Paikkatietojärjestelmästä suunnittelun tukijärjestelmäksi Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön 10.3.2011 Yleiskaavapäällikkö, TkT Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki
Muodostuuko tässä tutkimuksessa tarkastellusta kaavojen toteutusohjelmasta todellista suunnitteluinstrumenttia sovelluskohteena toimineelle Jyväskylän kaupungille, jää nähtäväksi. Miten suunnitteluongelmat organisoituvat suunnitteluksi tai suunnitteluinstrumenteiksi, miten suunnitteluun liittyvät analyysit, tarkastelut ja johtopäätökset integroituvat kunnan päätöksentekoon, miten päätökset muokkaavat toimintaa? Rossi 2005
OTTEITA ROSSI 2005 Kaavoituksessa graafisperusteisia eli kuvalähtöisiä elementtejä käsittelevien sovellusten ensisijainen funktio oli toistaiseksi ollut viranomaispäätöksiä ilmentävän paperikarttatulosteen tuottaminen manuaalisia menetelmiä tehokkaammin. Suunnittelulähtöisen sovelluksen kehittämisen edellytyksenä oli, että suunnitteluprosessin vaiheet, toiminnot ja tietojenkäsittely tunnettiin ja osattiin kuvata ohjelmistokehitystä tulevalla tavalla. Mitä suunnittelija tekee? Mikä on kysymys, johon hän etsii vastausta? Mitä lähtötietoja hän tarvitsee? Miten hän käsittelee tietoja? Mitä syntyy lopputuotoksena? Tietorakenne luotiin suunnitteluprosessin tarpeista. Graafispohjaiset elementit integroituvat taulukkolaskentaan. Käyttäjä piirtää itselleen loogisia kohteita. Tietovirrat tukevat prosessin etenemistä.
OTTEITA ROSSI 2005 Tietotekniikka tarkoittaa tässä informaation tietokoneavusteisen järjestämisen taitoa. Yhdyskuntasuunnittelua palvelevaa tiedonhallintajärjestelmää ei voi ostaa valmiina tuotteena vaan se on toimijan itse luotava. Tietotekniikkaa soveltaen voitiin tehdä mahdolliseksi uudenlainen suunnittelun muoto.
KEHITTÄMINEN JATKUU Palkinto Tulevaisuuden kestävä kunta kilpailussa 2010 KYMPPI-MONI HANKE käynnistymässä (Jyväskylän kaupunki, TTY ja Tekes) Ihmisten välistä yhteistyötä ja elinympäristöön vaikuttavia valintoja paikkatietoteknologian avustamana
19 km 40 km 19 km Jyväskylä 129 623 asukasta 2009 111 asukasta/maa-km2 1 466 km2 koko pinta-ala 1 171 km2 maapinta-ala 18 km Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti samaa kuntaa vuoden 2009 alusta 36 km 62 000 työpaikkaa 1%:a alkutuotannossa 22%:a jalostuksessa 77 %:a palveluissa 42 km Suurimmat työnantajat: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Keskimaa Osk Metso Paper Oy 60 km Noin etäisyyksiä kaupungin keskustaan
Keskimäärin vuodessa vuosina 1990-2009 Jyväskylään valmistui 1141 asuntoa/ vuosi, näistä omakotitaloihin 248 asuntoa ja kerros- ja rivitaloasuntoihin 893 asuntoa.
Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Mitä uusia asuntoalueita, miksi ja milloin seuraavan kymmenen vuoden aikana? Varmistaa tonttien riittävyyden Hallittu kasvu Tonttien ja palveluiden yhteensovittaminen Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon asti, mikäli on periaatteellista päätettävää. Välivuotena saattaa riittää virkamiestasoinen päivitys.
