4 Tikkurilan suuralue

4 13

alueittain 21 4 Tikkurilan suuralue Pinta-ala (km²) 23,1 24,4 Väestö 1.1.21 3764 197 636 Asukkaita / km² 167 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 28,7 27,3 Vieraskieliset 21 () 6,8 9,1 Työttömyysaste 29 () 7,7 9,1 Työllisyysaste 28 () 75,4 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 111, 14,1 Aluekuvaus ja historia sijaitsee pääradan molemmin puolin, Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välisellä alueella. Etelässä alue rajoittuu Helsinkiin ja muualla Aviapoliksen, Koivukylän ja Hakunilan suuralueisiin. Helsinki-n lentokenttä sijaitsee naapurissa ja alueen eteläosassa kulkee Kehä III. en keskus sijaitsee Tikkurilassa, joka on myös kaupungin hallinnollinen keskus. Muut suuralueen kaupunginosat ovat Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka ja Helsingin pitäjän kirkonkylä. ella on pinta-alaltaan n pienin kaupunginosa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, joka on Uudenmaan alueen kirkonkylistä parhaiten säilyneitä. Tällä valtakunnallisestikin merkittävällä alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja rakennuksia, joihin kuuluu myös n vanhin rakennus, kivinen Pyhän Laurin kirkko. Luonto ja elinympäristö Keravanjokilaakson maisemallisesti arvokas alue ulottuu myös elle. Jokiniemen pohjoisosasta avautuu kaunis näkymä vanhan Hanabölen kylän viljelysmaisemaan. Kuninkaalan eteläosassa sijaitseva Kalkkikallio kohoaa 65 metriä merenpinnan yläpuolelle ja sen etelärinne on suojeltu luonnonsuojelulailla. Simonkylän ja Ruskeasannan välissä kiemurteleva Kylmäoja on puolestaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lisäksi ella on Itä-n suurin liikuntakeskittymä, Tikkurilan urheilupuisto. Asuminen ja väestö n ensimmäiset kerrostalot valmistuivat 195-luvulla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosiin. 196-luvulta lähtien elle on valmistunut asuntoja melko tasaiseen tahtiin. Ainoastaan 2-luvulla asuntotuotanto on ollut selvästi alhaisempaa kuin muina aikoina. Alueella on enemmän kerros- kuin pientaloja ja runsas puolet asunnoista on omistusasuntoja. Vuoden 211 alussa en väkiluku oli hieman yli 37 6 ja vain Myyrmäen suuralueella oli enemmän asukkaita. Pienehköstä koosta ja suuresta asukasmäärästä johtuen on tiheämmin asuttua kuin muut suuralueet. Väestö lisääntyi nopeasti etenkin 198-luvun alkupuolelta aina 2-luvun alkuun saakka. ella perheväestöön kuuluvien osuus ja perheiden keskikoko ovat pienempiä kuin monilla muilla suuralueilla. Elinkeinoelämä Työpaikkatarjonta on varsin runsasta ja alueen työpaikkaomavaraisuusaste oli 111 prosenttia vuonna 28. Ainoastaan Aviapoliksen suuralueella se oli suurempi. Hallinnollisessa keskuksessa Tikkurilassa on paljon työpaikkoja, kuin myös Hakkilan ja Koivuhaan kaupunginosissa. Vuonna 28 suuralueella oli töitä tarjolla 22 131 työntekijälle, joista runsas viidennes työskenteli kaupan parissa. Kehityssuunnitelmat Tikkurilaan rakentuu lähivuosina korkeatasoinen kaupunkikeskusta, jonka suunnittelussa pyritään luomaan jalankulkijoille miellyttäviä ja turvallisia liikkumisreittejä. Tikkurilan keskusta saa muun muassa uuden kirkon, uusia asuntoja, maanalaisen pysäköintihallin ja laajennetun terveysaseman. 195-luvulla rakennettua kaupungintaloa sivurakennuksineen kunnostetaan ja talon yhteyteen rakennetaan uusi lisärakennus, jonka tiloissa kokoontuu kaupunginvaltuusto. Toinen suuri rakennushanke on Tikkurilan asemakeskus, jonka toiminnat suunnitellaan uudelleen. Matkustajamäärät kasvavat, kun Kehäradan valmistuttua vaihto kaukojunista lentokentän lähijuniin tapahtuu Tikkurilassa. Jokiniemestä kasvaa tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa Tikkurilan keskustaa. Asemakeskukseen liittyvän asemasillan Jokiniemen puoleiseen päähän pyritään saamaan liike- ja toimitilaa sekä asemalle johtava aukio. Lähelle rataa sijoittuu toimitilaa, asumista ja vanhusten palvelukeskus. Tikkurilantiestä on suunniteltu Lentokentän ja Tikkurilan yhdistävää asuin- ja liikerakennusten reunustamaa kaupunkimaista bulevardia, jonka mitoituksessa on varauduttu pikaraitiotien rakentamiseen. n Akselin yritysalue sijaitsee pääosin Hakkilassa ja alue säilyy raskasta liikennettä aiheuttavien logistiikkayritysten keskeisenä sijaintipaikkana. Asuinrakentamista on tulossa esimerkiksi Simonkylään, jossa vesitornin viereen rakennetaan asuinkerrostaloja. Uusien asuntojen keskittymiä tulee myös Malminiityn ja Malmipellon alueille. 131

4 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia 198 2311 1428 6,2 199 28484 1452 51 1364 4,8 2 36483 18978 52 1343 3,7 154 2,9 21 3764 19326 52 1178 3,2 2585 7, 215* 3939 22* 4113 Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 7478 3933 1342 4397 3983 1991-7798 5318 1739 6662 56443 21-9 82 421 1636 6231 6473 Avopari ja 8 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 31 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 2311 9 13 16 35 2 7 199 28484 9 1 13 37 22 8 2 36483 1 11 12 34 24 9 21 3764 8 1 13 29 28 13 215* 3939 8 9 13 29 26 16 22* 4113 9 9 11 3 23 18 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 29 Enintään perusaste Avopari ilman 17 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 612 84 3,1 199 8619 86 2,9 2 1478 81 2,8 21 1456 77 2,7 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 8666 23 27 23 21 5 2 199 1263 28 33 19 15 4 1 2 16473 35 33 15 12 3 1 21 18164 4 34 13 9 3 1 Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 23 35 571 5 511 24 51 1995 25 288 567 23 956 22 423 2 28 597 751 279 476 26 271 28 29 932 863 489 341 28 848 132

