6 Korson suuralue 202

Transkriptio

1 6 22

2 alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 72,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 27,3 14,1 Aluekuvaus ja historia käsittää kokonaisuudessaan Itä-n pohjoisosan. Alue muodostuu yhdeksästä kaupunginosasta, joita ovat Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Alueella on yhteistä rajaa niin Tuusulan, Keravan kuin Sipoonkin kanssa. Etelässä alue rajautuu Koivukylän suuralueeseen. Suuralueen läpi kulkee päärata ja osa lähiliikenteen junista pysähtyy Korsossa. Idempänä aluetta halkoo Lahdenväylä sekä Vanha Lahdentie. Länsi-itäsuunnassa tärkein yhteys on Kulomäentie. Luonto ja elinympäristö Vaikka osa esta on rakennettu varsin tiiviisti, on alueella hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Koskemattominta luonto lienee Vierumäen pohjoisosassa Kirkkosuolla, jonka rämeiden ja korpien suojissa pesii muun muassa kanahaukka. Suon vieressä on myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta korpialuetta. ella on muutamia kauniita koskia, joista vantaalaisittain harvinaisen jylhä Tussinkoski sijaitsee Vallinojalla. Suuralueen itälaidalla sijaitsee 4 metriä pitkä Matarinkoski rantakallioineen. Molempien koskien ympäristöstä löytyy suhteellisen luonnontilaisia paikkoja sekä reheviä, kosteita lehtoja. Lehtokasvillisuutta esiintyy myös Rekolanojan varressa, joka on merkittävää linnustoaluetta. Matarin täyttömäen ympäristössä, Korson keskuspuistossa, Metsolansuolla ja Leppäkorven maauimalassa viihtyy koko perhe. Alueilla on muun muassa ulkoilureittejä ja talvisin hiihtolatuja. Asuminen ja väestö Radan varren taajamana Korsoa on rakennettu jo kauan. Aluksi alue täyttyi isopihaisista omakotitaloista, mutta 197-luvulla rakentamisen painopiste siirtyi kerrostaloihin, joita valmistui etenkin Korson ja Mikkolan kaupunginosiin. Rakentamistahti on ollut senkin jälkeen vilkasta, mutta 199-luvusta eteenpäin alueelle on valmistunut jälleen enemmän pien- kuin kerrostaloja. Nykyisistä asunnoista noin puolet sijaitsee kerrostaloissa. Vuoden 211 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan. Väestörakenteensa perusteella on kuin pienoismuodossa. Niin paljon alueiden ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan. Elinkeinoelämä on mitä suurimmassa määrin asuinaluetta. Alueen työpaikkaomavaraisuus on suuralueiden alhaisin (27,3 ) eli alueella asuu työllisiä huomattavasti enemmän kuin siellä on työpaikkoja. Runsaasta 4 työpaikasta viidennes oli kaupan ja toinen viidennes terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Kehityssuunnitelmat Korson keskusta-alue uudistuu. Tavoitteena on parantaa keskusta-alueen toiminnallisuutta, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Radanvarren seutu tulee tiivistymään ja sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Keskusta-alueella pyritään myös yhdistämään Metsolan ja Korson kaupunginosat tiiviimmin toisiinsa. Korsoon on suunnitteilla myös nykyaikainen ja monipuolinen vanhusten keskus. Nikinmäessä on parhaillaan suunnitteilla Keski- Nikinmäen rakentaminen Sipoontien pohjoispuolelle. Suunnitelmien mukaan alueelle tulisi muun muassa pientaloja, erityisasumista, työpaikkoja sekä päiväkoti ja koulu. lla ja Keravalla on yhteisiä kehittämistavoitteita pääradan varressa sijaitsevan alueen suhteen. Suunnitelmissa on rakentaa pääradan lähiliikennettä palveleva Vallinojan seisake ja sen läheisyyteen 1-15 asukkaan asuinalue. Vallinojan radan varteen on kaavailtu ensisijaisesti asuinkerrostaloja ja alueen pohjoisosaan ja puron varteen pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. ella on myös varauduttu pienempiin uusiin asuinalueisiin ja asuinalueiden laajennuksiin. Alueet tiivistyvät myös tonttien lohkomisen ja rakentamattomien pientalotonttien rakentamisen myötä. 23

3 Ikärakenne 21, Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia , , , , , ,4 215* * Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 14 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, * * Aviopari ja 36 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

