UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 1 Kaupunginhallitus, julkinen AIKA 21.12.2009 kello 13:00-16:11 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 442 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 443 Pöytäkirjan tarkastus 5 444 Hietaman osayleiskaava 6 445 Mämmen osayleiskaava 10 446 Lausunto Sumiaisten rantayleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehdystä 14 valituksesta 447 Lausunto Ritva Wacklinin poikkeamishakemuksesta 18 448 Omakotitonttien hinnoittelu Äänekosken Hietamalla 20 449 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 21 450 Keskuskeittön toteuttamisvaihtoehtojen arviointi ja jatkotoimenpiteistä 23 päättäminen 451 Suojarinteen kuntayhtymän loppuselvitys 25 452 Keski-Suomen pelastuslaitoksen eläkemaksut / lausunto hallintoriita-asiassa 26 453 Kuntien ict- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten 28 perustaminen 454 Museosuunnitelman hyväksyminen 31 455 Verrokkikunnat 33 456 Yhteistoimintasopimus ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi 35 457 Nuorten kesätyö 2010 38 458 Jorma Heiskasen historiatoimikunnalle lähettämä oikaisuvaatimus ja 40 Äänekosken kaupunginhallitukselle toimittama kirjelmä 459 Jäsenten valinta Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön valtuuskuntaan 44 vuosille 2010-2013 460 Apulaiskaupunginjohtaja Heli Oreniuksen virkavapaa 45 461 Ilmoitusasiat 46 462 Lautakuntien pöytäkirjat 49 463 Kaupunginjohtajan päätökset 50 464 Apulaiskaupunginjohtajan päätökset 51 465 Sopimus hankintayhteistyöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa 52 Puheenjohtaja Rolf Nyholm
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Nyholm Rolf 13:00-16:11 puheenjohtaja Flinkman Heikki 13:00-16:11 2. varapuheenjohtaja Kiiskinen Kari 13:00-16:11 jäsen Leppänen Pekka 13:00-16:11 jäsen Lindell Leila 13:00-16:11 1. varapuheenjohtaja Lunttila Tommi 13:00-16:11 jäsen Närhi Merja 13:00-16:11 jäsen Piilonen Pentti 13:00-16:11 jäsen Soininen Piia 13:00-16:11 jäsen Tani Jaana 13:00-16:11 jäsen Tiusanen Matti 13:00-16:11 jäsen Tuominen Marke 13:00-16:11 jäsen Uusitalo Pirjo 13:00-16:11 jäsen POISSA Kumpu Risto valtuuston puheenjohtaja MUU Salmelin Simo 13:00-16:11 valtuuston 1. varapj. Martins Sirpa 13:00-16:11 valtuuston 2. varapj. Lång Kyllikki 13:00-16:11 valtuuston 3. varapj. Javanainen Hannu 13:00-16:11 kaupunginjohtaja Orenius Heli 13:00-16:11 apulaiskaupunginjohtaja Kinnunen Olli 13:00-15:35 kaavoituspäällikkö Paikalla :ien 442-448 käsittelyn aikana Lemettinen Pertti 13:00-16:11 hallintojohtaja Salonen Jouko 13:00-16:11 rahoitusjohtaja Auvinen Markku 13:00-13:27 Vapaa-aikatoimen johtaja Paikalla :ien 442-443 aikana ALLEKIRJOITUKSET Rolf Nyholm Puheenjohtaja Pertti Lemettinen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 442-465 PÖYTÄKIRJAN 23.12.2009 TARKASTUS Heikki Flinkman Pekka Leppänen Tommi Lunttila, 465
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 3 PÖYTÄKIRJA 28.12.2009 klo 9-12 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 28.12.2009
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 4 Kaupunginhallitus, julkinen 442 21.12.2009 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KHALL 442 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 5 Kaupunginhallitus, julkinen 443 21.12.2009 Pöytäkirjan tarkastus KHALL 443 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi keskiviikkona 23. päivänä joulukuuta 2009 klo 16 mennessä ja tarkastetun pöy tä kir jan pidettä väksi yleisesti nähtävänä maanantaina 28. päivänä jou lukuuta 2009 klo 9-12 Ää ne kosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Heikki Flinkman ja Pekka Leppä nen.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 6 Kaupunginhallitus, julkinen 172 26.05.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 370 24.11.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 444 21.12.2009 Hietaman osayleiskaava 139/101002/2007 KHALL 26.05.2008 172 Hietaman kylä sijaitsee valtatien 13 varrella noin 10 km Äänekosken keskustasta länteen. Hietama on osoitettu palvelukyläksi nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa Ää ne kos ken Rakenneyleiskaava 2016. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kylään on noin 1600 ha:n alueelle suunnitteilla pientalorakentami sen ohjaamiseen tarkoitettu yleiskaava. Tavoitteena on osoittaa ky län alueelle rakentamispaikkoja siten, että rakennuspaikat täydentä vät olemassa olevaa kylärakennetta. Peruslähtökohtana pidetään rakentamisen ohjaamista maiseman kannalta sopiville ja liikkumisen kannalta turvallisille paikoille siten, että kunnallistekniikan kustan nukset pysyvät kohtuullisina. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kes ki-suomen ympäristökeskuksessa 26.6.2007. Kaava on saatettu vireille Kaavoituskatsauksen 2007 hyväksymisen yhteydessä (kaupunginhallitus hyväksynyt 29.10.2007, kuulutettu 1.11.2007). Suunnittelualueelta on valmistunut monipuolinen lähtötietoaineisto: - Maisemaselvitys (maisema-arkkitehtiyo. Anna-Kaisa Aalto) - Rakennetun ympäristön inventointi (Juuso Väisänen/Keski-Suo men museo) - Luontoselvitys (fil.yo. Noora-Annukka Vartija) - Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) Kaupunki on suorittanut maanomistajakyselyn vähintään yhden heh taarin maa ta suun nit te lu alueella omistaville. Ennen var si nai sen maan käytön suun nit telun aloittamista suunnittelualue on tarkoitus viistokuvata ke säl lä 2008. Oheismateriaalina toimitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä lähtötietoaineistoa. Ko ko ma te ri aa liin voi tutustua kau pun gin ko tisi vuilla. Merkitään tiedoksi. (Valmistelija Olli Kinnunen, puh. 040 7177479) Merkittiin tiedoksi.