4 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 1246 15 3 27 21 8 199 16864 14 3 28 2 8 2 19624 13 26 28 24 9 28 19935 13 24 23 24 15 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 16864 878 6824 126 21 19676 167 7527 282 25 18942 9472 7124 2346 28 19935 1148 7261 223 53 199 2,4 66 3,5 2 2,2 68 32,3 21 2, 7 36,1 1995 15343 13 36 28 16 7 2 17273 12 36 28 17 7 25 18484 12 36 28 17 8 21 19214 12 35 28 17 8 Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 29 93 4 195-69 4185 25 3 71 197-79 3262 11 13 76 198-89 452 24 28 47 199-99 4642 16 17 66 2-8 234 23 14 61 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 1312 688 52 624 48 1981-85 2252 342 15 191 85 1986-9 2868 55 18 2363 82 1991-95 1992 1563 78 429 22 1996-257 1476 72 581 28 21-5 127 216 17 154 83 26-9 591 8 14 511 86 2 1 3 25 2 15 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 22131 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 133

6 Hiekkaharju Hiekkaharju Pinta-ala (km²) 1,5 24,4 Väestö 1.1.21 3995 197 636 Asukkaita / km² 2668 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,9 9,1 Työllisyysaste 28 () 76,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 21,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Hiekkaharjun kaupunginosaan kuuluu etelässä tiivis radanvarsitaajama, joka liittyy Tikkurilan keskustaajamaan. Pohjoisosan Hiekkaharjusta kattaa Rekolanojan laakson viljelyaukea. Alunperin Hiekkaharjulla tarkoitettiin vain rautatieseisaketta. Kaupunginosaa alettiin kutsua Hiekkaharjuksi todennäköisesti vasta viime sodan jälkeen. Hiekka ei kuulunut paikalliseen sanastoon, mikä viittaa uudempaan nimistöön. Hiekkaharjun taajama sijaitsee luode-kaakko -suuntaisella pitkällä harjulla, joka alkaa merestä, kulkee Helsingin Kallvikinlahden kautta n ja Keski-Uudenmaan halki noin 6 kilometrin matkan. Hiekkaharjun asuinalueen kohdalla harju on jääkauden jälkeisten merivaiheiden aikana tasoittunut laajaksi selänteeksi, jolle on ollut helppo rakentaa. Hiekkaharju on n ainoa harju. Ennen alueen rakentamista harju oli karua metsäaluetta, mänty- ja kanervakangasta. Luonto ja elinympäristö Hiekkaharjun pohjoisosa on Rekolanojan laakson viljelymaisemaa, jota Hiekkaharjun kohdalla kutsutaan Malmipelloksi. Laakso on tärkeä virkistysalue hiekkaharjulaisille. Komean peltoaukean keskellä kulkee Rekolan- 134

alueittain 21 6 Hiekkaharju oja, jonka laajat puronvarsilehdot ja tuoreet lehtorinteet erottuvat kauas pellon laidalle. Hiekkaharjun kohdalla Rekolanojan vesikasvillisuus on edustavaa. Purovarren metsässä puolestaan kasvaa muun muassa korpinurmikka, joka on pääkaupunkiseudulla harvinainen heinälaji. Lisäksi alueella pesivien lintujen määrä on runsas ja pesivien lajien joukossa on myös silmälläpidettäviin kuuluva rantasipi. Aikaisemmin joki on mutkitellut voimakkaasti, mutta uomaa on suoristettu. Vanhat mutkat muodostavat erillisiä pieniä makkarajärviä, jotka ovat vähitellen kasvamassa umpeen. Asuminen ja väestö Hiekkaharjua rajaavan pääradan ansiosta seudun palstoittaminen aloitettiin suhteellisen varhain. Omakotiasutus alkoi levittäytyä harjuselänteille jo 192- ja 193-luvuilla, mutta 195- ja 196-luvuilla rakentaminen vilkastui huomattavasti. Kaupunginosa on rakentunut melko tiiviiksi asuinalueeksi, jolla on vahvat ominaispiirteet. Kasvillisuus on tiheää ja hyvin hoidettua, katuja reunustavat joko rakennetut aidat tai pensasaidat. Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa ja asuinrakennukset kuisteineen ja yksityiskohtineen ovat viehättäviä. Katualueet on kaavassa määritelty kapeiksi ja omakotialueen viehättävyyttä lisää myös tonttikatujen huoliteltu ilme ja hyvin hoidetut istutukset. 198-luvulla Hiekkaharjuun nousi jälleen runsaasti asuntoja. Sen jälkeen asuntoja on rakennettu tasaiseen tahtiin. Hiekkaharjussa on pientalojen lisäksi kerrostaloja, joista valtaosa sijaitsee Hiekkaharjun pääväylän, Hiekkaharjuntien, varressa. Hiekkaharjun väestönkehitys on ollut aaltoilevaa. Väestömäärä alkoi pienentyä 197-luvulla, mutta 198-luvun puolivälissä asukasluku nousi vilkkaan rakentamisen ansiosta. 199-luvulta lähtien väestömäärä on kasvanut pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. Tulevina vuosina alueen väkiluku kuitenkin kasvaa sadoilla asukkailla, kun pohjoiseen rakentuu Malmipellon alue. Hiekkaharjun väestö on keskimääräistä vanhempaa. Alueen väestöstä lähes 18 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä, mikä on neljänneksi eniten koko lla. Hiekkaharjussa asuu paljon yksin asuvia ja asuntokuntien keskikokokin jää alle kahden hengen. Koulutustaso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin lla keskimäärin. kymmenen vuoden ajan pysytellyt melko samalla tasolla. Vuonna 28 alueella oli 453 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja tarjoavat alueen palvelut, kuten Hiekkaharjun alakoulu ja useat päiväkodit. Hiekkaharjussa on myös Suopursun palvelutalo ja päivätoimintakeskus, Tikkurilan toimintakeskus sekä pari hoivakotia, jotka tarjoavat asumis- ja muita palveluja ikääntyneille tai vammaisille. Alueella on myös päivittäistavarakauppa ja pienimuotoista yritystoimintaa. Kehityssuunnitelmat Hiekkaharju on suurelta osin pientaloaluetta. Asuinalue on melko tiivis, mutta edelleen alueella on paljon tontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä. Alue tulee vuosien varrella jonkin verran täydentymään kuten moni muukin n pientaloalue. Tonttien lohkomisen ja täydennysrakentamisen lisäksi Hiekkaharju tulee kasvamaan nykyisen asuinalueen pohjois- ja koillispuolelle parhaillaan rakentuvalla puutarhamaisella pien- ja kerrostaloalueella. Uusi asuinalue kasvattaa valmistuttuaan Hiekkaharjun väkilukua noin 1 4 asukkaalla. Alueelle on kaavoitettu myös päiväkoti. Elinkeinoelämä Hiekkaharju on lähes kokonaan asuinaluetta, joten työpaikkoja on varsin vähän. Työpaikkamäärä on runsaan 135