4 6 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta , ,8 2 2, ,9 21 2, , Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

5 8 Matari Matari Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 3,7 9,1 Työllisyysaste 28 () 77,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 19,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Matarin kaupunginosa sijaitsee pääradan varrella, Korson suuralueen eteläosassa. Matarin tärkein pohjois-eteläsuuntainen yhteys on Rekolantie ja itä-länsisuunnassa Kulomäentie, jota pitkin pääsee Lahden- ja Tuusulanväylille. Korson ja Rekolan juna-asemat ovat melko lyhyen matkan päässä. Matari-nimi on edelleen tutkijoille arvoitus, mutta sen uskotaan olevan luontonimi. Nimi voisi viitata kasvinnimeen tai veteen, koska mataaminen tarkoittaa hiljalleen virtaamista. Kaupunginosan itälaidalla on Keravanjokeen kuuluva Matarinkoski. Koskennimet ovat yleensä vanhoja. Matari oli aikanaan pohjoisin osa historiallista Hanabölen kyläaluetta. Hanabölen kyläkeskus oli useita kilometrejä etelämpänä, mutta siitä huolimatta Matarissa sijainneen junaseisakkeen nimeksi tuli Hanalan seisake. Nykyisin junat eivät pysähdy Matarissa. Matarin arvokkaisiin rakennuskohteisiin kuuluu modernia teollista rakennusperintöä edustava entinen Haato Oy:n tehdasrakennus, joka valmistui 193-luvun loppupuolella. Radan varressa sijaitseva rakennus on harvinaisuus, koska Tikkurilan silkkitehtaan lisäksi lla ei ole säilynyt muita vastaavanlaisia, 193-luvun suuria punatiilisiä tehdasrakennuksia. 26

6 alueittain 21 8 Matari Haato Oy ryhtyi valmistamaan lämminvesivaraajia tehtaassaan jo 194-luvun lopulla ja yrityksellä on ollut merkittävä rooli Korson alueen historiassa. Tehtaan viereen rakennettiin halli 197-luvulla ja toimistotiloja 198-luvulla. Vanha tehdas peruskorjattiin 2-luvun puolivälissä ja työssä kunnioitettiin rakennuksen alkuperäistä ulkoasua. Nykyisin tiloissa toimiva MariComp Oy voi jatkaa tehtaan kunniakkaita perinteitä teräksen jalostuksen parissa. Kuusten latvoja korkeammalle nousevat Korson vesitornin neljä sienimäistä rakennelmaa, jotka ovat kunnostustöiden kohteena ainakin vuoden 211. Vesitorni on maamerkki, joka näkyy kauas. Luonto ja elinympäristö Kaupunginosassa on säilynyt rakentamattomana Keravanjoen rantametsikkö ja Tervahaudanmetsän alue. Matarin itäreunassa kallio muodostaa maastokynnyksen Keravanjoessa ja joki virtaa kauniina koskena kynnyksen yli. Matarinkoski on noin 4 metriä pitkä ja sen luontoarvoja nostavat edustava vesisammallajisto ja rantakalliot. Koski ja ympäröivien rantakallioiden metsät ovat säilyneet suhteellisen luonnontilaisina ja kosken pohjoispuolista rantametsikköä kehitetään aarnimetsäalueena. Matarinkosken ja Pikkukosken välinen alue on rehevää joenvarsibiotooppia, jonka kosteat lehdot rehevine niittyineen ja pienine ketoineen tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet monipuoliselle lajistolle. Keravanjoen varret ja koskipaikat ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Matarinkosken viereen on rakennettu ulkoilureitti, uimaranta sekä leikki- ja matonpesupaikat, jotka ovat omiaan ulkoilusta ja luonnosta nauttimiseen. Tulevaisuudessa kosken yli saatetaan rakentaa silta, jota pitkin pääsee kätevästi Päiväkummun puolelle. Tervahaudanmetsä on paikoin jylhää seutua, jossa korkeilla avokallioilla huojuvat suuret männyt. Useat siirtolohkareet komistavat kallioaluetta ja rinteitä. Siellä sijaitsee myös Matarin täyttömäki ja kuntopolku, joilla riittää vilskettä niin kesällä kuin talvellakin. Pulkkamäessä, pyöräilyradalla sekä kunto- ja hiihtoladuilla viihtyvät kaikenikäiset asukkaat. Matarinmäki on osa laajaa viheraluetta, jota pitkin pääsee suunnitteilla olevan Elmon urheilupuiston kautta Kulomäkeen saakka. etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä alue täydentyi pientaloilla, jotka rakennettiin kaupungin luovuttamille tonteille. Matarin asuinalueella on edelleen metsäinen ilme. Seudulla aikanaan kasvanut tuore kangasmetsä on jättänyt monelle pihapuiksi järeitä kuusia. 197-luvun lopulta Matarin väkiluku kasvoi vuosi vuodelta aina vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen asukasmäärä on vuorovuosina joko laskenut tai noussut, määrän pysytellessä kuitenkin koko ajan yli 2 asukkaassa. Matarissa asuu keskimääräistä enemmän kouluikäisiä, kun taas eläkeiässä olevia on keskimääräistä vähemmän. Perheväestöön kuuluvien osuus on erittäin korkea. Työn ja toimeentulon osalta asukkaiden tilanne on varsin hyvä. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin missään muualla Itä-lla. Elinkeinoelämä Vuonna 28 alueella oli 248 työpaikkaa, jotka jakaantuivat melko tasaisesti usean toimialan kesken. Osa Matarin yritystoiminnasta sijaitsee lähelle rataa, mutta suurin osa työpaikoista on muutaman hengen työllistäviä pienyrityksiä, jotka sijaitsevat ympäri Mataria. Keskellä asuinaluetta on Matarin päiväkoti ja Rekolantien varressa sekä nuorisokoti että Inkerikoti, joka tarjoaa tuettua asumispalvelua muistihäiriöisille vanhuksille. Kehityssuunnitelmat Matari on tiivis pientaloalue, jonne syntyy uusia asuntoja pääasiassa pientalotonteilla olevan käyttämättömän rakennusoikeuden myötä. Lisäksi Matarissa on jonkin verran rakentamattomia pientalotontteja. Ullanpuiston alueella on asemakaavan muutoksella varattu mahdollisuus täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Talviaikaan etenkin lapsiperheille mieluista Matarinmäkeä kehitetään perhepuistona. Asuminen ja väestö Matarin alunperin metsäisten maiden asuttaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Seutua on rakennettu hiljalleen 192-luvulta lähtien ja vanhimmat alueen taloista sijaitsevat suurilla tonteilla lähellä rataa. Nykyisin Matarissa on kaksi erillistä laakson erottamaa pientaloaluetta ja 199-luvuilla rakentaminen vilkastui ja 27