Kymppi R - LÄHTÖKOHDAT Strategiset toimintalinjat ja tavoitteet Asuntorakentamisen määrälliset ja laadulliset tavoitteet Toteutuva rakentaminen suuntaa määrällisiin tarpeisiin varautumista Tahtotila asumisen monimuotoisuudesta Tonttitarjontaa eri puolilta kaupunkia Sosiaalinen eheys Palveluiden riittävyys Talouden realiteetit
Jyväskylän kaupunkistrategian (2010) yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet
OMAKOTIALUEEN TONTTITUOTANTOPROSESSI JYVÄSKYLÄ ~6-10 VUOTTA ~4 VUOTTA ~2 VUOTTA 0 VUOTTA 1 VUOTTA 2 VUOTTA KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MUUTTO KYMPPI R -OHJELMA TONTTIMARKKINOINTI MAAPOLITIIKKA MAANHANKINTA KIINTEISTÖN- MUODOSTUS TONTTIEN HAKU JA VARAUS TONTTIEN LUOVUTUS YHDYSKUNTA- TEKNIIKKA VIHERRAKENNE LIIKENNEVERKKO ALUSTAVAT KUSTANNUS- TARKASTELUT YMS. YLEISSUUNNITELMAT -KADUT -VESIHUOLTO -VIHERYLEISSUUNNITTELU YKSITYISKOHTAISET KATU- YMS. SUUNNITELMAT YHDYSKUNTA- TEKNIIKAN RAKENTAMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKAN HOITO JA YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA TILAPALVELU, KAAVOITUS & PALVELU- TOIMIJAT MITÄ TÄSSÄ TARTTIS TIETÄÄ? MISSÄ NE LÄHTÖTIEDOT OIKEIN ON VAI ONKO NIITÄ OLEMASSAKAAN? KAAVOITUKSEN KUKA TIETÄÄ, MITÄ TIETÄÄ JA ALOITUSKOKOUS MILLÄ PERUSTEELLA JOKU JOTAKIN TIETÄÄ? RAKENTAMISTAPAOHJEET YM. ASEMAKAAVA LAINVOIMAINEN RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TARVESELVITYKSET JA VERKOLLINEN VARAUTUMINEN TONTTI HANKESUUNNITTELU + KOHTEET INVESTOINTIOHJELMAAN / KOHTEET LUOPUMISLISTALLE RAKENNUSLUPA VALVONTA PIENTALON RAKENTAMINEN VOI ALKAA PALVELUTOIMIPISTEIDEN TOTEUTUS, KORJAUS TAI LAKKAUTTAMINEN Maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittaminen siten, että kokonaisuus on hallittavissa: kaavoitus, maapolitiikka, yhdyskuntatekniikka, rakennusluvat ja palvelut
Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Mitä uusia asuntoalueita sekä miksi ja milloin seuraavan kymmenen vuoden aikana? Tuloksena uusien alueiden toteuttamisjärjestys kartta perusteluineen Lähtökohdat Kaavoitusohjelmalle Maanhankinnalle Investointiohjelmalle Viherpalveluohjelmalle Palveluverkon muutoksille (väestöarviot)
Kuntaliitos vuoden 2009 alussa Vuonna 2008 hankittiin tietoa uuden kunnan maankäyttömahdollisuuksista ja valmistauduttiin laatimaan Kymppi R -ohjelma laajentuneeseen, uuteen kuntaan. Vuonna 2009 ohjelmoitiin vain 3 ensimmäistä vuotta Myöhempien vuosien osalta esiteltiin kolme kaupunkirakenteellista mallia Syvennettiin tietoutta omakotirakentamisesta Maaseudulle/asemakaavoitetuille alueille Uuden kunnan osissa (kaup, mlk, Korpilahti) Tiedostettiin alueet, joilla väestönkasvu on liian nopeaa. Väestöarviossa = ei tietoa alue = uusi alue/uusia alueita, mutta mikä? Lisäksi tiedostettin palvelujen nykytila Liian vähän päiväkoti- ja koulupaikkoja sekä palvelutilojen peruskorjaus- ja uudisrakentamistarvetta. Peruskorjausaste joissakin kiinteistöissä niin korkea, että peruskorjauksen sijasta toteutetaan uudisrakennus.