6 Hiekkaharju 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Hiekkaharju Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 2775 17 6,1 199 361 1866 52 157 4,4 2 3823 1944 51 14 3,7 53 1,4 21 3995 27 52 113 2,8 145 3,6 215* 485 22* 4759 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 117 488 235 5651 4797 1991-28 482 241 5237 5198 21-9 22 361 25 5338 5292 1 Avopari ja 8 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 1 Aviopari ja 31 Avopari ilman 13 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 38 Korkea-aste Hiekkaharju Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 2775 8 11 15 32 22 12 199 361 1 9 1 39 22 1 2 3823 8 11 1 32 27 12 21 3995 6 8 1 25 32 18 215* 485 8 8 1 27 28 2 22* 4759 8 9 8 28 24 23 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 747 81 2,9 199 158 8 2,7 2 194 79 2,8 21 1136 76 2,7 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 1135 28 29 21 17 4 2 199 162 32 34 18 13 2 1 2 1793 38 32 14 12 3 1 21 27 42 34 12 9 3 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 2 93 73 584 331 25 348 1995 2 918 7 274 738 24 83 2 3 129 87 846 568 28 75 28 3 378 13 641 645 3 681 136

6 Hiekkaharju Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 1447 15 29 25 2 1 199 226 1 31 29 2 9 2 2114 12 22 28 27 1 28 2152 9 22 22 28 18 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 189 15 33 28 18 7 2 1898 14 33 29 18 7 25 217 15 31 28 18 7 21 2143 16 31 28 18 8 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 226 96 99 157 21 2158 142 856 26 25 264 964 841 259 28 2152 114 856 231 51 199 2,2 63 3,9 2 2,1 67 33,4 21 2, 7 37,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 14 91 9 195-69 784 17 82 197-79 79 48 8 44 198-89 638 29 26 45 199-99 243 44 2 37 2-8 272 26 13 61 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 32 32 1 1981-85 361 361 1 1986-9 48 1 2 398 98 1991-95 52 52 1 1996-17 33 31 74 69 21-5 174 47 27 127 73 26-9 76 76 1 2 1 7 6 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Hiekkaharju 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 453 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 137

61 Tikkurila Tikkurila Pinta-ala (km²) 1, 24,4 Väestö 1.1.21 4976 197 636 Asukkaita / km² 581 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 23,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 11,3 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,8 9,1 Työllisyysaste 28 () 74,1 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 249,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Tikkurila sijaitsee Helsingin rajalla, pääradan varrella, Kehä III:n tuntumassa. Tikkurila oli aikanaan vanha kauppapaikka, jonne sisämaan hämäläiset toivat turkiksiaan myytäväksi. Nahat niputettiin kymmenen kappaleen eriksi ja yhtä tällaista nippua kutsuttiin tikkuriksi. Tästä kaupunginosa on saanut nimensäkin. Tikkurilan kehittyminen asuinalueena on pitkälti kytkeytynyt päärataan. Helsinki-Hämeenlinna rataosuus valmistui vuonna 1862, jolloin junat alkoivat pysähtyä myös Tikkurilassa. Tikkurilan asema oli tuohon aikaan Helsingin pitäjän ainoa pysähdyspaikka. Lähiliikenteen junat alkoivat kulkea muutama vuosikymmen myöhemmin. Rautatieaseman myötä Tikkurilan alueelle alkoi muuttaa väkeä, joka kulki töihin Helsinkiin. Asukkaiden lisäksi rautatie toi teollisuutta ja kauppoja. Tikkurilan vanha rautatieasema vuodelta 1862 on maamme vanhin rautatieasema ja Pyhän Laurin kirkon jälkeen n vanhin kivirakennus. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin, taidemaalari Edelfeltin isän, suunnittelema punatiilinen asema on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki tiilisestä asema-arkkitehtuurista Helsingin Hämeenlinnan radalla. Uusrenessanssia edustavassa valtakunnallisesti merkittävässä ja suojellussa asemarakennuksessa toimii nykyisin n kaupunginmuseo. 138

