Joroisten Korkeakankaan kultatutkimukset 2012 Soili Mattila, Sami Niemi, Jukka Kousa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 129/2013 Joroisten Korkeakankaan kultatutkimukset 2012 Soili Mattila, Sami Niemi, Jukka Kousa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI 1 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTEN TAUSTA 2 3 TEHDYT TUTKIMUKSET 3 3.1 Geologinen kartoitus, näytteenotto ja näytteiden analysointi 3 3.2 Geofysiikka 4 3.3 Kiillotetut ohuthieet 4 4 TUTKIMUSTULOKSET 5 4.1 Geologinen kartoitus 5 4.2 Analyysitulokset 12 4.3 Geofysiikka 17 4.4 Kiillotetut ohuthieet 21 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 34 6 KIRJALLISUUS 35 KIRJALLISUUSLUETTELO

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 1 1 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Korkeakankaan tonaliitti-intruusio sijaitsee karttalehdillä N512 (UTM) ja 3234 01A ja 3233 03B (KKJ) noin 6 km Joroisten kirkonkylältä etelään (kuva 1). Intruusio sijaitsee valtatien 5 varrella ja intruusion pohjoisosassa on murskelouhos. Tutkimusalueen koko on n. 2 km 2. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti Fig. 1. Location of the Korkeakangas study area

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 2 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTEN TAUSTA Kiinnostus alueen mineraalipotentiaaliin pohjautuu Korkeakankaan kaakkoispuolella n. 20 km päässä sijaitsevaan Osikonmäen itä-länsi suuntaiseen kultamineralisaatioon (Kontoniemi 1990). Osikonmäen kultamineralisaatio sijaitsee karttalehdellä 3233 09 (KKJ) n. 4 km Rantasalmelta länsilounaaseen. Osikonmäen pääkivilaji on samantyyppistä tonaliittia, kuin Korkeakankaan alueella tehdyt tonaliittihavainnot. Korkeakankaan alueesta noin 3 4 km länsi-luoteeseen sijaitsee Viholanniemen sinkkiesiintymä, joka löydettiin 1980-luvulla (Makkonen 1992, Kousa 2009). Korkeakankaan tonaliitti edustaa siis pientä osaa laajemmasta malmiutuneesta vyöhykkeestä. Korkeakankaalta on löytynyt lupaavia kultaviitteitä kallionäytteistä. 80-luvulla valtatie 5:n varrella olevasta kallioleikkauksesta analysoitiin 0,5-1g/t kultapitoisuus (suullinen tiedonanto Hannu Makkonen 9.4.2013). Keväällä 2003 lumesta paljastuneelta louhosta varten puhdisteltulta kallionpinnalta erottui ohuita kvartsijuonia ja muutamia kapeita ruhjesaumoja, joihin liittyi heikko kiisupirote. Ruhjesaumojen tuntumassa oli lisäksi paikoin nähtävissä pienimuotoista sulkarakoilua (en echelon). Näissä noin 0,5 cm:n leveissä ja 10-20 cm pitkissä raoissa oli täytteenä karbonaattia. Keväällä 2003 Korkeakankaan tulevalta louhokselta otetusta ruhjeisesta kallionäytteestä (JPK1-2003-1.1) löytyi anomaalinen n. 1,6 g/t kultapitoisuus. Murskelouhostoiminta käynnistyi kesällä 2003 ja sen seurauksena em. näytekohtaa ei enää ole. Viholanniemen ja Lahnalahden aluetta tutkittaessa (Kousa 2009) palattiin ekskursion merkeissä Korkeakankaan jo pitkälle edenneelle louhosalueelle kesällä 2008, jolloin otettiin neljä satunnaista näytettä louhosalueen kalliosta murskatusta lohkareikosta (näytteet JPK1-2003-1.2-1.5). Näiden näytteiden