Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Transkriptio

1 Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 5: Valtiollinen sääntely ja taloudellisten intressien edustus

2 Valtio ja demokratisointi: kaksi kiisteltyä suuntaa 1) valtiollinen talouden sääntely 2) taloudellisten etujen edustus valtiollisessa päätöksenteossa kumpikin nähty joko demokratian laajentamisena, demokratian kaventamisena tai demokratian voittamisena kumpikin pyrkimys kytkeytynyt moniin erilaisiin poliittisiin ideologioihin

3 Organisoitu kapitalismi ja kapitalismin yleinen kriisi sosialistien uudelleenarviot ensimmäisen maailmansodan loppu- ja jälkivaiheen poliittisen ja taloudellisen kriisin jälkeen sosiaalidemokraatit: neuvottomuus: miten käyttää hyväksi poliittista demokratiaa? optimismi: kapitalismin sisäiset organisoitumisen ja suunnitelmallisuuden tendenssit sosialismin edellytysten luojina organisoidun kapitalismin teoria (Rudolf Hilferding) taloudellinen demokratia kommunistit neuvottomuus 1920-luvun alussa: maailmanvallankumouksen perspektiivin etääntyminen optimismi: kapitalismin yleinen kriisi sosialismin edellytysten luojana kapitalismin suhteellinen vakaantuminen, mutta sitten kapitalismin kriisin lopullinen kolmas vaihe ; Kominternin tilannearvio 1928

4 (1936) Suuri lama ja suunnitelmatalousideat 1930-luvun alun talouslama 1920-luvun rationalisointioptimismin horjuminen liiketaloudellisesta kansantaloudelliseen rationalisointiin kapitalismin kriisi ja Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelma monenlaisia suunnitelmataloudellisia pyrkimyksiä Skandinavian maiden sosiaalidemokraattien työllisyyspolitiikka Italian fasismi, Saksan kansallissosialismi Franklin D. Rooseveltin New Deal Yhdysvalloissa Kansainvälinen työjärjestö ILO suunnitelmataloudellisten ideoiden foorumina taloudellinen nationalismi, myös protektionismi asiantuntemuksen korostaminen sekä suunnitelmatalousideoiden kannattajien että vastustajien joukossa John Maynard Keynes: The General Theory of Employment, Interest and Money

5 Taloudellisten ryhmien edustus poliittisessa päätöksenteossa pitkän 1800-luvun suuri muutos: säätyjen yhteiskunnasta luokkien ja eturyhmien yhteiskuntaan yleiseen äänioikeuteen, monipuoluejärjestelmään ja parlamentarismiin perustuvan valtiollisen päätöksenteon arviot maailmansotien välisenä aikana: 1) väärä valtiomuoto, 2) rajoittamista vaativaa kansanvaltaa, 2) laajentamista vaativaa kansanvaltaa kaikista näistä näkökulmista mahdollista perustella taloudellisten ryhmien organisoitua osallistumista valtiolliseen päätöksentekoon: 1) kollektiivinen vaihtoehto yksilölliseen kansalaisuuteen perustuvalle valtiolliselle järjestykselle 2) hillitsee asiantuntematonta kansanvaltaa elinkeinoelämän asiantuntemuksen avulla 3) laajentaa kansanvaltaa erityisesti työntekijöiden etujen vahvemman esiintulon avulla kaikki nämä näkökohdat sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla

6 Kansainvälinen työjärjestö ILO talouden sosiaalipoliittinen sääntely ja taloudellisten etujen edustus politiikassa perustettu vuonna 1919, Kansainliiton osa, vuodesta 1946 YK:n erityisjärjestö Versailles n vastaus bolsevismille ILO:n päätökset: sopimuksia ja suosituksia työelämään liittyvistä asioista sopimukset oikeudellisesti sitovia, mutta vasta kun kyseinen valtio ratifioinut ne ILO:n organisaatio: alusta lähtien kolmikantaperiaate, jossa hallitus, työnantajat ja työntekijät edustettuina kullakin oma ryhmänsä järjestössä ongelma: miten voidaan toteuttaa yleispätevästi? (fasistiset maat, sosialistiset maat, kehitysmaat) työntekijäin ja työnantajain edustus sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa kansainväliseksi normiksi

7 Fasistinen korporatismi vanha metafora yhteiskunnasta organismina, käytössä monissa eri yhteyksissä 1800-luvulta lähtien säätyedustuksen periaatteen modernisointi: työnjako, jossa eri tehtävät sopusoinnussa keskenään Italiassa maailmansodan jälkeinen poliittinen kriisivaihe Mussolinin valtaantulo pääministeriksi 1922, varsinaisen fasistisen diktatuurin rakennusvaihe tämän jälkeen korporatistisen edustusjärjestelmän vahvistaminen: elinkeinoaloittain työnantajat ja työntekijät alisteinen puolueelle ja johtajalle (Il Duce) Suomessa lapuanliikkeen seuraajan Isänmaallisen Kansanliikkeeen (IKL) antiparlamentaristiset korporatistiset suunnitelmat 1930-luvulla Yrjö Ruudun valtiososialismi ja korporatismi

8 Ein Volk, ein Führer kansallissosialistisessa Saksassa ei samanlaista korporatisista edustusjärjestelmää kuin Italiassa kansayhteisö (Volksgemeinschaft), suoritusyhteisö (Leistungsgemeinschaft) luonnollisiin siteisiin viittaava yhteisö (vrt. Gemeinschaft versus Gesellschaft) yhdistyneenä teolliseen rationalisointiin yhteisön organistinen ja funktionalistinen tulkinta omaa rodullista ja kansallista luontoaan toteuttava ja oman luontonsa kurinalaisesti hallitseva saksalainen uusi ihminen ja paternalismi (naisen kolme koota: Kinder, Kirche, Küche) antikapitalistinen retoriikka ja yksityisomistukseen perustuvien suuryritysten vahva asema antimarxismi ja vetoaminen työväestöön johtajaperiaate (Führerprinzip) demokratiaa vastaan: huolenpito ja uskollisuus nelivuotissuunnitelma vuodesta 1936, sotaan valmistautuminen

9 Sosiaalidemokraattinen kansankoti: demokratisointi ja rationalisointi Ruotsi 1930-luvulla pohjoismaiseksi edelläkävijäksi sosiaalidemokratian nousu hallitusvaltaan 1932 talouslaman kokemus ja työmiehen ja talonpojan liitto kansankoti (folkhem): Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen puheenjohtaja Per Albin Hansson 1928 nationalistisen oikeiston koti-metafora sosiaalidemokraattiseen käyttöön mittapuu yhteiskunnan kritisoinnille yhteiskunnan nimissä luottamus hyviin kehiin: luokkaintressien kamppailut eivät nollasummapelejä tehokkuus, tasa-arvo, solidaarisuus tukevat toisiaan kompromissit ja suunnittelu modernin rakentaminen, sosiaalinen insinööritaito (Gunnar ja Alva Myrdal) sosialismi demokratian laajentamisen prosessina