alueittain 21 61 Tikkurila Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus jo vuodesta 1946, jolloin entinen maalaiskunnan keskus Malmi liitettiin Helsinkiin. Kaupungintalo ja sitä vastapäätä sijaitseva Tikkurilan kirkko otettiin käyttöön vuonna 1957. Suojellut rakennukset muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas on n ensimmäinen kivikoulu, Tikkurilan kansakoulu, jonka rakennukset valmistuivat vuonna 1926 ja 1938. Keravanjokeen laskevassa jyrkässä rinteessä sijaitsee Söderlingin mylly (Veininmylly), joka on katsomisen arvoinen rakennus 193-luvun loppupuolelta. Nykyisin tiloissa toimii kesäkahvila. Myös myllärin talo naapurissa, Villa Söderbo, kuuluu n kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Lähistöllä sijaitsee arvokkaat vanhat Silkin punatiiliset tehdasrakennukset, jotka on rakennettu vuosina 1934-1964. Luonto ja elinympäristö Keravanjoen rannan puistossa on mukava nauttia ulkoilmasta ja istuskella hopeapajujen varjossa. Jokirannassa sijaitsevan tiedekeskus Heurekan kivipuutarhassa voi puolestaan tutustua moninaiseen kivilajistoon. Asuminen ja väestö n ensimmäiset kerrostalot valmistuivat Tikkurilaan 195-luvulla. Tämän jälkeen kerrostalorakentaminen kiihtyi ja esimerkiksi Kukkakedon punatiiliset kerrostalot rakennettiin 196-luvulla joen tuntumaan. Tehokkaasta rakentamisesta huolimatta Tikkurilassa on pääosin onnistuttu säilyttämään 195-luvun henki ja sen ajan inhimillinen mittakaava. Tikkurila on tiivistynyt ja täydentynyt uusien asuinkerrostalojen myötä eikä pitkiä katkoja rakentamisessa ole ollut. 2-luvun puolivälissä valmistui Tikkurilan eteläkärkeen uusi maamerkki, Kielotorni, joka on 55-metrisenä n korkein asuinrakennus. Tikkurila on n kerrostalovaltaisimpia kaupunginosia, jonka asunnoista puolet on vuokra-asuntoja. Asuntojen keskikoko on n alhaisimpia, 59 neliömetriä. Pinta-alaltaan n kolmanneksi pienimmässä kaupunginosassa oli vuoden 211 alussa lähes 5 asukasta. Tikkurila on Myyrmäen jälkeen n tiheimmin asuttua aluetta. Alueen väestö on vanhusvoittoista ja lasten osuus on pienempi kuin missään muualla lla. Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä koko lla. Elinkeinoelämä Tikkurilan kaupunginosassa oli vuonna 28 kolmanneksi eniten työpaikkoja Lentokentän ja Veromiehen jälkeen. Tikkurilan asema hallinnollisena keskuksena näkyy työpaikkatilastoissa, koska useampi kuin joka neljäs työpaikka oli julkisen hallinnon toimialalla. Muutoin alueen 6 6 työpaikkaa jakaantuivat eri toimialoille. Tikkurilan keskustassa on kaupungintalo sekä kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastoja. Kaupungintaloa vastapäätä on Tikkurilan kirkko, kirkkoherranvirasto ja seurakuntien virastotalo, joiden takana on puolestaan sosiaali- ja terveysasema. Kaupungintalon itäpuolella on kaupungin pääkirjasto näyttelytiloineen sekä Metropolian ja Laurean ammattikorkeakoulut. Hieman pohjoisempana on aikuisopisto sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja n käräjäoikeuden komea talo ratsastajapatsaineen. Tikkurilassa on useita päiväkoteja, palvelutalo, neuvola ja nuorisotila. Lisäksi alueella on Kelan toimipiste ja n matkakeskus, jossa toimii yhteispalvelupiste ja kaupungin matkailuneuvonta. Myös kulttuuripalveluita on sijoittunut Tikkurilaan. Vilkkaan kauppakadun, Tikkuraitin, varrella sijaitsevista vähittäiskaupoista ja tavarataloista tikkurilalaiset sanovat yleensä löytävänsä kaiken tarpeellisen. Lähellä asemaa on kauppakeskus Tikkuri. Tiedekeskus Heureka edistää Tikkurilan kehitystä matkailukeskuksena. Nykyisin tässä tieteen tivolissa käy vuosittain noin 25 vierailijaa. Heureka on Tikkurilan ja koko n maamerkki, jonka sateenkaaren värejä heijastava julkisivu näkyy päivittäin tuhansille junamatkustajille. Kehityssuunnitelmat Tikkurilaan rakentuu lähivuosina korkeatasoinen kaupunkikeskusta. Suunnittelussa pyritään luomaan jalankulkijoille miellyttäviä ja turvallisia liikkumisreittejä yhdistämällä korttelien piha-alueet yhä paremmin osaksi keskustan kävelyverkostoa. Keskustaan rakennetaan maanalainen pysäköintihalli, uusia asuntoja ja uusi kirkko. Lisäksi terveysasemaa laajennetaan. n 195-luvulla rakennettua kaupungintaloa ja sen sivurakennusta kunnostetaan parhaillaan. Kaupungintalon yhteyteen rakennetaan uusi lisärakennus, jonka tiloissa kokoontuu tulevaisuudessa kaupunginvaltuusto. Kaupungintalon vastapariksi tulee 4-kerroksinen asuinkerrostalo, joka rajaa uutta toria ja luo hienon portin torilta puistoon. Puistoon tulee monipuolisia toimintoja, kuten skeitti- ja parkour-paikka, pienempien lasten leikkipaikkoja, paikka esiintymislavalle, taidetta ja istutuksia. Toinen suuri rakennushanke on Tikkurilan asemakeskus. Kun rakenteilla olevan Kehäradan liikenne alkaa, vaihtavat matkustajat kaukojunista lentokentän lähijuniin Tikkurilassa. Tikkurilan asemasta tulee Suomen toisiksi vilkkain rautatieasema. Matkustajamäärän kasvun vuoksi suunnitellaan koko asema toimintoineen uudelleen. 139

61 Tikkurila 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Tikkurila Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 3211 181 5,6 199 3521 199 54 172 4,9 2 469 2534 55 16 3,5 156 3,4 21 4976 2683 54 139 2,8 542 1,9 215* 5724 22* 6324 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 558 511 262 6768 6459 1991-1179 58 4 8937 7938 21-9 293 519 341 11147 1132 Avopari ja 6 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Aviopari ilman 32 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 3211 1 1 14 37 21 9 199 3521 7 9 11 39 21 14 2 469 8 8 12 36 22 14 21 4976 6 6 14 32 25 17 215* 5724 8 5 15 32 22 19 22* 6324 8 6 12 33 19 21 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 17 Avopari ilman 25 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Tikkurila Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 813 77 2,9 199 124 77 2,6 2 1267 71 2,6 21 1279 64 2,5 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 1388 31 31 21 14 3 1 199 18 42 33 14 9 2 2 2513 47 33 11 6 1 1 21 2945 54 32 8 4 1 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 3 114 73 323 98 23 547 1995 3 244 67 613 587 2 843 2 3 96 95 95 265 24 14 28 4 224 112 919 82 26 733 14

61 Tikkurila Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 176 14 37 21 18 1 199 298 14 33 28 18 8 2 2563 14 33 23 21 8 28 2644 16 3 18 19 16 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 298 159 882 157 21 2594 1346 14 244 25 2422 124 93 279 28 2644 144 926 262 52 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, 56 3,8 2 1,8 57 32,8 21 1,7 59 36,9 2 1 8 7 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Tikkurila 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 665 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 223 21 46 24 7 1 2 2624 18 48 25 7 2 25 2961 18 47 25 8 2 21 3138 18 47 25 8 2 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 3 1 195-69 787 1 1 97 197-79 449 1 198-89 63 1 1 89 199-99 731 95 2-8 547 1 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 52 24 46 28 54 1981-85 513 86 17 427 83 1986-9 23 85 37 145 63 1991-95 24 24 1 1996-515 358 7 157 3 21-5 289 289 1 26-9 1 48 48 52 52 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 141

62 Jokiniemi Jokiniemi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö 1.1.21 4855 197 636 Asukkaita / km² 2274 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,6 27,3 Vieraskieliset 21 () 11,3 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,4 9,1 Työllisyysaste 28 () 72,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 92,5 14,1 Aluekuvaus ja historia Jokiniemen kaupunginosa sijaitsee Tikkurilan itäpuolella, pääradan varrella. Etelässä ja idässä alue sivuaa Keravanjokea, pohjoisessa Rekolanojaa. Hiekkaharjun matala harjuselänne ulottuu Jokiniemen puolelle päättyen Winterinmäeksi kutsuttuun moreenimäkeen. Muuten Jokiniemi on alavaa, maisemallisesti arvokasta Keravanjokilaaksoa. Laakson reunalta, vanhan merenlahden rannalta, on löydetty runsaasti merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Lämpimillä ja kuivilla hiekkarinteillä on asuttu jo kampakeraamisella kaudella 3-26 ekr. Keskiajalla Jokiniemi peltoalueineen kuului Tikkurilan kylään. Historiallinen Kuninkaantie kulki alueen läpi ja ylitti Keravanjoen Hakkilan kivisiltaa pitkin. Silta rakennettiin 18- ja 19-lukujen taitteessa ja nykyisin suojeltu silta toimii kevyen liikenteen väylänä. Jokiniemi alkoi kehittyä teollistumisen alettua, sillä alueella riitti koskivoimaa. Lähellä Tikkurilaa sijaitsevaan Tikkurilankoskeen perustettiin vuonna 1757 mylly ja vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Samana vuonna valmistui päärata Tikkurilaan, mikä antoi teollistumiselle lisää vauhtia. Viisi vuotta myöhemmin rakennettiin öljynpuristamon viereen vernissakeittämö, kaunis tiilirakennus, josta on muodostunut alueen maamerkki. Öljynpuristamo ja vernissatehdas olivat alkuna ku- 142