kultapitoisuus jäi vaatimattomalle noin 5 92 µg/kg:n tasolle. Korkeakankaan aluetta ei kuitenkaan unohdettu ja 2012 syksyllä alueen kalliopaljastumat päätettiin kartoittaa tarkemmin. Kartoituksesta vastasivat geologit Soili Mattila ja Jukka Kousa. Näytteenottajana toimi tutkimusavustaja Mauri Luukkonen. Kallioperäkartoituksen ja malmitutkimusten tueksi GTK:n geofysiikan mittausryhmä teki Korkeakankaan tonaliitti-intruusion yli maastogeofysiikan mittaukset noin 1,5 km 2 :n alueella magneettista ja sähkömagneettista menetelmää käyttäen. Maastogeofysiikan mittauksista vastaa geofyysikko Sami Niemi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 3 3 TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Geologinen kartoitus, näytteenotto ja näytteiden analysointi Geologinen kartoitus ja näytteenotto tehtiin lokakuun alussa 2012. Kallioperähavaintoja kertyi yhteensä 17 kappaletta. Havaintokohteista otettiin palanäytteitä analysointia varten. Analysoitavia minikairanäytteitä otettiin kohteista, joista edustavaa palanäytettä ei saatu. Kemialliseen analyysiin lähetettiin yhteensä 15 näytettä. Kaikille näytteille tehtiin Labtium Oy:llä monialkuainemääritys ICP-MS ja ICP-OES menetelmällä (tilauskoodi 511PM). Näille 15 näytteelle tehtiin myös jalometallianalyysi Fire Assay rikastusmenetelmällä (tilauskoodi 704P). Viidestä näytteestä teetettiin lisäksi XRF-kokokivianalyysi (tilauskoodi 175X). Analysoitujen näytteiden havaintonumerot, näytetyypit ja XRF-menetelmällä analysoidut näytteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Analysoitujen näytteiden havaintonumerot, näytetyypit ja XRF-menetelmällä analysoidut näytteet. Table 1. The numbers, sample types and the analyses methods of the samples. Havaintonumero näytetyyppi XRF SMMA-2012-39.1 pala x SMMA-2012-39.2 pala SMMA-2012-40.1 pala SMMA-2012-42.1 minikaira SMMA-2012-42.2 minikaira SMMA-2012-44.1 minikaira SMMA-2012-44.2 minikaira SMMA-2012-44.3 minikaira SMMA-2012-45.1 minikaira x SMMA-2012-47.1 minikaira x SMMA-2012-47.2 minikaira SMMA-2012-47.3 minikaira SMMA-2012-49.1 pala SMMA-2012-53.1 pala SMMA-2012-56.1 pala x

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 4 3.2 Geofysiikka Alueella tehtiin magneettinen ja sähkömagneettinen MaxMin-maastomittaus syksyn ja talven 2012 2013 aikana. Magneettinen mittaus tehtiin Overhauser-magnetometrilla automaattisesti kaksi kertaa sekunnissa. Tällöin lopullinen pisteväli on noin 1 metri mittaajan nopeudesta riippuen. MaxMin mittaus tehtiin 100 metrin kelavälillä ja 20 metrin pistevälillä taajuuksilla 880, 3520 ja 14080 Hz. Magneettisen mittauksen linjaväli oli 50 metriä ja MaxMin mittauksen 100 metriä. 3.3 Kiillotetut ohuthieet GTK:n hielaboratoriossa teetettiin viisi kiillotettua ohuthiettä Korkeakankaan kivinäytteistä. Taulukossa 2 on esitetty hieiden näytenumerot ja paikkatiedot. Taulukko 2. Korkeakankaan alueelta teetettyjen ohuthieiden näytenumerot ja koordinaattitiedot (KKJ3). Table 2. The coordinates (KKJ3) of the thin section samples from Korkeakangas area. Näytetunnus Karttalehti x-koordinaatti y-koordinaatti SMMA-2012-39.1 N5123 6890740 3544245 SMMA-2012-45.1 N5123 6891394 3543947 SMMA-2012-47.1 N5123 6890330 3544143 SMMA-2012-49.1 N5123 6890121 3543878 SMMA-2012-56.1 N5123 6890198 3543876

