AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE (TUTKE) Esitykset tutkintotoimikuntajärjestelmän, arvioijien osaamisen ja tutkintojärjestelmän kehittämiseksi
TUTKE-HANKKEEN TEHTÄVÄT 1. Selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää yhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajat rajat ylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia valita tutkintoonsa osia muista saman tai toisen tutkintotyypin tutkinnoista 2. Edelliseen yhdistyen arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistasot alan nykytarpeita vastaavan kokonaisuuden, ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa 3. Tehdä ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista 4. Tehdä ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista.
TUTKE-HANKKEEN ETENEMINEN Tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeiden ja tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeiden selvittämiseksi ohjausryhmä asetti selvityshenkilöt. Selvityshenkilöt luovuttivat raporttinsa OKM:lle lokakuussa 2009. Kuulemistilaisuus selvityshenkilöiden ehdotuksista marraskuussa 2009 Ohjausryhmän esitykset (väliraportti) OKM:lle 29.3.2010 Lausuntokierros toukokuussa 2010 OKM:n päätökset esitysten viemisestä eteenpäin syksyllä 2010 Näillä näkymin muutokset voimaan kahdessa vaiheessa: 1.1.2011 (asetustason muutokset ja muutokset, jotka eivät edellytä säädösmuutoksia) ja 1.1.2012 (lakitason muutokset)
TUTKE-HANKKEEN ETENEMINEN (2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen pohjaksi ohjausryhmä katsoi tarvittavan tutkimustietoa. Tutkimuksen toteuttaja haettiin kilpailuttamalla. Tekijäksi valittiin Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus (yhteistyökumppanina Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu). Tilaustutkimuksen väliraportti huhtikuussa 2010 ohjausryhmälle Tilaustutkimuksen loppuraportti syyskuussa 2010 Kuulemistilaisuus tilaustutkimuksessa tehdyistä esityksistä syyskuussa 2010 TUTKE-hankkeen loppuraportti (sisältää ohjausryhmän esitykset) marraskuussa 2010 Luovutus opetusministerille 2.12.2010 Lausuntokierros loppuvuodesta 2010 alkuvuoteen 2011 Lausuntokierroksen jälkeen OKM:n ratkaisee, miten ja missä aikataulussa hankkeen esityksiä viedään eteenpäin.
TUTKINTOTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTIOSAAMISEN PARANTAMINEN TUTKE-ohjausryhmän esitykset
SELVITYSTEN TULOKSET KESKEISET KEHITTÄMISHAASTEET 1. näyttötutkintojen järjestämisen laadun seuranta ja edelleen kehittäminen 2. tutkintosuoritusten arvioinnin laadun varmistaminen 3. tutkintotoimikuntatyön organisointi 4. tutkintotoimikuntatyön rahoitus
TUTKINTOSUORITUSTEN LAADUN VALVONTA Toimikauden alussa tutkintotoimikunta tekee suunnitelman siitä, miten se valvoo tutkinnon järjestäjien kanssa tehtyjen järjestämissopimusten toteutumista käytännössä näyttötutkintojen järjestämissopimukset pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi muutos asetukseen 812/1998: Tutkintotoimikunnan tehtäviin lisätään toimintasuunnitelman, budjetin ja toimintakertomuksen laatiminen Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen ja siihen sisältyvän järjestämissuunnitelman toteuttamisen systemaattinen seuranta korjaavista toimista sopiminen ja selvitys havaittujen puutteiden korjaamisesta. Tarvittaessa sopimuksen irtisanominen tai purku
ARVIOINNIN YHDENMUKAISUUS JA LUOTETTAVUUS Ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain (631/1998) 7 :ään lisätään säännös arvioijien kolmikantaisuudesta. näyttötutkintojen järjestämissopimuksen solmimisen edellytykseksi säädetään, että vähintään yhden tutkinnon järjestäjän arvioijan tulee olla näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittanut henkilö. arvioijien kelpoisuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (812/1998): Arvioijan tulee tuntea tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja hänellä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä tutkinnon osassa vaadittavan ammattitaidon arvioinnissa.
