loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 6 6 Turvallisuus ei ole Suomessakaan itsestäänselvyys Yhdysvaltoihin syksyllä 2001 tehdyt terroristiiskut osoittivat varsin konkreettisesti, että esimerkiksi yritysten toimintaan kohdistuvien perinteisten riskien rinnalle on tullut joukko uusia uhkia, joiden toteutumiseen ei kukaan aikaisemmin uskonut. Maailma oli elänyt pitkän aikaa tutussa ja turvallisessa ympäristössä, minkä seurauksena oli ainakin osittain unohdettu luova ajattelu riskejä arvioitaessa. JOHANNA AATSALO-SALLINEN Syksyn 2001 terroristi-iskujen jälkeen yritykset ja valtiot ovat ryhtyneet arvioimaan aikaisempaa avoimemmin silmin toimintaympäristönsä riskejä. Uusissa uhkakuvissa riittää haasteita. Yleiselläkin tasolla tehdyistä havainnoista on pitkä matka turvallisuusasioista tehtävään päätöksentekoon ja vielä pitempi matka käytännön tasolla tapahtuvaan muutokseen. Useimmiten kitsastellaan rahassa, painetaan jarrua työn uudelle organisoinnille eikä olla valmiita muuttamaan vanhoja asenteita, suojelupoliisin terrorismin torjunnan yksikön päällikkö Paavo Selin toteaa. Valitettavan usein muutoksia tehdään vasta pakon edessä, kun vahinko on jo tapahtunut. Kuka nyt omia heikkouksiaan tunnustaisi. Terrorismin torjunnassa Euroopan unioni näyttää olevan veturi, joka puuskuttaa kaikkia jäsenmaitaan kehittämään terrorismin torjunnan valmiuksia, hän jatkaa. Ensimmäiset konkreettiset turvallisuusjohtamista koskevat vaikutteet tulivat Suomeen 1980-luvun puolivälissä samoihin aikoihin, kun suomalaiset yritykset alkoivat kansainvälistyä joko rakentamalla tehtaita ulkomaille tai ostamalla niitä. Lainsäädäntömme lähti kuitenkin vasta 1990-luvulla aidosti kehittymään suuntaan, jossa on selvät turvallisuusjohtamisen piirteet. Ihminen suurin riski Tutkimusten mukaan inhimillisistä tekijöistä ja johtamisjärjestelmien puutteesta johtuvien syiden osuus toimintahäiriöissä tai onnettomuuksissa on ylivoimainen, yleensä yli 90 prosenttia. Lainsäädännön normikeskeisyys on saattanut vaikuttaa siihen, että viranomaistoiminnan painopiste on tähän saakka ollut jäljelle jääneen 10 prosentin alueella, mikä on omalta osaltaan hidastanut turvallisuusjohtamisen kehitystä. Suomi on turvallisuusjohtamisen kärkipään kulkija. Hyvän lähtökohdan laadukkaalle johtamiselle tarjoaa selkeä hallintojärjestelmä. Kukin viranomainen tietää oman roolinsa ja siihen liittyvät odotukset. Kansalliset vahvuudet löytyvät perinteisten riskien hallinnassa. Uusien uhkakuvien hahmottaminen ja arvioiminen tuottaa ilmeisiä vaikeuksia. Erityisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa muutoksia, jotka ovat turvallisuusjohtamiselle suuri haaste. Miten näitä muutoksia tulisi tulkita, mihin toimiin olisi ryhdyttävä ja onko meillä valmiudet uhkien torjuntaan, Selin kysyy. Jos turvallisuusjohtamisen tärkeyttä pitäisi arvioida, voitaisiin viitata yhdysvaltalaisen psykologin Abraham Maslow'n tutkimuksiin, joiden mukaan turvallisuus on yksi
loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 7 7 TURVALLISUUSJOHTAMINEN ihmisen perustarpeista. Tekniikan tohtori Markku Pesonen on väitöskirjassaan (1993) soveltanut Maslow'n teorioita yritysympäristöön. Pesosen mukaan sekä asiakkaat että työntekijät suhtautuvat vastahakoisesti yritykseen, jossa kokevat olonsa turvattomaksi. Suomessa toimivan vakuutusyhtiön näkökulmasta suurimmat riskit liittyvät kuitenkin perinteisiin riskeihin eli esimerkiksi tulipaloihin, vuotoihin ja rikolliseen toimintaan sekä yritysten toiminnan keskeytymisiin, vakuutusyhtiö Lähivakuutuksen tuleva turvallisuuspäällikkö Sami Sallinen kuvailee. Vakuutusalan tilastojen mukaan suurvahingot eli yli 200 000 euron vahingot ovat kasvussa. Kun vuonna 1998 suurvahinkoja oli 80 kappaletta ja niitä korvattiin yhteensä yli 65 miljoonalla eurolla, vuonna 2004 määrä oli noussut jo 167:ään ja korvaussumma noin 135 miljoonaan