Kymppi R 2009 Miten maankäyttöä toteutetaan 2013 >? Tuunausmalli Vahvistamismalli Läikyttämismalli Rakentamista kaupunkirakenteen sisälle ja laidoille. Kylärakentamista. Nykyisen rakenteen eheyttämistä, vältetään suuria kynnysinvestointeja. Riskejä: Hyväksytään täydennysrakentaminen teoriassa mutta ei käytännössä. Kaavat hitaita ja valitusherkkiä. AO-tonttitarjonta ei voi olla kovin mittavaa, muunkin tyyppisen tonttitarjonnan turvaaminen saattaa olla uhattuna. Mallien arviointikriteerit Mallin yleiskuvaus Asuminen Liikkuminen ja liikenteen vaikutukset Yhdyskuntatekniikka Rakentamista sekä kaupunkirakenteen sisälle että laidoille sitä laajentaen. Kylärakentamista. Nykyisen rakenteen vahvistamista, myös uusia palvelutoimipisteitä. Merkittäviä uusia alueita kaupungin maalle. Riskejä: Ei kasvutahtoa ja/tai kykyä kynnysinvestointeihin. Ei pystytäkään tekemään päätöksiä. Uusille alueille ei saadakaan palveluita. Prosessin hallittavuus Viherverkko, maisemaja kyläkuva Ilmastonmuutos Riskit (yhteenvetoa) Kaavahankkeita irralleen kaupunkirakenteesta. Rakentamista suunnittelemattomasti, kertautuvia vaikutuksia tunnistamatta kaupunkirakenteen ja kylävyöhykkeen ulkopuolelle. Entisen mlk:n alueelle on tehty suunnittelutarveratkaisuilla keskimäärin 54 omakotitaloa/vuosi. Lisäksi muutamia omakotitaloja on rakennettu suoralla rakennusluvalla suunnittelutarvealueen ulkopuolelle. Riskejä: Taloudellisesti epärealistinen. Maanomistajien epätasapuolinen kohtelu. Palveluiden tarjonta lähipalveluna suhteessa väestöpohjaan ja toiminnalliseen ja taloudelliseen ylläpitokykyyn on mahdotonta. Kylien taantuminen. Mallien yleiskuvaukset esiteltiin ohjelmassa ja niiden arviointitaulukko ohjelman liite laitettiin nettiin kaikkien ulottuville
Päiväkotipaikkojen ja perusopetuksen alaluokkien kapasiteetin riittävyyden varmistaminen Joukkoliikenteen palvelutaso uusilla alueilla
OMAKOTITONTTITARJONTA Kaupungin tarjoamat AO-tontit Kaavallisesti varaudutaan kaupungin maille 400 AO-tontin jatkuvaan reserviin; tonttien menekkiä seurataan tiiviisti Rakentajien saataville tulee kaupungin tarjoamana 150-190 tonttia vuosittain Mikäli kaupungin tonttikysyntä kasvaa lähivuosina, voidaan tonttitarjontaa lisätä nopeuttamalla jonkun alueen tonttitarjontaa (mm. Sääksvuori). Yksityisten tonttitarjonta Lisäksi on yksityistä tonttitarjontaa jo valmiilla alueilla ympäri kaupunkia (ks. edellinen dia) Omakotitalon rakentaminen voi alkaa Vuonna 2011 Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuosina 2014-2015 Vuosina 2016-2020 Vuonna 2010 tai sitä ennen Asemakaavoitettu alue vuonna 2010
Jyväskylän väestöarvio vuoteen 2040 Vuoden 2009 lopussa Jyväskylässä oli 129 623 henkilöä. Tilastokeskuksen uusin 30.9.2009 väestöennuste ennakoi Jyväskylään kasvua koko tarkastelujakson eli vuoteen 2040. Kaupungin nykyinen väestömäärä kasvaa noin 25 000 tuhannella vuodesta 2009 vuoteen 2040. Tälle väestönkasvulle tarvitaan kolmen ja puolen Valkeamäen verran alueita (Valkeamäki noin 7 000 asukasta). Jo vuoteen 2030 mennessä kasvu on noin 20 000 asukasta ja alueita heille tarvitaan melkein kolme kertaa Valkeamäen verran. Uusia alueita/asuntoja tarvitaan lisäksi mm. nykyisen väestön asumisväljyyden kasvuun. Mikäli asumisväljyys kasvaa 20 vuoden aikana noin 2 kerrosneliötä asukasta kohti, se vaatii noin 260 000 kerrosneliömetrin verran uutta asuinpinta-alaa eli melkein puolitoistakertaisesti niin paljon kuin Lutakossa on asumista. Lisäksi uusia asuntoja tarvitaan nykyisten asuntojen poistuman korvaamiseen; osa nykyisistä asunnoista muuttuu esim. vapaa-ajanasunnoiksi.
Kaupungin maa Yhteensä Uusia alueita kerros- ja rivitaloille Talonrakentamisen voi alkaa vuoden mukaan Kaupungin maa Yhteensä Keskimäärin vuodessa Vuosina 2014-15 60 550 94 250 Vuosina 2016-20 81 100 83 000
LEENAN KULTAINEN SÄÄNTÖ MUISTA ORGANISOIDA ASIAT TIETOKONERUUDUN MOLEMMIN PUOLIN!
