Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin

Samankaltaiset tiedostot
TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

Kaste - ohjelma LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN KUOPIOLAISESSA VARHAISKASVATUKSESSA

Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

ARVIOINTIRAPORTTI. Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

ARVIOINTIRAPORTTI. Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

ARVIOINTIRAPORTTI. Laitoshuoltajien kohdekansion käytöstä Kuopion kaupungin päiväkodeissa. Kirsi Alila. Kehitysjohtaja, Ediva Oy

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Varhaiskasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma 2017

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Viite: Lausuntopyyntö varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2016

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

PERHO-hanke Espoon kuulumiset tänään

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

Taustaa. -Opinnot tukevat paikallista kehittämistyötä. - Kehittämistyön toteutus alueellisena dialogina.

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Työkalupakista apua arkeen

OULU ja TAMPERE Workshop Ammattien välinen yhteistyö osaamisen arvioinnin työkaluna

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

Toimintasuunnitelma Vy Rööperi-Wilhola

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

VARHAISKASVATUKSEN JA NEUVOLAN YHTEISTYÖ. Osana Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintaa

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

PERHO hanke

Johtaminen laadun tuottajana

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

KONSULTOIVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VUOSIKELLO

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Transkriptio:

LapsiKuopio II hanke PÄÄTÖSSEMINAARI Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin 9.5.2012 Kuopio Kehitysjohtaja, Kirsi Alila, Ediva Oy

ESITYKSEN SISÄLTÖ Edivan rooli Arvioinnin toteuttamisen yleisiä periaatteita Arvioinnin kohteet ja osalliset Arvioinnissa käytetyt menetelmät Hankkeessa tuotetut arviointimallit Arvioinnin raportit Arviointien esittely: keskeisimpiä tuloksia ja kehittämissuosituksia Pohdinta ja yhteenvetoa; summa summarum

EDIVAN ROOLI osallistua hankkeen arviointisuunnitelman laadintaan tuottaa arviointimalleja ja arvioinnin työtapoja toteuttaa arviointeja raportit tuloksineen ja kehittämissuosituksineen ohjeistaa arvioinnin toteuttamisessa vahvistaa arviointiosaamista

ARVIOINNIN TOTEUTTAMISEN YLEISIÄ PERIAATTEITA Arvioinnin fokuksessa varhaisen tuen toimintatavat ja rakenteet - käyttö - toimivuus - tarpeellisuus, hyödyllisyys - vaikutukset ja vaikuttavuus - henkilöstön osaamisen vahvistuminen - yhteistyön tehostaminen Osallistaa henkilöstöä omien ja moniammatillisten toimintakäytäntöjen tarkasteluun

ARVIOINNIN KOHTEET JA OSALLISET Laitoshuoltajien kohdekansio päiväkodeissa työskentelevät laitoshuoltajat Neuvola-päivähoito yhteistyösopimus yhteistyöryhmät (nla, vk) Konsultoivien erityislastentarhanopettajien (kelto) vuosikello keltot, oeltot, erityistyöntekijät (=puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit) Puhelinkonsultaatiopalvelu keltot, päiväkodin johtajat, erityistyöntekijät terveydenhoitajat (Pietilä)

ARVIOINNIN KOHTEET JA OSALLISET Pienen lapsen sensomotorinen, sekä kommunikaation ja kielen kehitys koulutus terveydenhoitajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen työntekijät (lto), lapsiryhmät, tiimisopimukset, päiväkotikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelman=vasut Pienet lapset liikkeelle toimintamalli liikuntamyötääjät, aluevastaavat, perhepäivähoidon ja päiväkotien kasvattajat ja lapset

ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Kysely perinteinen, sähköinen, alkukartoituskysely Ryhmähaastattelu (dialogiperustainen) Itsearviointi (lomakkeisto) Havainnointi (ulkopuolinen arvioija lapsiryhmissä) Kirjallisen aineiston analyysi päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmat, tiimisopimukset itsearviointilomakkeiden perusteluosuudet puhelinkonsultaatiokirjaukset

