Pohjoismainen hyvinvointimalli Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto pauli.kettunen@helsinki.fi XII Suomalaiset historiapäivät, Lahti 11.- 12.2.2011
Kansallinen ja kansainvälinen, sosiaalinen ja taloudellinen Pekka Kuusi: 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961): Jos mielimme Ruotsin ja Neuvostoliiton, kahden kasvutietoisen ja kykyisen kansan, välissä jatkaa omaa elämäämme, me olemme tuomitut kasvamaan. Kansanvalta, sosiaalinen tasoitus ja taloudellinen kasvu näyttävät nykyyhteiskunnassa kytkeytyvän onnellisella tavalla toisiinsa. hyvinvointivaltiot syntyivät kansainvälisten vuorovaikutusten, ristiriitojen ja muutosten kentässä hyvinvointivaltiot rakentuivat pyrkimyksistä käsitellä sosiaalisen ja taloudellisen jännitettä Pohjoismaissa luottamus laajentuvan demokratian, lisääntyvän sosiaalisen tasa-arvon ja voimistuvan talouskasvun hyvään kehään globalisoituneen kapitalismin aikana pohjoismaisen hyvinvointivaltion haasteet liittyvät näihin kysymyksiin Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 2
Kansallisvaltio ja modernisaatio Euroopan köyhän pohjoisen periferian integroituminen laajenevaan maailmantalouteen 1800-luvulla valtiolle keskeinen osa markkinatalouden edellytysten luomisessa, valtiollisesti käynnistetty kapitalismi (Rune Slagstadin tulkinta Norjan kansallisten strategien toimintalinjasta) vaikutti siihen, miten Pohjoismaat muotoutuivat kansallisvaltioiksi. pieniä avoimia talouksia, kansainvälinen riippuvuus ja kansallisen talouden rakentaminen Amerikan-siirtolaisuus (erityisesti Norjasta ja Ruotsista) valtiollisen tiedonkeruun ja politiikan virikkeenä jälkeenjääneisyyden etujen määrätietoinen hyväksikäyttäminen: ongelmia piti ennakoida ja ratkaisuja hahmottaa hankkimalla tietoa edistyneempien maiden kokemuksista, ratkaisuista ja virheistä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 3
Frederik Stang (1808-1884) Norjan kansallisia strategeja Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 4
Pohjoismaisuus pohjoismaisuus 1800-luvun lopulla yhteiseksi viitekehykseksi yhteiskunnallisia ongelmia koskevalle tiedolle pohjoismainen yhteistyö eri tasoilla kansallisten instituutioiden ja identiteettien rakentuminen pohjoismaisten vertailujen tietä 1930-luvulla moderniudesta osa pohjoismaisuutta pohjoismainen demokratia kansansivistyksessä, sosiaalipolitiikassa ja työelämän suhteissa Tanska edelläkävijä 1930-luvulla Ruotsi modernisaation pohjoismaiseksi kärkimaaksi sosiaalidemokratia poliittisen agendan määrittelijäksi Ruotsissa vahvemmin kuin muissa Pohjoismaissa pohjoismainen yhteiskunta Suomessa: rajanveto itäblokkiin sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkoodi, joka tunnistettiin siinä, mikä jo toteutunut Ruotsissa Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 5
N. F. S. Grundtvig (1783-1872) kansanopistoaatteen isä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 6
K. K. Steincke (1880-1963) Tanskan sosiaaliturvajärjestelmän suunnittelija Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 7
Ådalen 1931 lakkomielenosoitus, joka päättyi viiden mielenosoittajan ampumiseen Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 8
Tukholman näyttely 1930 Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 9
Gunnar ja Alva Myrdal lapsineen matkalla Yhdysvaltoihin 1938 Gunnar kutsuttu selvittämään neekerikysymystä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 10
Per Albin Hansson (1885-1946) Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 11
Kansankoti 1920-luvun lopulla ruotsalaiset sosiaalidemokraatit kaappasivat konservatiivien kotimetaforan kansankoti olevien olojen kritisoinnin mittapuuksi ja poliittiseksi tavoitteeksi työväenliike ja sosiaalinen insinööritaito Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 12