Kymppi R Työn kuvausta Kokoava valmisteluryhmä kokoontuu 3 vkon välein Yleiskaavapäällikkö, kaavoitustutkija, asuntotoimen päällikkö, asemakaavapäällikkö, asemakaavaarkkitehti, rakennuttajapäällikkö, tonttipäällikkö, vesihuollon suunnittelupäällikkö Kuluvan vuoden maankäytön toteuttaminen ja tonttitarjonta Seurataan tonttien menekkiä ja asuntoalan toimijoiden hanketilannetta Valmistellaan uusien kohteiden/tonttien haun järjestämistä, alueiden avaamista (kunnallistekniikan rakentamista) ja avaamatta jättämistä Lähivuosien valmistelu Seurataan kaavoitusohjelmassa olevien kohteiden suunnittelun etenemistä Valitaan alustavasti vuosikohtaisesti tonttitarjontaan tulevat alueet Valitaan kohteita alustavaan yleissuunnittelu- ja kustannustarkasteluun Valmistellaan uutta kaavoitusohjelmaa ja investointiohjelmaa Pitkä aikavälin mahdollisuuksien turvaaminen Yleiskaavatyö Tarvittaessa erillisiä teemaselvityksiä Kytkentä muiden tahojen selvityksiin (palveluverkot, vesihuolto, joukkoliikenne)
HISTORIAA Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin nimeämä palveluverkkoryhmä 2005 Toimialat vastaavat palveluverkkojen muutoksista ja verkkojen kehittämisestä Palveluverkkojen muutokset tulee synkronoida yhdyskuntarakenteen kokonaiskehitykseen kuten uusien asuntoalueiden rakentamiseen Palveluverkkotyöryhmään nimettiin keskeiset tahot/myöhemmin täydennettiin/myöhemmin supistettiin Kaavoitus/Kymppi R Päivähoito Opetus Tilapalvelu Kulttuuri Liikuntatoimi Avoterveydenhuolto Vanhuspalvelut Ydintahot/nykyinen kokoonpano Liikenneasiantuntemus/joukkoliikennepalvelut ei ole mukana palveluryhmässä; muuten on kiinteää yhteistyötä
YT-sovellus: Internet-pohjainen Graafisperusteinen Kaavakapasiteetin hallinta Tehokas ominaisuustietojen hallinta (ylläpito, selailu, raportointi)
Suunnittelualue Suunnitelma 1 Suunnitelma 2 Suunnitelmien yksiköt
Ajoitussovellus Näkymä rakentumisarvio suunnittelualueittain mm. alueen nimi, uusi alue, matala-tiivis, kaavamuoto Uusien alueiden avaaminen/rakentuminen > alueittaiset väestöarviot
Yhdyskuntatekniikan kustannustiedot aluelomakkeilla yhteisessä dokumentinhallintajärjestelmässä
Eräitä esimerkkejä käytännön työtilanteista
Esimerkki palveluverkkotyöryhmän kokouksessa esillä olleesta kartasta, jolla on havainnollistettu nykyisiä palvelutoimipisteitä ja tulevien asuinalueiden sijaintia
Tapaus Kanavuoren päiväkotikoulu (kartalla turkoosi oppilaspohja) Koulu tyhjennetty n. 3 vuotta sitten kosteusvaurioiden takia, oppilaat käyvät koulua Vaajakosken keskustassa Uudishanke n. 5 miljoonaa Vaajakosken kouluissa varauduttu tulevaan kasvuun, tilaa on, Kanavuoren koulun oppilaissa on paljon kuljetusoppilaita joka tapauksessa Palveluverkkoryhmä esitti päiväkotikoulun uudishankkeen toteutuksen siirtämistä n. vuoteen 2017 Pallottelu käynnissä Maankäytön suunnittelun toteutus/ tilanne 4-tien järjestelyt keskeneräiset Kevyen liikenteen väyliä puuttuu Yleiskaavallinen maankäytön suunnittelu alkuvaiheessaan
Alakoulujen oppilaskertymän havainnollistaminen Esimerkki Korpilahti