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 5 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Geologinen kartoitus Geologisen kartoituksen avulla pyrittiin etsimään uusia kalliopaljastumia ja löytämään tonaliittiintruusion ja ympäröivän paraliuskeen kontaktikohtia, jotta intruusion jatkuvuutta syvyyssuunnassa voitaisiin arvioida paremmin. Lisäksi etsittiin merkkejä malmiutumisesta ja suunniteltiin lisänäytteenottoa tehtyjen havaintojen perusteella. Alueen peitteisyyden vuoksi kallioperähavainnot jäivät kuitenkin vähäisiksi ja intruusion ja paraliuskeen kontaktia ei löydetty kartoituksen yhteydessä. Intruusion eteläpuolelta paragneissiksi kallioperäkarttaan merkityltä alueelta löytyi kolme paljastumaa, jotka osoittautuivat tonaliitiksi. Karttakuva muuttuu tältä osin hiukan. Useassa paljastumassa oli havaittavissa pieniä malmiutumisen merkkejä, kuten kiisupitoisuutta, sekä rakoilun yhteydessä esiintyvää kalimetasomatoosia ja epidoottiutumista. Näistä paljastumista otettiin joko pala- tai minikairanäyte tarkempaa analyysiä varten. Kuvassa 2 on esitetty kallioperäkartta, kallioperähavainnot ja näytteenottopaikat Korkeakankaan alueella ja kuvassa 3. on havaintojen perusteella uudelleen piirretty kallioperäkartta. Kuvissa 4-11 nähdään malmiutumisen merkkejä ja kivilajityyppejä Korkeakankaan alueelta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 6 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 2. Korkeakankaalla tehdyt kallioperähavainnot ja näytteenottopaikat Fig. 2. The bedrock observation and sampling targets at Korkeakangas.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 7 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 3. Uusi kallioperäkartta Korkeakankaan alueesta. Kallioperän ruhjeet katkoviivalla. Fig. 3. The new bedrock map of the Korkeakangas area. Dashed lines as proposed faults or fractures.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 8 Kuva 4. Murskelouhoksen rakoillut ja ruosteinen seinämä. Mittakaavana kivivasara (60cm)vasemmassa reunassa. Havaintotunnus SMMA-2012 39. Fig.4. Fractured and rusty rock wall in the rock quarry area. Rock hammer(60cm) as a scale in the left side. Kuva 5. Tonaliitin kvartsiutuneet raidat kertovat hydrotermistä muuttumista. Havaintotunnus SMMA-2012 40. Fig. 5. The quartz rich stripes in tonalite are the sign of the hydrothermal activity.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 9 Kuva 6. Louhoksen Itäpuolen kallio-aluetta. Havaintotunnus SMMA-2012 44. Fig. 6. Bedrock area in the eastern side of the rock quarry. Kuva 7. Kiillegneissiä intruusion luoteispuolella. Havaintotunnus SMMA-2012 45. Fig. 7. Mica schist from the northwest side of the intrusion.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 10 Kuva 8. Raoissa näkyy hydrotemisten fluidien aiheuttamaa kalimetasomatoosia ja epidoottiutumista. Havaintotunnus SMMA- 2012 47. Fig. 8. K-feldspar alteration and epidote in fractures has been formed as a consequence of hydrothermal activity. Kuva 9. Tonaliittikalliota. Havaintotunnus SMMA-2012 51. Fig. 9. Tonalite outcrop.