Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.
|
|
- Hanna Salminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki
2 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi 1800-luvun alussa Ranskan vallankumous, teollinen vallankumous ja työväenluokka utopistisosialismi myöhemmän marxilaisen kritiikin termi täydellisesti rationaalisen yhteiskunnan ohjelmia teollisen modernisaation ja yhteisöllisyyden yhdistäminen Claude Henri de Saint-Simon yhteiskunnallisen järjestyksen täydellistämisen projekti suunnitelmatalous maailman hallitus saint-simonistit ja sosialismin käsite 1830-luvun alussa Charles Fourier ihmisten välisen vetovoiman laki (vrt. Newton) falansterit: ihmisen kommuunityyppiset siirtokunnat ja niiden lopulta maailmanlaajuiset yhteenliittymät työnjaon sijasta työtehtävien kierto naisiakin hallitukseen Robert Owen teollinen harmonia: valistunut yrittäjä, yhteistoiminta, lakinormit, kansainväliset sopimukset työväensuojelusta, koulutus omassa teollisuusyrityksessä (New Lanark Skotlannissa) uudistukset New Harmony Yhdysvalloissa
3 Palkkatyön lakkauttaminen: marxilainen sosialismi Karl Marx ei yhtä kuin marxismi eikä marxismi yhtä kuin marxismileninismi Marxin päätyö: kapitalismin tutkimus Das Kapital. Kritik der politischen Ökonomie (I osa 1867, II ja III osa Marxin kuoleman (1883) jälkeen Friedrich Engelsin toimittamina) pääoma yhteiskunnallisena suhteena pääteemana ei ollut taloudella selittäminen porvarillisen yhteiskunnan ilmiöpinnan ja olemuksen ristiriita tasa-arvo ja vapaus porvarillisen yhteiskunnan ilmiöpinnalla (markkinoilla), riistosuhde olemuksena (tuotannossa) kapitalismi luo haudankaivajansa, työväenluokan kommunismin perspektiivi: korkealle kehittyneet tuotantovoimat, vapaiden tuottajien yhteenliittymä, valtio pakkovaltakoneistona lakkautuu
4 Demokratia ja valtion luonne luokkavallan ylläpitäjänä Marxilla ei yhtenäistä teoriaa valtiosta eikä siitä, miten vallankumous valtio luokkavallan ylläpitäjänä, samalla suhteellinen itsenäisyys (Friedrich Engels) taloudesta ja kapitalistien yksityisistä ja erityisistä intresseistä marxilaisten ja anarkistien (Mihail Bakunin) ristiriidat suhtautumisessa valtioon ja puolueorganisaatioon Ensimmäisessä internationaalissa (vuodesta luvun alkupuolelle) marxilaisten ja lassallelaisten (Ferdinand Lassalle) ristiriidat suhtautumisessa valtioon 1870-luvulla, Marxin kritiikki: väärä kuvitelma, että demokratia sinänsä lakkauttaisi valtion luonteen luokkavallan ylläpitäjänä Der moderne Staat, was auch seine Form, ist eine wesentlich kapitalistische Maschine, Staat der Kapitalisten, der ideelle Gesamtkapitalist. (Friedrich Engels: Die Entwicklung des Sozialismus von der Utopie zur Wissenschaft, 1880/1882)
5 Demokratia kapitalismin kumoamisessa: Toisen internationaalin ( ) marxismi käsite sosiaalidemokratia marxilaisten sosialistien käytössä luvulta sosialismi + työväenliike = sosiaalidemokratia (Karl Kautsky ja Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen Erfurtin ohjelma 1891) kautskylainen marxismi ja demokratian käsitteen liittyminen sosialismin toteuttamiseen: työväenluokan kasvu väestön enemmistöksi ja tietoiseksi historiallisesta tehtävästään yleinen äänioikeus ja poliittinen demokratia tienä valtiovallan valtaamiseen ja sen jälkeen kapitalismin kumoamiseen ja sosialismin toteuttamiseen demokratian sisältöä ja merkitystä koskeneet ristiriidat sosialistisessa työväenliikkeessä: miten kapitalismista sosialismiin? mitä sosialismi? demokraattisuus voitiin samastaa laillisiin keinoihin (Jeppe Neversin tutkimus demokratian käsitteestä Tanskassa)