ARVIOIJIEN SAATAVUUS JA ARVIOINTIOSAAMINEN yhteistyö työpaikkojen ja toisten tutkinnon järjestäjien kesken tutkinnon järjestäjällä on riittävä määrä arvioijia suhteessa tutkintotoimintaan (tutkintotoimikunnalla keskeinen rooli, järjestämissopimus) OPH laatii tutkintotoimikuntien kotisivulle tietopaketin arvioijien perehdytyksen järjestämisestä ja tutkintosuoritusten arvioinnista OPH järjestää säännöllisesti koulutusta arvioijia perehdyttäville ja kouluttaville tutkinnon järjestäjille tutkinnon järjestäjät lisäävät työnantaja- ja työntekijäarvioijien perehdytystä OKM osoittaa arvioijien perehdytykseen rahoitusta opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoista ja Osaava-ohjelmasta
ASIANTUNTEMUKSEN VAHVISTAMINEN OPH tehostaa tutkintotoimikuntien jäsenten perehdyttämistä OPH varaa henkilöstöresursseja ja määrärahoja tutkintotoimikuntien ohjaukseen ja ohjeistamiseen tutkinnon järjestäjät huolehtivat siitä, että kaikilla järjestelmässä toimivalla henkilöillä on riittävä näyttötutkintojärjestelmän tuntemus. OKM osoittaa tähän tarkoitukseen rahoitusta opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoista ja Osaava-ohjelmasta. kannustetaan myös työelämän edustajia osallistumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen.
TUTKINTOTOIMIKUNTATYÖN TEHOSTAMINEN tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja lisätään. tutkintotoimikuntien sihteerit ovat pääsääntöisesti tutkintotoimikuntien ulkopuolisia pää- tai sivutoimisia sihteereitä, jotka OPH nimittää. Muutos asetukseen 812/1998: Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. OPH nimittää tutkintotoimikunnalle ulkopuolisen sihteerin tai tutkintotoimikunta valitsee sihteerin keskuudestaan. Tutkintotoimikunnan ulkopuolinen sihteeri voi olla kahdelle tai useammalle tutkintotoimikunnalle yhteinen. Tutkintotoimikuntien sihteeristö sijoitetaan OPH:n yhteyteen.
TUTKINTOTOIMIKUNTATYÖSTÄ MAKSETTAVAT PALKKIOT tutkintotoimikunnan jäsenten palkkioita korotetaan kokouspalkkiot ovat samat riippumatta siitä, onko kysymyksessä läsnäolokokous vai sähköinen kokous Uudet palkkiot ulkopuolella virastotyöaikana virastotyöajan puheenjohtaja 100 125 euroa / kokous muu jäsen tai sihteeri 45 60 euroa / kokous. palkkio sihteerityöstä ja siihen rinnastettavasta työstä säilytetään ennallaan (21 euroa / tunti).
TUTKINTOTOIMIKUNTATYÖN RAHOITUS Tutkintotoimikuntien käyttöön varataan riittävästi määrärahoja tutkintotoimikunnalla tulee olla mahdollisuus itse ohjata sille varatuista määrärahoista riittävä määrä näyttötutkintotoiminnan valvontaan ja laadun seurantaan. Tutkintomaksu korotetaan 68 euroon. Korotus mahdollistaa tutkintomaksun poistamisen vailla aiempaa ammatillista tutkintoa olevilta henkilöiltä. Esitys edellyttää muutoksia aikuiskoulutuslakiin ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin.
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKONAISUUTENA
KESKEISET KEHITTÄMISHAASTEET 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys 3. tutkintojen kokonaisuus 4. tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus
TUTKINTORAKENTEEN JA TUTKINTOJEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUS (1) Tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa välttämätöntä Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkintotyypit, tutkinnot ja tutkinnon osat vastaavat keskeisiin työelämän osaamistarpeisiin, tutkinnoissa osoitettu osaaminen on laajasti hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) tutkintotyypit yhteiset kaikilla aloilla, mutta kaikilla aloilla ei tarvitse olla kaikkien tutkintotyyppien tutkintoja jatkumoiden suunnittelun lähtökohtana alan työelämän tarpeet
TUTKINTORAKENTEEN JA TUTKINTOJEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUS (2) nykyistä koulutus- ja opintoalaluokittelua kehitetään klusteriajattelun suuntaan kaikilla koulutusasteilla (OKM selvittää) jatkossa klusteriajattelua hyödynnetään koulutus- ja opintoalaluokittelun rinnalla ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Klusterit: 1) luonnonvara ja ympäristö, 2) rakennettu ympäristö, 3) logistiikka, 4) teollisuus, 5) tieto ja viestintä, 6) kulttuuri, 7) hyvinvointi, 8) kauppa ja rahoitus ja 9) matkailu ja ravitseminen kehittämisessä huomioidaan myös klustereiden väliset kytkennät.
TUTKINTORAKENTEEN JA TUTKINTOJEN REAGOINTIKYKY tutkintojen perusteet perustuvat työelämässä tarvittavaan osaamiseen tutkinnot muodostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjautuvista tutkinnon osista tutkintojen ja tutkintorakenteen uudistamistarvetta arvioidaan vuosittain. työelämän uudet tai muuttuneet osaamistarpeet otetaan huomioon ensisijaisesti tutkinnon perusteita uudistamalla jos perusteiden uudistaminen ei riitä, tutkintorakennetta uudistetaan.
TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS (1) OKM päättää tutkintorakenteesta ja siihen kuuluvista tutkinnoista yhtenä kokonaisuutena Tutkintorakennetta uudistettaessa tutkintotyyppejä, tutkintoja ja niiden suhdetta toisiinsa tarkastellaan alakohtaisena kokonaisuutena. Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot ovat ensisijaisesti laajoja ammattialakohtaisia tai useamman ammattialan kattavia kokonaisuuksia. OKM ja OPH selvittävät yhteistyössä työelämän toimijoiden ja koulutustoimikuntajärjestelmän kanssa, mitä yksittäisiä tutkintoja on mahdollista yhdistää laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkintorakenteeseen voidaan tarvittaessa lisätä tutkinnon osia tai tutkintoja, jotka tuottavat/edellyttävät osaamista jollekin erikoistumisalueelle.
TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS (2) Tutkintorakenneasetuksia koottaessa OKM yhtenäistää yhteistyössä OPH:n ja työelämän toimijoiden kanssa tutkintojen ja koulutusohjelmien/osaamisalojen nimet niin, että ne viittaavat ensisijaisesti alaan tai toimintoon. Muodostetaan tutkintonimikkeet pääsääntöisesti kaikkiin tutkintotyyppeihin.
TUTKINTORAKENTEEN SELKEYS OKM, OPH, työelämän ja muiden sidosryhmien toimijat määrittelevät yhteistyössä kunkin tutkintotyypin tutkintojen kriteerit. NQF:n tasokuvaukset ja ECVET-pisteet otetaan huomioon kriteerien pohjalta OKM tarkistaa tutkintotyyppien määrittelyä säädöksissä ja tutkintojen sijoittumista tutkintotyyppeihin.
AMMATILLISTEN TUTKINTOJEN ALAKOHTAINEN KOKONAISUUS 1 saman alan tutkintotyypit ja niiden osat muodostavat yhden yhteisen kokonaisuuden. tutkintojen muodostumissääntöjen kautta määritellään kunkin tutkintotyypin ja tutkinnon vaatimat suoritukset sekä tutkinnon pakolliset osat saman alan eri tutkintotyyppien tutkintojen perusteiden valmistelu tehdään samassa prosessissa saman klusterin ja lähialojen yhteisten tutkintojen suunnittelua ja tutkinnon perusteiden valmistelua tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä, jolloin tarkistetaan tutkintotyyppien tarve.
AMMATILLISTEN TUTKINTOJEN ALAKOHTAINEN KOKONAISUUS 2 ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään ECVET-pisteinä. Eri alojen ja tutkintojen yhteisille osaamisalueille kuten esimiestyö, asiakaspalvelu, yrittäjäosaaminen, tuotekehitysosaaminen, projektiosaaminen jne. kehitetään joko yhteisiä tutkinnon osia tai yhteisiä määrittelyjä tutkinnon perusteiden laadunvarmistuksen tueksi.
TUTKINTOJÄRJESTELMÄN JOUSTAVUUS Ammatillinen peruskoulutus (1) OPH määrittelee tutkintojen muodostumissäännöt joustavat valinnat eri alojen, tutkintotyyppien ja tutkintojen välillä ovat mahdollisia otetaan huomioon ammattialan lainsäädäntö otetaan huomioon työelämän tarpeet ja valinnaisuuden toteuttamismahdollisuudet
TUTKINTOJÄRJESTELMÄN JOUSTAVUUS Ammatillinen peruskoulutus (2) vastataan alueellisen, paikallisen tai kansainvälisen työelämän tarpeisiin ammatilliseen peruskoulutukseen mahdollisuus sisällyttää koulutuksen järjestäjän yhdessä työelämän kanssa laatimia tutkinnon osia ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritetut paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi näyttötutkintoa, kun yksilö siirtyy peruskoulutuksesta suorittamaan tutkintoa näyttötutkintona.
TUTKINTOJÄRJESTELMÄN JOUSTAVUUS Näyttötutkinnot ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet laaditaan niin, että ne ovat sovellettavissa joustavasti eri alueiden työelämän tarpeisiin (valtakunnalliset tutkinnon perusteet) ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita uudistetaan tarvittaessa nopeastikin päivittämällä yksittäisiä tutkinnon osia tai laatimalla uusia tutkinnon osia silloin, kun alueelliset, paikalliset tai kansainväliset työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Hyödynnetään myös kokeiluja kannustetaan yksilöitä suorittamaan yksittäisiä tutkinnon osia koko tutkinnon asemesta silloin, kun hänellä on jo aiempi ammatillinen tutkinto ja hän päivittää osaamistaan (ohjaus, rahoitus ja koulutustarjonta)