TORNION KAUPUNGIN TALOUSARVIOTIEDOTE 2014 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma hyväksyttiin kesäkuussa 2011 ja se sisältää kuluvan hallituskauden linjaukset keskeisiltä tehtäväalueilta kuten esimerkiksi kuntapolitiikan ja hallinnon kehittämisen. Kuntapolitiikan keskeisin hanke on hallituksen kuntauudistus, mikä sisältää kuntarakenneuudistuksen, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen, kuntalain kokonaisuudistuksen, kuntien tehtävien arvioinnin, metropoliratkaisut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Metropolikysymyksiä lukuun ottamatta kaikki kuntauudistuksen osa-alueet koskettavat myös a. Kuntarakennelaki edellyttää, että kunnat ilmoittavat valtionvarainministeriölle 30.11.2013 mennessä kenen tai keiden kanssa kuntajakoselvitys on tarkoitus toteuttaa. Kuntajakoselvityksen toteuttamisen määräaika on sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymiseen eduskunnassa. Tornion kaupunginvaltuusto käsitteli kuntarakennelain mukaista ilmoitusmenettelyä kokouksessaan 25.11.2013 ja päätti ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Tornio on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kanssa. Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lokakuun lopussa 22 386 eli tammikuun alusta lähtien kaupungin väkiluku on vähentynyt 103 henkilöllä. Vuonna 2012 Tornion väkiluku laski 56 hengellä ollen vuoden lopussa 22 489 Tornion työvoiman yhteenlaskettu määrä vuonna 2013 on Lapin ELY-keskuksen tilastojen perusteella 10 294 henkeä eli Lapin kunnista toiseksi suurin. Syyskuussa 2013 torniolaisia oli työttömänä 13,7 %. Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa Lapissa 14,8 %, Kemi-Tornio alueella 14,5 % ja koko maassa 10,9 %. Vuonna 2014 Tornion kaupungin keskeiset elinkeinoelämän kehittämishankkeet liittyvät TornioHaparanda yhteistyön kehittämiseen (Elinkeinopalvelut HaparandaTornio hanke) sekä toisaalta seudulliseen matkailutoimialan yhteistyöhön (Meri-Lapin Matkailu Oy:n perustaminen 12/2013). Kaupungissa on saatavilla monipuolisesti tontteja erimuotoiseen yritystoimintaan kaupungin keskustasta mm. Rajalla-alueelta sekä yritysalueilta eri puolelta kaupunkia (mm. Torppi, Kromilaakso). Kyläjoen maalogistiikkakeskuksen eteenpäin vieminen jatkuu edelleen maanhankintatoimilla, mutta hankkeen varsinaisen toteuttamisen ja rakentamisen ajankohta on auki. Myös vuonna 2010 lakkautetun Lapin Kullan panimon tilanne on edelleen avoinna niin alueiden käytön kuin toiminnallistenkin kehittämislinjausten osalta. Alue-, seutu- ja rajayhteistyö tekee laajamittaista valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä kaikilla kaupungin palvelualueilla. Kansainvälisessä yhteistyössä keskeisiä yhteistyösuuntia ovat TornioHaparanda kaksoiskaupunkiyhteistyö, Tornionlaakso, Perämerenkaari, Barentsin alue. Lisäksi Torniolla on kuusi ystävyskaupunkia (Devizes, Kirovsk, Szekszard, Vetlanda, Ikast-Brande, Hammerfest). Ystävyyskaupunkisuhteet ovat tiiviit etenkin Devizesin, Szekszardin ja Kirovskin suuntaan. 1
TornioHaparanda kaksoiskaupunkiyhteistyö perustuu yhteiseen visioon ja strategiaan (2020), joka on hyväksytty molempien kaupunkien valtuustoissa. Vuosina 2012-2013 käynnistetty Provinssin uudistamistyö on edelleen käynnissä. Työtä on tarkoitus jatkaa vuonna 2014. Tavoitteena on selkeyttää, terävöittää ja osin myös uudistaa rajayhteistyön yhteisiä päämääriä sekä hallintoa. Provinssin toimipiste on myös siirtymässä Suomen puolelle. Vuonna 2014 keskeisiä TornioHaparanda yhteistyön tavoitteita ovat Provinssin toimintamallin uudistamisen ohella Matkakeskuksen käyttöönotto ja avajaiset (1/2014), PGR toimintapuiston toteutus, kielikouluun liittyvien avoinna olevien kysymysten ratkaiseminen (mm. toimitilat) sekä Tornionlaakson maakuntamuseon toimintaan liittyvä yhteistyö. Myös syksyllä 2013 käynnistynyt Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke vaatinee 2014 mm. vesistön tarkkailutoimenpiteitä. Yhteistyötä tehdään edelleen mm. yhteisten tapahtumien järjestämisessä (mm. uusivuosi, Kalotti Jazz & Blues, Barents Reunion), edunvalvonnassa (mm. raideliikenne) ja yhteisillä hankkeilla (mm. kansallispuistoyhteistyö, Elinkeinopalveluiden kehittäminen HaparandaTornio). TornioHaparanda matkailutoimiston muutto uuteen Matkakeskukseen vuonna 2014 edistää alueen matkailun ja markkinoinnin kehittämistavoitteiden toteutumista. Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva, Perämerta ympäröivä rannikkovyöhyke. Maantieteellisesti alue kattaa seitsemän ruotsalaista kuntaa ja viisi suomalaista seutukuntaa (mm. Kemi-Tornio) sekä yhden maakunnan. Alueella on noin 700 000 asukasta. Perämerenkaari on yksi Pohjolan rajayhteistyöorganisaatioista, joiden toimintaa Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa. Perämerenkaaren puitteissa toteutetaan mm. edunvalvontaa ja hanketoimintaa liittyen mm. alueen elinkeinoelämän, osaamisen ja liikenneyhteyksien kehittämiseen. Tornionlaakson neuvosto on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin, jonka jäsenistö koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista kunnista. Yhteistyön teemat liittyvät mm. edunvalvontaan, elinkeinoelämän kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen, kulttuuriin sekä muuhun pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tornionlaakson neuvosto ja Perämerenkaaren yhdistys muodostavat yhdessä EUREGIO ARCTICA yhteistyöorganisaation, jonka puitteissa tehdään yhteistyötä pohjoisilla raja-alueilla. Toimintaan on saatu vuosittain merkittävää rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Barents Reunion -konventti järjestetään TornioHaaparannalla vuonna 2014 seitsemättä kertaa. Konventti kokoaa yhteen Barents alueen viiden kansan toimijoita ja edistää TornioHaparandan kehittymistä Barentsin kansainväliseksi kohtauspaikaksi. Konventin rahoittajina ovat mm. IKEA ja Peab. Keskeisinä järjestäjinä toimivat Tornion ja Haaparannan kaupungit. Konventille on varmistettu rahoitus vuoteen 2016 saakka. Barents Road -matkailutieyhdistys perustettiin 1997 tavoitteenaan edistää mm. alueen matkailun ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Vuonna 2012 yhdistyksen toiminta organisoitiin uudelleen ja yhdistyksen hallinnointivastuu siirtyi Haaparannan kaupungille. Matkailutieyhdistyksen toiminta ei ole ollut viime aikoina kovin aktiivista. Vuonna 2014 suurin muutos Tornion kaupungin organisaatiossa kohdistuu teknisten palvelujen palvelualueelle, kun Kemi ja Simo liittyvät Tornion, Keminmaan ja Tervolan yhteiseen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen nimek- 2
si tulee Meri-lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Samassa yhteydessä Kemin ja Simon palveluksessa oleva ympäristöpalvelujen henkilökunta siirtyy Tornion kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Virat ja toimet Vuoden 2014 talousarvioon esitetään uusia virkoja ja toimia perustettavaksi hyvinvointipalveluihin ja sivistyspalveluihin. Teknisiin palveluihin esitetään ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laajentumisen vuoksi perustettavat virat. Investoinnit Vuoden 2014 bruttoinvestoinnit ovat 11,0 milj. euroa (v. 2013 14,86 milj. e) ja nettoinvestoinnit 8,24 milj. euroa milj. euroa (v.2013 11,4 milj. e). Vuoden 2014 investoinneista merkittävin on Putaan koulun peruskorjauksen jatkaminen 4,5 milj. euroa. Ensi vuonna toteutetaan myös katujen ja teiden perusparannusta, päällystämistä ja kunnostamista sekä muita pienempiä rakennuskohteita. Investoinnit yhteensä TA 2013 TA 2014 TS-2015 TS-2016 e e e e Tulot 3 447 000 2 790 000 440 000 775 000 Menot 14 866 900 11 036 200 11 353 000 9 480 500 Nettomeno -11 419 900-8 246 200-10 913 000-8 705 500 Bruttoinvestoinnit e/asukas 660 490 504 421 Nettoinvestoinnit e/asukas 507 366 485 386 Talousnäkymät Vuoden 2014 talousarviossa on ulkoisia toimintatuottoja 17,98 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa (4,5 %) vuoden 2013 