Toisen asteen koulutuksen haasteet ja uudistyön linja

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutuksen haasteet ja uudistyön linja Näkökulmasta Toisen asteen haasteet verrattuna peruskouluuudistuksen taustaan Muita toisen asteen koulutuksen kehittämistarpeen taustatekijöitä Kehittämisen valinnat Perjantaiyliopisto

2 Näkökulmasta Uudistustarve talouden, tuottavuuden ja inhimillisten voimavarojen/ lahjakkuusreservien aktivoinnin kannalta Koulutuksen taloustieteen tulokset Koulutus kollektiivisen hyvinvoinnin ja kaikkien osallisuuden päätekijänä - Tehokkaan kysynnän ja hyvinvointivaltion positiivinen kehä: 1) talouden dynamiikassa, ja 2) sosiaalisessa tasoituksessa (Kuusi/Koivisto); Luokkayhteiskunnassa tehtailijoiden lapsista tuli tehtailijoita ja työläisten lapsista työläisiä. Hyvinvointivaltio lupasi murtaa tämän kohtalonyhteyden (HH/HS ); Luokkaretkien jatkuminen/mahdollisuuksien tasa-arvo niin, että erilaisista perheistä tulevat voisivat Suomessa käydä samoja kouluja, solmia ystävyys- ja rakkaussuhteita ja menestyä kukin omilla lahjoillaan (HH, ema) - Peruskoulu-uudistuksen arvo kummassakin suhteessa - Kun luokkaretket uhkaavat loppua, toisen asteen uudistamista tarvitaan paitsi taloudelliselta myös sosiaalisen tasoituksen kannalta Teknokraattinen vs. sosiologinen näkökulma uudistamiseen Kun luokka-asenteet koventuvat, strategista valtiota tarvitaan aikaisempaakin enemmän maan sosiaaliseen uudistumiseen (vrt. Järvinen & Kolbe); Usko politiikan ja talouden positiiviseen kehään Perjantaiyliopisto

3 Toisen asteen haasteet verrattuna peruskoulu-uudistuksen taustaan Ammatillista liikkuvuutta lisättävä ja koko nuorisolle laajempi osaamisperusta - padotun rakennemuutoksen paine 1960-luvulla - globalisaation uusi vaihe (Baldwin) ja nopeat väestörakenteen muutokset nyt Käytäntöpainotteisen/yleissivistävän opetuksen tarve työelämään valmennuksessa - Alkutuotannon määrittämät koulutustarpeet dominoivat kansa- ja kansalaiskoulussa (paikalliset opetussuunnitelmat) - Ammattikeskeinen työelämäläheisyyden painotus nyt, esim. mielipiteet ammattikoululaisten tarvitsemasta kielten opetuksesta Kädentaidot vs. elämän taidot (yleissivistyksen oikea määrä?) - koulu pilaa hyvän työihmisen ennen peruskoulua, puolet mestareiksi ja puolet maistereiksi nyt - osallisuus ja selviytyminen tulevaisuudessa (knowledge based society - learning society)? - kaikki tarvitsevat monipuoliset eväät työn ja koulutuksen vuorovedossa Nuorten/järjestelmän koulutusasenteet ja -kokemukset - taloudelliset seikat ja järjestelmän piiloiset asenteet dominoivat ennen kouluttautumisen esteinä, mutta ehkä keskeyttämistä ja pudokkaiden määrää hallittaisiin myös nyt paremmin, jos toinen aste olisi myös enemmän luokaton - toisen asteen malli & nuorten vapaus eri sosiaaliryhmissä? Perjantaiyliopisto

4 Muita toisen asteen koulutuksen kehittämistarpeen taustatekijöitä Nuorisoikäluokkien pieneneminen Työmarkkinoille tulee liian hitaasti koulutettuja työntekijöitä (järjestelmän toimivuus?) Julkisesta taloudesta tuleva paine tehostaa voimavarojen käyttöä Syrjäseuduilla toimivan nuorisoasteen koulutuksen verkon säilyttäminen Tietoverkkopohjaisten oppimisympäristöjen rakentaminen koko maahan Professionalismin haittailmiöiden hallinta Sektorireviirien haittojen vähentäminen Perjantaiyliopisto

5 Kehittämisen valinnat Ammattikoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteen kokoaminen vs. toisen asteen koordinoitu kehittäminen (& aikuiskoulutuksen radikaali uudistus) Yhteistyö vs. instituutio (vrt. ns. Lahden amk-malli); joka tapauksessa kaikki irti seudullisista kokeiluista ja kokemuksista Koulujen nimet Perjantaiyliopisto