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 11 Kuva 10. Tonaliittia. Kuopat kivessä ovat kalsiitin rapautumistulosta. Havaintotunnus SMMA-2012-53. Fig. 10. Tonalite. Holes in the rock are the effect of the calcite weathering. Kuva 11. Hienorakeisempaa kiveä, joka muistuttaa hapanta vulkaniittia. Havaintotunnus SMMA-2012-55. Fig.11. Fine grained tonalite, which reminds felsic volcanic rock.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 12 4.2 Analyysitulokset Taulukossa 3 on esitetty monialkuainemäärityksen (mg/kg) ja jalometalliananalyysin (Au µg/kg) tulokset. Alle määritysrajan jääneet Pd ja Pt on jätetty pois taulukoista. Anomaalisia kultapitoisuuksia on havaittavissa näytteissä: SMMA-2012-39.2, -44.1, -44.2, -44.3 ja -45.1. Kuvassa 12 on esitetty kaikki Korkeakankaan alueella tehdyt kultahavainnot. Taulukko 3. Monialkuainemäärityksen (mg/kg) ja Au (µg/kg) tulokset. Table 3. Multi-element analysis (mg/kg) and Au (µg/kg) results. Ag Be Ce Mo Sb Se Te Th U Au Näytetunnus SMMA-2012-39.1 0,13 0,16 64,43 0,30 0,19 0,44 0,020 5,61 2,04 <10 SMMA-2012-39.1 0,10 0,15 61,87 0,29 0,19 0,43 0,019 5,49 1,95 <10 SMMA-2012-39.2 0,22 0,19 61,32 17,71 0,17 0,60 0,048 4,55 1,34 24 SMMA-2012-40.1 0,10 0,12 54,43 0,26 0,16 0,45 0,013 4,03 1,06 <10 SMMA-2012-42.1 0,07 0,15 50,21 30,96 0,12 0,40 0,011 4,31 1,23 <10 SMMA-2012-42.2 0,08 0,14 53,08 0,37 0,13 0,42 0,009 4,68 1,49 <10 SMMA-2012-44.1 0,11 0,20 43,66 0,27 0,22 0,39 0,069 4,56 1,60 18 SMMA-2012-44.2 0,10 0,14 46,99 5,75 0,22 0,42 0,025 3,54 1,48 32 SMMA-2012-44.3 0,12 0,20 62,91 9,10 0,24 0,52 0,015 5,65 1,91 44 SMMA-2012-45.1 0,10 0,23 49,24 0,34 0,09 0,60 0,029 8,36 1,83 27 SMMA-2012-47.1 0,07 0,13 55,76 0,29 0,22 0,45 0,010 5,53 1,69 <10 SMMA-2012-47.2 0,07 0,12 45,77 0,31 0,25 0,31 <0.006 5,02 1,91 <10 SMMA-2012-47.3 0,10 0,12 43,84 0,30 0,23 0,38 0,010 4,72 1,91 <10 SMMA-2012-49.1 0,10 0,14 46,15 0,21 0,12 0,48 0,029 4,97 1,92 <10 SMMA-2012-53.1 0,07 0,16 46,95 0,23 0,17 0,39 0,011 4,91 1,52 <10 SMMA-2012-56.1 0,06 0,15 19,62 3,09 0,07 0,21 0,019 2,81 0,86 <10

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 13 Taulukko 3 jatkuu. Table 3. continues. W Al As B Ba Ca Cd Co Cr Au Näytetunnus SMMA-2012-39.1 0,80 11000 6 <5 105 8130 <1 10,1 14 <10 SMMA-2012-39.1 0,52 11000 <5 <5 104 8010 <1 10,0 14 <10 SMMA-2012-39.2 50,44 10900 <5 <5 44 9650 <1 13,0 13 24 SMMA-2012-40.1 0,88 13200 <5 <5 205 8070 <1 11,6 19 <10 SMMA-2012-42.1 0,71 13100 <5 <5 199 10500 <1 11,2 22 <10 SMMA-2012-42.2 0,77 12600 <5 <5 141 10600 <1 11,6 21 <10 SMMA-2012-44.1 0,94 12200 <5 <5 89 8400 <1 10,2 17 18 SMMA-2012-44.2 2,66 26600 <5 <5 387 20900 1,4 25,7 87 32 SMMA-2012-44.3 16,65 12500 <5 <5 72 13900 <1 12,1 19 44 SMMA-2012-45.1 0,40 27100 21 <5 297 1750 1,3 18,1 89 27 SMMA-2012-47.1 0,84 12300 <5 <5 83 12200 <1 10,9 21 <10 SMMA-2012-47.2 0,89 12000 <5 <5 107 11500 <1 10,9 22 <10 SMMA-2012-47.3 0,94 12500 <5 6 123 11400 <1 11,5 18 <10 