HANKKEESSA TUOTETUT ARVIOINTIMALLIT Laitoshuoltajien kohdekansion käytön arviointilomake Neuvola-päivähoito yhteistyön arviointi (yhteistyösopimuspohjaan) Varhaisen tuen toteutumisen arviointi varhaiskasvatuksessa arviointimalli (Kasvattajan Käsikirjan toteutumisen arviointimalli) Keltojen vuosikellon toimivuuden arviointimalli (ryhmähaastattelumalli) Sensomotti -koulutus (vk + th) koulutuksen välittömän arvioinnin lomakkeet koulutuksen vaikuttavuuden arviointilomakkeet Puhelinkonsultaatiopalvelun kirjausmallit toimivuuden arviointiin Liikunnan arviointimallit (7 kpl) varhaiskasvatuksessa Liikuntamyötääjien ja aluevastaavien toimenkuvien kartoittaminen (vk)

ARVIOINTIMALLIEN TUOTTAMISEN LÄHTÖKOHTANA pysyvä käyttö sovellettavuus eri arvioinnin tapoihin (itsearviointi, vertaisarviointi ) helppokäyttöisyys muokattavuus havainnollisuus (arvioinnin profiilikartat) osittainen käyttömahdollisuus (osa-alueet) arviointitiedon hyödyntäminen

ARVIOINTIRAPORTIT RAPORTTI 17.3.2012: Liikkumisen arviointimalli varhaiskasvatuksessa. ARVIOINTIRAPORTTI 24.1.2012: Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus. Lastenneuvolan terveydenhoitajien koulutusarviointi. ARVIOINTIRAPORTTI 20.12.2011: Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Palvelun tarpeellisuus, käyttö ja varhaisen tuen näkökulma. ARVIOINTIRAPORTTI 24.10.2011: Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa. ARVIOINTIRAPORTTI 17.8.2011: Pienen lapsen sensomotorinen kehitys sekä kommunikaation ja kielen kehitys -koulutus. (Varhaiskasvatushenkilöstön koulutusarviointi). ARVIOINTIRAPORTTI 10.8.2011: Konsultoivien erityislastentarhanopettajien vuosikello. ARVIOINTIRAPORTTI 9.8.2011: Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimuksen mukainen toiminta. ARVIOINTIRAPORTTI 10.6.2011: Laitoshuoltajien kohdekansion käyttö Kuopion kaupungin päiväkodeissa.

LAITOSHUOLTAJIEN KOHDEKANSIO ARVIOINNIN TULOKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Käyttö: Laitoshuoltajien suhtautuminen myönteinen; tarpeellinen ja hyödyllinen työmuoto Kohdekansio käytön lisääminen ja parempi jalkauttaminen Asiakaslähtöinen yhteistyö päiväkodin henkilöstön kanssa: Asiakaslähtöisen yhteistyön tavoitteen kirkastaminen osana kohdekansiotyöskentelyä Päivähoidon henkilöstön ja laitoshuoltajien yhteinen asiakaslähtöisen yhteistyön menetelmien pohtiminen Päiväkodin henkilökunnan tietämyksen lisääminen kohdekansion periaatteista ja sisällöstä Kohdekansion hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esiinnostaminen entistä paremmin osana talon ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmia Kohdekansio osana työn suunnittelua ja kehittämistä: Merkityksen kirkastaminen osana työn suunnittelua ja kehittämistä Kohdekansion sisällön kehittäminen ja käytön esteiden poistaminen

PIENEN LAPSEN SENSOMOTORINEN SEKÄ KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYS -KOULUTUS ARVIOINNIN YLEISET TULOKSET monipuolinen ja laadukas konsepti, erinomainen koulutuskokonaisuus, jossa yhdistyy uusin alan asiantuntijoiden tuottama teoriatieto ja havainnolliset käytännön työn kehittämistä palvelevat esimerkit ja sovellukset sekä video- ja kuvamateriaali - tukee osallistujien osaamista - vanhat tiedot kertautuvat + paljon uutta tietoa - lapsen kehitysvaiheet palautuneet mieleen arvioinnin tuloksissa korostuivat koulutuksen välittömät vaikutukset toiminnan ja toimintakäytäntöjen muutoksina nosti esiin ammatillisesti toimivien varhaiskasvattajien ja terveydenhoitajien merkityksen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa sekä terveydenhoitajien osalta lisäksi myös vanhempien ohjaamisessa