Kolmas tie 1930-luvulta lähtien ilmaus keskitie tai kolmas tie Ruotsiin ja usein myös yhteisesti Pohjoismaihin kylmän sodan aikana kolmas tie rajanvetona neuvostokommunismiin ja amerikkalaiseen kapitalismiin samalla kompromissien politiikkaa Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 13
Hyvät kehät 1930-luvun luokkakompromissit johtopäätöksinä talouslamasta ja demokratian uhista: sosiaalidemokraattien ja agraaripuolueiden yhteistyö sekä teollisten työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän vahvistaminen; Suomessa tosin vain edellinen ennen toista maailmansotaa useita eri tasoja, joilla kyse luottamuksesta hyviin kehiin: 1) maanviljelijöiden, työnantajien ja työntekijöiden ryhmäedut saattoivat tukea toisiaan 2) tasa-arvon, tehokkuuden ja solidaarisuuden periaatteet saattoivat tukea toisiaan 3) pohjoismaisen modernisaation kolme suurta ideologista juonnetta kietoutuivat yhteen: a) vapaan pohjoismaisen talonpojan vahvasti idealisoitu traditio, b) kapitalismin henki ja c) sosialismin utopia. Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 14
Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 15
Valtioindividualismi traditiot eivät ole vaikuttaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumiseen vain jatkuvuutensa voimalla vaan myös kritiikin kohteina henkilökohtaisten alistus- ja riippuvuussuhteiden murtaminen tärkeä linja pohjoismaisen mallin muotoutumisessa vrt. tulkinta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta maallistuneena luterilaisuutena teesi valtioindividualismista (Lars Trägårdh): vahva valtio kehittyi edistämään yksilön autonomiaa kuitenkin pohjoismainen malli muutakin kuin valtion ja yksilöiden välinen yhteiskuntasopimus (Trägårdh) työmarkkinoiden kollektiivisen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän merkitys sosiaalisen turvan tuottamiseen osallistuneet myös muut tahot kuin valtiokoneisto: vapaaehtoiset järjestöt, yritykset, seurakunnat ja ennen kaikkea kunnat Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 16
Universalismi ja sen rajat universalismi: sosiaalisten oikeuksien tasa-arvo paikallisen itsehallinnon organisaatiolla, kunnalla, keskeinen asema sekä hyvinvointivaltion universaaleimman puolen eli julkisten palvelujen järjestämisessä että köyhäinhoidon perinteestä juontuvan tarveharkintaisen tuen hoitamisessa työsuhteita ja työelämää säännellään vahvasti järjestäytyneiden työmarkkinaosapuolten sopimuksilla resursseiltaan erilaisten kuntien ja voimaltaan vaihtelevien työmarkkinaintressien keskeisyys pohjoismaisessa mallissa ongelmallista universaalin sosiaalisen kansalaisuuden kannalta sosiaalinen kansalaisuus kuitenkin myös muuta kuin yksilön oikeudet sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin myös pyrkimys tasoittaa epätasa-arvoisia rakenteita perheessä ja työelämässä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 17
Palkkatyön yhteiskunta pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen 1980-luvulle saakka palkkatyöyhteiskunnan rakentamista täystyöllisyystavoite ja ajatus työstä oikeutena naisten ansiotyön poliittisten merkitysten muutos: aiemmin sosiaalinen ongelma tai toimeentulon välttämättömyys, 1960-luvulta lähtien henkilökohtaisen vapauden lähde ja tasa-arvon kysymys ansiosidonnaiseksi painottunut sosiaaliturva, etenkin eläkejärjestelmä, tukemaan palkkatyöllä elämisen mallia ja myös työmarkkinaliikkuvuutta julkiset palvelut sosiaalisena infrastruktuurina tukemaan äitiyden ja ansiotyön yhdistämistä naisten vahva osallisuus palkkatyöhön mutta samalla työmarkkinoiden sukupuolen mukainen eriytyminen työelämän neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä: tasavertaisen sopimisen periaate myös mittapuuksi tunnistaa, arvostella ja muuttaa työelämän alistussuhteita Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 18