SMMA-2012-49.1 6,11 10300 17 <5 60 8290 <1 8,4 15 <10 SMMA-2012-53.1 0,69 12500 <5 <5 103 10600 <1 11,8 19 <10 SMMA-2012-56.1 0,36 4580 82 <5 72 12400 <1 1,3 <1 <10 Taulukko 3 jatkuu. Table 3. continues. Cu Fe K La Li Mg Mn Na Ni Au Näytetunnus SMMA-2012-39.1 11 24900 7800 34 12 8590 441 1270 16 <10 SMMA-2012-39.1 11 24800 7760 35 12 8590 411 1260 16 <10 SMMA-2012-39.2 224 24500 2090 36 12 9200 404 909 17 24 SMMA-2012-40.1 23 27400 10200 32 13 10100 423 1350 22 <10 SMMA-2012-42.1 6 26300 8910 30 13 9960 455 1340 22 <10 SMMA-2012-42.2 21 26000 7550 31 12 10000 444 1130 22 <10 SMMA-2012-44.1 25 24900 4480 25 8 9940 363 1080 19 18 SMMA-2012-44.2 13 49100 25900 25 37 25900 924 1160 112 32 SMMA-2012-44.3 51 27500 5020 38 11 10700 456 1110 22 44 SMMA-2012-45.1 31 41100 20200 30 34 17800 446 704 61 27 SMMA-2012-47.1 6 25200 5260 35 9 9550 445 1170 21 <10 SMMA-2012-47.2 3 26100 7620 28 11 9510 493 1120 22 <10 SMMA-2012-47.3 3 26200 8330 25 12 9110 477 1210 20 <10 SMMA-2012-49.1 57 20700 3040 32 6 6320 442 996 15 <10 SMMA-2012-53.1 20 26700 7530 28 19 9210 419 1230 20 <10 SMMA-2012-56.1 7 5700 2190 13 3 856 189 751 <2 <10

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 14 Taulukko 3 jatkuu. Table 3. continues. P Pb S Sc Sr Ti V Y Zn Au Näytetunnus SMMA-2012-39.1 888 <5 163 3,3 28,4 3300 47 8,9 59 <10 SMMA-2012-39.1 892 <5 140 3,3 28,4 3230 48 8,6 58 <10 SMMA-2012-39.2 870 <5 517 3,9 32,4 2760 46 7,6 50 24 SMMA-2012-40.1 922 <5 172 5,2 31,6 3390 53 8,8 68 <10 SMMA-2012-42.1 822 <5 64 5,2 32,5 3280 55 7,9 60 <10 SMMA-2012-42.2 809 <5 149 5,2 29,4 3200 54 8,0 60 <10 SMMA-2012-44.1 820 <5 1240 4,9 31,9 3050 52 8,8 51 18 SMMA-2012-44.2 743 <5 179 13,5 39,7 6210 124 11,4 134 32 SMMA-2012-44.3 966 <5 399 5,4 38,6 3500 58 9,9 58 44 SMMA-2012-45.1 560 6 2200 8,5 6,1 3380 71 13,6 95 27 SMMA-2012-47.1 778 <5 34 4,5 47,4 3050 48 8,4 53 <10 SMMA-2012-47.2 800 <5 51 4,8 30,9 3260 51 8,9 51 <10 SMMA-2012-47.3 825 <5 34 5,1 33,7 2970 51 8,3 51 <10 SMMA-2012-49.1 637 <5 2230 3,0 20,3 1650 34 5,6 32 <10 SMMA-2012-53.1 812 <5 38 5,2 33,5 3000 53 8,3 60 <10 SMMA-2012-56.1 166 <5 340 <0.5 29,6 220 2 2,2 12 <10

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 15 Kuva 12. Anomaaliset kultapitoisuudet Korkeakankaalla. Oikean yläkulman taulukossa on esitetty kultapitoisten näytteiden koordinaatit. Fig. 12. Anomalous concentrations of gold in the Korkeakangas area. Table in the upright corner represents the coordinates (KKJ3) of the samples.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 16 Taulukossa 4 on esitetty XRF-tekniikalla tehdyt kokokivianalyysin tulokset prosentteina. Alle määritysrajan jääneet alkuaineet (Sc, Mo, Sb, La, Pb, Bi ja U) on jätetty pois taulukoista. Taulukko 4. Kokokivianalyysitulokset (%). Table 7. Results of the whole rock analyses (%). Na2O MgO Al2O3 SiO2 P2O5 K2O CaO TiO2 MnO Näytetunnus SMMA-2012-39.1 4,92 1,53 16,3 66,7 0,232 1,90 3,46 0,590 0,059 SMMA-2012-45.1 2,78 2,98 16,5 64,9 0,153 3,38 1,61 0,640 0,054 SMMA-2012-47.2 4,99 1,55 15,9 67,3 0,206 1,76 3,52 0,560 0,057 SMMA-2012-56.1 4,75 0,286 15,0 74,1 0,04301 2,14 