Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.

Transkriptio

1 Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana

2 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi: yksilön vapauden rajoittaminen julkisen ja kollektiivisen sääntelyn tietä perheen ja yhteisöllisyyden rapauttaminen valtiolle siirrettävän vastuun myötä yritteliäisyyden heikentäminen vähentyvän itsevastuun, lisääntyvän verotuksen ja laajentuvan sääntelyn myötä (kristillisen) moraalin madaltuminen etuitsekkyyden tietä demokratian kaventuminen etujärjestövallan myötä kansanvaltainen katsomus (historioitsija Pentti Renvall): kokonaisuuden edun tajuava vapaa yksilö

3 Spontaani järjestys versus luotu järjestys Friedrich Hayek: The Road to Serfdom (1944, suom. 1995); The Constitution of Liberty (1960) Keynesin vanha kriitiikko, kysymys valtion tehtävistä käsitys yhteiskunnasta spontaanina järjestyksenä vrt. Karl Polanyi: The Great Transformation (1944, suom. 2007): kapitalismi on poliittisen suunnittelun tulos, sen luonnollisuus harhaa vrt. Gunnar Myrdal: Beyond the Welfare State (1960): created harmony vastaan kuvitelma spontaanista harmoniasta Hayekin mukaan valtiolla tehtävät spontaanin järjestyksen turvaamisessa ja yksilöllisesti avuntarpeeseen joutuvien auttamisessa universalistista hyvinvointivaltiota vastaan, progressiivista verotusta vastaan demokratian ongelmallisuus: miten saada päätöksenteon ryhmäedut, tietämättömyys, riippuvuus valtiosta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus mieletön ajatus, oikeudenmukaisuus vain yksilöllistä toimintaa koskeva periaate

4 Avoin yhteiskunta ja sen viholliset Karl Popper: Open Society and its Enemies (1945) social engineering, jota Popperin mukaan kahta lajia: 1) utooppinen sosiaalinen insinööritaito Platon, Hegel, Marx yhteiskunnan kaikenkattava muuttaminen oletus historian liikkeen lainalaisuuksista ja suunnasta ja tätä koskevasta tiedosta tuloksena totalitarismi 2) vähittäinen sosiaalinen insinööritaito ei oletusta historian suunnasta luottamus yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisten tarpeita koskevan tieteellisen tiedon mahdollisuuteen tieteellisen tiedon rationaalinen soveltaminen erilaisissa politiikoissa (policyissä)

5 Kristillisdemokraattinen Eurooppa I sosiaalisen katolisuuden traditio luokkataistelua vastaan keskiluokka: työn ja pääoman vastakkaisuuden välissä olevien ryhmien vahvistaminen organistinen käsitys yhteiskunnasta, korporatismi yksityinen yritteliäisyys ja perhe subsidiariteettiperiaate: päätökset mahdollisimman lähellä osittain kompromettoitui fasismin voittokulun yhteydessä, osittain mukana vastarinnassa

6 Kristillisdemokraattinen Eurooppa II kristillisdemokraattiset puolueet nousu toisen maailmansodan jälkeen Italia: kristillisdemokraatit valtapuolue toisen maailmansodan jälkeen 1990-luvun puoliväliin, toisaalta vahva kommunistinen puolue Länsi-Saksa: Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU), hallitusvallassa pääosan kylmän sodan aikaa, samalla vahva sosiaalidemokraattinen puolue; sosiaalisen katolisuuden traditio mutta myös protestanttinen konservatismi kommunismin ja sosialismin vastustaminen konservatismin ja liberalismin yhdistäminen ( dynaaminen konservatismi ) sosiaalipoliittisten uudistusten välttämättömyys, markkinatalouden elvyttäminen ja kunnioittaminen useissa pienissä Länsi-Euroopan maissa selvät leirit, joiden välille kuitenkin poliittinen konsensus Itävalta: konservatiivinen katolinen leiri ja sosiaalidemokraattinen leiri Hollanti: neljä pilaria : katoliset, protestantit, liberaalit ja sosiaalidemokraatit

7 Sosiaalinen markkinatalous Länsi-Saksan CDU:n tunnukseksi 1950-luvun alussa sosialistista suunnitelmataloutta ja osin myös keynesiläistä talouspolitiikkaa vastaan oikeusvaltioperiaate ja irtautuminen kansallissosialismin ajasta (Konrad Adenauer) markkinatalouden lainalaisuuksia kunnioittava sosiaalipolitiikka (saksalainen sosiaalivakuutustraditio) käsite sosiaalinen markkinatalous konservatiivisten yhteiskuntatieteilijöiden ns. Ordo-ryhmältä, jonka tunnetuin edustaja Wilhelm Röpke yritteliäisyys, yksilön vastuu, markkinatalous kollektivismia mutta myös kapitalismia vastaan samaan käsiteperheeseen kuitenkin myös kansankapitalismi : tavallisista ihmisistä pienomistajia/osakkeenomistajia ja taloudellisesti valistuneita Länsi-Saksan talousihme 1950-luvulla, henkilöityi Konrad Adenauerin hallituksen talousministerissä Ludwig Erhardissa

8 Sosiaalisen markkinatalouden kansainvälinen suosio 1950-luvun alussa yleisesti poliittinen käänne oikeiston hyväksi Länsi- Euroopassa, samaan aikaan aggressiivinen antikommunismi (mccarthyismi) USA:ssa esim. Suomessa sosiaalinen markkinatalous kansallisen kokoomuksen puolueohjelmaan 1957, sosiaalipolitiikan perustelut tärkeältä osin yhteiskuntajärjestelmän ( vapaan talousjärjestelmän ) puolustamisesta 1990-luvulla sosiaalisesta markkinataloudesta EU:n virallinen periaate sosiaalinen kumppanuus : työntekijä- ja työnantajajärjestöt