alueittain 21 62 Jokiniemi koistavalle maali- ja lakkateollisuudelle, joka vuosien mittaan laajeni ja sai nimekseen Tikkurilan Väritehtaat, nykyisin Tikkurila Oy. Vernissatehdas toimii tällä hetkellä nuorten kulttuurin monitoimitalona, mutta muut tehdasrakennukset purettiin 198-luvun lopussa. Vernissatehdas ja siihen liittyvä Tikkurilankosken pato ovat suojeltuja. Maatalouden Tutkimuskeskus 19-luvun alusta on toinen merkittävä laitos Jokiniemen historiassa. kymmenten kuluessa alueelle on noussut useita eri tyylisuuntien rakennuksia koristeellisista jugendtaloista linjakkaisiin funktionalistisiin rakennuksiin muodostaen rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Tutkimusaseman arvoa nostaa myös se, että vuosina 197-1917 tutkimuskeskuksen, silloisen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen, assistenttina toimi Lauri Kristian Relander. Majapaikkaansa tämä vuosina 1925-31 Suomen presidenttinä toiminut herra piti jugendtalossa, joka valmistui Jokiniemeen vuonna 197. Nykyisin tiloissa toimii Metsäntutkimuslaitos, jonka tiloissa ylläpidetään Relander-museota. Jokiniemessä on myös muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Satomäen kerrostaloalueen kupeessa on mahdollisesti jo 18-luvun alkupuolelta oleva asuinrakennus, joka on oiva esimerkki perinteisestä talonpoikaisesta rakentamisesta. Urheilutiellä sijaitsee puolestaan suojeltu Tikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu, Dickursbyskola, jonka vanhin osa on valmistunut vuonna 1896. Radanvarrella on komealla paikalla Lars Sonckin piirtämä Grönbergin talo, joka edustaa tyyliltään 193-luvun funktionalismia. Luonto ja elinympäristö Jokiniemen pohjoisosaan on rakentunut varsinainen urheilun monitoimipaikka, Hiekkaharjun urheilupuisto. Puisto sai alkunsa jo vuonna 1949 valmistuneesta Hiekkaharjun urheilukentästä, joka oli lajinsa ensimmäinen lla. Nykyisin urheilupuistossa voi urheilukentän tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi harrastaa vaikkapa tennistä, koripalloa, sulkapalloa tai squashia. Talvella puisto täyttyy luistelijoista ja hiihtäjistä, jotka voivat kiertää urheilukenttää ympäri hiihtolatua tai jäädytettyä luistelurataa pitkin. Jokiniemen ja Havukosken peltoalueille on rakentunut Hiekkaharjun golfkenttä. Peltojen läpi kulkee myös maisemaltaan kaunis kevyen liikenteen raitti. Jokiniemen pohjoisosassa kiemurtelee kasvistollisesti ja kalastoltaan arvokas Rekolanoja. Asuminen ja väestö Jokiniemen laajamittaisempi rakentaminen alkoi 195- ja 196-luvuilla. Tällöin rakennettiin muun muassa Urheilutien varteen kerrostaloja, jotka lukeutuvat n vanhimpiin. Kerrostalot ovat onnistuneita esimerkkejä 5-luvun rakentamisesta. kymmenten vaihteessa Jokiniemen itälaidalle kohosi Satomäen kerrostaloalue, joka oli yksi ensimmäisistä laajemmista kerrostaloalueista lla. Satomäen kupeeseen rakennettiin puolestaan 197- ja 198-luvuilla opiskelija-asuntoja. Yksi uusimmista asuntoalueista, Navethalia, on rakennettu opiskelija-asuntojen ja Satomäen kerrostalojen viereen, entisen maatalouden tutkimuskeskuksen maille. Suojeltujen rakennusten viehättävään ympäristöön on noussut eri tyyppisten pientalojen kokonaisuus. Jokinimessä oli vuoden 211 alussa runsaat 4 9 asukasta. Jokiniemessä asuu paljon nuoria, asukkaista useampi kuin joka viides kuuluu 16-24 -vuotiaiden ikäryhmään, mikä selittynee opiskelija-asuntojen suurella määrällä. Yli 44-vuotiaita Jokiniemessä asuu selvästi vähemmän kuin lla keskimäärin. Elinkeinoelämä Työpaikkoja alueella oli vuonna 28 lähes 2 5, joista lähes joka neljäs oli julkisen hallinnon toimialalla. Jokiniemessä on paljon kunnan tai valtion toimipaikkoja. Radan varren laajalla toimisto- ja asuinalueella ovat muun muassa Metsähallitus, Keskusrikospoliisi, Metsäntutkimuslaitos ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Jokiniemessä voi suorittaa koulupolkunsa aina ammattikouluun tai lukioon saakka. Lisäksi alueella on ruotsinkielinen alakoulu, jonka yhteydessä on pieni Hiekkaharjun kirjasto ruotsinkielisine kokoelmineen. Jokiniemessä toimii myös useita päiväkoteja, työvoimatoimisto, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto ja kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissa. Keskellä asuinaluetta sijaitsee 192-luvulla rakennettu navettarakennus, jossa pääsee katsomaan teatteri Navethalian esityksiä. Kehityssuunnitelmat Sijainti Tikkurilan sekä pääradan että tulevan Kehäradan vieressä tulee tekemään Jokiniemestä yhä näkyvämmän alueen. Alueen tuleva rakentaminen on tärkeä imagotekijä koko kaupungille. Jokiniemestä kasvaakin tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa Tikkurilan keskustaa. Asemakeskukseen liittyvän asemasillan Jokiniemen puoleiseen päähän pyritään saamaan liike- ja toimitilaa sekä asemalle johtava aukio. Pääradan ja Jokiniementien väliselle alueelle sijoittuu tulevaisuudessa toimitilaa, asumista ja vanhusten palvelukeskus. Keskellä Jokiniemeä sijaitseva Winterinmäki kunnostetaan tulevaisuudessa yhtenäiseksi lähivirkistysalueeksi ja sen läheisyyteen on suunnitteilla asuntorakentamista. Dickursby skolan puolestaan kehittyy ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen keskukseksi. Vanhat koulurakennukset perusparannetaan ja koulua laajennetaan. 143