2,02 0,144 0,018 Fe2O3 S Cl V Cr Ni Cu Zn Ga Näytetunnus SMMA-2012-39.1 3,94 0,016 0,015 0,006 <0.002 <0.002 0,002 0,006 0,002 SMMA-2012-45.1 6,29 0,220 0,012 0,009 0,012 0,007 0,005 0,010 0,003 SMMA-2012-47.2 3,79 <0.006 0,012 0,006 <0.002 0,002 <0.002 0,005 0,002 SMMA-2012-56.1 1,14 0,037 0,006 <0.003 <0.002 <0.002 <0.002 0,002 0,002 As Rb Sr Y Zr Ba Ce Th Näytetunnus SMMA-2012-39.1 <0.002 0,005 0,068 0,0018 0,018 0,060 0,009 <0.001 SMMA-2012-45.1 0,004 0,014 0,022 0,0022 0,015 0,075 0,008 0,002 SMMA-2012-47.2 <0.002 0,005 0,053 0,0011 0,018 0,061 0,007 <0.001 SMMA-2012-56.1 0,009 0,005 0,034 0,0007 0,011 0,057 0,005 <0.001

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 17 4.3 Geofysiikka Geofysiikan mittaustuloksista laadittu magneettinen kartta on esitetty kuvassa 13. Magneettiselta kartalta erottuu anomaalinen jakso alueen koillisosassa, jonka lounaispuolelle tulkitaan tonaliitin ja kiillegneissin kontakti. Voimakkaimman anomalian tulkitaan edustavan mustaliusketta. Alueen keskeltä voidaan havaita kaakko-luode suuntainen heikommin magneettinen vyöhyke, joka tulkitaan ruhjeeksi. Korkeakankaan lounaisosassa on havaittavissa heikompia magneettisia anomalioita, joiden syy kannattaa selvittää tarkemmin. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden reaalikomponentin kartta on esitetty kuvassa 14. Tuloksista havaitaan johdeanomalia alueen koillisosasta samasta kohdasta, josta havaittiin magneettinen anomalia. Muut anomaliat tulkitaan aiheutuvan sähkölinjoista, teistä, rakennuksista ja mastosta. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden imaginaarikomponentin kartta on esitetty kuvassa 15.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 18 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 13. Magneettinen kartta. Fig 13. Total magnetic intensity map.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 19 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 14. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden reaalikomponentin kartta. Fig. 14. MaxMin measurement, frequency 3520Hz, inphase component.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 20 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 15. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden imaginaarikomponentin kartta. Fig. 15. MaxMin measurement, frequency 3520Hz, quadrature component.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 21 4.4 Kiillotetut ohuthieet Kiillotetut ohuthieet teetettiin kahdesta kohteesta, jotka edustivat tasalaatuista, alueelle tyypillistä kiveä (tonaliitti: SMMA-2012-39.1 ja grauvakka: SMMA-2012 45.1) ja kolmesta kohteesta, joissa oli havaittavissa malminetsinnällisesti mielenkiintoista muuttumista (SMMA-2012 47.1, SMMA-2012 49.1 ja SMMA-2012 56.1). Hie: SMMA-2012 39.1 (Kuvat 16 19) Kivilajinimi: Tonaliitti Raekoko: n. 1-2 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 55 % -saussuriittiutunut, mutta paremmin säilynyt, kuin Korkeakankaan muissa hieissä 2. Kvartsi 35 % 3. Biotiitti 5 % Aksessoriset: 4. Amfibolimineraali 3 % 5. Titaniitti 6. Apatiitti 7. Kuparikiisu -satunnaisina rakeina 8. Rikkikiisu -heikkona pirotteena 9. Magnetiitti -tms. oksidi heikkona pirotteena

