w w w. n e v a s g o l f. f i
Työhyvinvointi uupumisesta innostukseen Kukaan ei ole yksin mitään, niinkuin ei kaikkikaan ilman yhtä Tänään ja erityisesti tulevaisuudessa keskeinen osa työkyvystä liittyy osaamiseen. Osaamisella ei tarkoiteta vain sitä, miten hyvin työntekijä selviytyy päivittäisistä töistään, vaan myös sitä, millaisen panoksen hän pystyy antamaan omien töidensä sekä koko työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Useimmat meistä haluavat tuntea olevansa työssään tärkeitä ja merkittäviä. Eri ihmisiä kiinnostavat lisäksi eri tehtävät, tavoitteet ja tulokset. Onnistumisen, aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Sekä sitä kautta laatua ja tulosta. Työyhteisössä tulee tietoisesti ja aktiivisesti hakea mahdollisuuksia ja voimavaroja jokaisesta ihmisestä. Tavoitteet asetetaan selvästi, itse kullekin selvitetään hänen osatavoitteensa ja sitten toimitaan omien osavelvoitteiden ja kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Meitä jokaista ahdistaa silloin tällöin omat tai lähipiirin vastoinkäymiset - elämä ei aina ole niin ruusuista. Joskus tuntuu, että myös ns. suomalainen synkkämielisyys - vai pitäisikö peräti sanoa meissä oleva slaavilaisuus? - saa oikeutuksen ottaa ylivallan tiukkojen otsaryppyjen ja hymyttömien kasvojen välityksellä. Kaikki kielteissävyiset sananlaskutko meistä ylivallan ottavat? Itku pitkästä ilosta. Ilo - riemua, hauskuutta, hilpeyttä, onnea - mitä muuta? Se on myös elämänasenne - taito nauttia olemassaolevasta, tyytyväisyyttä! Ilo on herkkyyttä omalle olemiselle, hyvää itsetuntoa ja rehellisyyttä. Iloisuus näkyy ihmisessä. Ilo antaa voimia selvitä ympäristön paineissa ja elämän vastoinkäymisissä. Oikotietä iloon ei ole - kuten ei onneenkaan. Iloa voi lisätä hakeutumalla mukavien ihmisten ja asioiden pariin. Meidän pitää nauraa silloin kun naurattaa! Ilon saavuttaminen on tavattoman vaikeaa - tai sitten helppoa! Temppuja pysyvän ilon saavuttamiseksi ei ole. 20 Merkonomi News 2/07 Tuulikki Juusela, toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja http://www.womco.fi tuulikki.juusela@ womco.fi Omaksu selviämisasenne Et pysty välttämään elämässäsi ongelmia, mutta voit ottaa vastuun siitä, miten niitä käsittelet. Selviämisasenne suuntaa ajatukset ongelmasta niihin keinoihin ja valintoihin, jotka ovat kussakin tilanteessa mahdollisia. Opettele määrittelemään ja rajaamaan ongelmat Määrittele ongelma, rajaa se ja usko mahdollisuuksiisi. Opettele tasapainoinen ajankäyttö. Työ, luottamustehtävät, perhe, ystävät ja harrastukset kilpailevat ajastasi. Sinulla on oikeus, vastuu ja valta jakaa aikasi itsellesi sopivalla tavalla, järjestää lepohetkiä, lomaa, häiriytymätöntä yksinoloa jne. tarpeittesi mukaan. Ajanhallinta onnistuu, kun asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Opettele sanomaan EI ilman syyllisyyttä Jämäkkyys on opeteltavissa ja sinulla on oikeus myös kieltäytyä. Vältä tekemättömän työn stressiä Vaatii vähemmän tehdä hankala työ välittömästi kuin antaa sen vaivata koko päivän. Kun luet postisi, toimi