euroon. Monimutkaiset riskit uhkaavat Yritysten toimintaympäristöjen riskit monimutkaistuvat koko ajan ja riskien hallinta muuttuu entistä vaikeammaksi. Erityisen selvästi tämä näkyy siinä, että perinteisistä fyysisistä riskeistä, kuten tulipaloista, varkauksista ja onnettomuuksista, on siirrytty nopeasti kohti monimutkaisia tietoteknisiä riskejä, joiden hallinta on usein vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Vaikeaksi näiden riskien hallinnan tekee se, ettei useimmilla yrityksillä ole toistaiseksi riittävää osaamista niiden hallinnasta sekä se, että tietotekninen riskiympäristö muuttuu koko ajan. Jotta yritykset pysyisivät mukana muutoksessa, vaaditaan niiltä jatkuvaa järjestelmällistä panostusta tilanteen seurantaan. Lähivakuutuksen turvallisuusjohtamisen tavoitteena on vakuutustoiminnan häiriöttömyys ja jatkuvuuden takaaminen. Normaalioloissa yritysturvallisuuden pääpaino on tietotekniikka- ja tietoturvallisuudessa, Sallinen kertoo. Kauppakeskukset koetaan tutkimuksen mukaan turvallisiksi ostospaikoiksi. Osasyynä on jatkuva ja näkyvä turvallisuustyö, josta paikalla olevat vartijat on yksi hyvä merkki. Palveluvastaava Marko Kukkonen Suomen Turvatiimi Oy:stä valvoo tilannetta kauppakeskus Jumbossa. - Kuva: Hannu Jukola. Vakuutusalalla lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu varautuminen kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Vaatimuksena on, että väestön lakisääteinen toimeentuloturva pystytään vaadituilta osilta toteuttamaan ja että kyetään tarjoamaan riittävä vakuutusturva sekä maksamaan poikkeustilan-
loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 8 8 Suomessa on ei onneksi ole lähdetty liialliseen yksityisyyden suojaamiseen. Kameravalvonta on monessa paikassa järkevä tapa seurata eri toimintoja ja toimipaikkoja, sillä kameravalvontaan liittyvä tapahtumien tallentaminen antaa mahdollisuuden tarkistaa tapahtumat, jos jotakin kaikesta ennalta ehkäisystä huolimatta pääsee sattumaan. - Kuva: Hannu Jukola. teissa etuudet ja vakuutuskorvaukset. Vaikeimmin arvioitavia riskejä ovat kuitenkin niin sanotut megaluokan muutokset. Hyvä esimerkki on kylmän sodan päättyminen: positiivinen muutos, joka heilautti tunnistettavissa olevat uhkakuvat uusiksi. Muutoksen jälkeen oli havaittavissa vuosien kuluessa ikään kuin pienemmän luokan huolia, jotka uudessa ympäristössä saattoivat kehittyä ilman riittävää kontrollia. Yksi näistä tekijöistä on kansainvälinen terrorismi, Selin arvioi. Herkkyyttä uusille riskeille Myös yritysten riskien painopistealueet ovat viime vuosien aikana muuttuneet. Terrori-iskujen ja tietoteknisten riskien lisäksi erityisesti ympäristöriskien hallinnan merkitys on lisääntynyt. Niin ikään yritysten ulkomaan toimintojen riskien hallinnan merkitys on kasvanut tasaisesti muutaman viime vuoden kuluessa yritysten toiminnan kansainvälistyessä. Ulkomaan toimintojen riskit ovat periaatteessa samanlaiset kuin kotimaassa. Kullakin maalla on kuitenkin lisäksi sille ominaisia riskejä, joihin ei ole osattu tai tiedetty varautua kotimaassa ennen toiminnan aloittamista. Uusia ulottuvuuksia yritysten riskiympäristöön ovat tuoneet myös uudet viranomaisten määräykset ja tuotevastuuvaatimukset. Niiden mukaisesti yritysten vastuu tuotteidensa ja palvelujensa tuottamisessa on entistä suurempi, jolloin myös tuotteiden ja palveluiden riskien hallinnan rooli on entisestään korostunut. Suomella ei pienenä maana voi olla uhkakuvia omasta takaa. Meillä on kuitenkin oltava herkkyyttä ihmisten turvallisuuteen vaikuttavien asioiden arvioinnissa. Olen usein korostanut näistä asioista puhuessani, että turvallisuus on hyvin pitkälti turvallisuuden tunnetta. Ennen kokemattomien uhkakuvien edessä viranomaisten, elinkeinoelämän ja niin sanotun kolmannen sektorin on pantava eväspaketti uusiksi. Monet ulkopuoliset uhat voivat aiheuttaa rajuja hetkellisiä heilahduksia, Selin toteaa.
loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 10 10 Turvallisuutta ei voi liimata organisaation päälle Turvallisuuden tunne syntyy pienistä päivittäisistä teoista JOHANNA AATSALO-SALLINEN Suomalainen kauppakeskus koetaan erillisinä sijaitsevia liiketiloja turvallisemmaksi asiointi- ja työskentelypaikaksi. Maamme 51 kauppakeskuksessa, jotka täyttävät Suomen Kauppakeskusyhdistyksen kauppakeskusmäärittelyn ehdot, turvallisuusasioihin suhtaudutaan hyvin vakavasti. Turvallisuus koskettaa keskusten kautta hyvin laajaa joukkoa, sillä vuosittain niissä tehdään noin 200 miljoonaa asiakaskäyntiä. urvallisuus ei ole mikään organisaation päälle liimattavissa oleva irrallinen ominaisuus, vaan se on vietävä kiinteäksi osaksi päivittäisiä toimintoja ja prosesseja. Turvallisuusjohtaminen-hankkeen ydintuloksissa kiteytyi myös toinen hyvin oleellinen asia eli kukaan ei voi tehdä yksin turvallisuutta. Kiinteistön omistajan, vuokralaisen ja palvelujen toimittajien on jokaisen ymmärrettävä ja toimittava yhdessä turvallisuusasioissa samaan suuntaan, Kauppakeskusten turvallisuusjohtaminen -projektin johtoryhmän puheenjohtaja, Cityconin Jyrki Karjalainen toteaa. Kauppakeskusten erityispiirteet tuovat turvallisuusjohtamiseen omat haasteensa. Keskuksissa toimitaan hyvin usein ympäri vuorokauden lähes vuoden jokaisena päivänä. Viimeisten ravintoloiden sulkiessa oviaan ensimmäiset siivoojat ja markettien leipurit -T
loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 11 Kauppakeskusten erityispiirteet tuovat turvallisuusjohtamiseen omat haasteensa. Kauppakeskuksissa toimitaan usein ympäri vuorokauden lähes vuoden jokaisena päivänä. Kuvassa kauppakeskus Jumbon valvomo. - Kuva: Hannu Jukola. saapuvat töihinsä. Sidosryhmiä on paljon, ja jokaisella on omat tarpeensa. Lisäksi kauppakeskukset mielletään julkisiksi tiloiksi, jolloin niiden tapahtumat kiinnostavat myös mediaa. Hankkeen myötä syntyi tehokas riskienhallintatyökalu, joka tarjoaa käyttökelpoisen systematiikan kiinteistöjen riskien arviointiin. Lisäksi luotiin selkeät ohjeistukset esimerkiksi vuokralaiselle annettavista turvallisuusohjeista. Tärkeimpien ohjeiden ja vaatimusten pitää olla mukana jo vuokrasopimuksen ehdoissa. Täsmällisemmät, joskin riittävän selkeät ja yksinkertaiset ohjeet on jaettava jokaiseen huoneistoon kaikkien tiloissa työskentelevien käyttöön, Karjalainen sanoo. Lisäksi syntyi ohjeistus kriisitilanteiden johtamiseksi ja kriisitiedottamisen järjestämiseksi. Nykyään turvallisuusjohtamisessa kriisiin valmistautuminen on aivan ydinasia, hän jatkaa. Turvallisuus on aina kustannus, ja hyvällä turvallisuusjohtamisella voidaan vaikuttaa kustannuksen suuruuteen. Huolellisten suunnitelmien ja varautumisten avulla saadaan turvallisuuteen sijoitetulla rahalla mahdollisimman paljon. Turvallisuus voi myös olla esimerkiksi kauppakeskuksissa kilpailuetu. Kamera valvoo, tietokone auttaa asiakkaiden jokapäiväistä elämää. Melkein kaikissa rakennuksissa on murtohälytysjärjestelmät, kaikkiaan 111 kappaletta, joista hälytykset johdetaan suoraan turvapalveluyrityksen läpi vuorokauden miehitettynä olevaan valvomoon. Murtohälytysjärjestelmiin liitettyjä vartijakutsupainikkeita on 25 rakennuksessa. Nämäkin hälytykset ohjautuvat suoraan vartiointiliikkeelle. Meidän tehtävämme on tarjota kaupungin palvelutuotannolle turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat ja palvelut. Turvallisuus on kirjoitettu sisään kaikkeen tapaamme toimia. Turvallisuus ja terveellisyys ovat meille nyt suurimpia haasteita, Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Esko Eriksson kertoo. Jyväskylän Tilapalvelulla on tallentavia kameravalvontajärjestelmiä yhdeksässä opetustoimen rakennuksessa ja seitsemässä sosiaali- ja terveystoimen rakennuksessa. Työajan ulkopuolella piirivartija käy vaihdellen eri kohteissa tarkistamassa, etteivät ulkopuoliset iltakäyttäjät sotke tai riko paikkoja. Koulun toiminnan kannalta suurimmat turvallisuuteen liittyvät riskit ovat tulipalo tai jokin esimerkiksi liikenteessä sattunut iso onnettomuus. Koulu sijaitsee aivan radan läheisyydessä, minkä vuoksi esimerkiksi kemikaalijunavaunun kaatuminen ja siitä aiheutuva myrkkypilvi on huomioon otettava uhkatekijä. Molemmissa tapauksissa pitäisi evakuoida omasta ja viereisestä koulusta yhteensä 700 ihmistä, Kilpisen koulun rehtori Sami Kalaja kertoo. Koulussa turvakameroilla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Niillä voidaan esimerkiksi saada todistusaineistoa koulukiusaamisesta tai polkupyörävarkaista. Turvallisuusjohtamisen kannalta koulu on monimutkainen paikka, sillä periaatteessa opetus on julkista ja kuka tahansa voi tulla seuraamaan opetusta. Rehtori pystyy kuitenkin tarvittaessa toteamaan, että vierailija aiheuttaa haittaa opetukselle ja poistamaan hänet koulun alueelta. Olemme myös saaneet kuriin koulun pihalle aina ajoittain ilmestyviä huumekauppiaita. Kameravalvonnan vuoksi heitä ei enää juurikaan onneksi näy, Kalaja kertoo. Suurin riskitekijä oppilaiden ja opettajien turvallisuuden kannalta koulutyössä ovat kuitenkin suuret opetusryhmät, erityisesti teknisessä työssä ja liikunnassa, hän toteaa. Uhkailu lisääntynyt Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työssään kohtaamat uhkatilanteet eivät enää ole yksittäistapauksia vaan todellinen, mutta ei enää vaiettu ongelma. Jos vuonna 2001 esimerkiksi Jyväskylässä tilastoitiin 91 uhkatilannetapausta, vuonna 2003 määrä oli noussut jo 148:aan. Viime vuoden touko lokakuun välisenä aikana vartija kutsuttiin apuun 137 kertaa. Vartija kutsutaan yleensä uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan vuoksi. Joihinkin asiakastapaamisiin voidaan varautua myös ennakolta turvautumalla vartijan apuun, Esko Eriksson sanoo. Kaupungin henkilöstötoimisto on laatinut työntekijöille Apua uhkatilanteisiin -lehtisen, jossa opastetaan toimintaohjeilla ennakointiin ja varautumiseen, uhkatilanteissa toimimiseen ja tapahtuneen jälkiselvittelyyn. Tärkeä ennakkotoimenpide on työpisteessä tehtävä riskikartoitus, jonka pohjalta voidaan suunnitella työpisteet mahdollisimman turvallisiksi. Myös yksintyöskentelyä vältetään niissä kohteissa, joissa on selkeä väkivallan uhka. Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuutta on lisäksi parannettu miettimällä asioita työsuojelun näkökulmasta. Esimerkiksi kameravalvonta-aloitteita tulee hyvin paljon käyttäjiltä suoraan meille, Eriksson kertoo. 11 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun tiloissa käytetään monenlaisia turvapalveluita varmistamaan työntekijöiden ja Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kiinteistöjohtaja Esko Eriksson hallinnoi alaisineen toistasataa rakennusta.
loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 12 12 Kilpisen koulun rehtori Sami Kalaja on tyytyväinen tallentavaan kamerajärjestelmään. Huumehörhötkin ovat jättäneet koulun välitunnit rauhaan valvontakameran asennuksen jälkeen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön Anna Tammisen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on motivoida ihmiset oikeisiin toimintatapoihin. Pelkillä ohjeilla tai teknisellä valvonnalla ei turvallisuutta luoda. Periaatteessa esimerkiksi synnytyssaliin synnyttävän äidin vierelle voi päästä lähes kuka tahansa, jos henkilökunta ei ole tarkkana. Turvallisuusihminen ei voi yksin panna paikkoja kuntoon. Tärkeintä on luoda työntekijöiden keskuuteen yhteisvastuun tunne, jonka kautta työpaikalla voidaan vastata turvallisuudesta aivan kuten omassa kodissakin, Tamminen toteaa. Terveydenhuoltoalalla turvallisuusvastuu merkitsee muun muassa rohkeutta ja oikeutta kysyä asiakkaalta tai sairaalassa kulkijalta, millä asialla hän tiloissa liikkuu. Päivittäin sairaalassa käy tuhansia ihmisiä. Ovien sulkeminen kuuluu myös tärkeiden asioiden listalle, vaikka 24 tuntia vuorokaudessa Jyväskylän matkakeskuksen takapihalla junat ja bussit liikkuvat rinnakkain. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen ei tähän ambulanssiin päässyt, sillä ovet olivat oikeaoppisesti lukossa. vuoden jokaisena päivänä auki oleva sairaala ei kokonaan voikaan sulkeutua asiakkailtaan. Yöaikaan sairaalaan pääsee vain yhdestä ovesta. Päivittäisestä työturvallisuudesta huolehditaan sillä, että sairaalassa ovat käytössä sekä tekniset valvontamenetelmät että vahtimestarit ja vartijat. Paloturvallisuus on suurin haasteemme. Tulipalotilanteessa jokaisen työntekijän pitää osata toimia oikein. Ensimmäiset minuutit ovat tärkeimmät, Tamminen muistuttaa. Matkakeskus turvallisuussolmu Jyväskylän matkakeskus valmistui muutama vuosi sitten, ja se kokoaa yhteen niin linja-auto-, juna- kuin näillä välineillä tehtävän rahtiliikenteenkin. Matkakeskus sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustan yhteydessä. Kaupungin keskusta onkin matkakeskuksen myötä valunut pikkuhiljaa lähemmäksi liikennekeskusta. Nykysuunnitelmien mukaan alueelle on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa lisää asuntoja. Matkakeskuksen turvallinen toiminta voidaan varmistaa tehokkaimmin minimoimalla eri liikennemuotojen risteämiset samassa tasossa. Käytännössä sitä on vaikea kokonaan toteuttaa. Rautatieliikenteen osalta matkakeskuksia rakennettaessa asia kyllä aina hoidetaan. Kaupallisten palveluiden osalta turvallisinta on saada esimerkiksi huoltoajot maan alle, Ratahallintokeskuksen turvallisuusjohtaja Kari Alppivuori kertoo. Jos huoltoajojen sijoittaminen maan alle ei onnistu, huoltoajoille yritetään löytää sellaiset reitit, että liiketilojen tavarantoimitus ei sekoitu henkilöliikenteeseen. Turvallisuusriskit voidaan tehokkaimmin ehkäistä hyvällä suunnittelulla. Kaikkia riskejä ei pystytä koskaan kokonaan poistamaan, mutta riskien hallinnan kannalta etsitään ne ratkaisut, joissa riskit minimoituvat tai ovat muuten hallinnassa, Alppivuori toteaa. Suurin vastuu monelle käyttäjälle vuokratuissa kiinteistöissä on omistajalla. Yllättäviä toiminnallisia turvallisuusriskejä saattaa muodostua, jos joku vain gryndaa kohteita myydäkseen ja tarkastelee turvallisuutta vain rakenteellisen turvallisuuden kautta, Cityconin Jyrki Karjalainen täydentää. Matkakeskuksen turvallisessa toiminnassa on tarkasteltava koko lähiympäristön liikennejärjestelmää. Matkakeskuksen idea on olla kaupunkirakenteen ytimen lähistöllä, jolloin tullaan helposti liikennetilaongelmaan. Matkakeskus voi toimia kohtuullisen hyvin, mutta koko lähikatuverkko on niin kuormittunut, että matkakeskuksen saavutettavuus ajoneuvoilla huononee. Vaikka matkakeskus on kävelyetäisyydellä kaupunkikeskustasta, useat tulevat tai lähtevät paikalta taksilla, omalla henkilöautolla tai linjurilla muun muassa matkatavaroiden vuoksi, Alppivuori kuvailee.