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 7 KHALL 24.11.2008 370 Alueen kaavaluonnos käsittää noin 100 uutta tonttia (A) oma koti ta lojen ja paritalojen rakentamiseen. Omarantaisia tontteja on kym menkunta. Osa rantayleiskaavan loma-asuntotonteista on muu tettu A-tonteiksi. Näil lä ton teilla oma ko tira ken ta mi nen edel lyt tää mo nin paikoin rakennus paikan koon kas vatta mis ta ja uu disra ken nuk sen liit tämistä keskitettyyn vesi huol toon. Uusista A-tonteista noin 70 % sijoittuu valtatien 13 koillispuoliselle ky läkeskuksen alueelle enintään kolmen kilometrin etäisyydelle Hie taman koulusta. Suojoen itäpuoliselle alueelle ja valtatien lounais puolelle on esitetty kummallekin viitisentoista uutta rakennuspaik kaa. Tonttikokovaatimus keskitettyyn vesihuoltoon liittyvillä rakennuspaikoilla on 3000 m2, muutoin 5000 m2. Tonttien sijoitte lussa on pyritty kylärakennetta eheyttävään täydennysrakentami seen, jolloin myös vesiosuuskunnan verkoston laajentamisesta ai heutuvat kustannuk set muodostuisivat kohtuullisiksi. Vesihuoltoverkoston laajennustar ve alueella on varsin mittava: nykyinen verkosto ei ulotu Suojoen etelä- ja länsipuolille. Lisäksi alueella ei ole Parantalan ja Ää ne kosken keskustan välisen runkojohdon ulkopuolisella alueella vie mä ri verkostoa. Uusia tiejärjestelyjä on suunnitteilla valtatielle 13 Suo joen itäpuoli seen risteykseen. Lisäksi kaavaluonnoksessa esitetään valtatien 13 ja kylän halki johtavan Hietamantien itäisen risteyksen muo toi lua tur val li semmak si. Hietamantien ja Naarakoskentien varrella on kaa vas sa va raus ke vyen lii ken teen väy län rakentamista varten. Samassa yhteydessä saatetaan vireille 26.6.2006 hyväksytyn Honkolan osayleiskaavan muutos Kuorelammen pohjoisrannan osalta: Hon kolan osayleiskaavaan on jäänyt merkitsemättä Kuorejoen poh joispuoli selle rannan osalle aiemman rantayleiskaavan kolme raken nuspaik kaa. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sitä käytetään rakennuslu van harkinnan perusteena ranta-alueella. Koko kaava-alue on suunnittelutarvealuetta. Oheismateriaalina toimitetaan alueen maisema-analyysi, rakennettavuuskartta ja kaavaluonnos. Muuhun materiaaliin voi tutustua kaupungin kaavoituspalveluissa. Kaupunginjohtajan ehdotus: (Valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035)
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 8 Kaupunginhallitus hyväksyy, että Hietaman osayleiskaava luon nos asetetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Samassa yhteydessä saatetaan vireille ja asetetaan nähtäville valmisteluvai heen kuulemista varten Honkolan osayleiskaavan muutos Kuore lammen pohjoisrannan osalta. Oikeutetaan kaa voi tus pääl lik kö te ke mään täy den nyk siä nähtävillepantaviin kaavaluonnok siin. Pyydetään luonnoksesta lausunnot opetus-, vapaa-aika- ja ympäristölautakunnilta sekä tekniseltä lautakunnalta, Hietaman ky lä yh dis tykseltä, MTK-Äänekoski ry.:ltä ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suo melta. KHALL 444 Kaava on ollut nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten 9.12.2008-9.1.2009. Esittelytilaisuus on pidetty Hietaman koululla 16.12.2008. Kaavoittajan vastine saa duista lau sun noista ja mie li pi teistä (yht. 27 kpl) on oheismateriaalina. Ehdotuksessa esitetään, että kaavassa rakentamiseen hyvin soveltuviksi katso tuilla alueilla ra ken nus lu vat voidaan myön tää suo raan kaavan pe rus teel la. Tällai sina alueina on osoitettu keskeisen kyläalueen tontti kohtaisina suun nitellut asun toalueet (A) sekä maa- ja metsätalous val taiset alu eet, jotka so vel tuvat maaseu tumaiseen rakentamiseen (MM). MM-alu eet pohjau tuvat kaavan lähtötiedoksi laadittuun rakennettavuusselvityk seen. A- ja MM-alueiden lisäksi kolmantena luokkana rakentamisen kan nalta on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolle sijoittuvat rakennushankkeet käsitellään suun nittelutarveratkaisuina. Asumisen ja loma-asumisen vaihtoehtoisen merkinnän alueilla (A / RA) lo ma-asunto voi daan muut taa ym pä ri vuo ti sek si asun nok si, mi käli se täyt tää laeis sa ja mää räyk sissä ympä ri vuoti selle asu mi selle ase tetut vaa ti mukset ja mi käli ra kennus paikka täyt tää kaik ki seuraa vat vaatimuk set: rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähin tään 5000 m2 asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä (ra kennuksen kerrosala enintään 80 m2) tai 60 met riä (raken nuksen kerrosala yli 80 m2) Yleiskaavamääräyksiä on täsmennetty mm. siten, että oma ko ti ton teilla sal lit tai siin rakentaa talousrakennuksen yh tey teen ker ros alal taan korkein taan 40 neliömetrin sivuasunto ja ta lous raken nus ten lu-
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 9 Kaupunginjohtajan ehdotus: kumäärärajoitus poistettaisiin. Rantatonteilla vähintään 15 met rin etäisyy delle rantaviivasta sallittaisiin rakentaa saunan lisäksi yksi enin tään 10 m2:n suuruinen huvimaja, katos tai kesäkeittiö. Uuden valtatien 13 suuntaisen kevyen liikenteen väylän paikka on siirretty kylän kohdalla Hietamantien varrelta valtatien reunaan. Li säksi on esitetty uutta väylää Lannevedentien varteen, mikä mahdol listaisi alueelta valta tielle esitetyn alikulun kautta turvallisen kulkuyh tey den kyläkeskus taan. Osaýleiskaava-aluetta on supistettu reunaosistaan. Lisäksi Kuorelampea kos ke va Hon ko lan osa yleis kaa van muu tos siir re tään käsitel täväksi Ää ne kos ken ranta yleis kaa van muu tok sen yh tey dessä, joka kaava on tu lossa luonnos vai hee seen vuo den 2010 alus sa. Oheismateriaalina toimitetaan kaavoittajan vas tine lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä alus tava kaavaehdotus. Alkuperäisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä muuhun kaavatyöhön liittyvään aineistoon voi tutustua kaavoituspalveluissa. Muu kaa va-ai neis to esi tel lään ko koukses sa. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy 16.12.2009 päivätyn kaavoittajan vastineen ja päättää, et tä ehdotuksen perusteella suoritetaan maankäyt töja rakennusasetuksen 19 :n mukainen nähtävilläolo. Oikeu te taan kaavoituspäällikkö tekemään täydennyksiä nähtäville panta vaan kaa vaehdotukseen. Pyydetään ehdo tuksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Hieta man kylätoimikunnalta, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomelta, MTK-Äänekoskelta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Ratahallintokeskukselta. Oheismateriaali Hietaman osayleiskaava, kaavoittajan vastine lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä alustava kaavaehdotus, kh 21.12.2009