62 Jokiniemi 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Jokiniemi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 1794 136 7,6 199 2566 1263 49 118 4,6 2 4792 257 52 28 4,3 28 5,8 21 4855 2575 53 176 3,6 557 11,5 215* 5246 22* 6497 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 879 548 71 646 64 1991-219 911 18 13734 12428 21-9 177 694 131 13572 13958 Avopari ja 7 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 22 Aviopari ja 22 Enintään perusaste Aviopari ilman 2 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 29 Korkea-aste Jokiniemi Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 1794 12 8 25 37 13 5 199 2566 1 8 26 4 12 4 2 4792 11 9 22 39 16 4 21 4855 8 8 23 35 2 6 215* 5246 9 7 23 33 2 9 22* 6497 11 7 22 33 18 1 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 449 74 2,9 199 753 8 2,7 2 1328 75 2,7 21 1256 68 2,6 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 755 26 34 22 14 3 1 199 1185 32 38 16 1 3 1 2 2349 39 35 15 9 2 1 21 263 46 33 11 7 2 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 2 126 42 977 39 2 215 1995 3 251 59 361 98 18 26 2 3 749 79 694 744 21 258 28 3 825 9 27 765 23 6 144

62 Jokiniemi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 958 25 41 15 13 7 199 1517 27 38 2 11 4 2 2657 23 33 23 16 5 28 2688 24 32 18 16 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 211 8 5 33 6 2 2 2472 8 51 33 6 2 25 2637 8 52 32 6 2 21 2732 7 51 32 7 3 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 1517 851 548 118 21 2674 1379 1 295 25 2438 1245 88 313 28 2688 1336 992 252 18 199 2,2 58 3,9 2 2, 59 3,4 21 1,9 6 33,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 26 85 15 195-69 37 9 87 197-79 566 1 99 198-89 448 12 19 69 199-99 117 2 98 2-8 238 1 11 79 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 612 61 98 11 2 1981-85 135 5 37 85 63 1986-9 266 167 63 99 37 1991-95 775 759 98 16 2 1996-288 285 99 3 1 21-5 167 167 1 26-9 1 1 1 2 1 3 2 5 2 1 5 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Jokiniemi 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 2486 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 145

63 Viertola Viertola Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö 1.1.21 5653 197 636 Asukkaita / km² 364 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,3 9,1 Työttömyysaste 29 () 6,3 9,1 Työllisyysaste 28 () 77, 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 53,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Viertola sijaitsee Tikkurilan kyljessä rajautuen etelässä Keravanjokeen ja lännessä Kylmäojaan. Pohjoisessa alue sivuaa Simonkylän kaupunginosaa. Nimensä kaupunginosa on saanut Keravanjoen toisella puolella sijainneesta Viertolan kartanosta, joka 19-luvun alkupuolelle saakka tunnettiin Bäckbyn kartanona. Viertola on tasaista Keravanjokilaaksoa, jonka asutushistoria ulottuu kauas. Sekä Keravanjoen että Kylmäojan varresta on löydetty merkkejä keskiaikaisesta asutuksesta. Myöhemmin Viertola kuului Tikkurilan kylän viljelyalueisiin. Aluetta on jo kauan aikaa jäsentänyt vanha liikenneverkko. Eteläosassa kulkee historiallinen Kuninkaantie, nykyinen Tikkurilantie, ja pohjoiseen suuntautuu vanha kylätie, Osmankäämintie. Kiinteä osa Viertolan historiaa on Keravanjoen varressa sijainnut Havin saippuatehdas, jonka vanhimmat osat rakennettiin 193-luvulla. Saippuatehdas oli aikanaan Pohjoismaiden suurimpia pesujauhetehtaita ja tehtaan korkea kuivaustorni oli pitkään tunnettu maamerkki, joka näkyi kauas. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 21, jonka jälkeen alkoi keskustelu tehdasrakennusten tulevaisuudesta. Rakennuksen kohtalo herätti paljon mielenkiintoa 146

alueittain 21 63 Viertola ja muun muassa Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys ja Museovirasto olisivat toivoneet tehtaan ja sen korkean tornin suojelemista. Rakennus kuitenkin purettiin ja sen tilalle rakennettiin kerros- ja rivitaloja. Luonto ja elinympäristö Viertolan vähäiset viheralueet sijaitsevat Keravanjoen varrella ja aivan pohjoisessa, Tikkurilan urheilupuiston ja Kylmäojan tuntumassa. Arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluu Keravanjoen varressa kasvava heinäkaura, joka on vantaalaisittain harvinainen. Alueen vieressä on myös varsin runsaslajinen kuiva keto, Viertolan niitty, joka on paikallisesti merkittävä. Viertolan länsilaidalla virtaa Kylmäoja, joskin sen arvokkaimmat luontokohteet sijaitsevat pohjoisempien kaupunginosien alueilla. Viertolan pohjoisosassa sijaitsee Itä-n suurin liikuntakeskittymä, Tikkurilan urheilupuisto. Urheilupuisto tarjoaa monia mahdollisuuksia liikunnan harrastukseen ja alueella sijaitsee myös hotelli. Urheilutalossa voi harrastaa useita eri sisäpelilajeja ja sen yhteydessä on kuntosalin lisäksi Tikkurilan keilahalli ja biljardisali. Valtti Areena on monitoiminen jäähalli, jossa voi jääurheilulajien lisäksi pelata vaikkapa rullakiekkoa tai järjestää tapahtumia. Urheilupuiston lukuisilla ulkokentillä viihtyvät esimerkiksi jalkapallon ja amerikkalaisen jalkapallon ystävät. Alueella on myös harjoitusjäähalli sekä uimahalli punttisaleineen. Viertolan erinomaisia liikuntamahdollisuuksia lisää eteläosassa sijaitseva Tiikeriareena, jonne suuntaavat etenkin salibandyn, sulkapallon ja aerobicin harrastajat. Asuminen ja väestö Viertolan alueelle on tehty yksi n vanhimmista asemakaavoista, Peltolan asemakaava, joka on vuodelta 191. Myös alueen kadun- ja tiennimistö ovat n vanhimpia. Sittemmin asuinalue on tiivistynyt ja kasvanut yhteen Tikkurilan kanssa. Viertolan omakotialueen rakentaminen aloitettiin 195-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä asutus tiivistyi ja alkoi rivitalojen rakentaminen. Tikkurilan kasvaessa myös kerrostalorakentaminen levisi Viertolan puolelle. Aluksi rakennettiin Tikkurilan kaupunginosan rajalla. Myöhemmin rakentaminen ohjattiin Peltolantien varrelle, jota nyt reunustaa molemmin puolin matalahkojen, puna- ja keltatiilisten kerrostalojen ketju. Erityisen vilkasta rakentaminen oli Viertolassa 198-luvulla, mutta alueelle on valmistunut yli tuhat asuntoa sen jälkeenkin. Viertolan väkiluku kasvoi 197-luvun puolivälistä aina 2-luvun alkupuolelle saakka. Sen jälkeen väkiluku on pysytellyt samalla tasolla, ollen vuoden 211 alussa 5 798. Viertolassa asuu keskimääräistä enemmän vanhuksia ja vähemmän alle 16-vuotiaita. Monet asukkaista ovat lapsettomia pariskuntia. Elinkeinoelämä Viertolan työpaikkakehitys on ollut aaltoilevaa. Esimerkiksi vuosina 199 ja 2 alueella oli runsaat 2 työpaikkaa, kun useina muina vuosina työpaikkojen määrä on ollut 1 5 kieppeillä. Vuonna 28 Viertolassa oli hieman yli 1 6 työpaikkaa. Itäinen Viertola on samaa toiminnallista kokonaisuutta Tikkurilan kanssa. Rajalla on joukko kaupungin virastoja sekä kauppojen ja ravintoloiden keskittymä. Viertolalaisten on siis helppo saavuttaa kaupalliset palvelut, mutta myös julkiset palvelut ovat kunnossa. Kaupunginosassa on Viertolan alakoulu, Peltolan yläkoulu ja Jokirannan erityisopetusta antava yhtenäiskoulu. Lisäksi alueella on useita päiväkoteja sekä muita julkisen hallinnon palveluja, kuten palvelutalo ja päihdeongelmaisten palvelukeskus. Tikkurilan urheilupuiston laidalle rakennettiin vuonna 1997 sipulikattoinen ortodoksinen kirkko. Musiikin ja tanssin harrastajat suuntaavat tanssiteatteri Raatikkoon, joka tuottaa tanssiteoksia kaikenikäisille. Kehityssuunnitelmat Viertolan läpi kulkevan Tikkurilantien varsi on yksi alueen kehityskohteista. Tikkurilantiestä on suunniteltu Lentokentän ja Tikkurilan yhdistävää asuin- ja liikerakennusten reunustamaa kaupunkimaista bulevardia, jonka mitoituksessa on varauduttu pikaraitiotien rakentamiseen. Tikkurilantien eteläpuolella on muutamia rakentamattomia kerros- ja pientalotontteja sekä asuntorakentamiseen varattuja täydennysrakentamisalueita. 147