7 8 Matari Ikärakenne 21, Matari Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 18, ,5 94 4,2 215* * 295 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 34 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 41 Enintään perusaste Avopari ilman 8 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Matari Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

8 8 Matari Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 3, ,6 2 3, ,5 21 2, , Matari Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

9 81 Korso Korso Pinta-ala (km²) 3, 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,3 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 35,3 14,1 Aluekuvaus ja historia Korson kaupunginosaksi kutsutaan laajaa radanvarsitaajamaa, joka rajautuu etelässä Asolan metsiin, idässä päärataan ja lännessä Vierumäen kaupunginosaan. Pohjoisessa rajana on Vallinojan harvaan rakennettu metsämaa. Puhekielessä Korsolla monesti tarkoitetaan Korson kaupunginosaa laajempaa aluetta, mikä juontaa juurensa jo 19-luvun alkupuolelta, jolloin Korson alue ulottui kolmen kunnan alueelle. Kors tarkoittaa suomeksi rastia, ristiä tai ristinmerkkiä, minkä vuoksi Korso voisi tarkoittaa paikkaa, jossa useamman kunnat rajat menevät ristiin. On myös mahdollista, että nimi juontaa juurensa kalliossa olleesta ristinmerkistä tai siitä, että tanskalaisvalloittajat olivat merkinneet valloituksiaan ristin merkeillä. Korsoon perustettiin rautatieasema 189-luvun taitteessa, koska junaliikenteen kasvaessa tarvittiin lisää ohituspaikkoja yksisuuntaiselle junaradalle. Korson seutu oli tuohon aikaan erämaata, mutta se valikoitui asemapaikaksi, koska Korso sijaitsi Tikkurilan ja Keravan asemien puolivälissä. Korsoon valmistui asemarakennus vuonna 1918, jonka jälkeen tontille on rakennettu myös asuin- ja ulkorakennuksia. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asema on nykyisin asuinkäytössä. 21

