Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin

Transkriptio

1 Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin Tuula Teräväinen tutkijatohtori historia- ja maantieteiden laitos / ympäristöpolitiikka Itä-Suomen yliopisto tuula.teravainen-litardo@uef.fi

2 EU, Suomi ja Pohjoismaat ympäristöpolitiikassa EU:n keskeiset toiminnalliset periaatteet pitkälti luvulla ja luvun alkupuolella (mm. ympäristön saastuttamisen rajoittaminen, oikeus puhtaaseen ympäristöön, ympäristöpolitiikan integroiminen muihin politiikanaloihin, vahva mandaatti unioniperustaiseen sääntelyyn) Politiikkaintegraation kannalta erityisesti 2000-luvun alkupuolella voimistunut ilmastopoliittinen keskustelu ollut merkittävä sitovat tavoitteet, EU edustanut jäsenmaitaan neuvotteluissa Vaikutukset talouteen ja innovaatiovetoisten ratkaisujen etsimiseen vihreästä taloudesta vähitellen politiikkaa ohjaava retoriikka ja ohjelma Pyrkimykset systeemitason kestävää kehitystä tukeviin muutoksiin

3 EU, Suomi ja Pohjoismaat ympäristöpolitiikassa 2010-luvulla ilmastopolitiikka keskeinen osa ympäristöpolitiikkaa EU-tasolla päästökauppa ohjauskeinona Kansallisella tasolla päästökaupan ulkopuoliset sektorit (liikenne, maatalous, rakentaminen, jätehuolto..) Samalla EU pyrkinyt purkamaan yksityiskohtaista sääntelyä osittain vahvistanut kansallisen tason merkitystä Kansallisia toimia mm. ympäristönsuojelun lupamenettelyiden tehostaminen, YVA-menettelyn parantaminen, jätteiden hyödyntäminen osana hallituksen kärkihankkeita, materiaalitehokkuus, kierrätys Suomen ja Pohjoismaiden politiikassa keskeistä pyrkiä profiloitumaan clean techin edelläkävijöiksi

4 EU, Suomi ja Pohjoismaat ympäristöpolitiikassa Suomen linja EU:ssa pragmaattinen, maltillinen, neuvotteleva Konsensushakuisuus ja poikkisektoraalinen yhteistyö Epäviralliset neuvottelut ja dialogi sidosryhmien kanssa Pyrkimys reaktiivisesta valmistelusta proaktiivisempaan suuntaan (mm. ennakkovaikuttaminen, ministeriökohtaisten vaikuttamissuunnitelmien laatiminen) Kansallisesti merkittävien kysymysten priorisointi Pohjoinen ulottuvuus (esim. liikenteen biopolttoaineet)

5 EU, Suomi ja Pohjoismaat ympäristöpolitiikassa Vihreä kasvu tullut myös pohjoismaisen yhteistyön keskeiseksi alueeksi Nordforskin ja Nordic Innovationin yhteisrahoitteinen tutkimusohjelma Green Growth Research Programme ( ) Samalla globaali toimintaympäristö korostunut Tekesin (Business Finland) Vihreän kasvun ohjelma ( ) Team Finland, esim. Aasia ja Etelä-Amerikka Tässä haasteena kontekstuaalinen tieto ja paikallisten olosuhteiden tuntemus

6 Pohjoismaisia avauksia Viime aikoina vihreän talouden retoriikka täsmentynyt; kiertotalous, biotalous Esim. Tanskan ja Suomen bioekonomiastrategioissa (2014; 2015) tavoitteena uudet polut kohti vihreitä transitioia ja biotekniikan innovatiivisia sovelluksia biotalouden eri värit Kansallisten painotusten erot; Suomessa mm. metsäpohjainen bioenergia ja metsäalan uudistuminen, Tanskassa punainen biotalous ja pienyritykset Taustalla molemmissa ajatus systeemisistä transitioista, joissa monitoimijaiset verkostot ja kansallinen aktiivinen politiikka tärkeää Kiertotalouden alueella innovaatioita esim. jätehuollossa ja kierrätyksessä

7 Pohjoismaisia avauksia Uusia aloitteita, avauksia ja innovaatioita yhteiskunnan eri alueilla ja punaisen ja vihreän biotalouden rajapinnoilla: tiede & teknologia, infrastruktuurit, teollisuus, kansalaisyhteiskunta, politiikka.. Tutkimus: NOWAGG (New Nordic Ways for Green Growth): 1) Vihreän kasvun paradigmaattiset muutokset 2) Teollisuuden uudistumispotentiaali 3) Institutionaaliset ja julkisen vallan innovaatiot; innovaatiorahoitus 4) Vihreää kasvua tukevan politiikan esteet 5) Alueellinen kehitys ja erot Pohjoismaissa Teknologia & infrastruktuurit: Uusi materiaalitutkimus (esim. Lund)

8 Pohjoismaisia avauksia Teollisuus: UPM & FIMM: sellupohjainen geelimateriaali syöpätutkimuksessa Neste & IKEA: uusiutuvien biomateriaalien kokeilut Lääketeollisuuden älykkäät pakkausmateriaalit Sosiaalinen ulottuvuus: Energiakansalaisuuden uudet muodot esim. energiantuottajat ja kehittäjät; edelläkävijät; aktiiviset kuluttajat; vertaistukijat ja energia-aktivistit (tiedon yhteiskehitys); poliittisesti aktiiviset energiakansalaiset & paikallislähtöiset energiademokratiat Uudet allianssit, verkostot, kansalaisaloitteet, innovaatiot Energiahakkerointi, biohakkerointi, hyönteisaktivistit, energian yhteisprojektit

9 Pohjoismaisia avauksia Politiikka Hallitusohjelmat ja politiikan priorisointi Uudenlaiset poliittiset allianssit (EU, Pohjoismaat, Suomi) Kaupunkiviljey ja nk. sissiviljely Tiede-taide-aktivismi yhteistyö Toiminta osittain yli ja ohi valtion Kulttuuri Kulutustapojen muutos Asenteet Globalisaatio ja kansainväliset verkostot glokaali perspektiivi yhä keskeisempi

10 Ajankohtaisia haasteita Moninaisten ja yhä enemmän globaalien ympäristöriskien hallinta Pyrkimys radikaaleihin, ei vain inkrementaalisiin innovaatioihin Vihreä kapitalismi ja business-as-usual skenaario Valtion rooli vihreän kasvun edistämisessä Alueelliset erot ja kasvun jakautuminen Intersektionaalisuus vihreässä hyvinvointi(?)valtiossa ja teollisuuden uudistumisprosesseissa

11 Kiitos!