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 10 Kaupunginhallitus, julkinen 171 26.05.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 369 24.11.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 445 21.12.2009 Mämmen osayleiskaava 138/101002/2007 KHALL 26.05.2008 171 Mämmen kylä sijaitsee valtatien 4 varrella 6-7 km Ää ne kos ken keskustasta pohjoiseen. Mämme on osoitettu palvelukyläksi näh tä villä olevassa kaavaehdotuksessa Äänekosken Rakenneyleis kaava 2016. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kylään on noin 1700 ha:n alueelle suunnitteilla pientalorakentami sen ohjaamiseen tarkoitettu yleiskaava. Tavoitteena on osoittaa ky län alueelle rakentamispaikkoja siten, että rakennuspaikat täydentä vät olemassa olevaa kylärakennetta. Peruslähtökohtana pidetään rakentamisen ohjaamista maiseman kannalta sopiville ja liikkumisen kannalta turvallisille paikoille siten, että kunnallistekniikan kustan nukset pysyvät kohtuullisina. Kaavan laadinnan yhteydessä otetaan huomioon valtatien 4 parantaminen rinnakkaistiejärjestelyineen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 26.6.2007. Kaava on saatettu vireille Kaavoituskatsauksen 2007 hyväksymisen yhteydessä (kaupunginhallitus hyväksynyt 29.10.2007, kuulutettu 1.11.2007). Suunnittelualueelta on valmistunut monipuolinen lähtötietoaineisto: - Maisemaselvitys (maisema-arkkitehtiyo. Anna-Kaisa Aalto) - Rakennetun ympäristön inventointi (Juuso Väisänen/Keski-Suo men museo) - Luontoselvitys (fil.yo. Noora-Annukka Vartija) - Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) Kaupunki on suorittanut maanomistajakyselyn vähintään yhden hehtaarin maata suunnittelualueella omistaville. Ennen varsinaisen maankäytön suunnittelun aloittamista suunnittelualue on tarkoitus viistokuvata kesällä 2008. Oheismateriaalina toimitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä lähtötietoaineistoa. Koko materiaaliin voi tutustua kau pun gin kotisivuilla. Merkitään tiedoksi. (Valmistelija Olli Kinnunen, puh. 040 7177479)
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 11 Merkittiin tiedoksi. KHALL 24.11.2008 369 Alueen kaavaluonnos käsittää noin 150 uutta tonttia (A) omakotitalo jen ja paritalojen rakentamiseen. Rantatontteja on yhteensä noin 40 kpl, joista puolet on rakentamattomia. Parikymmentä rantayleiskaa vassa osoitettua rakennettua loma-asuntotonttia (RA) esitetään täs sä muu tetta vik si A-ton teik si. Näil lä ton teil la oma ko tira ken tami nen edel lyttää monin paikoin ra ken nus pai kan koon kas vatta mis ta ja uu disra ken nuk sen liit tämistä keski tet tyyn vesi huol toon. Osa-alueittain uudet A-tontit sijoittuvat seuraavasti: - Kevätlahdentien alue: noin 100 kpl (rantatontteja noin 15 kpl) - Mämmenkyläntien alue: noin 40 kpl (rantatontteja parikym mentä) - Järvenpääntien alue: viitisentoista tonttia, joista alle kymmenen rantatonttia Loma-asuntojen rakentamiseen tarkoitetut RA-tontit säilyvät ran ta yleiskaa van mukaisina alu een saarissa se kä mannerrannalla luon teel taan lo ma-asu miselle soveltuvissa kohdissa. Kaik kia manner ran nan RA-tont te ja ei ole kaavoi tet tu A-ton teiksi lii kennemelusta, tontti koos ta, ra ken nuskan nasta yms. johtuen. Tonttikokovaatimus keskitettyyn vesihuoltoon liittyvillä rakennuspaikoilla on 3000 m2, muu toin 5000 m2. Tonttien sijoittelussa on pyritty kylärakennetta eheyt tävään täydennysrakentamiseen, jolloin myös vesiosuuskunnan ver koston laajentamisesta aiheutuvat kustannuk set muodostuisivat kohtuullisiksi. Kaavaluonnoksessa esitetään mahdollisuutta uuteen yritystoimin taan (esim. mat kai lu, pitopalvelu) mm. Mämmen myllyn, entisen koulun sekä Vähälän asuntoalueen ja nelostien välisellä alueella. Koulun alueelle on kaavoitettu uusi omakotitalojen alue (A-3), jonka tar kemmassa suunnittelussa ratkaistaan entisen koulun tontin alue ra jaus ja sen yksilöidympi käyttö. Vähälän alueen itäpuolelle Kevätlahdentien risteyksen tuntumaan kaavoitettu P-alue soveltuu myös julkisten palvelujen rakentamiseen (esim. koulu). Suunnittelualueelle on kaavoitettu yhdeksän venevalkamaa. Kau pungin omistama Karhusaari on virkistysaluetta. Uusia tiejärjestelyjä on suunnitteilla valtatien 4 varrelle Kevätlahden tien
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 12 ja Lii mat ta lan tien risteyksen välillä. Kevyen liikenteen väyliä kaavaluonnoksessa ehdotetaan Järvenpääntien ja Kevätlahdentien varteen väleille nelostie-mämmen mylly ja nelostie-vanha koulu. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sitä käytetään rakennuslu van harkinnan perusteena ranta-alueella. Koko kaava-alue on suunnittelutarvealuetta. Oheismateriaalina toimitetaan alueen maisema-analyysi, rakennettavuuskartta ja kaavaluonnos. Muuhun materiaaliin voi tutustua kaupungin kaavoituspalveluissa. Kaupunginjohtajan ehdotus: (Valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Mämmen osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Oikeute taan kaavoituspäällikkö tekemään täydennyksiä nähtävillepantavaan kaavaluonnokseen. Pyydetään luonnoksesta lausunnot opetus-, vapaa-aika- ja ympäristölautakunnilta sekä tekniseltä lautakunnalta, Mämmen kyläyhdistykseltä, MTK-Äänekoski ry.:ltä ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomel ta. KHALL 445 Kaava on ollut nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten 9.12.2008-9.1.2009. Esittelytilaisuus on pidetty Mämmen vanhalla kou lulla 10.12.2008. Kaavoittajan vastine saa duista lau sun noista ja mie li pi teis tä (yht. 39 kpl) on oheismateriaalina. Ehdotuksessa esitetään, että kaavassa rakentamiseen hyvin soveltuviksi katso tuilla alueilla ra ken nus lu vat voidaan myön tää suo raan kaavan pe rus teel la. Tällaisina alueina on osoitettu keskeisen kyläalueen tontti kohtaisina suun nitellut asuntoalueet (A) sekä maa- ja metsäta lous val taiset alu eet, jotka so vel tuvat maaseutumaiseen rakentamiseen (MM). MM-alu eet pohjau tuvat kaavan lähtötiedoksi laadittuun rakennettavuusselvityk seen. A- ja MM-alueiden lisäksi kolmantena luokkana rakentamisen kan nalta on maa- ja metsäta lousvaltainen alue (M), jolle sijoittuvat rakennushankkeet käsitellään suun nittelutarveratkai suina. Asumisen ja loma-asumisen vaihtoehtoisen merkinnän alueilla (A / RA) lo ma-asunto voi daan muut taa ym pä ri vuo ti sek si asun nok si, mi käli se täyt tää laeis sa ja mää räyk sissä ympä ri vuoti selle asu mi selle ase tetut vaa ti mukset ja mi käli ra kennus paikka täyt tää kaik ki seuraa vat vaa-