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 22 Amf. Biot. 5 mm Kuva 16. Hie: SMMA-2012 39.1 yhdellä nikolilla. Fig. 16. Thin section: SMMA-2012 39.1. Polars not crossed. Kvar. Plag. Kuva 17. Hie: SMMA-2012 39.1 kahdella nikolilla. Fig. 17. Thin section: SMMA-2012 39.1. Polars crossed.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 23 1 mm Kuva 18. Hie: SMMA-2012 39.1 yhdellä nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 18. Thin section: SMMA-2012 39.1. Polars not crossed. 5 x enlarged. Plag. Kvar. Amf. Kuva 19. Hie: SMMA-2012 39.1 kahdella nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 19. Thin section: SMMA-2012 39.1. Polars crossed. 5 x enlarged.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 24 Hie: SMMA-2012 45.1 (kuva 20 23) Kivilajinimi: Paraliuske Raekoko: n. 0,1-1 mm Päämineraalit: 1. Biotiitti 50 % 2. Kvartsi 45 % 3. Plagioklaasi 5 % Aksessoriset: 4. Muskoviitti 2 % Rakenne: blastoklastinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 25 5 mm Kuva 20. Hie: SMMA-2012 45.1 yhdellä nikolilla. Fig. 20. Thin section: SMMA-2012 45.1. Polars not crossed. Kuva 21. Hie: SMMA-2012 45.1 kahdella nikolilla. Fig. 21. Thin section: SMMA-2012 45.1. Polars crossed.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 26 Biot 1 mm Kuva 22. Hie: SMMA-2012 45.1 yhdellä nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 22. Thin section: SMMA-2012 45.1. polars not crossed. 5 x enlarged. Kvar. Kuva 23. Hie: SMMA-2012 45.1 kahdella nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 23. Thin section: SMMA-2012 45.1. polars crossed. 5 x enlarged.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 27 Hie: SMMA-2012 47.1 (kuva 24 27) Kivilajinimi: Tonaliitti/epidootti-karbonaattijuoni Raekoko: n. 1-4 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 45 % 2. Kvartsi 35 % 3. Epidootti 15 % 4. Kloriitti 5 % Aksessoriset: 5. Karbonaatti 1 % 6. Titaniitti 7. Zirkoni 8. Apatiitti 9. Rikkikiisu -heikkona pirotteena 10. Kulta -mahdollisesti yksi rae

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 28 Epid. Klor. 5 mm Kuva 24. Hie: SMMA-2012 47.1 yhdellä nikolilla. Fig. 24. Thin section: SMMA-2012 47.1. Polars not crossed. Plag. Kvar. Kuva 25. Hie: SMMA-2012 47.1 kahdella nikolilla. Fig. 25. Thin section: SMMA-2012 47.1. Polars crossed.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 29 Epid. 1 mm Klor. Rut. Kuva 26. Hie: SMMA-2012 47.1 yhdellä nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 26. Thin section: SMMA-2012 47.1. Polars not crossed. 5 x enlarged. Karb. Kuva 27. Hie: SMMA-2012 47.1 kahdella nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 27. Thin section: SMMA-2012 47.1. Polars crossed. 5 x enlarged.