10 alueittain Korso Aseman tulo vauhditti Korson alueen kehitystä ja väestönkasvua, mutta kunnalliset rajat estivät esimerkiksi lasten koulunkäynnin lähimmässä koulussa. Juna-asema nimittäin sijaitsi Helsingin maalaiskunnan ja Tuusulan rajalla ja ongelmat lisääntyivät entisestään, kun Keravan kauppala irtaantui Tuusulasta vuonna Raja-asian käsittely kesti vuosikymmeniä ja Korson aluetta oltiin vuoroin siirtämässä Tuusulaan, vuoroin Keravaan. Korsosta kaavailtiin jopa omaa itsenäistä kuntaa, johon olisi liitetty Rekolan alue, mutta ajatus kaatui Hanalan, Rekolan ja Asolan yhteisen kylätoimikunnan kiivaaseen vastustamiseen. Lopulta vuonna 1953 valtioneuvosto päätti, että Korson alue liitetään kokonaan Helsingin maalaiskuntaan, joka kasvatti väestöään yli 3 asukkaalla. Luonto ja elinympäristö Korson halki virtaava Rekolanoja on merkittävä eteläpohjoissuuntainen viheryhteys, joka Korson ja Asolan rajamaastossa virtaa suurelta osin luonnontilaisessa uomassaan. Rekolanoja on sekä linnustoltaan että kalastoltaan rikas puro ja purokäytävän rinteillä on tuoretta, kosteaa lehtoa. Rekolanojan laaksoon on rakennettu Korson keskuspuisto. Rekolanojaan on tehty pieniä lampia, joissa uiskentelevia vesilintuja voi katsella pieniltä silloilta tai ulkoilupoluilta. Keskuspuiston ympäristössä joka paremmin Ankkalampina tunnetaan järjestettiin monena vuotena suosittu Ankkarock. Talvisin lampien ympärille rakentuu asukkaiden aktiivisuuden ansiosta koko perheen joulupolku. Kulomäen kylkeen on noussut Kulokukkulan täyttömäki, joka on suosittu lentokoneiden bongauspaikka. Myös koiranomistajat ovat löytäneet mäen kupeessa sijaitsevan koirien koulutusalueen. Liikkumista ja urheilua asukkaat voivat harrastaa muun muassa Korson urheilukentällä, ns. Kalmuurin kentällä ja Lumon monitoimikeskuksessa, jossa on painitilan ja tanssisalin lisäksi liikuntahalli. Lisäksi Korsossa on oma uimahalli. Asuminen ja väestö Korson kaupunginosan rakennushistoria on varsin samankaltainen kuin monissa muissa radanvarsitaajamissa. Kauempana radasta sijaitsee laaja omakotitaloalue, joka on rakennettu ensin, ja joka on vuosien saatossa täydentynyt. Myöhemmin on lähemmäksi rataa rakennettu kerrostaloja. Korsossa lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen alue, jonka Rekolanojan jyrkkäreunainen laakso erottaa omakotialueesta. Etenkin 197-luvulla, mutta myös 198-luvulla, kaupunginosaan rakennettiin pääosin kerrostaloja, mutta 199-luvusta eteenpäin uudisrakentamisen painopiste on ollut pientaloissa. Monien mielikuvissa Korso on vain kerrostalovaltainen lähiö, mutta laajan omakotitaloalueen ansiosta alueen asunnoista 4 prosenttia on pientaloissa. Kulomäentien eteläpuolella sijaitsee Kulomäeksi kutsuttu alue, josta Helsingin maalaiskunta hankki ensimmäiset laajemmat maa-alueensa. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 1967 ja pari vuotta myöhemmin suunnitelmien pohjalta vahvistettiin asemakaava. Kulomäen pieni ja viihtyisä kerrostaloalue oli yksi ensimmäisistä lähiörakentamiskohteista lla. Nykyisin Korson kaupunginosa on varsin tiiviisti rakennettu. Viime vuosina Korson väestömäärä on hieman kasvanut, ollen runsas 7 3 vuoden 211 alussa. Elinkeinoelämä Vuonna 28 kaupunginosassa oli runsaat 1 3 työpaikkaa, mikä on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Korson aseman tienoilla on aikaisemmin ollut teollisuutta, joka sittemmin on saanut väistyä liikerakennusten tieltä. Keskusta-alueella on useita elintarvikekauppoja, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja monia muita yrityksiä. Keskusta-alue on laajentunut radan toiselle puolelle Metsolaan, jossa sijaitsee esimerkiksi Korson sosiaali- ja terveysasema sekä Kelan toimipiste. Korsossa on myös useita päiväkoteja, kouluja, neuvola, asukaspuisto, nuorisotalo ja vanhuksia varten Metsonkoti. Rekolanojan laakson yläpuolella, komealla paikalla sijaitsee Korson kirkko, seurakuntakeskus ja monitoimikeskus Lumo, joka syntyi korsolaisten yhdistysten nostattaman Nyt on Korson vuoro -kansalaisliikkeen myötävaikutuksella. Talon on suunnitellut arkkitehti Simo Rautamäki ja nimi valittiin yleisökilpailun tuloksena. Lumon tiloista löytyvät muun muassa kirjasto, yhteispalvelupiste, musiikki- ja aikuisopisto, kuvataidekoulu, ravintola, lukio, Lumo-sali, liikuntahalli ja kokoustilat saunoineen. Kehityssuunnitelmat Korson aluetta on kehitetty vuonna 2 tehdyn keskustasuunnitelman puitteissa ja nyt kehityssuunnitelmaa päivitetään ajan tasalle. Tavoitteena on luoda Korsolle toimiva, viihtyisä ja turvallinen keskusta. Radanvarren seutu tulee lisäksi tulevaisuudessa tiivistymään; sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Korsoon on suunnitteilla myös vanhusten keskus, joka syntyisi laajentamalla Metsonkotia ja yhdistämällä VAV:in palvelutalo osaksi kokonaisuutta. Ruusuvuorenkujalle kaavaillaan kerrostaloasuntoja ja vieressä oleva Suomen Väri ja Vernissatehtaan johtajan edustusasunnoksi 195-luvulla valmistunut Villa Sjöbreg suojellaan. Osa korttelista muutetaan puistoksi. 211