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 13 timuk set: rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähin tään 5000 m2 asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä (ra kennuksen kerrosala enintään 80 m2) tai 60 metriä (ra kennuksen kerrosala yli 80 m2) Yleiskaavamääräyksiä on täsmennetty mm. siten, että oma ko ti ton teilla sal lit tai siin rakentaa talousrakennuksen yh tey teen ker ros alal taan korkein taan 40 neliömetrin sivuasunto ja ta lous raken nus ten lukumäärärajoitus poistettaisiin. Rantatonteilla vähintään 15 met rin etäisyy delle rantaviivasta sallittaisiin rakentaa saunan lisäksi yksi enin tään 10 m2:n suuruinen huvimaja, katos tai kesäkeittiö. Osayleiskaava-aluetta on supistettu reunaosistaan. Oheismateriaalina toimitetaan kaavoittajan vas tine lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä alus tava kaavaehdotus. Alkuperäisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä muuhun kaavatyöhön liittyvään aineistoon voi tutustua kaavoituspalveluissa. Muu kaa va-ai neis to esi tel lään ko koukses sa. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy 16.12.2009 päivätyn kaavoittajan vastineen ja päättää, et tä ehdotuksen perusteella suoritetaan maankäyt töja rakennusasetuksen 19 :n mukainen nähtävilläolo. Oikeu te taan kaavoituspäällikkö tekemään täydennyksiä nähtäville panta vaan kaa vaehdotukseen. Pyydetään ehdo tuksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Mämmen kyläyhdistykseltä, Met sän hoi to yh dis tys Keski-Suomelta, MTK-Äänekoskelta, Kes ki-suo men liitol ta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kes ki-suomen museolta. Leila Lindell ja Pentti Piilonen poistuivat kokouksestä esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Oheismateriaali Mämmen osayleiskaava, kaavoittajan vastine lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä alustava kaavaehdotus, kh 21.12.2009
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 14 Kaupunginhallitus, julkinen 446 21.12.2009 Lausunto Sumiaisten rantayleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta KHALL 446 Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää kaupungin lausun toa valituk sesta, joka koskee Sumiaisten rantayleiskaavan hyväksymispäätös tä (kaupun ginvaltuusto 5.10.2009). Mauri Puromäki vaatii valituksessaan kaavan palauttamista kaupun gin käsitte lyyn: korkeim man hallinto-oikeuden vahvistamaa Sumiais ten rantaosayleiskaa vaa on muutettu lainvastai sesti, tasavertainen kohtelu maanomistajien kesken ei toteudu, kaavoituspäällikkö on jäävi laatimaan kaavaa, Kuusisaarta koskevia merkintöjä ja rakennusoikeuksia on muutettava vah vistettujen kaavatavoitteiden mukaisiksi. Puromäen valitus on oheismateriaalina. Kaupunki toteaa lausunnossaan seuraavaa: Rantaosayleiskaavan muutos ja kaavoitusmenettely Sumiaisten rantaosayleiskaavan lähtökohta ja keskeinen isältö on määritelty suunnittelutyön alus sa. Pöytäkir jan mukaan (Su miaisten tekninen ja ympä ristölau takunta 8.11.2006) kaava muutoksen tavoitteeksi asetet tiin yh den mukaistaa uu den Ää nekos ken rantayleiskaavojen esitys tapa ja -tek niikka (mm. kaa vojen nu meeristami nen) sekä mer kinnät ja mää räykset. Li säksi to dettiin mah dolliseksi muut taa kaa voja myön net tyjen poikkea misten osalta, korjata kaavois sa havai tut tek nisluon teiset virheet sekä tehdä rajoi te tusti myös pieni alaisia muutok sia kaa voissa osoitet tuun maan käyttöön. Merkittäviä tar kistuk sia esi mer kiksi mitoituk seen tai tont tien käyt tötar koituk sen muutokseen liit tyen - jollai siksi Pu romäen kanssa käydyt neuvotte lut Kuusisaaren maan käytöstä sittemmin osoittautui vat - ei kä si tel täi si täs sä yh tey dessä. Maanomistajan kanssa kaavatyön kuluessa käydyt Kuusisaaren maankäytön kehittämiseen liittyvät keskustelut ja ehdotukset ovat tavanomaista kaavoitukseen liittyvää ideointia ja suun nittelua, jotka saattavat johtaa tavanomaisessa kaavamuutostyössä kaa van tar kistuk siin. Kun tä män kaavatyön yh tey des sä on edellä olevan mu kai sesti todettu voitavan tarkastella poik kea mis muutosten ja kaa va määräys ten uusimisen ohella ainoas taan muu tettavassa kaavas sa havaittuja teknisluonteisia virheitä ja tehdä kor keintaan vain pieni alaisia muutoksia, ei Kuusi saarta koske via maan käytöllisiä muutok sia ole voitu ottaa mukaan tähän kaa vaan. Kaikki Sumiaisten rantaosayleiskaa vaan ja Jurvon alueen rantaosayleiskaavaan tehdyt muutokset pe rustuvat kaavatyön alkuvaiheessa määriteltyyn tehtävänasetteluun ja työlle asetettuihin tavoitteisiin ei kä kaupunginvaltuuston päätös ole muutosten osalta lainvastainen.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 15 Jääviys Hallintolain 28 :n mukaan virkamies on esteellinen (jäävi) osallistumaan asian käsittelyyn mm., jos virkamies tai hänen läheisensä on asianosai nen taikka jos virkamies tai hänen lä hei sen sä avus taa taik ka edus taa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkai susta on odotetta vis sa eri tyistä hyö tyä tai vahinkoa. Lisäksi virkamies voi olla esteelli nen, mikäli luottamus hä nen puolueettomuuteensa muusta erityises tä syys tä vaarantuu. Hallintolain mukaiseen esteellisyysharkintaan ei voi vaikuttaa se, et tä maanomis tajalla ja kaavoittajalla on poikkeava näkemys maa-alu eelle kaavata voitteiden mukaan osoitetusta maankäytöstä. Kaavoituspäällikkö Kinnunen ei ole tässä kaavaprosessissa hallintolaissa jää viydestä todetulla taval la asianosainen tai jääviyttä tarkoittavassa suhteessa yhteenkään kaava-alueen maanomistajaan tai osalliseen, jolle kaa varatkaisusta olisi ollut odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Se että on joskus ollut toisen työnantajan palveluksessa valmis telemassa Kes ki-suomen rantojen seutukaavoitusta ja tuona aikana läänin alueelle laadituis ta rantakaavoista annettuja lausuntoja, ei tee henkilöstä jää viä. Kun ei lisäksi ole osoitettavis sa mitään erityistä syytä, jol la luot tamus kaa voituspäällikön puolueettomuuteen olisi vaaran tunut, ei kaupungin valtuuston päätös ole näiltä osin lainvastainen. Kuusisaaren mitoitus Puromäen valituksen mukaan valtuusto ei voi vahvistaa kaavatavoit teiden vas taisilla kaava merkinnöillä olevaa kaavaa: - A-alueeksi kaavoitetun saaren keskiosan raken nusoikeudeksi tulee merkitä 350 k-m2, li säksi tuotantotilat ja rantasauna 40 k-m2 (kau punginvaltuuston hyväk sy mässä kaavassa ra kennusoikeus 100 k-2) - e-1 kohteen (kappeli) rakennusoikeudeksi vahvistettava 250 k-m2, lisäksi eril linen sau na ja aitat 70 k-m2; rakennusoikeus siirret tävä ti lalle 1:140 (kau pun ginvaltuuston hy väksy mässä kaavassa ra kennusoikeus 40 k-m2) Kuusisaaren mitoitus on linjattu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökses sä 6.5.2004 (diaarinumerot 3448 ja 3565/1/02), jo ka koski Mauri Pu romäen teke mää valitusta Hämeenlin nan hallin to-oikeuden päätök sestä 22.10.2002 nro 02/0532/2. Hallinto-oikeu teen Puromäki oli va littanut Sumiaisten kunnanvaltuuston päätök sestä 28.5.2001, jolla Sumiais ten rantaosa yleiskaava hyväksyttiin. KHO hylkäsi Mauri Puromäen mm. mitoituksesta esittämät vaati muk set vedoten Hämeenlinnan hallinto-oikeuden antaman päätök sen perusteluihin ja siinä mainit tuihin oikeusohjeisiin. A-alueen osalta kaupunki toteaa seuraavaa: Sumiaisten kunnanval-