Pienten kyläkoulujen oppilasmääräkriteerit V 2008 Kouluverkkoratkaisu sisälsi kyläkouluja. Sivistyslautakunta päätti 15.12.2009 pienten kyläkoulujen oppilasmääräkriteerit Päätös Sivistyslautakunta 15.12.2009 hyväksyyi Jyväskylän koulujen oppilasmääräkriteeriksi 1.1.2010 lukien seuraavaa: Vähimmäisoppilasmäärä on 30 oppilasta (esitys oli 40 oppilasta), joka käynnistää koulun säilymisedellytyksiä tarkastelevan prosessin, jossa arvioidaan mm: koulujen kuljetusoppilaiden määrä alueellinen oppilasmääräkehitys ja oppilasvirrat tulossa olevat alueen investointihankkeet varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja perusopetuksen palvelurakenteiden mahdolliset uudet ratkaisut. Tarkastelu tehdään kahden vuoden välein, ensimmäinen arviointi suoritetaan 1.1.2012. Välivuosina lautakunnalle raportoidaan tilanteesta. Yhdistymissopimus: Kylien kehittäminen Kyläkouluja yms Yksityistieavustusten ja vesiosuuskuntien tukemisessa jatketaan olemassa olevia käytänteitä. Kylien omaleimaisuuden säilyttäminen ja asumis- ja elämisolosuhteiden parantaminen on keskeinen asia Uuden Jyväskylän kehittämisstrategioissa. Kylien ja taajamien väestörakennetta vahvistetaan kaavoituksen keinoin lisäämällä tonttitarjontaa ko. alueilla. Kaavoituksessa keskeistä on aktiivinen maanhankinta kunnan omistukseen, mutta myös maankäyttösopimusten kautta voidaan yksityisessä omistuksessa olevaa maata ottaa kaavoituksen piiriin. Joukkoliikenteen ja palvelulinjojen antamin keinoin turvataan erityisesti iäkkäämmille asukkaille etäämpänä olevien palvelujen käyttö ja saatavuus. Väestörakenteen parantaminen ja asukasmäärän lisääntyminen turvaa pienten kyläkoulujen toimintamahdollisuudet mm. Oravasaaren, Kuohun ja Nyrölän kylien osalta erillisin oppilasmääräkriteerien mukaisin perustein.
Kyläkouluselvitys Selvitettiin ja kuvattiin paikkatietoanalyysein seuraavia tekijöitä > Tuloksena kyläkoulukriteerit Koulun sijoittuminen Koulun lähiympäristö Muu toiminta (koulu-)kiinteistössä Koulukuljetusoppilaat/ Oppilasmäärä Oppilaat, jotka eivät tarvitse koulukuljetusta 3 kilometrin säteellä koulusta asui 08/2009 Ikäluokka keskimäärin/0-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Laajemmalla alueella asui 31.12.2008 (sisältää myös em 3 kilometrin säteellä asuvat) Laajemman alueen sisältämä pienalue/-eet Ikäluokka keskimäärin/0-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Maankäyttö ja arvio 7-12-vuotiaiden määrän kehittymisestä NYKYTILANNE: uusia omakotitalon rakennuspaikkoja ( maaseutualueen uudet rakennuspaikat toteutuvat pitkän ajan kuluessa) KAAVA-AIKOMUKSET: uusia omakotitalojen rakennuspaikkoja ARVIO 7-12-vuotiaiden määrän kehityksestä 3 kilometrin säteellä koulukiinteistöstä Laajemman alueen västöennuste vuodelle 2020 Ikäluokka keskimäärin/0-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat Koulukiinteistön kunto Kustannukset lasta kohden
Keskisuomalainen tiistaina 23.11.2010 Jyväskylän Tilapalvelu teetti keväällä 2010 sisäilmasto-ongelmia selvittävän Örebrokyselyn kaupungin 34:ssä päiväkodissa, 31:ssa koulussa ja seitsemässä päiväkoti-koulussa. Henkilöstölle suunnatun kyselyn tavoitteena oli selvittää tulevien investointien kiireellisyysjärjestys sekä arvioida sisäilman laadun parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta verrattuna edellisiin selvityksiin (2001, 2005 ja 2010) Kaikille kohteille, joissa koettiin sisäilmaongelmaan liittyviä haittatekijöitä, on tehty parannustoimia ja - suunnitelmia ja kohteita on myös siirretty peruskorjauslistalle. Melu yllätti/kiinteistöjohtaja Esko Eriksson Merkittävää on päiväkotien sisäilmaongelmien suuri määrä verrattuna kouluihin. Tiukat resurssit/ Tilapalvelun johtokunnan ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen Kysely on hyvä työkalu kokonaisuuden hallinnassa/ Työterveyden erikoislääkäri Markku Seuri Voi antaa väärän kuvan: esim lakkautusuhan alla olevan kyläkoulun vastaukset
Palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä Palveluverkkoyhteistyötä hajautetussa mallissa Kaupunkirakennelautakunta vastaa maankäytöstä, kaavoituksesta ja mm. KymppiR-maankäytön toteutusohjelman valmistelusta Palveluverkosta vastaa ao. palvelusta vastaava lautakunta Tilapalvelun johtokunta vastaa tiloista ja mm. tilojen investointiohjelman valmistelusta Tavoitteena palveluverkkojen hallinta siten, että maankäytön, joukkoliikenteen, tilojen ja tiloissa toimivien palvelusisältöjen ratkaisut ovat yhteisesti valmisteltuja ja perusteluja, päättää niistä sitten mikä taho hyvänsä
Päiväkotiverkko Päiväkoteja on korvattu uusilla (vanha poistettu uusi parempaan paikkaan) tarpeen mukaan (vrt koulut) Päivähoitoikäisten määrän muutokset isoja alueella sen vanhetessa Uusia omakotialueita avattaessa tulee huolehtia päivähoito- (ja koulupaikkojen) riittävyydestä
Palveluverkkoselvitysten pääpiirteitä Selvityksiä tehty palvelualakohtaisesti Lähiväestöpohjariippuvaiset palvelut Alakoulut, päiväkodit, päiväkotikoulut Tiivis kytkentä Kymppi R -ohjelmointiin Säännöllinen, jatkuva valmistelu (kaavoitus+tilapalvelu+opetustoimi+päivähoito) Paikkatietoteknologia apuna Lähiväestöpohjariippumattomat palvelut, menetelmä vaihtelee Lukiot, Kirjastot, Nuoriso-, Terveyspalvelut jne
Päiväkoti- ja koulupaikkojen kapasiteetin riittävyys Dokumentinhallintajärjestelmässä yhteisesti työstettävä päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys/ Exceltiedosto Suuralueittainen tarkastelu: Väestöennuste Toimipisteet ja niiden hoito- /oppilaspaikat Voidaan vertailla väestöennusteisiin, syntyykö ja milloin lisätarvetta? Minkälaisia hankkeita, milloin tulisi toteuttaa ja minne? Ja päinvastoin: Syntyykö tarvetta lakkauttaa toimipisteitä? Esillä kokouksissa, mitä jos? Spekuloidaan, muotoillaan johtopäätöksiä Välitehtävät
Tekes ja Kuntaliitto yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestivät Tulevaisuuden kestävä kunta kilpailun. Tulokset julkistettiin Kuntamarkkinoilla Helsingissä 15.10.2010 Kilpailussa haettiin kunnista kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyviä ideoita, joista olisi mahdollista jalostaa Tekesrahoitteinen kehittämishanke. Jyväskylän kaavoitus ja Tampereen teknillinen yliopisto valmistelevat parhaillaan Tekesille kehittämishanke-esitystä. Kuntalehti 3/2010 Kahdenkymmenen ehdotuksen joukosta valikoitui neljä hankeideaa palkittaviksi. Kuvassa neljän palkitun hankeidean taustaorganisaatioiden edustajat, oikealla yleiskaavapäällikkö Leena Rossi Jyväskylä/ yhdyskuntakehitystä seurataan reaaliajassa. Muut palkitut Joensuu/puhdistetun jäteveden lämpö talteen Penttilänrannassa, Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy/monilokeroauto punnitsee kotilalousjätteet ja Turusta liikennebiokaasun edelläkävijä? Kuntatekniikka 7/2010 Jyväskylän maankäytön suunnittelutyökalu Kymppi R - ohjelma on ainutlaatuinen ratkaisu kuntien yleisimpään ongelmaan : - maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamiseen - siten, että palvelut ovat saavutettavissa ja taloudellisesti hallittavissa. Hankekohtaisesta suunnittelusta on siirrytty kokonaisvaltaiseen, verkostomaiseen alueiden ja palvelutarpeiden toimintatapaan.
PAIKKATIETOUNELMIA Yleiskaavatoimikunta 7.3.2011: Olipa mielenkiintoista saada uutta tietoa, näinhän nämä asiat ja paikat tulee tutuiksi! Todella hienoa työtä, kiitos paljon! Tätä on hyvä suunnittelu! Yhdyskuntien sana-kuva-kartallinen kehittäminen HUOLELLINEN TIETOMALLINTAMINEN Luottamuksen kasvattaminen ja kasvaminen: vaikeatkin päätökset ovat monipuolisesti ja huolellisesti valmisteltuja Paikkatietoteknologian soveltaminen suunnitteluun vaikuttaa positiivisesti arkielämän sujuvuuteen