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 30 Hie: SMMA-2012 49.1 (kuva 28 ja 29) Kivilajinimi: Tonaliitti Raekoko: n. 0,5-3 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 60 % -saussuriittiutunut ja kalimuuttunut 2. Kvartsi 30 % 3. Karbonaatti 5 % Aksessoriset: 4. Biotiitti 2 % 5. Titaniitti 6. Kloriitti 7. Amfiboli 8. Magneettikiisu -satunnaisina rakeina 9. Rikkikiisu -satunnaisina rakeina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 31 Biot. 5 mm Kuva 28. Hie: SMMA-2012 49.1 yhdellä nikolilla. Fig. 28. Thin section: SMMA-2012 49.1. Polars not crossed. Plag. Kvar. Karb. Kuva 29. Hie: SMMA-2012 49.1 kahdella nikolilla. Fig. 29. Thin section: SMMA-2012 49.1. Polars crossed.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 32 Hie: SMMA-2012 56.1 (kuva 30 ja 31) Kivilajinimi: Tonaliitti Raekoko: n. 0,1-2 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 55 % -saussuriittiutunut 2. Kvartsi 40 % Aksessoriset: 3. Epidootti 4. Karbonaatti 5. Kloriitti 6. Apatiitti 7. Magneettikiisu -hyvin heikkona pirotteena 8. Rikkikiisu -hyvin heikkona pirotteena

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 33 5 mm Kuva 30. Hie: SMMA-2012 56.1 yhdellä nikolilla. Fig. 30. Thin section: SMMA-2012 56.1. Polars not crossed. Plag. Kvar. Kuva 31. Hie: SMMA-2012 56.1 kahdella nikolilla. Fig. 31. Thin section: SMMA-2012 56.1. Polars crossed.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 34 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Kallioperäkartoituksessa ja mikroskooppitutkimuksissa havaittiin merkkejä hydrotermisestä toiminnasta rakoilun yhteydessä, mikä ilmenee mm. kalimuuttumisena, karbonaattiutumisena ja kloriittiutumisena. Geofysiikan tutkimuksissa paikannettiin intruusion koillispuolella voimakas sähköinen ja magneettinen anomalia, joka tulkittiin mustaliuskeeksi. Intruusion lounaisosassa havaittiin heikompia magneettisia anomalioita, joiden syytä selvitetään mahdollisesti lisäkartoituksella ja -näytteenotolla. Kivinäytteiden kemiallisessa analyysissä kultapitoisuudet jäivät vaatimattomiksi. Pieniä kultaviitteitä löytyi alueen pohjoisosan murskelouhoksen ympäristöstä. Alueen kultapotentiaalisuuden selvittelyä voisi jatkaa geokemian menetelmillä kallion pinnasta otettavista iskuporanäytteistä. Heikkouuttomenetelmä maaperänäytteistä (MMI-menetelmä) voisi olla kokeilemisen arvoinen. Alueen peitteisyyden vuoksi kallioperähavainnot jäivät vähäisiksi, joten kallioperäkairauksella alueen geologiaa ja malmipotentiaalia voisi selvittää tarkemmin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 35 6 KIRJALLISUUS Kontoniemi, O. 1998. Geological setting and characteristics of the tonalite and shear zone hosted Paleoproterozoic gold deposit at Osikonmäki, Rantasalmi, southeastern Finland. Turun yliopisto. Väitöskirja. 15 s. Kousa, J. 2009. Joroisten Viholanniemen-Lahnalahden alueen kairaukset ja kallioperäkartoitus 2008. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2009/60. 27 s. Makkonen, H. 1991. Viholanniemen Zn-esiintymän tutkimukset Joroisissa vuosina 1984 1988. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3234/-91/1/10. 25 s., 6 liites. Makkonen, H. 1991. Tutkimustyöselostus Joroisten kunnassa valtausalueella Viholanniemi 1-3, kaiv. rek. n:o 4014/1-3, suoritetuista tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3234/-91/1/10. 11 s., 6 liites.