PIENEN LAPSEN SENSOMOTORINEN SEKÄ KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYS -KOULUTUS KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET: Varhaiskasvatushenkilöstö: - ideat lapsen kehitysympäristön järjestämiseen, toiminnan suunnitteluun, leikin ja muun toiminnan toteuttamisen monipuolistuminen ja välineiden hankkiminen - koulutus ei vahvasti vaikuttanut kasvattajien tiimikeskusteluihin Terveydenhoitajat: - syvennetyn materiaalin parantunut käyttöönotto - koulutus ei vahvistanut osaamista erityisesti lasten kehityksen havainnoinnissa ja vanhempien ohjaamisessa

ARVIOINNIN TULOKSIA (poimintoja) Vasupohjaiselle varhaiskasvatustyölle ja varhaisen tuen toteuttamiselle on Kuopiossa vahvat rakenteet ja sisällölliset linjaukset Arvioinnin mukaan varhainen tuki toteutuu erittäin hyvin osana varhaiskasvatuksen perus- ja erityiskäytäntöjä Kasvattajan käsikirja erinomainen osoitus siitä, miten varhainen tuki saatu sisällytettyä kaikkeen laadukkaana pidettyyn varhaiskasvatukseen Varhainen tuki toteutuu erittäin hyvin ryhmätasolla kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstön itsearvioinnin perusteella VARHAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsiryhmähavainnoinneissa korostui kasvattajien lapsilähtöinen ja ammatillinen, varhaisen tuen periaatteita toteuttava toiminta Tiimisopimusten Tavoitteet kohdassa Kasvattajan käsikirjan ja Varhaisen tuen käsikirjan mukaisia varhaisen tuen kirjauksia

VARHAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ARVIOINNIN TUOTTAMIA KEHITTÄMISKOHTEITA (poimintoja) => hyödyntäminen jatkossa eritasoisessa varhaiskasvatuksen ja varhaisen tuen kehittämistyössä VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN TALOVASUISSA - Pedagogisen toiminnan linjausten vahvempi kirjaaminen - Arvioinnin ja kehittämistoiminnan nivominen selkeämmin osaksi talovasuprosessia suunnittelun ja tavoitteenasettelun rinnalle VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN LAPSIRYHMISSÄ - Hyvää perushoitoa kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä tulee kehittää - Toiminnan suunnittelua, rakennetta ja monipuolisuutta tulee kehittää - Lapsen tukena toimivien palvelujen yhteistyötä tulee kehittää VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN TIIMISOPIMUKSISSA: - Tiimin pedagogiseen toimintaan ja kasvatuksellisiin linjauksiin liittyvien tavoitteenasettelujen kirjausten lisääminen

KELTOJEN VUOSIKELLO: ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO Vuosikello näyttäytyy erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja yhteistyön rakenteena - kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyö ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa Arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet

Kirsi Alila 9.5.2011 NLA-PH YHTEISTYÖSOPIMUS: ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO Yhteistyösopimus on rakenteeltaan ja sisällöltään toimiva työkäytäntö tukee erinomaisesti yhteistyön toteuttamista on tarpeellinen ja hyödyllinen työmuoto yhteistyön sujuvuuden ja edistymisen takaamiseksi sekä lasten ja perheiden varhaisen tuen toteuttamisessa Etukäteen sovitun aikataulutuksen myötä kokoontumiset toteutuvat varsin kattavasti Sosiaalityöntekijöiden osallistumista yhteistyöryhmään ehdotettiin laajasti Lapsikohtaisten asiakasasioiden käsittelytapa sovittava tarkoituksenmukaiseksi Yhteistyösopimukseen laadittu arviointilomake otetaan käyttöön keväällä 2012

PIENET LAPSET LIIKKEELLE -toimintamalli LAADITTU ARVIOINTIMALLEJA TULEVAAN JA PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN Liikkuminen päiväkodissa -arviointimallit: 1)Varhaiskasvatuksen ympäristön arviointi: sisä- ja ulkotilat, välineet ja materiaalit 1)Varhaiskasvatuksen toiminta: suunnittelu ja toteutus, kasvattajan toiminta liikkumisen edistäjänä sekä tukimateriaalien, koulutusten ja asiantuntemuksen käyttö Liikkuminen perhepäivähoidossa -arviointimalli: 3) Varhaiskasvatustoiminta: suunnittelu ja toteutus, hoitajan toiminta liikkumisen edistäjänä sekä tukimateriaalien, koulutusten ja asiantuntemuksen käyttö