Pohjoismainen malli yksi malli, josta viisi poikkeusta muutosten ja uudistusten tahti erilainen eri Pohjoismaissa, poliittisten voimasuhteiden ja toimintatapojen eroavuudet paljon yhteistä läntisen Euroopan monien muiden maiden kanssa. kuitenkin pohjoismaisuus yhteisenä viitekehyksenä ja yhteistyönä muovannut suuresti näitä yhteiskuntia yhteiset työmarkkinat, passivapaus ja sosiaaliturvasopimus 1950-luvulta pohjoismaisista yhteisistä kokemuksista näkökulmia Euroopan integraatioon toisaalta: miten Euroopan integraatio ja globalisaatio muuttavat pohjoismaisuuden edellytyksiä ja merkityksiä? ilmaus pohjoismainen malli suosituksi 1980-luvulla, pohjoismaisen kansallisen sosiaalisen sääntelyn suhde integroituvaan Eurooppaan ja globalisoituvaan kapitalismiin pohjoismainen malli joko vanha järjestelmä, jota uudet haasteet uhkaavat, tai tapa vastata uusiin haasteisiin kummassakin tapauksessa globalisaatio kansallisena haasteena tämä näkökulma on sangen ymmärrettävä mutta ongelmallinen. Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 19
Hyvinvointivaltio ja kilpailuvaltio globalisaatio on antanut pontta nationalismille kansallisen kilpailukyvyn vaatimukset: houkuttelevan toimintaympäristön luominen yritystoiminnalle, sijoittajille, niin sanotun luovan luokan jäsenille julkinen valta saanut ja ottanut kilpailuvaltion tehtäviä Pohjoismaiden kansalaisilta ja myös maahanmuuttajilta vahva kannatus hyvinvointivaltiolle hyvinvointivaltiota voitu muovata täyttämään kilpailuvaltiollisia tehtäviä pohjoismaista mallia kiitetty siitä, että se riskejä tasaamalla edistää taloudellista toimeliaisuutta ja kilpailukykyä ja luo edellytyksiä tietoon, koulutukseen, innovaatioon ja sitoutuneisiin työntekijöihin perustuvalle kilpailustrategialle mutta miten pitkälle hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmän tasaarvoperiaatteita on mahdollista perustella kilpailuetuargumentin avulla? Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 20
Kansallisen katseen rajat Hyvätkään vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi kysymyksiin demokratiasta, kansalaisuudesta, sosiaalisesta tasa-arvosta ja elämän ekologisista ehdoista. Vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin kilpailuvaltion toimintalogiikka eivät riitä vastauksiksi myöskään itse talousjärjestelmän toimivuuden ongelmiin, sen osoittaa talouskriisi. Nostalgisesta hyvinvointinationalismista ei ole kilpailukykynationalismin voittajaksi, vaan tarvitaan kansallisen katseen (Ulrich Beck) rajojen murtamista. Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 21
Pekka Kuusi (1917-1989) Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 22
Kansallisen katseen ylittäminen hyvinvointinationalismin ja kilpailukykynationalismin ylittämiseen tukea pohjoismaisen hyvinvointivaltion tiennäyttäjiltä Gunnar Myrdal 1950-luvulla: nationalistisesta hyvinvointivaltiosta hyvinvointimaailmaan, jossa sosiaalisen tasoituksen, laajenevan demokratian ja talouskasvun hyvä kehä globaalilla tasolla Pekka Kuusi ja eloonjäämisen ongelman laajentaminen kansakunnallisesta ihmiskunnalliseksi: Kasvusidonnaisen tuotannon valtionsisäinen kesyttäminen on laajennettava valtioiden välisen kilpailun säätelyksi; se on laajennettava globaaliseksi luonnonvarojen käytön yhteissäätelyksi. Valtioittain rakennetut sosiaaliset yhteiskuntajärjestelmät on lähisukupolvien aikana koottava ja ohjattava kehittyväksi, sosiaaliseksi maailmanyhteisöksi. Pekka Kuusi: Tämä ihmisen maailma (1982). Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli 11.2.2011 23