63 Viertola 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Viertola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 2941 182 6,2 199 483 2499 52 217 4,5 2 569 36 54 19 3,4 89 1,6 21 5653 331 54 19 3,4 258 4,6 215* 596 22* 5559 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 214 659 191 7216 558 1991-685 76 272 7731 748 21-9 11 595 289 7859 864 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 12 Avopari ja 7 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 28 Enintään perusaste Avopari ilman 16 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 37 Korkea-aste Viertola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 2941 1 12 14 36 2 7 199 483 1 11 11 39 22 7 2 569 8 11 9 31 29 12 21 5653 7 9 9 26 32 17 215* 596 8 8 9 28 27 21 22* 5559 8 8 7 29 24 23 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 814 86 3,1 199 151 89 2,9 2 1654 82 2,7 21 1651 78 2,7 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 181 2 27 25 22 5 1 199 217 26 36 18 16 4 1 2 2582 35 34 15 12 3 1 21 2833 4 36 12 9 2 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 3 947 17 11 274 27 135 1995 3 989 13 94 69 25 845 2 4 491 131 827 119 29 354 28 4 728 149 382 484 31 595 148

63 Viertola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 1615 1 33 26 22 8 199 2935 9 28 33 2 9 2 322 9 21 29 3 11 28 348 8 22 23 27 19 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 2935 1443 1267 225 21 325 1471 129 345 25 32 1444 12 376 28 348 1514 1139 318 77 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2,4 67 31,3 2 2,2 71 33,6 21 2, 72 37,9 2 1 2 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Viertola 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 2385 12 29 31 21 7 2 2677 12 3 3 21 7 25 2885 12 3 3 21 7 21 334 12 3 3 21 7 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 23 1 195-69 253 41 32 25 197-79 497 11 42 46 198-89 1277 8 37 55 199-99 595 9 22 69 2-8 331 1 3 49 2 1 5 1 5 1618 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 36 29 1 277 9 1981-85 61 4 7 561 93 1986-9 64 64 1 1991-95 28 11 53 98 47 1996-351 274 78 77 22 21-5 214 9 4 25 96 26-9 123 123 1 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 149

64 Kuninkaala Kuninkaala Pinta-ala (km²) 3,2 24,4 Väestö 1.1.21 2721 197 636 Asukkaita / km² 863 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 5,8 9,1 Työttömyysaste 29 () 6,9 9,1 Työllisyysaste 28 () 76,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 163,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Kuninkaalan kaupunginosa sijaitsee Tikkurilan ja pääradan itäpuolella. Kaupunginosa ulottuu kapeana kaistaleena aina pääradasta Lahdenväylään. Koko eteläraja on yhteinen Helsingin kanssa. Kuninkaalan eteläosassa kulkee Kehä III ja keskiosaa halkoo Vanha Porvoontie. Kuninkaalan ruotsinkielinen nimi Fastböle mainitaan ensimmäisen kerran jo 15-luvun asiakirjassa muodossa Fasteböleby. Nimen taustalla on miehennimi Faste. Suomenkielinen nimi Kuninkaala on varsin erilainen kuin ruotsinkielinen vastinparinsa ja se on todennäköisesti saanut alkunsa alueella sijainneesta Konungsin talosta. Kuninkaala virallistettiin alueen nimeksi vuonna 1957. Kuninkaalan asutushistoria ulottuu pitkälle menneisyyteen. Kehä III:n varresta on löydetty viitteitä siitä, että alueella olisi asuttu jo kivikaudella. Lähempää Keravanjokea on puolestaan löydetty keskiaikainen kylänpaikka. Kuninkaala kuuluu n vanhoihin maatalouskyliin. Keravanjoen mutkassa sijainnut kylä on ollut suhteellisen pieni, mutta se on säilyttänyt itsenäisen asemansa Tikkurilan kasvaessa joen toisella puolella. Aikanaan Kuninkaalan kylämäen juurelta levittäytyivät pellot kaikkiin ilmansuuntiin ja kylällä oli myös oma mylly Tikkurilankosken rannalla. LAHDENVÄYLÄ 15