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 16 tuuston hy väksymässä rantaosayleiskaavassa saaren keskiosaan on kaavoi tettu ei-omaran tainen maatilakeskusten alue (M2 100). Kaava määräyksen mu kaan alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen se kä maaseutu elinkeinoihin liittyvä rakentaminen. Rakentami nen tu lee liittää oleelli seksi osaksi olevaa rakennusryhmää tai piha piiriä. Rantavyöhyk keellä ei ole erillisen saunan lisäksi lo ma-asun non rakennusoikeutta. Kaavaselostuksen sivulla 10 todetaan, että Kuusisaareen on sijoitet tu mesimarjaviljelyn huoltorakennukselle ra kennuspaikka. Omarantaisten M2-alueiden rantavyöhykkeellä sijaitsevat saunat on merkitty kaavaan s-mer kinnällä. Sen sijaan Kuusisaaren ei-omarantainen M2-alue ei sisällä s-merkintää eikä saunan rakennusoikeutta ole osoitettu myöskään M2-alueen ja rantaviivan väliselle alueelle, joten erillisen saunan osoittamiselle uudessa kaavassa ei ole perus teita. Puromäen käsityksestä poiketen on pidettävä selvänä, että M2-merkintään liitty vä numero (100) tarkoittaa rakennusoikeuden määrää. Asia ilmenee yksiselittei sesti myös kaavan mer kintöjen selityksestä (500 = raken nusoikeus kerrosalana). Kaupunki katsoo, ettei Kuusi saareen mer kitty M2-alue ole verrannollinen muihin Sumiaisten kunnanvaltuus ton hyväksy mäs sä kaavassa maatilakeskusten alueiksi kaavoitettui hin kohteisiin saarisijainnin, rakentamatto muuden, pinta-alan, luon to- ja maisema tekijöiden sekä kaavaselostuksessa Kuusisaaren M2-aluetta koske van täsmennetyn käyttötarkoituksen johdosta. Näin ollen kaupungin hyväk sy mäs sä kaa vas sa on voitu säi lyttää Kuusi saareen kaavoite tun A-alueen rakennusoikeus sa mana kuin Sumi ais ten kun nan val tuuston hyväksymässä kaavassa (100 k-m2). e-1 alueen osalta kaupunki toteaa seuraavaa: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökses sä todetaan, että Sumiaisten kunnanvaltuuston hyväksy mässä kaa vassa Kuusisaaren tavoi tetehokkuus on neljä rakennus paikkaa mi toitusrantaviivakilometriä kohden, mikä on katsotta va pe rustelluksi saaren luonto- ja maisema-arvot huomioon ottaen. Alu een (Kuusi saari) ra kentamistehokkuudeksi tulee 4,3 rakennusta muunnettua rantaviivakilometriä kohden ja, jos kappelin rakennus paikka huo mioidaan mitoituksessa on mitoitus 4,6 rakennusta muunnettua ran taviivakilometriä kohden. Hallinto-oikeuden ja KHO:n päätöksissä ei todeta vastoin Puromäen näkemystä, että kappe lin tulisi vastata rakennusoikeudeltaan loma-asunnon ra kennuspaik kaa. Olennaista on johto päätös, että emätilan (Kuusisaa ri) raken nusoikeus on kaavatavoitteen mukainen myös ilman kappe lin raken nuspaikkaa. Kaupunki katsoo, että sillä on ollut oikeus mer kitä kap pelille (e-1) Sumiaisten rantaosayleiskaa vasta puuttuva ra kennusoi keus kaavatavoitteen mukaisena vir heen korjaamisena. Mi käli ranta yleiskaavassa ei osoitettaisi kappelin kaltaiselle kohteelle ra ken nusoikeuden määrää, edellyttäisi mahdolli nen kappelin raken nus hanke poikkeamisen ha kemista kaavasta. 40 k-m2 on pidettävä kap pelikäyttöön tarkoitetulle rakennukselle hyvin
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 17 kohtuullisena ra ken nusoikeutena ottaen huomioon mm. kaavassa saunarakennuk sille osoite tut rakennusoikeudet (25 k-m2). Kuusisaaren pohjoiskärki on sinänsä sovelias kappelin rakennuspaikaksi eikä paikkaan sisäl ly olosuhteita (esim. kivikko tms. rakennuskelvoton paikka), joihin perustuen rakennusoikeu den siirtäminen täs sä kaa vassa olisi kaa vaan sisältyvän virheen perusteella mahdollis ta. Edellä olevilla perusteilla kaupunki katsoo, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole Kuusi saaren rakennusoikeuksien osalta lainvastainen tai vas toin maan omistajien tasapuolista kohtelua. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunki katsoo, että Sumiaisten rantayleiskaavan hyväksymistä koskeva kau punginval tuuston päätös ei ole Mauri Puromäen valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Osa yleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n ja 73 :n 1 momentin vaatimuk set ei kä se aiheuta maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Pu romäen valitus tulisi hylätä perusteet tomana. Kaupunginhallitus antaa Mauri Puromäen valituksesta edellä olevan lausunnon ja esittää, että valitus tulisi hylätä perusteettomana. Oheismateriaali Mauri Puromäen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tekemä valitus koskien Sumiaisten rantayleiskaavaa kv 5.10.2009 76
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 18 Kaupunginhallitus, julkinen 447 21.12.2009 Lausunto Ritva Wacklinin poikkeamishakemuksesta KHALL 447 Ritva Wacklin hakee Keski-Suomen ympäristökeskukselta poikkea mista Sumi aisten rantaosayleiskaavasta: toiveena on rakentaa 96 kerros alaneliömetrin lo ma-asunto se kä 25 kerrosalaneliömetrin laa juiset aitta ja sauna alueelle, joka on 28.5.2001 hyväksytyssä kaa vassa osoitettu MU-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jol la on ym pä ris tö ar voja ja ulkoilukäyttöä). Kysees sä on Sumiais ten Leirinie messä sijaitseva 3300 m2:n Viheca II - ni mi nen kiin teis tö 992-461-7-124, jo ka on hankittu lisämaaksi hakijan omistamaan vie rei seen ra ken net tuun lo ma-asuntokiin teistöön (Vihe ca 992-462-2-212, pinta-ala 4350 m2). Lisämaan myynyt maanomistaja (992-461-7-119) vastustaa rakennushanketta: kaavassa kiinteistölle ei ole osoitettu rakennuspaikkaa ja määräala on myyty li sämaaksi. Kantatila pi tää kiinni oikeuksistaan niin ranta-alueen kuin ranta-alueen ulkopuoliseenkin rakentamiseen. Kaupunki antaa hankkeesta lausuntonsa Keski-Suomen ympäristökeskukselle: Hakemuksen kohteena olevalle tilalle ei ole osoitettu