11 81 Korso Ikärakenne 21, Korso Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 293 4, , ,1 215* * 7487 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 31 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 32 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 13 Korkea-aste Korso Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

12 81 Korso Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,6 2 2, , 21 2, ,1 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Korso Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

13 82 Mikkola Mikkola Pinta-ala (km²),9 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 14,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 66,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 33,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Mikkolan kaupunginosaa rajaa pohjoisessa Kulomäentie, idässä Lahdenväylä, etelässä Sipoo ja lännessä Matarin pientaloalue. Mikkola oli aikanaan osa Ali-Keravan kylää, joka kuului Keravan kauppalaan. Mikkola on pitkälti rakentunut Mikkolan tilan maille, josta kaupunginosa on saanut nimensäkin. Mikkolan katujen ja puistojen nimet juontavat juurensa 195- ja 196-luvun taitteessa laadittuun rakennuskaavaan. Nimistön teemaksi valittiin tuolloin ajankohtaisten kuulentojen kunniaksi planeetat. Niinpä Mikkolasta löytyvät esimerkiksi Venuksentie, Marsinkuja kuin Saturnuksenpuistokin. Mikkolasta on löydetty kolme kivistä ladottua hautaröykkiötä, jotka mahdollisesti ovat peräisin esiroomalaiselta rautakaudelta noin 5 ekr. Nämä muinaishaudat ovat nykyisin suojeltuja. Maarukanmetsän alueelta on puolestaan löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, jonka on arveltu olevan pyyntiväestön kausiasuinpaikka lähellä rantaa. Tuolloin merenpinta oli nykyistä ylempänä. Arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo valmistuivat vuonna Rakennus muodostuu neljästä tasakattoisesta punatiilikuutioista, jotka on yhdistetty kevein katoksin. Koko- 214

