Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa

Samankaltaiset tiedostot
Täsmäiskuja hankkeen onnistumisiin

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Monikulttuurisuuden asema nuorisotyössä

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä

Nuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo

Lahden alkukartoitustilaisuus Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Kokkolan kokemukset talotoiminnan kehittämishankkeen suhteen. Hanke osana strategista kehittämistä

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vaasan alkukartoitustilaisuus

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti

Koulunuorisotyön yhteys muihin nuorisopalveluihin ja opetussuunnitelmaan. Kokkola

Kouvolan alkukartoitustilaisuus Alkutilaisuudessa esille nousseita yleisiä teemoja. kartoitettaisiin perusteellisesti, mitä tällä

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Nuorisotyön laadun arvioinnista ja merkityksestä

Nuori rikoksen uhrina ja tekijänä - miten kysyä, puuttua ja ehkäistä -seminaari

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Etnisyyteen perustuvat rajanvedot osallisuuden esteenä. Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseura

Nuorisotyön tulevaisuuspaja

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola / Kanuuna

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Hyvinkäällä on hyvä huomen

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Yhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä. Tomi Kiilakoski Äänekoski

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Tervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN. Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä

Terveisiä Kanuunan kehittämishankkeesta. Veronika Honkasalo, NTV

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Monikulttuurisen koulun johtajuus 2

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä

Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

Ohjausryhmän ryhmätyöskentelyn koonti: Perhekeskus

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Työelämän kehittämisen tutkimusseminaari Essi Saru, Tukkk

Sosiaalisena innovaationa

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus

MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ ROVANIEMI Leila Nisula

Kommenttipuheenvuoro: tiedon käyttö päätöksenteossa

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Keke päiväkodissa ja koulussa

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Tietosuojan osoitusvelvollisuutta edistävät työpajatilaisuudet

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari

Rovaniemen muistio

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

TRUST hankeen OHRY II

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Transkriptio:

Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Veronika Honkasalo & Antti Kivijärvi & Tomi Kiilakoski 28.1.2011 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1

Näkökulma 1 pilottihankkeen ongelmia Ei aina yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä Muita epäselvyyksiä: molemminpuoliset odotukset ja mihin on rahkeita? Tutkijan roolin muotoutuminen lennossa Kontaktien luominen ottaa ison siivun lyhyen hankkeen aikajänteestä läsnäolon suuri merkitys Kärryillä pysyminen ja osallistuminen ei aina mahdollista valtakunnallisessa, usean kaupungin hankkeessa tutkijan ohut panos monien kaupunkien kohdalla 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 2

Näkökulma 2 kuntien kirjo Nuorisotoimen resurssit (työntekijämäärät, rahoitus) Talojen sijainti, taloverkostot Työntekijöiden osaamiset Nuorisotoimen asema kunnassa. Paikalliset toimintakulttuurit ja traditiot Olemassaolevat yhteistyöverkostot Hallinnon rakenteet (esimerkiksi lähiesimiesten roolit, koordinaattorit yms.) Kehityksen veturit: yksittäiset kehittämisestä innostuneet ja näiden asema organisaatiossa Projektien ja hankkeiden kiinnittyminen osaksi perustyötä Kuntaliitosten vaikutus Taloudellinen tilanne ja sen heijastuminen nuorisotyöhön Synnyttää hankkeen näkökulmasta ongelman: liian monen ja liian erilaisen toimintaympäristön kanssa toimittaessa punainen lanka on vaarassa hukkua 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 3

Näkökulma 3 yksinäistä puurtamista Yksilöiden ja toiminnan kehittämistä entä nuorisotoimet ja rakenteet? Mitä itse asiassa tiedetään siitä, mitä kollegat tekevät? Kuinka paljon on tilaa puhua missä ne ovat ne tilat, missä voidaan asettaa toiminta kyseenalaiseksi ja voidaan saada kollegiaalista tukea omalle toiminnalle? Selkeän yhteyshenkilön puute (jolla lonkeroita koko organisaatioon) joidenkin kaupunkien kohdalla yhteys johtoon tai tilaajatahoon jäi etäiseksi tai olemattomaksi Miten luodut toiminnan mallit jäävät elämään? Johdon sitoutuminen ja sen näkyminen? Keskeisten toimijoiden teemaan leipääntyminen 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 4

Näkökulma 4 monikulttuurisuus ajattelun kasautuminen talotyön kentälle Tutkija löysi itsensä toistuvasti talotyön kentältä Viidestä teemasta valittiin paljon tieto taitoa, dialogia ja rasisminvastaisuutta Tiedottaminen ja monitoimijainen yhteistyö paitsiossa Entä esim. kohdennettu työ, nuorisotiedotus, verkkoperustainen työ, työpajat, bänditoiminta, osallisuustoiminta jne.? Monikulttuurisuus nähdään herkästi maahanmuuttajien läsnäolona yhteiskunnallisen muutoksen sijaan? 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 5

Näkökulma 5 minkälaiseen tietoon toiminta ja sen kehittäminen perustuu? 1. Lähikontaktin merkitys kehittämisessä 2. Hiljainen tieto vs. käsitteellinen tieto Tekemisen traditio ohjaa toimintaa. Tämän hiljaisen tiedon kääntäminen tutkimuksen kielelle. 3. Tiedontuotanto, tiedon politiikka hankkeissa: nuorten, työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden, kuntalaisten tieto kehittämisen pohjana. 4. Miten kyseenalaistaa työntekijöiden tieto joka taas on vahvasti sidoksissa työntekijän ammattiminuuteen ja tätä kautta koko hänen persoonaansa. 5. Osallisuuden näkökulma: onko todellisuudessa varmistettu, että nuorten tarpeet tunnistetaan vai oletaanko, että nuorisotyöntekijä tuntee automaattisesti nämä tarpeet, koska hänellä sattuu olemaan työsopimus kunnan nuorisotyöntekijäksi 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 6

Perspectiva numero siete: Minkälaista oppimista tavoitellaan mikä siis tarkkaen ottaen on kehittämisen tavoite 1. Yksikkökeskeisyys. Nuorisotyön eri toimintamuotojen heimoutuminen. Miten kehitetään koko kunnan toimintoja. 2. Tiedonkulun ongelmat ei välttämättä tunneta toisten työtapoja, mutta eletään joukkoharhan vallassa, että kaikki kyllä tietävät, miten toiset toimivat. 3. Mitä kehitetään? Mitä oppimista halutaan tuottaa? Yksittäisen työntekijän oppiminen Ryhmän tai yksikön oppiminen Koko organisaation opppiminen Yksilöt organisaatiossa oppivat koko ajan, mutta oppiva organisaatio on ympäristö joka tukee oppimisen kulttuuria ja varmistaa, että yksilön oppiminen rikastaa ja laajentaa organisaatiota kokonaisuudessaan. (Kezar 2005, 10.) 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 7

Näkökulma 7 kunnallisen nuorisotyön suomalaisuus/valkoisuus Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tai vapaaehtoisia niukasti Yhteistyö esim. maahanmuuttajajärjestöjen kanssa niukkaa Asioita (esim. rasismia) pohdittu paljon kantaväestön kesken Nuorisotoimet vs. monikulttuurisuustoimijat? 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 8