6 Ratkaisemattomat ongelmat sosialismin tavoite ja käytännön toiminta taistelu toimintaoikeuksista ja kiinnittyminen vallitseviin instituutioihin kaukotavoitteiden (sosialismi) ja lähitavoitteiden (sosiaaliset reformit) dualismi puoluetoiminnan ja ammattiyhdistystoiminnan jännite kansalliset muodot ja kansainvälinen sisältö luokkataistelussa (Marx ja Engels) suhtautuminen imperialismiin ja sotaan ensimmäinen maailmansota hajottaa Toisen internationaalin
7 Sosiaalidemokratia ja kommunismi: kamppailu demokratian merkityksistä kansainvälisen työväenliikkeen hajoaminen ensimmäisen maailmansodan alkaessa internationalismin sijasta sitoutuminen kansallisiin sotaponnisteluihin sodan kestäessä ristiriidat puolueiden sisällä Venäjän vallankumous, maailmansodan loppu- ja jälkivaiheen eurooppalaiset mullistukset työväenliikkeen kahtiajako: suhde demokratiaan, suhde bolsevikkivallankumoukseen jakamassa bolsevikkien johtaja Lenin ja bolsevismin tuominnut luopio Kautsky : demokratian ja imperialismin tulkinnat Lenin: proletariaatin diktatuuri, joka samalla proletaarista demokratiaa Kolmas eli Kommunistinen internationaali (Komintern) 1919 Toisen internationaalin elvyttäminen reformististen sosiaalidemokraattien johdolla jaon kirkastuminen 1920-luvun alkuvuosien aikana
8 Sosialismin ajankohtaisuus ensimmäisen maailmansodan jälkeen laajalti ajatus sosialismin ajankohtaisuudesta kapitalismin kriisi ja sosialismin välttämättömyys poliittinen demokratia ja sosialismin mahdollisuus sosialismi ratkaisuna yhteiskunnan hajoamisen ja talouden kriisin ongelmiin ristiriidat siitä, miten toteutuu ja mitä sisältää
SISÄ LTÖ. A lkulause... 3
SISÄ LTÖ A lkulause... 3 JOHDANTO / luku. FILOSOFIAN TUTKIMUSKOHDE... 7 1. Filosofian peruskysymys. Materialismi ja idealismi pääsuuntina filosofiassa... S 2. Filosofian suhde muihin tieteisiin. Marxilaisen
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.2010 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi:
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotMarx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015
Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 5: Valtiollinen sääntely ja taloudellisten intressien edustus 11.2.2010 Valtio ja demokratisointi: kaksi kiisteltyä suuntaa
LisätiedotKansainvälisiä kysymyksiä
Kansainvälisiä kysymyksiä O. W. Kuusinen Kansainvälisiä kysymyksiä KANSANKULTTUURI OY L ahti. 1951 Lahden Työväen Kirjapaino Oy. Lukijalle Tämä kokoelmateos on vain suppea valikoima siitä valtavasta tuotannosta,
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotSISÄLTÖ. T ek ijö iltä... 5 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET
SISÄLTÖ T ek ijö iltä... 5 J o h d a n to. Marxilais-leninlläisestä maailmankatsomuksesta... 7 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET 1. lu k u. Filosofinen materialismi...
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Lisätiedot1 H e kommunismiin, s. 459.