14 alueittain Mikkola naisuus on arkkitehtuurisesti arvokas ja se on arvioitu modernin rakennuskulttuurin suojeltavaksi kohteeksi. Luonto ja elinympäristö Mikkolan kerrostaloaluetta ympäröivät idässä ja etelässä puistot, jotka oikeammin ovat rakentamatonta luonnonmetsää. Keravanjokivarsi Matarinkoskineen on luonnollinen jatke Maarukanmetsälle, kun taas lännen virkistysalueet liittyvät kiinteästi Tervahaudanmetsän ja Matarin täyttömäen maisemiin. Matarin ulkoilu- ja hiihtoreitti kulkee Mikkolan rajaa pitkin. Työpaikka-alueen ja Lahdenväylän välinen metsikkö soveltuu paremmin näkö- ja meluesteeksi kuin ulkoiluun. Maarukanmetsän asuinalueen vieressä, vanhojen viljapeltojen paikalla, on nykyisin hyvin hoidettuja viljelypalstoja. Mikkolan pienet puistot ja leikkipaikat ovat lapsiperheiden ahkerassa käytössä ja koulun yhteydessä oleva urheilukenttä peruskorjattiin täydellisesti 21-luvun taitteessa. Kentällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, kuten jalkapalloa, koripalloa ja ulkosählyä. Talvella iso kenttä jäädytetään ja se täyttyy luistelijoista. Asuminen ja väestö Mikkola muodostaa oman irrallisen, metsiin rajautuvan, kokonaisuuden verrattuna naapurikaupunginosien pientaloalueisiin. Mikkolan rakentumisen aikoihin puutarhakaupunki ja metsäkaupunki ajattelu alkoivat väistyä ja tilalle tuli rationaalisuus ja massatuotanto. Mikkolan kaava edustaa näiden ajattelutapojen välimuotoa ja alueen rakenne säilyi avoimena. Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului n aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille Mikkolan talot ovat etupäässä kolme- tai neljäkerroksisia lamellitaloja, mutta joukossa on myös muutama hieman korkeampi tornitalo. Talot ovat vaaleaksi sävytettyjä ja niiden keskellä on rauhallisia pihapiirejä. Metsään rakennetulla alueella on säilynyt alkuperäistä puustoa, joten pihat ovat alusta lähtien olleet varjoisia ja puistomaisia. Vanhimpien talojen peruskorjauksen myötä koko alueen ilme on kohentunut. Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on 2-luvulla noussut Maarukanmetsän asuinalue, jonne rakennetaan viimeisiä kerrostaloja. Maarukan asuinalue muodostuu lähinnä kolmi- tai viisikerroksisista kerrostaloista, joiden väliin on sijoitettu pieniä viherkaistaleita ja lasten leikkipaikkoja. Lisäksi alueella on kaksikerroksisia rivitaloja ja Maarukan päiväkoti. Vaikka Maarukanmetsä on asuinalueena oma saarekkeensa, on siellä onnistuttu säilyttämään Mikkolalle tyypillinen väljä ja avoin aluerakenne. Mikkola on eheä esimerkki oman aikakautensa rakentamisesta, jota myöhemmin on täydennetty Maarukanmetsän asuinalueella. Mikkola on n toiseksi kerrostalovaltaisin alue heti Myyrmäen kaupunginosan jälkeen. Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja. Mikkola on pinta-alaltaan n toiseksi pienin kaupunginosa, mutta asukasmäärältään se on keskikokoinen. Mikkola onkin yksi n tiheimmin asutuista kaupunginosista. Mikkolan väestönkehitys on ollut ailahtelevaa. 198-luvun puoliväliin saakka asukasluku kasvoi aina 3 6 asukkaaseen asti, minkä jälkeen väestö alkoi vähentyä. 2-luvulla Mikkola on jälleen saanut uusia asukkaita lähinnä Maarukanmetsän rakentamisen myötä. Vuoden 211 alussa Mikkolassa asui lähes 3 3 asukasta. Yksin asuvien osuus on Mikkolassa kasvanut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana ja jo vajaa puolet asunnoista on yhden hengen asuttamia. Joka viides mikkolalainen on vieraskielinen. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Elinkeinoelämä Mikkolassa oli vuoden 28 tietojen mukaan 52 työpaikkaa, joista joka neljäs oli rakentamisen parissa. Suurin osa työpaikoista on Lahdenväylän tuntumassa, Mikkolan työpaikka-alueella. Alueen parikymmentä peltihallia muodostavat hauskan värikokonaisuuden, kun rakennusten väriskaala ulottuu keltaisesta siniseen ja punaiseen. Osa uudemmista rakennuksista on valkoisia ja harmaita. Työpaikka-alueen yritykset vaihtelevat muutamasta hengestä useita kymmeniä henkiä työllistäviin yrityksiin. Pihkalantien avaaminen 2-luvun loppupuolella rauhoitti työpaikka-alueen enemmän omaksi kokonaisuudekseen. Mikkola pystyy suhteellisen suuren väestömääränsä ansiosta ylläpitämään joukon palveluja. Mikkolassa on iso yhtenäiskoulu, neuvola, useita päiväkoteja ja kirjasto. Pienehkössä ostoskeskuksessa on kaksi elintarvikekauppaa, pankkiautomaatti, kaksi parturi-kampaamoa ja keskiolutbaari. Lisäksi ostoskeskuksen yhteydessä on seurakuntakoti sekä nuorisotila Lentävä Lautanen. Oman lisänsä alueen palveluvarustukseen tuovat Kulomäentien varressa olevat huoltoasemat, joista toisessa hoituu myös postin palvelut. Poikkeuksellisen isosta työpaikkaalueesta ja kohtuullisen hyvästä palveluvalikoimasta huolimatta Mikkolan työpaikkaomavaraisuusaste on melko pieni, 33 prosenttia. Kehityssuunnitelmat Mikkolaan ei ole suunnitteilla asuinrakentamista. Mikkolan yritysalueella on joitakin rakentamattomia tontteja ja mikäli suunnitelmissa oleva Pihkalantien puhkominen Mikkolasta Matariin toteutuu, sen varrelle on mahdollista kaavoittaa lisää pienteollisuustontteja. 215

