Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin

Transkriptio

1 Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 7. Sosiaalinen insinööritaito ja hyvinvointivaltio

2 Keskustelu hyvinvointivaltion luonteesta hyvinvointivaltio? käsitteen historia: hyvin harvoin ennen 1950-lukua puhe hyvinvointivaltiosta yleistynyt sen kriisin myötä ja 1980-luvulta lähtien hyvinvointivaltion vaihtelevat merkitykset kansallisissa historiankuvissa pohjoismaisten kansallisten identiteettien merkittävä osa suunnitelma vai kompromissi? oliko hyvinvointivaltio projekti? projektikuvan eri tasot ristiriitaiset intressit, politiikan satunnaisuudet yksilön holhoamista vai yksilön vapauttamista? erityisesti ruotsalainen keskustelu 1970-luvulta alkaen yhteiskunta versus kansalaisyhteiskunta valtiollinen individualismi (Lars Trägårdh) sosiaalista insinööritaitoa vai poliittista tahtoa?

3 Sosiaalinen insinööritaito Karl Popper: Open Society and its Enemies (1945) social engineering kaksi toisilleen vastakkaista lajia utooppinen sosiaalinen insinööritaito Platon, Hegel, Marx yhteiskunnan kaikenkattava muuttaminen historian liikelait ja suunta, historismi (huom. Popperin erityinen tapa käyttää termiä) tuloksena totalitarismi vähittäinen sosiaalinen insinööritaito ei oletusta historian suunnasta luottamus yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisten tarpeita koskevan tieteellisen tiedon mahdollisuuteen tieteellisen tiedon rationaalinen soveltaminen policyissä vähittäisen sosiaalisen insinööritaidon utooppiset elementit?

4 N. F. S. Grundtvig ( ) kansanopistoaatteen isä

5 K. K. Steincke ( ) Tanskan sosiaaliturvajärjestelmän suunnittelija

6 Ådalen 1931 lakkomielenosoitus, joka päättyi viiden mielenosoittajan ampumiseen

7 Tukholman näyttely 1930

8 Suunnitteleva järki ja moderni Ruotsi luvulla pohjoismaisuus: Tanska edelläkävijä 1930-luvulle saakka, sitten Ruotsi moderniuden pohjoismaiseksi malliksi suunnitteluideologia ja 1940-luvun Ruotsissa Planhushållningsdebatten (Leif Lewin 1967) kritiikki markkinamekanismin tuottaman harmonian oletuksia vastaan hyvä kehä julkisen vallan toiminnan ja organisoitujen intressien kompromissien tietä väestökysymys kansallisena kysymyksenä modernin Ruotsin tekeminen Tukholman asuntonäyttely 1930 funktionalistinen arkkitehtuuri kansainvälisenä ilmiönä (esim. Le Corbusier, Sven Markelius, Alvar Aalto) sosiaalidemokratian ja modernismin yhteys Ruotsissa, Gunnar ja Alva Myrdal

9 Gunnar ja Alva Myrdal lapsineen matkalla Yhdysvaltoihin 1938 Gunnar kutsuttu selvittämään neekerikysymystä

10 Sosiaalinen insinööritaito Gunnar ja Alva Myrdal Myrdalien merkitys; vaihtelevat tulkinnat (Yvonne Hirdman, Bo Rothstein, Carl Marklund) ruotsalaisen hyvinvointivaltion muita henkilöitymiä: Ernst Wigforss, Per Albin Hansson, Gustav Möller ehkäisevä sosiaalipolitiikka (Alva & Gunnar Myrdal: Kris i befolkningsfrågan, 1934) yhteys 1800-luvun alun utopistisosialisteihin: ihmisen ja yhteiskunnan tarpeiden täydellisen rationaalinen käsittely ihmismateriaalin laadun parantaminen koti, perhe ja naisten työ: kaksi kilpailevaa linjaa itseään kritisoiva ja ennakoiva yhteiskunta taistelu yhteiskunnan arvojen määrittelystä kansankoti (Per Albin Hansson 1928) mittapuuna created harmony (Gunnar Myrdal: Beyond the Welfare State, 1960) valistuneiden kansalaisten itsesääntelyyn erityisintressien ja yleisen intressin yhteensovitus hyvinvointivaltion globaali laajennus Ruotsi maailman asian ajajana Gunnar Myrdal: American Dilemma (1944), Asian Drama (1968)