LOPPU KATSAUS Olemme tarkastelleet marxilaisen filosofian peruskysymyksiä. Teemme nyt joitakin johtopäätöksiä. 1. Marxilainen filosofia, kuten edellä on osoitettu, ei syntynyt sivussa filosofian kehityksen
LisätiedotSchwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?
P3.2. Oman aikamme ideologiat 7.2.2014 (Vesa Vares) 1. 1800-luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? (
LisätiedotYRITTÄJYYDEN HISTORIA
YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,
LisätiedotVASEMMISTON KRIISI Alustus keskusteluun
t VASEMMISTON KRIISI Alustus keskusteluun Salo, Miika. 2010. Vasemmiston kriisi. Alustus keskusteluun. Sosialismi.net 6.4.2010. Saatavilla osoitteessa http://sosialismi.net/kirjasto/salo_-_vasemmiston_kriisi.pdf
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotXIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE
XIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE Edellisissä luvuissa osoitettiin, että Marx sai selville yhteiskunnan historiassa ilmenevän lainmukaisuuden ja toistuvuuden erottamalla yhteiskunnallisten
LisätiedotMillaiseen sosialismiin ja miten?
Yrjö Hakanen Millaiseen sosialismiin ja miten? Kymmenen vuotta sitten porvarillisissa piireissä vallitsi euforia, julistettiin kapitalismin voittoa ja sosialismin jäämistä vain historian sivuille. Aineksia
LisätiedotMutta elämä ottaa omansa, ja Lassallen kirjasia lukiessaan nuori työmies pääsee vähitellen aina Marxiin saakka, niin vaikeata kuin Marxin teoksiin
AUGUST BEBEL Bebelissä meni hautaan ei ainoastaan Saksan sosialidemokratian johtaja, jolla oli suurin vaikutusvalta työläisten keskuudessa ja josta joukot eniten pitivät, vaan Bebelinoma kehitys ja hänen
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
Lisätiedotsosialismin kirjasto vi ROSA LUXEMBURG
sosialismin kirjasto vi ROSA LUXEMBURG sosialismi.net 2010 Rosa Luxemburg Reformismi vai vallankumous? Sosialismin kirjasto vi 1796-928x Sosialismi.net Tampere 2010 Suomennos Brita Polttila sisä ltö Esipuhe
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotValtio ja vallankumous
Valtio ja vallankumous V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski ii Sisältö Lukijalle ------------------------------------------------------------------------------------------- 1 VALTIO JA VALLANKUMOUS
LisätiedotKEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio
LisätiedotKommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p.
Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. PERIAATEOHJELMA Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta(ktp) on työväenluokan puolue. Puolue on vuonna 1918 perustetun
LisätiedotLENIN KOLMEN PISTEEN KEHÄLLÄ leniniläinen politiikan tyyli
LENIN KOLMEN PISTEEN KEHÄLLÄ leniniläinen politiikan tyyli Salo, Miika. 2009. Lenin kolmen pisteen kehällä leniniläinen politiikan tyyli. Sosialismi.net 22.9.2009. Saatavilla osoitteessa http://sosialismi.net/kirjasto/salo_-
LisätiedotSTALINISMI ON STALINISMIA, HUNNUN KANSSA TAI ILMAN MIKSI NELJÄS INTERNATIONAALI PITÄÄ JÄLLEEN- RAKENTAA
Dimitris Mizaras STALINISMI ON STALINISMIA, HUNNUN KANSSA TAI ILMAN MIKSI NELJÄS INTERNATIONAALI PITÄÄ JÄLLEEN- RAKENTAA Marxilainen Työväenliitto 2001 Dimitris Mizaras Julkaisija: Marxilainen Työväenliitto
LisätiedotYrjö Hakanen. Neuvostoliiton hajoamisen opetukset ja sosialismin näköalat tänään
1 Yrjö Hakanen Neuvostoliiton hajoamisen opetukset ja sosialismin näköalat tänään Solidaarisuus Neuvostoliitolle ja muille sosialismia rakentaneille maille on ollut Suomen kommunistisessa puolueessa aina