15 82 Mikkola Ikärakenne 21, Mikkola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,5 34 1, , ,5 215* * 3383 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 28 Avopari ilman 13 Korkea-aste Mikkola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

16 82 Mikkola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,5 2 2, ,5 21 2, 64 33,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Mikkola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

17 83 Metsola Metsola Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 12,7 9,1 Työttömyysaste 29 () 12, 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 32,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Metsolan kaupunginosa on radanvarren taajama, joka sijaitsee Korson kaupunginosan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoisessa aluetta rajaa Metsolansuo ja etelässä Kulomäentie. Metsola on kansallisromanttinen nimi ja myös muu alueen nimistö on lähtöisin eläimistä. Seutu on vanhaa omakotialuetta, tosin taajamoituminen lähti täällä käyntiin hieman myöhemmin kuin läntisessä Korsossa. Metsolan pohjoisosassa sijaitsevat Toyota Oy:n tilat on otettu n modernin teollisen rakennusperinnön kohteiden listalle. Tilat ovat valmistuneet 197-luvun loppupuolella ja ne ovat arkkitehti Matti Hakalan käsialaa. Harmaisiin, massiivisiin betonirakennuksiin ja piha-alueeseen on otettu vaikutteita Japanista ja kokonaisuus on merkittävä osa radanvarren maisemaa. Nykyisin tiloissa toimii Toyotan Suomen pääkonttori. Luonto ja elinympäristö Metsolassa on vähän rakentamattomia luonnonalueita ja puistoja. Pohjoisosassa rajan tuntumassa kulkee Leppäkorven ulkoilureitti, joka kiertää Metsolansuon. Talvella suon ympäri pääsee hiihtäen. Metsolansuo ja hieman lännempänä sijaitseva Leppäkorven maauimala ovat tärkeitä lähivirkistysalueita myös Metsolan asukkaille. 218