välittömästi; käsittele, vastaa, heitä roskiin jne. Opettele jakamaan tehtäviä Myös muut pystyvät tärkeisiin tehtäviin. Myös muut voivat opetella tekemään sellaisia kotitöitä, joissa luulet olevasi korvaamaton. Huolehdi fyysisestä kunnostasi Säännöllinen liikunta kohentaa mielenterveyttä ja itsetuntoa. Venyttely pitkin päivää vähentää fyysistä jännitystä. Kuuntele ruumiisi viestejä Olet varmaan huomannut, millä tavalla sinun ruumiisi viestii huonoa oloaan. Älä lääkitse ruumistasi ja poista oireita, vaan tee jotain stressillesi, että oireet poistuisivat. Opettele käyttämään jotain rentoutustekniikkaa Lihasrentoutus on tärkeä apu johdattamaan mielentasapainoon. Joillekin lihasten rentous liittyy juoksulenkin tai saunan jälkitunnelmiin. Lihasrentoutuksen voi hankkia myös käyttämällä erilaisia rentoutustekniikoita. Kunnioita tunteitasi Tunteet voivat ohjata meitä etsimään muutosta ongelma-alueilla. Opettele säätelemään ajatuksiasi Ajattelu vaikuttaa tunteisiisi ja käyttäytymiseesi. Ajattelua voi opetella hallitsemaan. Opettele havaitsemaan tarpeitasi Mieti, mitä haluat ja kunnioita omia tarpeitasi. Opettele hemmottelemaan itseäsi silloin tällöin, sinulle sopivalla tavalla. Hyväksy itsesi, arvosta itseäsi, luota itseesi Hyvä itsetunto auttaa ehkäisemään stressiä. Hyvä itsetunto auttaa käsittelemään stressiä. Ota huomioon muut ihmiset Ystävällisyys luo ystävällisyyttä. Kun eläydyt muiden tarpeisiin ja tunteisiin, ymmärrät heitä paremmin. Uskalla tehdä virheitä ja anna itsellesi ne anteeksi Jokainen tekee virheitä ja voi oppia niistä. Virheet liittyvät valintoihisi ja käyttäytymiseesi. Muista, että sinä olet OK, vaikka valintasi ja tekosi eivät aina olekaan OK. Opettele tekniikka, jolla pystyt säätelemään tunteitasi Psykologia on kehittänyt tekniikoita ja itse voit kehittää itsellesi sopivan tekniikan. Huippu-urheilijat käyttävät omia keskittymistekniikoitaan ennen suorituksia, sinäkin voit kehittää oman tekniikkasi hallitaksesi vaikeita tilanteita. Tee itsellesi oma-apulista Jokaisella on itselleen sopivia, hyviä ja toimivia tapoja käsitellä stressiä, ongelmia ja vastoinkäymisiä, muistele omiasi ja tee lista. Etsi sosiaalista tukea Puhu tunteistasi ja ajatuksistasi luotettavan ystävän kanssa. Uskalla katsoa ongelmiasi silmästä silmään Epäselvän, torjutun tai kielletyn ongelman aiheuttamaa ahdistusta, pelkoa tai vihaa on vaikeampi käsitellä kuin selvästi määritellyn ongelman aiheuttamia hankalia tunteita. Kun olet määritellyt ongelman, voit käyttää hyödyksesi ongelmanratkaisukeinoja. Tulkitse ongelman haasteiksi äläkä uhkiksi Se, mitä ympärilläsi tapahtuu ja mitä korviesi välissä tapahtuu, eivät aina vastaa toisiaan. Voit tietoisesti opetella tulkitsemaan ongelmat erilailla kuin ennen. Tulkinta ohjaa tunteitasi. Opettele jokin ongelmanratkaisutekniikka Ongelmanratkaisussa tekniikka voi auttaa sinua löytämään oikean ratkaisuvaihtoehdon. Etsi tarvittaessa ammattiauttajan apua Jokaisella ihmisellä on elämänvarrella vaiheita, jolloin ammattiapu olisi tarpeen. Viisas tunnistaa tilanteen ja etsii apua ajoissa.