LisätiedotMARXILAISUUS JA REVISIONISMI
VLADIMIR LENIN MARXILAISUUS JA REVISIONISMI Sosialismi.net 2005 Tunnettu mietelause kuuluu, että jos geometrian selviöt loukkaisivat ihmisten etuja, niin ne varmaan kumottaisiin. Luonnonhistorialliset
LisätiedotKOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL
KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL»Ensimmäinen Internationaali laski perustan proletaariselle, kansainväliselle taistelulle sosialismin puolesta. Toinen Internationaali oli kautta,
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotPROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA
VLADIMIR LENIN PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA Sosialismi.net 2005 Hollannissa, Skandinaviassa ja Sveitsissä vallankumouksellisten sosialidemokraattien keskuudessa, jotka taistelevat
LisätiedotKOHTI AKTIIVISTA YHTEISKUNTAA
KOHTI AKTIIVISTA YHTEISKUNTAA KALEVI SUOMELA KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO KOHTI AKTIIVISTA YHTEISKUNTAA KALEVI SUOMELA Kansikuva: Helsingin työväentalon juhlasalin puhujalavan koristelu Vasemmistoliiton
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
Lisätiedot1948 uusi. 1948 uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi
1 Yrjö Sirola säätiön alaisena toiminut Sirolan kirjeopisto aloitti toimintansa 1.9.1948. Kirjeopiston tarkoituksena oli toimia kaikkien demokraattisten järjestöjen jäsenjoukkojen ja toimihenkilöiden opintotarpeista
LisätiedotSosiaalidemokratia suomalaisessa yhteiskunnassa
SDP 110 vuotta juhlaseminaari, Turku 8.8.2009 Pauli Kettunen Sosiaalidemokratia suomalaisessa yhteiskunnassa Historian merkitys Kokemus omaan historiaan perustuvasta yhteenkuuluvuudesta ja jatkuvuudesta
LisätiedotHeinrich on niin sanotun uuden Marxluennan
48 niin & näin 3/2014 Paula Rauhala Työn työläs käsite Michael Heinrichin haastattelu Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi johti Pääoman kysynnän hurjaan kasvuun. Marxin suurteosta on ryhdytty jälleen
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotUtopiayhteisöt kieltäytymisen kokeiluina ja uuden yhteiskunnan alkioina
Utopiayhteisöt kieltäytymisen kokeiluina ja uuden yhteiskunnan alkioina I. Johdanto Kun sekä yhteiskunnallis-taloudellimme järjestelmämme, että luontosuhteemme on äärimmäisessä kriisissä, joudumme pohtimaan
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 6: Taisteluun oikeasta demokratiasta toinen maailmansota murroksena 18.2.2010 Toinen maailmansota ja sodanjälkeisen maailman
LisätiedotLentolehtiset Flygblad
Kommunistinen puolue - Sosialistinen työväenpuolue Kommunistiska partiet - Socialistiska arbetarpartiet Lentolehtiset Flygblad Mikrofilmiluettelo - Mikrofilmkatalog Alas bolshevikit. Lentolehtinen. S.a.
Lisätiedot6 (Moscow: Progress Publishers, 1976), s Kaikki lainaukset Manifestista on vedetty tästä käännöksestä ja niiden sivunumero lukee tekstissä.
Poliittisella tasolla on elvyttävää katsoa uusin silmin Kommunistisen puolueen manifestia käyttääkseni sen alkuperäisnimeä, joka kirjoitettiin ennen kuin marxilaisuuden päälle kirjoitettiin reformistisia,
LisätiedotKEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 8.9. 2011 http://blogs.helsinki.fi/kehitysmaatutkimus/ Luennon teemoja Kehityksen idea ja idean merkitys Kieli ja maailma: käsitteiden tehtävät Kehityksen kolme
LisätiedotEnsimmäinen Internalionale ( )
\.,.. ''''.1_ t1 Kansainvälisen työväenliikkeen historian kysymyksiä /.1- /nkrl"!.