rakennusoi keutta Sumiais ten rantaosa yleiskaavassa eikä myöskään 5.10.2009 Äänekosken kaupunginval tuuston hyväksymäs sä Su miaisten rantayleiskaavassa (Sumiaisten rantaosa yleiskaavan ja Jurvon alueen ranta osa yleiskaavan muutos). Sumiaisten ranta yleiskaavan hyväksymistä koskeva kaupunginval tuus ton päätös ei ole tätä kirjoi tet taessa lainvoimainen. Rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä kauppakirjan mukaan lisämaaksi hanki tun alueen liittämisestä viereiseen Vihecan tilaan ei kaupungille jätetty esitystä. Mikäli nyt erilliseksi tilaksi muodostettu Viheca II -niminen kiinteistö olisi yhdis tetty Vihecan ti laan ja ko ko alue olisi merkitty rantayleiskaavassa loma-asumi seen osoitetuksi alueeksi (RA), olisi tässä haetun mu kaiselle rakentamiselle hie man kerrosalaa pienentäen ollut olemassa kaa valliset edelly tykset rantayleiskaa van tullessa lainvoimaiseksi. Uuden rantayleis kaavan kaa vamää räyksen mu kaan rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi kerrosalaltaan enin tään 80 ne liömet rin lo ma-asuntoa, mikäli kiinteistöllä on kaavassa rakentamiseen osoitetulla alueella muunnettua ran ta vii vaa vähintään 100 metriä. Tällaista rakennuspaikkaa ei saa loh komalla muodostaa useammak si tilaksi. Tässä ta pauksessa vierekkäisten ti lojen yhteenlas ket tu ran ta viiva pi tuus on noin 190 met riä. Kaupunki puoltaa poikkeamishakemusta edellyttäen, että lisämaaksi hankittu alue liitetään viereiseen Viheca-nimiseen kiinteistöön. Li säksi rakennusten ra kennusoikeuksien ja ranta vii va etäi syyk sien tu lee olla 5.10.2009 hyväksytyn ran tayleiskaavan määräysten mukai set.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 19 Kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunki antaa Ritva Wacklinin poikkeamishakemuksesta Keski-Suomen ympä ristökeskuk selle edellä olevan lausunnon. Liite nro 1 Lausunto Ritva Wacklinin poikkeamishakemukseen, karttaliite
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 20 Kaupunginhallitus, julkinen 448 21.12.2009 Omakotitonttien hinnoittelu Äänekosken Hietamalla KHALL 448 Hietaman osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja tulee ehdotuksena nähtäville vuoden 2010 alussa. Yleiskaavaan on osoitet tu kau pun gil le vuonna 2008 vaihdossa tulleelle alueelle 12 omakoti tonttia. Tou sa lanraitin varressa olevalle kymmenelle tontille on myön netty suunnittelu tar ve ratkaisu. Tousalanraitti valmistuu vuoden 2009 lop puun men nes sä ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkko ra kenne taan talven 2009-2010 aikana. Tontit asetetaan myytäväksi maalis kuussa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Tonttien likimääräiset pinta-alat ja esitetyt hinnat: Tontti 1 3239 m 2 10 000 euroa Tontti 2 3605 m 2 10 000 euroa Tontti 3 3029 m 2 10 000 euroa Tontti 4 3756 m 2 15 000 euroa Tontti 5 3957 m 2 15 000 euroa Tontti 6 3566 m 2 15 000 euroa Tontti 7 4476 m 2 15 000 euroa Tontti 8 4125 m 2 10 000 euroa Tontti 9 4764 m 2 10 000 euroa Tontti 10 3742 m 2 10 000 euroa Tousalantien varressa olevat 2 tonttia esitetään myytäväksi myöhemmin siten, että tekninen lautakunta päättää tonttien hinnat ja myyntiajankohdan. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh. 020 632 3345) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy esitetyt hinnat tonteille 1-10. Lisäksi kaupunginvaltuusto valtuuttaa teknisen lautakunnan vahvistamaan myyntihinnan Tousalantien tonteille. Oheismateriaali Omakotitonttien hinnoittelu Äänekosken Hietamalla, kh 21.12.2009, kartta
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 21 Kaupunginhallitus, julkinen 449 21.12.2009 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano KHALL 449 Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on tehdyt virheellisessä järjestyksessä tai että päätös muuten on lainvastainen, kunnanhal lituksen on kuntalain 56 :n mukaan jätettävä päätös täytän töönpanematta. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituk sen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöön pa nolle estettä. Äänekosken kaupunginvaltuuston kokous pidettiin 14.12.2009. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esittelytekstissä kuvatun toimintamenettelyn sekä valtuuston esityslistan liitteenä olevat toimialojen tavoitteet ja sitovat tavoitteet palvelutoiminnalle vuodelle 2010. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvioon sisältyvät henkilöstömuutokset kaupunginhallituksen esittämässä muodossa äänin 28-15. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2010-2013 taloussuunnitelman kau pun gin hal li tuksen esit tä mässä muodos sa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pukkimäen asemakaavan muutoksen. Tässä yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi lisäksi äänin 40, 2 tyhjää Simo Sal me linin tekemän ja Leila Lindellin kannattaman ehdotuksen, jonka mukaan hyväksyessään kaavaehdotuksen kaupunginvaltuusto toteaa kantanaan, että alueen rakennustapaohje käsitellään myöhemmin erillisenä kaavan käsittelyssä. Samalla esitetään kaavan karttaliitteen yleismääräykset ensimmäiseen kohtaan lisäystä: tulee "ohjeellisena" noudattaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Suolahti 2020 osayleiskaavan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi, että kaupunki voi tehdä yksittäiseen lainaansa tai lainakantaansa liittyviä korkojohdannaissopimuksia kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa. Tässä yhteydessä kaupungin voimassa olevaan hallintosääntöön rahoitusjohtajan päätettävien asioiden osalta lisättiin kohta 5: "päättää kaupungin ottolainauksen lainaehtojen ja lainojen takaisinmaksuaikojen muuttamisesta sekä kaupungin lainakantaan liittyvien korkojohdannaisten ja muiden korkosuojausten käyttöönotosta." Kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihijärvenkadun kerrosta lojen sekä