11 Kansallisen suunnittelun kansainvälisyys: suomalainen esimerkki Toinen maailmansota on mitä voimakkaimmalla tavalla korostanut työn ja työntekijän arvoa ja oikeutta, työntekijäin järjestäytymisoikeutta, työntekijäin turvaa palkan, työajan, yhteiskunnallisen huollon ym. suhteen. Kun olemme lukeneet, kuinka suopean vastaanoton sellainen pitkälle menevä sosiaalinen uudistusohjelma kun ns. Beveridgesuunnitelma on saanut yksinpä Englannin konservatiivien taholta, kun olemme seuranneet, kuinka suuri vaikutus ammattiyhdistysliikkeellä on Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, kun olemme voineet kuulla niistä suurista saavutuksista, mitä Saksassa on saatu esim. työntekijöiden lomanviettomahdollisuuksien ja viihtyisyyden lisäämiseksi, meidän on jo näiden seikkojen perusteella todettava, että maailmassa alkaa sodan päätyttyä uusi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kausi. Sitä voidaan nimittää sosialismiksi tai taloudelliseksi radikalismiksi, mutta se on kuitenkin tuleva. Tämä yleismaailmallinen kehitys ei voi olla vaikuttamatta myös meillä eikä maalaisliiton olisi jättäydyttävä syrjästäkatsojaksi, sillä liike menee oman oikeudenmukaisuutensa voimalla läpi. Kansanedustaja Urho Kekkonen (maalaisliitto) eduskunnassa

12 Sota-ajan ongelmanasettelut modernisoituvan yhteiskunnan peruskysymykset kansallisina välttämättömyyksinä: taloudellinen rationalisointi sosiaalinen integrointi itsekurinalainen yksilö kansallisen yksituumaisuuden ylläpitäminen: valtiollisuus ja vapaaehtoisuus, kaikkien väestöryhmien osallisuus sosiaalisen sukupuolijärjestelmän muovaaminen sotatalouden korporatistinen organisointi vaihtelevin muodoin suunnitelmat sodan tuloksena syntyvästä kansainvälisestä järjestelmästä: Hitler ja uusi Eurooppa Churchillin ja Rooseveltin Atlantin julistus 1941, siinä: Yhdistyneiden Kansakuntien suunnitelma vapauttaminen pelosta ja puutteesta kansainvälisen talouden järjestelmä

13 Beveridge-suunnitelma ja hyvinvointivaltio Iso- Britanniassa William Beveridgen raportit Social Insurance and Allied Services (1942), Full Employment in a Free Society (1944) maailmansotien välisen ajan joukkotyöttömyyden ja köyhyyden kokemukset sota-ajan kansallisen solidaarisuuden tekeminen pysyväksi kattava sosiaalivakuutus sosiaalisia riskejä vastaan täystyöllisyyden tavoite, valtion talous- ja työllisyyspoliittinen aktiivisuus Beveridge-raportteiihin kuuluneen universalismin mukaisesti vuonna 1944 myös suunnitelma kansallisesta terveydenhoitojärjestelmästä sosiaalivakuutusjärjestelmä sekä National Health Service (NHS) rakennetaan vuoden 1945 jälkeen työväenpuolueen hallituskaudella sosiologi T. H. Marshall (1950) ja tulkinta kansalaisuuden laajentumisesta: siviilioikeudet, poliittiset oikeudet, sosiaaliset oikeudet -> sosiaalinen kansalaisuus Britannian identiteetti: imperiumista hyvinvointivaltioksi