LisätiedotEsitys periaateohjelmaksi
Liittotoimikunnan esitykset Esitys periaateohjelmaksi I HISTORIALLINEN PERUSTA 1. Luokkataistelun historia Ihmiskunnan historia ja yhteiskunnallinen kehitys on perustunut riistävien ja riistettyjen yhteiskuntaluokkien
LisätiedotSUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) kansion no
sarja A mikrofilmin / kansion no SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) PUOLUEKOKOUSTEN JA PUOLUEKONFERENSSIEN PÄÄTÖKSET JA JULKILAUSUMAT A rulla 13 Kirja SKP:n päätöksiä I. Leningrad
LisätiedotKapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014
Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?
LisätiedotAutonomit ja arvoteoria
Autonomit ja arvoteoria Paula Rauhala Osa marxilaisista tai marxilaisesti inspiroituneista yhteiskuntatieteilijöistä on hylännyt Marxin kapitalismikritiikin taloustieteellisen ja kvantitatiivisen puolen,
LisätiedotARVOSTA RAHAAN Vallankumoukset ylhäältä kapitalismin dynamiikassa
ARVOSTA RAHAAN Vallankumoukset ylhäältä kapitalismin dynamiikassa Jussi Vähämäki Joudummeko hylkäämään Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin mikäli luovumme Pääoman ensimmäisen osan työnarvoteoriasta
LisätiedotO PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA
VIIDES OSA O PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA 21. LUKU PROLETARIAATIN DIKTATUURI JA PROLETAARINEN DEMOKRATIA Sosialistinen kumous vie työväenluokan johtamien työtätekevien valtaan. Riistävät luokat kapitalistit
LisätiedotEuroparlamentaarikko Esko Seppänen Savonrannan työväentalon 100-vuotisjuhlassa : Sosialismi = Demokratia
Europarlamentaarikko Esko Seppänen Savonrannan työväentalon 100-vuotisjuhlassa 1.7.2006: Sosialismi = Demokratia Heillä oli unelma. Heillä, jotka rakensivat tämän talon 100 vuotta sitten. Unelma lienee
LisätiedotStalinismin ja äärioikeiston liitto
Stalinismin ja äärioikeiston liitto Kansanrintamapolitiikan taustoista ja sen tämän päivän ilmentymästä Suomessa Marxilainen Työväenliitto Julkaisija: Marxilainen Työväenliitto, 2002 PL 236, 06101 PORVOO
LisätiedotTEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA
,"~";'~\'~ VKP:n TAKTII~~~EHDYN TEESIT ALUSTUKsEN 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA Venajän Sosialistisen Federa tii visen Neuvos totasa vallan kansainväliselle asemalle on nykyään luonteenomaista eräänlainen
LisätiedotVALTIO JA VALLANKUMOUS
VLADIMIR LENIN VALTIO JA VALLANKUMOUS Marxilaisuuden oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. LUOKKAYHTEISKUNTA JA VALTIO - 3 II. VALTIO JA VALLANKUMOUS.
LisätiedotVallankumouksen ja taantumuksen Venäjä. Matti Vuorikoski
Vallankumouksen ja taantumuksen Venäjä Matti Vuorikoski Sisältö Vallankumouksen ja taantumuksen Venäjä... 3 Venäläinen yhteisö... 3 Dekabristit... 3 Zapadnikit... 4 Slavofiilit ja panslavistit... 4 Nihilistit...