talousarviota enemmän. Ulkoisiin toimintamenoihin on varattu yhteensä 130,1 milj. euroa, mikä on 4,0 milj. euroa (3,3 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Toimintakate on -112,1 milj. euroa, mikä on 3,3 milj. euroa (3,1 %) edellisvuotta heikompi. Palkkamenoihin on vuodelle 2014 varattu 45,5 milj. euroa, joka on 1,9 % vuoden 2013 talousarviota enemmän. Erikoissairaanhoitoon on varattu sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen mukaisesti 24,56 milj. euroa, mikä on 0,26 milj. euroa vuoden 2013 talousarviota enemmän. Kuluvan vuoden aikana erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan olevan 24,11 milj. euroa. Verotuloja sisältyy vuoden 2014 talousarvioon yhteensä 79,3 milj. euroa (3 524 e/as), mikä on 3,2 milj. euroa (4,2 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. 3
Valtuusto päätti 14.11.2013 korottaa kunnallisveroprosenttia 20,00 %:sta 20,50 %:iin. Kunnallisveron tulotavoite on 70,2 milj. euroa, mikä on 2,2 milj. euroa (3,2 %) päättyvän vuoden talousarviota enemmän. Yhteisöverotulojen talousarviotavoite vuodelle 2014 on 2,2 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa (-8 %) vuoden 2013 talousarviota heikompi. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle 2014. Kiinteistöveroprosenttien korotukset ovat seuraavat: vakituinen asuinrakennus 0,35 %:sta 0,42 %:iin, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,0 %:sta 1,05 %:iin ja muu kuin vakituinen asuinrakennus0,95 %:sta 1,00 %:iin. Vuoden 2014 kiinteistöverotulon tavoite on 6,9 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Valtionosuudet pienenevät vuoden 2014 talousarviossa 1,2 milj. euroa (-3,1 %) kuluvan vuoden talousarviosta ja ovat yhteensä 37,41 milj. euroa. Yhteenlaskettu 116,7 milj. euron verorahoitus on 2,0 milj. euroa vuoden 2013 talousarviota suurempi. Vuoden 2014 talousarvion 3,9 milj. euron (174,8 e/as) vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelmapoistoja (-5,0 milj. euroa ). Vuoden 2014 talousarvion alijäämä on 1,12 milj. euroa. Suunnitelmavuoden 2015 tuloksen arvioidaan olevan 0,45 milj. euroa alijäämäinen ja vuoden 2016 tuloksen arvioidaan olevan 0,12 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviossa 2014 pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan olevan 37,1 milj. euroa ja lyhytaikaisten kassalainojen määrän 12,5 milj. euroa vuoden lopussa. Yhteenlaskettu lainakanta on 49,6 milj. euroa eli 2 208 euroa/asukas. Torniossa 11.12.2013 Raimo Ronkainen Kaupunginjohtaja 4
Tornion kaupungin talousarvion 2014 ja suunnitelman 2015-2016 tunnuslukuja: 1000 euroa TA 2013 TA 2014 Muutos-% TS 2015 TS 2016 Toimintatulot (ulkoiset ) 17 212 17 984 4,5 18 344 18 711 Toimintamenot ( ulkoiset ) -126 012-130 143 3,3-131 787-133 701 Toimintakate -108 780-112 158 3,1-113 443-114 990 **Kunnallisverotulot 68 000 70 200 3,2 71 900 73 625 **Yhteisöverotulot 2 400 2 200-8,3 2 250 2 000 **Kiinteistöverotulot 5 700 6 900 21,1 7 000 7 000 Verotulot yhteensä 76 100 79 300 4,2 81 150 82 625 Verotulot e/asukas 3 382 3 524 4,2 3 607 3 672 Valtionosuudet 38 625 37 411-3,1 37 532 37 964 Valtionosuudet e/asukas 1 716 1 662-3,1 1 668 1 687 Vuosikate 5 110 3 931-23,1 4 599 4 940 Vuosikate e/asukas 227 175-22,9 204 219 Yli/alijäämä 63-1 126-1 887-458 -127 Lainakanta 46 562 49 678 6,7 56 128 60 028 Lainakanta e/asukas 2 069 2 208 6,7 2 495 2 668 Bruttoinvestoinnit 14 866 11 036-25,8 11 353 9 480 Bruttoinvestoinnit e/as. 660 490-25,8 504 421 Nettoinvestoinnit 11 420 8 246-27,8 10 913 8 705 Nettoinvestoinnit e/as 507 366-27,8 485 386 Asukasluku 22 500 22 500 22 500 22 500 Kunnallisvero 20,00 20,50 2,5 20,50 20,50 Yleinen kiinteistövero 1,00 % 1,05 % 5,0 1,05 % 1,05 % Vakituinen asuinrakennus 0,35 0,42 % 20,0 0,42 % 0,42 % Muu kuin vaikit.asuinrak. 0,95 1,00 % 5,3 1,00 % 1,00 % Rakentamaton rak.paikka 3,00 3,00 % 0,00 3,00 % 3,00 % Voimalaitos 2,50 2,50 % 0,00 2,50 % 2,50 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 % 5