loc0504_s06-34_taitto 16.5.2005 12:30 Sivu 13 Entinen kivääritehdas on nykyään Jykes Kiinteistöjen yrityspuistokohde Jyväskylässä. - Kuva: PS-Studio/ Keijo Penttinen. 13 yväskylän vilkkaimpiin kuuluvalla liikepaikalla sijaitsevassa Kapiteelin omistamassa Kauppakulman kiinteistössä tehdään suurta elinkaari-investointia, peruskorjausta. Rakennuksen vanhin osa on valmistunut 1928, ja se on kuulunut monien vuosikymmenien ajan kiinteästi kaupunkikuvaan. Remontin yhteydessä myös rakennuksen turvajärjestelmät laitetaan uusiksi. Erilaisilla lukkojärjestelmillä turvataan eurooppalaistyyppisen ostoskeskuksen toiminta. Kauppakulma on suunniteltu eurooppalaisittain eli sen läpi kuljetaan kävelemällä liikkeiden lävitse. Liikkeiden väliset erot hämärtyvät ja yrittäjät tekevät yhteistyötä keskenään. Jokainen liike on kuitenkin oma yksikkönsä, ja yöksi ne erotetaan toisistaan ruloliukuovilla. Jos paikalle pääsee murtovaras, hän ei pääse kuin yhteen tilaan, Kapiteelin aluepäällikkö Markku Niveri kertoo. Kauppakulman ravintolakeitaaseen kuljetaan ravitsemusliikkeiden omien ulko- J ovien kautta. Päivisin toimistoosaan pääsee aikalukittujen ovien kautta. Pystymme tarjoamaan yhtä aikaa tiloissa toimiville yrityksille sekä yksityisyyttä että avoimuutta, Niveri sanoo. Toukokuussa valmistuvan remontin jälkeen Kauppakulmassa on käytössä 1 800 neliötä toimistotiloja, 1 700 neliötä Jykes Kiinteistöjen toimitusjohtajan Juha Takalan mielestä Jyväskylässä eletään ja tehdään töitä kaikessa rauhassa. Oviakin voi pitää auki. ravintola- ja kahvilatiloja sekä 5 300 neliötä erilaista liiketilaa. Lintukoto kivääritehtaassa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön Jykes-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Juha Takala ei koe turvallisuusasioita päällimmäi- Markku Niveri odottaa innolla Kauppakulman valmistumista. Tiloihin asettuu alueen suurimmalla kodinkonemyymälällään Markantalo. TURVALLISUUSJOHTAMINEN Rauhallista eloa Jyväskylässä senä kehittämiskohteenaan. Toimitilojen murtosuojaus ja lukitusasiat ovat kunnossa. Jykesin toimitilat sijaitsevat entisessä kivääritehtaassa, kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Meillä on tietty perustaso olemassa. Toisaalta teemme esimerkiksi Ilmavoimien kanssa yhteistyötä, joten saamme sieltä hyvää mallia myös yrityspuolelle. Jos joku asiakkaamme haluaa toimitiloihinsa erityisiä turvallisuuteen liittyviä järjestelyitä, voimme ne tarvittaessa räätälöidä, Takala toteaa. Erityisen suuria uhkia ei Takala Keski-Suomessa näe. Alue on suojassa ja piilossa maailman melskeiltä. Yksittäistä hörhöä on vaikea ajatella turvariskiksi, hän tuskin toimitiloihimme ajautuisi. Ehkä jos toimitiloihimme kohdistuisi enemmän uhkia, asiatkin olisivat herkemmin työlistalla. Varmasti myös Jyväskylässä kulttuurimme on hieman erilainen kuin ruuhkaisissa Etelä-Suomen kaupungeissa. Ihan varmasti kansainvälistyminen kuitenkin tuo mukanaan myös meille uusia vaatimuksia, Takala pohtii. Sitäkin sietää pohtia, miten paljon turvallisuutta varten investoidaan, jos vastakkain asetetaan turvallinen ja luotaantyöntävä. Yrityspuistossa ainakin toistaiseksi kaikki sujuu hyvin, kun esimerkiksi vieras voi rauhassa odotella isäntäänsä aulatiloissamme. - JAS