LisätiedotHistoria. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotLuokkasuhteet nykysosiologian kritiikkinä
Luokkasuhteet nykysosiologian kritiikkinä Author : anttir Luokkasuhteet eivät ole olleet muodissa suomalaisen sosiologian perinteessä sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Tekstissä käydään läpi nykysosiologian
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSTYÖ VAI VALLANKUMOUS?1
ROSA LUXEMBURG YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSTYÖ VAI VALLANKUMOUS?1 Sosialismi.net 2005 ESIPUHE Käsillä olevan kirjoituksen otsikko saattaa ensi näkemältä hämmästyttää. Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous?
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotHuhtikuun teesit. V. I. Leninin kirjoituksia. Toim. Matti Vuorikoski
Huhtikuun teesit V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski 2 LUKIJALLE Huhtikuun teesit (1917): Ei parlamentaarinen tasavalta palaaminen siihen työläisten edustajien neuvostoista olisi askel taaksepäin,
LisätiedotRichard Gunn Jacques Rancièren Karl Marxilla Friedrich Engelsin
MARXIN LUOKKAKUVA Kämäri, Lauri. 2010. Marxin luokkakuva. Sosialismi.net 4.10.2010. Saatavilla osoitteessa http://sosialismi.net/kirjasto/kamari_-_marxin_luokkakuva.pdf 2 Olemme nähneet viime vuosien aikana
LisätiedotAVOIN KIRJE TOVERI LENINILLE
AVOIN KIRJE TOVERI LENINILLE Suomen Kommunistisen Puolueen perustavan kokouksen avoin kirje toveri Leninille TJLoveri Lenin! Syvällä mielenjärkytyksellä ja suuttumuksella olemme saaneet kuulla, että porvariston
LisätiedotKapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi
SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton
LisätiedotKYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN Oppikirjan s. 119-127 NEUVOSTOLIITTO KAATUU Puolan solidaarisuusliike Gorbatšovista NL:n johtaja 1985
LisätiedotPROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA
NIKOLAI BUHARIN PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA Sosialismi.net 2005 "Viime kädessä" jokaisella teorialla on käytännölliset juurensa. Mutta jos se pitää paikkansa kaikessa tieteessä, se on "totta toiseen
LisätiedotRuurik Holm Kemi 28.8.2010
Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Onko vasemmiston olemassaolon peruste kadonnut? I. Vasemmisto on jo saavuttanut sen mitä saavutettavissa on => voidaan vain puolustaa menneisyyden voittoja. II. Vasemmiston uusliberalisoituminen
LisätiedotGOTHAN OHJELMAN ARVOSTELUA
RX Gothan ohjelman arvostelua KARL MARX GOTHAN OHJELMAN ARVOSTELUA Sosialismi.net 2005 FRIEDRICH ENGELSIN ESIPUHE Tässä julkaistavan käsikirjoituksen ohjelmanluonnosta koskevan arvostelun sekä lähetekirjeen
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotRevalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp
Pääoma 2000-luvulla Author : miika Seuraava alustus on esitetty Karl Marxin Pääoman ensimmäisen kirjan uuden suomenkielisen painoksen julkaisun kunniaksi järjestetyssä Pääoma-seminaarissa 16.11.2013 Helsingissä.