PIENET LAPSET LIIKKEELLE -toimintamalli Liikkuminen lapsen silmin arviointimalli: 4) Lapsen/lapsiryhmän haastattelu liikkumisesta varhaiskasvatuksessa: liikkumisen määrä, tilat, välineet, ympäristö, lapsen osallisuus liikunnan suunnittelussa ja omat kokemukset, kasvattajan rooli lapsen silmin Liikuntamyötääjien ja aluevastaavien toiminnan arviointimallit: 5) Päiväkotien liikuntamyötääjät ja aluevastaavat 6) Perhepäivähoidon liikuntamyötääjät - liikuntamyötääjien ja aluevastaavien toimintatapa, toiminta ja tehtävät, työn vaikuttavuus, saatu tuki, osaamisen hyödyntäminen, toiminnan kehittäminen 7) Liikuntamyötääjien ja aluevastaavien tehtäväkuvausten kartoittaminen

Erittäin tarpeellinen ammatillisuutta tukeva palvelu ja joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken edistävänä Näyttäytyy kattavana, monipuolisena ja helposti lähestyttävänä palveluna. Puhelinkonsultaation hyvät puolet: helppous, nopeus, hyödyllisyys, toimivuus ja saavutettavuus erityistyöntekijöiden ammatillisuus, asiantuntemus, hyvä ja ystävällinen palvelu Puhelinkonsultaatiota mahdollistavat tekijät: yhteneväiset tavoitteet ja selkeät ohjeet sekä toimintakäytännöt etukäteen määritelty ja kaikkien tiedossa oleva soittoaika ja -päivä Puhelinkonsultaatio edesauttaa lapsen ja perheen varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa Tukee ja tarkentaa omaa työtä ja asiantuntemusta Nopeuttaa lapsen ja perheen saamaa tukea ja edesauttaa hoitoonohjauksen kohdentamisessa PUHELINKONSULTAATIO -ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO

PUHELINKONSULTAATIOPALVELU: KEHITTÄMISSUOSITUKSET Puhelinkonsultaatiopalvelun entistä varhaisempaa käyttöä tulee lisätä terveydenhoitajien ja lastentarhanopettajien toimesta Käytön edistämiseksi tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - Puhelinkonsultaatiopalvelun tehokkaampi tiedottaminen. - Soittajatahojen oman työn suunnittelun tehostaminen puhelinkonsultaatioon soittamisen mahdollistamiseksi. - Uuden työtavan haltuunotto käytön lisäämiseksi. - Puhelinkonsulttien eli erityistyöntekijöiden esittäytyminen soittajatahoille henkilökohtaisen tunnettuuden edistämiseksi ja palvelun käytön tehostamiseksi. Puhelinkonsultaation soittoajan miettiminen yhteisesti moniammatillisesti eri tarpeiden yhteensovittamiseksi ja mahdollisten päällekkäisyyksien välttämiseksi.

PUHELINKONSULTAATIOPALVELU: KEHITTÄMISSUOSITUKSET Puhelinkonsultaatioon vastaamisen varmistamisen ja takaaminen sekä jätettyihin soittopyyntöihin kattava vastaaminen. Puhelinkonsultaatiotahojen lisääminen sairaanhoidon ja sosiaalityön edustajilla. Terveydenhuollon puolella Pegasos -postin ja puhelinkonsultaation rinnakkaisen käytön tutkiminen, niin etteivät palvelut toimi epätarkoituksenmukaisesti päällekkäin. Tutkitaan perheiden mahdollisuus soittaa suoraan puhelinkonsultaatioon (perheille kehitettävä soittoaikapalvelu) Tukimateriaalin laajempi ja tehokkaampi käyttö puhelinkonsultaatiossa Yhteistyötahojen konsultoimisen lisääminen tarpeenmukaisesti Ohjauksen seurannan vahvistaminen ja konsultaation jälkeisten jatkotoimenpiteiden tarkentaminen Ohjausketjun toiminnan esteiden tutkiminen ja ohjausketjua vahvistavien toimintakäytäntöjen vahvistaminen ja luominen

POHDINTAA JA YHTEENVETOA Kiitos!

Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi Sanna Parrila sanna.parrila@ediva.fi 040-504 3678 Kirsi Alila kirsi.alila@ediva.fi 050-403 2827