alueittain 21 64 Kuninkaala Kuninkaalan kylä on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta. Kylämäki on säilynyt rakenteeltaan hyvin ja puolenkymmentä tilojen päärakennusta muodostaa tiiviin ryhmän kyläraitin varrella. Kylän kulttuurihistoriallista arvoa nostaa sen sijainti aivan Tikkurilan keskustan tuntumassa. Merkittävimmät talot kylämäellä ovat Konungs, Gjutars, Markusas, Orädders, ja Påkas, joista vanhimmat ovat 17-luvun alusta. Kylän pohjoispuolella lähellä vanhaa Kuninkaantietä sijaitsee arvokas Helsinggård, joka on vuonna 1913 käyttöön vihitty Dickursby Ungdomsförening seuratalo. Päivisin tässä talossa ja sen viereen rakennetuissa uusissa tiloissa toimii ruotsinkielinen päiväkoti Linda. Koskivoiman ansiosta Kuninkaalan ja Jokiniemen rajamaastoon kehittyi teollisuutta, jota vauhditti entisestään pääradan valmistuminen Tikkurilaan. Jokiniemen puolella sijainneista öljynpuristamosta ja vernissatehtaasta sai alkunsa myös Tikkurilan Väritehtaat, nykyisin Tikkurila Oy. Kuninkaalan puolella sijaitseva Tikkurila Oy käsittää useita eri aikakauden rakennuksia, jotka ovat osa n modernia teollista rakennusperintöä. Luonto ja elinympäristö Kuninkaalan hienoimmista maisemista saa nauttia Kehä III:n eteläpuolella sijaitsevalla Kalkkikalliolla, jonka mäeltä aukeaa kaunis näköala Keravanjokilaaksoon. Kallion lähes 65 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava laki ja etelärinne on suojeltu luonnonsuojelulailla. Kalkkikallio on monipuolinen luontokohde, jonka keskiosan yhtenäinen kallioalue on karua männikköä, rinteillä kasvaa rehevää lehtoa ja metsäalueella on kosteita korpipainanteita. Kehä III:n pohjoispuoliset kalliot ovat puistomaista aluetta, eikä niitä ole suojeltu. Kalkkikallio sisältää nimensä mukaisesti runsaasti kalkkia ja se luovuttaa sitä kasvien käyttöön. Alueella kasvaa muun muassa rauhoitettu soikkokaksikko. Kallioalue on merkityksellinen myös linnuston suojelun kannalta. Etenkin kulorastaalle on tarjolla sopivan avointa kalliohabitaattia, mutta alueella viihtyvät myös lehtopöllö ja varpushaukka. Asuminen ja väestö Kuninkaalan pientaloasutus on rakennettu kolmelle erilliselle pientaloalueelle, jotka ovat rakentuneet eri aikaan. Heidehofin ja Kuusikon asuinalueet sijaitsevat lähellä Kehä III:a ja kolmas pieni asuinalue on Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välissä. Heidehof on saanut nimensä saksalaisesta rouvasta nimeltä Heidi, joka omisti alueelta talon. Talo oli Heidehofin alueen kantatila, jonka maista lohkotuille tonteille rakentui kokonainen pientaloalue 19-luvun alkupuolella. Heidehofin rakennuskanta on kuitenkin iältään vaihtelevaa, koska vuosien saatossa tämäkin asuinalue on tiivistynyt. Asuinrakennukset ovat sijoittuneet alueelle maastonmuotoja ja rakennettua ympäristöä seuraillen. Kuusikon asuinalue on saanut nimensä siitä, että aikanaan alueella oli kuusi taloa. Kuusikon, kuin myös Heidehofin, laajempi rakennusvaihe oli 195- ja 196-luvuilla. Kuusikon aluetta on täydennetty erityisesti 198- ja 199-luvuilla. 199-luvulla rakentui suurin osa Lahdenväylän länsipuolella sijaitsevasta asuinalueesta, jonka lisäksi lähelle päärataa nousi pieni vaaleiden ja matalien kerrostalojen alue. Uudempi rakennustuotanto on monipuolistanut Kuninkaalan asuntokantaa ja alueen asunnoista joka viides sijaitsee kerrostaloissa. Saman verran on myös rivi- ja paritaloja. Kuninkaalan väkiluku oli huipussaan 2-luvun alkupuolella, jonka jälkeen asukasmäärä on pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta laskenut. Vuoden 211 alussa Kuninkaalassa asui runsaat 2 7 asukasta. Elinkeinoelämä Kuninkaalassa on korkea työpaikkaomavaraisuusaste eli alueella on huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin alueella asuu työllisiä. Vuonna 28 kaupunginosassa oli lähes 2 5 työpaikkaa, joista suurin osa oli joko teollisuuden tai kaupan toimialoilla. Kuninkaalaan alkoi rakentua 2-luvulla Porttipuiston yritysalue, jonka veturina toimi Ikea. Ikean ympärille on muodostunut erikoiskaupan keskittymä, josta löytyy etenkin rakentamisen, huonekalukaupan ja sisustamisen liikkeitä. Julkisia palveluja Kuninkaalassa on vähän. Kuusikossa on alakoulu ja ryhmäperhepäiväkoti. Jokiniemen rajan lähellä on ruotsinkielinen päiväkoti. Kehityssuunnitelmat Kuninkaalassa on pari asuntoalueen laajennukseen ja täydennysrakentamiseen varattua aluetta, jotka on mahdollista ottaa tulevaisuudessa käyttöön. Muutoin asuntorakentaminen tulee keskittymään rakentamattomille pientalotonteille sekä suurikokoisille tonteille, joilla on rakennusoikeutta jäljellä. Kuninkaalan länsireunalle, Heurekaa vastapäätä, kaavaillaan kulttuurikeskittymää. Usean eri laitoksen muodostaman keskuksen on määrä rakentua vaiheittain parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Keskukseen on tulossa ainakin Heureka, musiikki- ja tanssitalo sekä hotelli. Hankkeeseen tulee todennäköisesti mukaan myös muita laitoksia ja yrityksiä. Ikean tavaratalo laajenee paikoitustalon ja varaston laajennuksen kautta. Porttipuistoon on suunnitteilla myös rautakaupan, puutarhatarvikkeiden ja kodin sisustuksen suurmyymälä Ikean tavarataloa vastapäätä Kehä III:n eteläpuolelle. Kuninkaalan tulevaisuuteen vaikuttavat myös n Akselin yritysalueen suunnitelmat. 151

64 Kuninkaala 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Kuninkaala Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 1295 223 17,2 199 2163 139 48 178 8,2 2 2896 1469 51 156 5,4 81 2,8 21 2721 1376 51 128 4,7 172 6,3 215* 2634 22* 2499 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 15 252 66 2621 182 1991-75 379 95 3476 31 21-9 -248 312 92 3353 3821 Avopari ja 12 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 12 Aviopari ilman 3 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 1295 7 13 16 31 24 9 199 2163 11 15 12 37 2 5 2 2896 13 14 1 34 24 6 21 2721 8 13 11 29 3 9 215* 2634 8 12 1 27 3 13 22* 2499 7 11 9 26 3 17 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 35 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 11 Korkea-aste Kuninkaala Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 33 86 3,2 199 642 92 3,1 2 843 91 3,1 21 89 87 2,9 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 443 2 23 22 22 9 4 199 759 16 31 2 22 7 3 2 151 2 3 21 19 7 3 21 111 26 35 16 15 6 2 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 656 42 87 824 25 415 1995 1 676 4 511 154 24 171 2 2 135 61 489 434 28 81 28 2 84 66 947 797 32 125 152