LisätiedotSOSIALISMI JA SOTA VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV. Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3
VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV SOSIALISMI JA SOTA Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3 II. LUOKAT JA PUOLUEET VENÄJÄLLÄ - 14 III. INTERNATIONAALIN
Lisätiedotsosialismin kirjasto xi karl kautsky TIE VA LTA AN
sosialismin kirjasto xi karl kautsky TIE VA LTA AN sosialismi.net 2013 karl kautsky TIE VALTAAN Sosialismin kirjasto xi 1796-928x Sosialismi.net Tampere 2013 Suomentanut Erl. Aarnio. Suomennos on tarkistettu
LisätiedotKRIITTINEN TEORIA JA MARX
KRIITTINEN TEORIA JA MARX Mika Pekkola toim. SoPhi SoPhi 115 SoPhi julkaisee tinkimätöntä yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta, jonka kivijalkana ovat hyvä ajattelu ja taitava kirjoittaminen. Kirjat
LisätiedotMikä järjen soilitu sammuikaan, sydän suuri lakkas' sykkimästä! 97
FRIEDRICH ENGELS Mikä järjen soilitu sammuikaan, sydän suuri lakkas' sykkimästä! 97 Elokuun 5. paivana uutta lukua (heinäkuun 24. pnä) vuonna 1895 Lontoossa kuoli Friedrich Engels. Ystävänsä Karl Marxin
LisätiedotMARXILAINEN LUOKKATEORIA Tutkielma historiallisen materialismin teoreettisista perusteista
MARXILAINEN LUOKKATEORIA Tutkielma historiallisen materialismin teoreettisista perusteista LAURI KÄMÄRI Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma
LisätiedotValtio ja vallankumous
Valtio ja vallankumous V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski ii Sisältö Lukijalle ------------------------------------------------------------------------------------------- 1 VALTIO JA VALLANKUMOUS
LisätiedotKun kapinat kuolevat. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright. 2013 maaliskuu 4. Gilles Dauvé
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2013 maaliskuu 4 Gilles Dauvé Kun kapinat kuolevat Gilles Dauvé Kun kapinat kuolevat Alkuteksti: Gilles Dauvé, Quand Meurent les Insurrections. ADEL, Paris, 1998. Haettu
LisätiedotG R A M S C I J A A RV O T E O R I A N P O L I I T T I S U U S
G R A M S C I J A A RV O T E O R I A N P O L I I T T I S U U S Salo, Miika. 2012. Gramsci ja arvoteorian poliittisuus. Sosialismi.net 16.9.2012. Saatavilla osoitteessa http://sosialismi.net/kirjasto/salo_-_gramsci_ja_arvoteorian_poliittisuus.pdf
Lisätiedotkahlitsematon sävel niin&näin 55 Kommunistinen manifesti 150- vuotta
Kommunistinen manifesti 150- vuotta Viime vuonna tuli kuluneeksi 150- vuotta Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen puolueen manifestin ilmestymisestä. Lokakuussa 1998 pidettiin aiheesta Tampereen
LisätiedotKAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN!
KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN! OTTEITA PUHEENJOHTAJA MAO TSE-TUNGIN TEOKSISTA Opiskelkaa puheenjohtaja Maon teoksia, seuratkaa hänen opetuksiaan ja toimikaa hänen ohjeittensa mukaan Lin
LisätiedotAnarkismi. Daniel Guerin. ihmisolennoilta on riistetty heidän tärkeimmät oikeutensa, on yhteiskuntakin
ihmisolennoilta on riistetty heidän tärkeimmät oikeutensa, on yhteiskuntakin menettänyt elinhermonsa. Mutta toisaalta Proudhon soimaa myös utooppista yksilöanarkismia, joka kasaa päällekkäin erilaisia
LisätiedotKun kapinat kuolevat. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright. 2013 maaliskuu 4. Gilles Dauvé
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2013 maaliskuu 4 Gilles Dauvé Kun kapinat kuolevat Gilles Dauvé Kun kapinat kuolevat Alkuteksti: Gilles Dauvé, Quand Meurent les Insurrections. ADEL, Paris, 1998. Haettu
LisätiedotNYKYAJAN POLITIIKKAA
II OSA MIKÄ MERKITYS ON KOMMUNISTI SELLA MANIFESTILLA NYKYAJAN KANSAINVÄLISELLE TYÖVÄEN LIIKKEELLE I Tutkiessaan yhteiskunnallisen kehityksen lakeja ja liikkeellepanevia voimia Marx ja Engels saivat selville,
LisätiedotHI2. Yo-kysymyksiä ja piste-ehdotuksia
HI2 Yo-kysymyksiä ja piste-ehdotuksia ANTIIKKI K2014/2; uskonto Kreikassa ja Roomassa S2014/5; antiikin elinympäristö KESKIAIKA K2012/5; renessanssin luonne S2015/2; renessanssin ihanteet ITSEVALTIUS K2014/3
LisätiedotPääoman ensimmäinen innovaatio suhteellisen lisäarvon tuottamiselle yhteistoiminta
Sisältö Johdanto...3 Pääoman ensimmäinen innovaatio suhteellisen lisäarvon tuottamiselle yhteistoiminta...4 Manufaktuuri yksinkertaisempaa työtä, monimutkaisempaa voittoa...5 Yhteiskunnallinen työnjako
LisätiedotPIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE!
PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 f VENÄJÄN KA~SALAISILLE!. I SEIJOSTUS NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ SANOMALEHTISEJ.OSTUS Väliaikainen hallitus
LisätiedotVammaisuus ja oikeudenmukaisuus. Studia Generalia Argumenta Simo Vehmas
Vammaisuus ja oikeudenmukaisuus Studia Generalia Argumenta 4.11.2015 Simo Vehmas Vammaisuuden moraalinen malli Sairaus tai vamma seurausta yksilön itsensä, hänen vanhempiensa tai kansakunnan hallitsijan
LisätiedotTOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI
TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI X taka HISTORIALLINEN MATERIALISMI TIEDE YHTEISKUNNAN KEHITYKSEN LAEISTA Edellisissä luvuissa on valaistu dialektisen materialismin perusongelmia, so. marxilaisen
LisätiedotHistoria ja yhteiskuntaoppi
Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO TIETEEN JA TEORIAN SUUNNANNÄYTTÄJÄT
TAMPEREEN YLIOPISTO Tanja Pekkarinen TIETEEN JA TEORIAN SUUNNANNÄYTTÄJÄT Sosialistisen Aikakauslehden tieteellinen sosialismi 1905 1908 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu tutkielma Tampere
LisätiedotESIPUHE. (1 ) Neuvostoyhteiskunta todella oli sosialistinen. (2) Tässä yhteiskunnassa oli useita ongelmallisia ja epämiellyttäviä
ESIPUHE 7 ESI PU H E " Sosialismia on jo kokeiltu. 70 vuotta bolševikkien vallankumouksen jälkeen historian tuomio on, että yritys epäonnistui." Kaikkien, jotka vielä 1 990-luvulla haluavat kutsua itseään
LisätiedotKOMMUNISTI N» 12 (24) JOULUKUU Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä SISÄLTÖ TOIMITUS: Lauri Letonmäki Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen KOMMUNISTI N» 12 (24) JOULUKUU 1926 TOIMITUS: Lauri Letonmäki Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A. Komu SISÄLTÖ NKP:n sisäiset kysymykset. I. Stalinin selostus.
LisätiedotNiin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä
Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin
LisätiedotTERRORISMI KOMMUNISMI
LEV TROTSKI TERRORISMI JA KOMMUNISMI SOSIALISMI. NET LEV TROTSKI TERRORISMI JA KOMMUNISMI Sosialismin kirjasto XIV ISBN 1796-928x Sosialismi.net Tampere 2014 Julkaistu suomeksi alunperin vuonna 1921,
LisätiedotSuomen poliittinen järjestelmä. PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 2. Kommunistinen nuorisoliitto Sosialismi.net 2006
Suomen poliittinen järjestelmä PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 2 Kommunistinen nuorisoliitto Sosialismi.net 2006 ISBN-13: 978-952-99453-4-4 (nid.) ISBN-10: 952-99453-4-5 (nid.) ISBN-13: 978-952-99453-5-1
LisätiedotP U O L U E E N M A N I F E S T I
KO M M U N I ST I S E N P U O L U E E N M A N I F E S T I Karl Marx Hannoverissa vuonna 1867 KO M M U N I ST I S E N P U O L U E E N M A N I F E S T I K a r l M a r x j a F r i e d r i c h E n g e l s
Lisätiedot