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 22 Kaupunginjohtajan ehdotus: Äänekoskentie 1305 kerrostalon myyntiasian kaupungin hallituksen esittämässä muodossa äänin 30-11, 2 tyhjää. Kaupunginvaltuusto myönsi Suolahden Vanhain- ja vammaistentukisäätiön 70 436 euron suuruiselle, Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalle 15 vuo den pituiselle lainalle kaupungin omavelkaisen takauksen. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedokseen, että keskusvaalilautakunta on määrännyt Pe russuomalaisten valtuustoryhmän 3. varavaltuute tuksi Marko Nykä sen. Kaupunginvaltuusto totesi Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteen kaupungin hankintoihin liittyvän tiedottamisen kehittämisestä loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedokseen vammaisneuvoston valmistelevan työryhmän kannanoton palveluiden supistamisen vaikutuk sista vammaisten harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedokseen ja lähetti kaupunginhallitukselle jatkovalmisteluun Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten kotiintuloajan suosituksen asettamisesta. (valmistelu hallintojohtaja Pertti Lemettinen, puh. 020 632 2015) Merkitään tiedoksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.12.2009 tehdyt päätökset ja päätetään panna ne täytäntöön.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 23 Kaupunginhallitus, julkinen 450 21.12.2009 Keskuskeittön toteuttamisvaihtoehtojen arviointi ja jatkotoimenpiteistä päättäminen KHALL 450 Suolahden keskuskeittiön toteutusvaihtoehtoja on suunniteltu useita vuosia. Keskuskeittiö päätettiin toteuttaa Suolahden uuden terveysaseman yhteyteen kunnes kaupunginvaltuusto kesällä 2009 päätti, et tä uutta terveysasemaa ei rakenneta lainkaan Suolahteen. Sa malla keskeytettiin keskuskeittiön suunnittelutyöt. Tilanne jäi avoi meksi. Keskuskeittiön uu distaminen on kuitenkin välttämätöntä ja kaupunginhallitus asetti työryhmän selvittämään jälleen uusia vaihtoehtoja toteutukselle. Toi meksiantona oli tutkia voidaanko keskuskeit tiö toteuttaa entisen Si sä-suomen sairaalan yhteyteen vai löytyykö vielä muita vaihtoehtoja. Työryhmä on toimeksiannon mukaan selvittänyt useita vaihtoehtoja mm. Telakkakadun koulun yhteyteen sen saneerauksen kanssa to teutettuna, edelleen Sisä-Suomen sairaalan yhteyteen saneerattuna ja Asemankadun koulun yhteyteen saneerattuna. Vuoden 2010 talousarvioon on varattu määräraha (n. 0,6 milj. eu roa) keskuskeittiön toteutukseen. Työryhmä on selvittänyt eri vaihtoehtojen toiminnallisia ja taloudelli sia vaikutuksia ja todennut mm. että Telakkakadun koulun yhtey teen saneerattuna tiloja ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa, Si sä-suo men sairaalan yhtey teen ongelmia aiheuttaa mm. suuret kul jetuskustannukset ja tilojen omistussuhteiden epävarmuus samalla kui tenkin todeten, että käyt tökustannukset kokonaisuudessaan ovat edullisemmat kuin uuden rakentaminen. Asemakadun koulun yh teyteen saneerattuna kustannukset myös ovat suu ret ja epä tar koituksenmukaiset. Parhaimpana vaihtoehtona toiminnallisesti työryhmä näkee uudis rakennuksen toteuttamisen Suojarinteen alueelle lähelle suur ta asiakaskuntaa, vaikka uudisrakentamisen kustannukset kertaluonteise na kustannuksina ovatkin suuret n. 2 milj. euroa. Työryhmä toteaa myös, että on aika rat kaista keskuskeittiötilanne myös henkilöstön työolosuhteiden vuoksi. Jatku vassa epä varmuudessa ja epätyydyttä vissä työtiloissa työ kuormit taa hen ki löstöä kohtuuttomasti. Myös työ suojeluviranomaiset ovat jo puuttu neet asiaan ja edellyttävät kaupun gilta pikaista ratkai sua työti lojen jär jestämi seksi. Työryhmä on todennut tämän toimeksiannon mukaisen työnsä päättyneen ja eh dottaa kaupunginhallitukselle, et tä se ratkaisee asian ja sopii jatkotoimenpiteistä. Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu apulaiskaupunginjohtaja Heli Orenius, puh. 020 632 2012)
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 24 Kaupunginhallitus päättää merkitä työryhmän selvityksen tiedoksi ja toteaa, et tä Suo lah den keskuskeittiö toteutetaan työryhmän lau sun non pe rusteella uudis ra kennuk sena enti sen Suo jarinteen alu eelle olemassa olevien suunni telmien pohjalta.
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 25 Kaupunginhallitus, julkinen 451 21.12.2009 Suojarinteen kuntayhtymän loppuselvitys 225/000501/2007 KHALL 451 Suojarinteen kuntayhtymän jäsenkunnat sopivat kunta yhtymän purkamissopimuksella, että Äänekosken kaupunki tekee yhteenvedon kuntayhtymän loppuselvityksestä ja laskuttaa muita kuntayhtymän jäsenkuntia. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kuntayhtymän taseen päättämisestä, vastaavien ja vastattavien erotuksesta tulee lisäveloitettavaa jäsenkunnilta125 579 euroa ja Ää nekosken kaupungin kirjanpidossa käsiteltyjä kuluja nettomääräi ses ti 64 705 euroa eli yhteensä 190 284 euroa, mitä Äänekosken kau pungin oma osuus on 24 070,87 euroa. Suojarinteen kuntayhtymän viimeisessä yhtymäkokouksessa hyväk syttiin toi vo mus Ää ne kosken kaupungille laatia Suojarinteen kunta yhtymän toi min nasta historiikki vuoden 2009 aikana. Historiikki on valmistunut ja sen laati miskustannukset, noin 23 000 euroa on sisäl ly tet ty loppu sel vi tyk seen. (valmistelija rahoitusjohtaja Jouko Salonen, puh. 020 632 2070) Hyväksytään Suojarinteen kuntayhtymän loppuselvitys ja sen pe rusteella suoritettu jäsenkuntaosuuksien lisälaskutus. Liite nro 2 Suojarinteen kuntayhtymän loppuselvitys
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 26 Kaupunginhallitus, julkinen 452 21.12.2009 Keski-Suomen pelastuslaitoksen eläkemaksut / lausunto hallintoriita-asiassa KHALL 452 Keski-Suomen kunnat solmivat vuonna 2003 yhteistoi mintasopimuksen, jolla maakunnan pelastustoimi yhdistettiin ja siir rettiin vuoden 2004 alusta Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena toi mivaksi yksikök si. Kaupunginjohtajan ehdotus: Yhteistyösopimuksella ei tarkoin määrätty eläkevastuiden kohdentamista kuntien välillä tai kunnan (Jyväskylä) sisällä. Kuntien Eläkelai tos on sittemmin alkanut toimittaa kunta-/ ja toimintayksikkökohtaisia tietoja, jolla ns. eläkeperusteiset eläkemaksuosuudet voidaan aiempaa tarkemmin, oikeudenmukaisemmin ja kustannusvastaavammin kohdentaa. Suomen Kuntaliitto on antanut ohjeet menettelystä. Jyväskylän kaupunki otti uuden menettelyn käyttöön vuoden 2006 alusta, mutta ei oikaissut vuosien 2004 ja 2005 kirjauksia vastaa maan uutta käytäntöä. Oikaisun suorittamiseen tarvittavat tiedot on Jyväskylän kaupungille toimitettu. Useat Keski-Suomen kunnat ovat reklamoineet Jyväskylän kaupun gin menettelyä ja kun asiassa ei ole päästy ratkaisuun, on 14 kuntaa jättänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle asian hallintariitahakemuk sen kautta ratkaistavaksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus varaa hakemuksen jättäneille kunnille tilaisuuden antaa selitys asiassa Jyväskylän kaupungin 28.10.2009 antaman lausunnon johdosta. (valmistelu rahoitusjohtaja Jouko Salonen, puh. 020 632 2070) Hyväksytään, että Äänekosken kaupunginhallitus antaa asiassa seuraavan lau sunnon. Äänekosken kaupunginhallitus uudistaa asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittää vastineenaan Jyväskylän kaupungin 28.10.2009 antaman selityksen johdosta seuraavaa. Kuntien reklamaatiota ei voida asian luonteeseen ja taloudelliseen merkittävyyteen nähden pitää myöhästyneenä. Asian merkittävyys realisoitui kunnille vasta siirryttäessä ohjeistuksen mukaiseen käytäntöön. Sopijakunnilla ei ole aiemmin ollut riittävää informaatiota arvioida tilannetta ja puuttua asiaan. Lähtökohtana osakassopimuksen tulkinnassa ja toteuttamisessa tu lee olla tasapuolisuus ja kustannusvastaavuus myös niiden asioi den osalta, joita ei ole voitu sopimuksessa ennakoida. Jyväskylän kaupungin on ollut mahdollista tarkistaa vuosien 2004 ja 2005 kus-
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 27 tannustenjakoa oikeudenmukaisemmaksi uuden informaation valos sa. Arvioitavaksi jää, olisiko Jyväskylän kaupunki suorittanut korjauk sen koskien vuosia 2004 ja 2005, jos se olisi ollut sille taloudellisesti edullista. Vaaditut oikaisut ovat muiden sopijakuntien kannalta merkittäviä, Äänekosken kaupungin osalta lähes 90.000 euroa. Oikaisu on Jyväskylän kaupungin kannalta huomattava, mutta se on noudatetulla käytännöllä saanut vuosina 2004-2005 ko. etuuden itselleen, jolloin oikaisua ei voida pitää sen kannalta kohtuuttomana. Liite nro 3 Jyväskylän kaupungin lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeu delle Jyväskylän pelastuslaitoksen eläkemaksuja koskevassa hallintoriita-asiassa
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 28 Kaupunginhallitus, julkinen 368 26.10.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 453 21.12.2009 Kuntien ict- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen 224/000502/2009 KHALL 26.10.2009 368 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on toimittanut kun nanhallituksille kirjeen koskien kuntien ict- ja talous- ja henkilös tö hallinnon palvelukeskus ten perusta mista. Sitra on alkuvuoden aikana tehnyt yhdessä yli 20 kaupungin, kun nan, kuntayhtymän, Kuntaliiton ja valtion kanssa liiketoimintasuunni telmat kahta palvelukeskusta varten. Perustettavien valtakunnallisten palvelukeskusten tarkoituksena on tuottaa palveluja kuntien ja kuntayhtymien tietohallinnolle ja talous- ja henkilöstötoiminnoille. Suoritetun valmistelun pohjalta esitetään, että ict -palvelukeskus mahdollistaa kunnan tarjoamien palvelujen laadun parantamisen hilliten kustannusten nousua. Tavoitteena on tukea prosessien ja tietojärjestelmien uudistamista mahdollis taen uusia palveluja erityisesti sähköisen asioinnin näkökulmas ta. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on varmistaa osallistuvien kuntien tehokkaiden talous- ja henkilöstöprosessien toiminta mukaan lukien johdon raportointipalvelut. perustettavat osakeyhtiöt ovat sataprosenttisesti kuntien omistuksessa. Palvelukeskusten toteutuksessa huomioidaan koordinaa tio valtiovarainministeriön 20 suurimman kunnan palveluiden tuottavuusohjelman sekä sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) kanssa. Kuntien kannanottoa osallistumisesta liiketoimintasuunnitelmien pohjalta käytäviin neuvotteluihin pyydetään 30.10.2009 mennessä. Neuvottelujen aikana selvitetään valtakunnallisten yhtiömuotoisten palveluketjujen muodostamisen yksityiskohdat. Neuvottelujakson pituudeksi on arvioitu kuusi kuukautta, ja sen tuloksena on kuntakohtainen esitys. Kuntien panos osakepääomaan olisi 1 /asukas. Perustettavat yhtiöt toimisivat ns. in house -periaatteella eli hankintayksikkönä toimivan kunnan sidosyksiköinä. Hankintalainsäädäntö ei näin ollen koskisi kuntien yhtiöiltä tekemiä hankintoja. Toteutetut ja valmisteilla olevat kuntien liitokset mahdollistavat aiem paa paremmin toimintojen keskittämisen palvelukeskusten toimesta tuotettaviksi toiminnoiksi. Tehokkuutta on saavutettavissa erityisesti
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 29 Kaupunginjohtajan ehdotus: keskitetyn asiantuntemuksen sekä laite- ja ohjelmistoyhteistyön kautta. Toisaalta liitokset luovat paineita ja mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseksi, joka saattaa erityisesti henkilöstön käytön osalta olla helpommin toteutettavissa kuntien omien toimintayksiköiden puitteis sa. Äänekosken kaupungilla ao. palvelukeskusten toiminnan piiriin mahdollisesti siirtyvät toimet liittyvät kiinteästi peruskunnan intressiin joka tapauksessa jääviin toimintoihin. Kaupunki on toteuttanut kuntarajojen ylittävää yhteistyötä ict- ja osin taloushallinnon toiminnoissa usean vuoden ajan Konneveden ja Uuraisten kunnan kanssa. (valmistelija rahoitusjohtaja Jouko Salonen, puh. 020 632 2070) Hyväksytään, että tässä vaiheessa Äänekosken kaupun ki ei ilmoittaudu kuntien ict- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon pal velukeskus ten perustamiseksi käytäviin neuvotteluihin. Kaupunki seuraa palvelukeskusten perustamiskehitystä ja ylläpitää valmiuksia osallistua palvelukeskusten palveluiden käyttöön tai myöhempään liittymiseen. KHALL 453 SITRAn ICT-hankkeesen liittyen on mahdollisen ICT-palvelukeskuk sen Jyväskylään sijoittumisen edistämiseksi perustettu työryhmä, jossa ovat edustettuina Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Innovation Center, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen liitto. Työryhmän tavoitteita on käyty esittelemässä Äänekosken kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtajan ehdotus: Jyväskylän mahdollisuuksia palvelukeskuksen saamiseksi lisää, jos Keski-Suomen kunnat ovat laaja-alaisesti hankkeen suunnittelussa mukana. Valtaosa Keski-Suomen kunnista onkin ilmoittanut valmiutensa mukana oloon hankkeen suunnitteluun. (valmistelu rahoitusjohtaja Jouko Salonen, puh. 020 632 2070) Ilmoitetaan, että Äänekoksen kaupunki sitoutuu neuvottelemaan osallistumisestaan ICT-palvelukeskus Oy:n perustamiseen sen mahdollisena omistajana ja palveluiden käyttäjänä. Sitoutuminen ei saa aiheuttaa kaupungille mitään velvollisuuksia perustettavaan yhtiöön
UUSI ÄÄNEKOSKI PÖYTÄKIRJA 28/2009 30 omistajuuden tai palveluiden käytön suhteen.