18 alueittain Metsola Asuminen ja väestö Keskusta-alueen takaa levittäytyy suhteellisen tasaiselle moreenikentälle rakennettu omakotialue, joka on levinnyt laajalle. Rakennuskannan ikä vaihtelee vuosikymmeniä jatkuneen rakentamisen johdosta. Uudisrakentamisen myötä pientaloalueen ilme on uudistunut ja alueelle on rakennettu omakotitalojen lisäksi rivitaloja. Lähellä rataa ollut vanhin omakotiasutus on saanut väistyä tehokkaamman asutuksen tieltä. Aiemmin Metsola oli selvästi pientalovaltaista aluetta, mutta Otavantien ja pääradan välisen kerrostaloalueen rakentuminen 198- ja 199-luvuilla muutti tilannetta. Tiivein rakennuskanta löytyykin läheltä rataa ja väljintä on idässä. Nykyisin Metsolassa on hieman enemmän kerrostaloasuntoja kuin pientaloasuntoja. Lisäksi alueella on keskimääräistä enemmän sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja. Vilkkaimpana rakennusaikana 198-luvun alusta aina 199-luvun puoliväliin Metsola sai tuhansia uusia asukkaita ja sen jälkeenkin asukasmäärä on kasvanut. Tällä hetkellä Metsola on n kymmenen väkirikkaimman ja tiiveimmin asutun kaupunginosan joukossa. Vuoden 211 alussa asukkaita oli yli 6 1. Metsolassa asuu keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia. Lisäksi koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Kehityssuunnitelmat Rakennettu alue kattaa lähes koko Metsolan. Metsolassa on edelleen pientalotontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä sekä rakentamattomia pientalotontteja eli jonkin verran alue tulee tulevaisuudessa tiivistymään. Lisäksi Metsolassa on muutamia asemakaavanmuutoksella luotuja täydennysrakennusalueita, joille on mahdollista tulevaisuudessa rakentaa lisää asuntoja. Metsolan vieressä sijaitsevaa Korson keskustaa kehitetään tulevaisuudessa ja tarkoituksena on, että keskustaalue yhdistää Metsolan ja Korson tiiviimmin toisiinsa. Elinkeinoelämä Kaupunginosassa oli vuonna 28 yli tuhat työpaikkaa, joista lähes 4 prosenttia oli kaupan alalla. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen työnantaja on Toyota yhtiöt. Lisäksi liikenteellisesti edullinen sijainti radan varrella on tuonut Metsolaan pieniä yrityksiä eri aloilta. Lähelle rataa on asuinkerrostalojen lisäksi rakennettu runsaasti liiketilaa. Korson keskusta on levittäytynyt Metsolan puolelle ja keskusta-alue on yhtä toiminnallista kokonaisuutta. Metsolan puolella on muun muassa kaksi elintarvikekauppaa, useita ravintoloita ja yksityinen lääkäriasema. Lähellä rataa on myös Korson sosiaali- ja terveysasema ja samassa rakennuksessa toimiva Kelan aluetoimisto. Hieman etelämpänä toimii n Valo, jossa järjestetään työpajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupunginosassa on myös Leppäkorven alakoulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-5 sekä useita päiväkoteja ja vammaisten asumisyksiköitä. Itä-Metsolan, kuin myös muiden lähialueiden asukkaiden kauppapalvelut paranivat, kun Kulomäentien kupeeseen avattiin 2-luvun lopussa elintarvikekauppa. 219

19 83 Metsola Ikärakenne 21, Metsola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , , , , 215* * 6329 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 29 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 17 Korkea-aste Metsola Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

20 83 Metsola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , , 2 2,3 68 3,7 21 2,1 7 34,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Metsola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

21 84 Leppäkorpi Leppäkorpi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,1 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 8,8 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 11,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Leppäkorven kaupunginosa sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoinen raja on kokonaan yhteistä Keravan kanssa ja etelässä alue sivuaa Metsolan kaupunginosaa. Leppäkorven maisemaa hallitsevat lännessä pientaloasutus ja idässä asumattomat alueet. Kuten useiden en kaupunginosien, myös Leppäkorven asuinalueen rakentaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Muutama asuintalo on viime vuosisadan alusta ja kauempaakin. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas on yksi vanhimmista rakennuksista, Oljemarkin tila, joka sijaitsee etäällä muusta asutuksesta, Lahdenväylän tuntumassa. Tilan punamultainen viehättävä päärakennus on peräisin 18-luvulta. Luonto ja elinympäristö Mikäli Leppäkorvessa kulkija vaeltaa asuinalueen ohi, kohtaa hän pian varjoisan kuusimetsän, joka paikoin vaihtuu kalliomänniköiksi. Alueella on myös suhteellisen suuria soita, joista laajin on etelässä sijaitseva Metsolansuo. Metsolansuo on monimuotoinen alue, jonka rahkarämeet, korvet ja kangasmetsät tarjoavat otolliset olosuhteet useille kasvi- ja eläinlajeille. Metsolansuo on suosittu ulkoilupaikka, jonka ympäri kiertää ulkoilureitti. 222

22 alueittain Leppäkorpi Leppäkorven suosion lapsiperheiden asuinalueena ymmärtää hyvin. Aluetta ympäröivät viheralueet ja kuumien kesäpäivien varalle on mäntykankaan keskelle vanhaan hiekkakuoppaan perustettu maauimala. Kesällä on leppäkorpelaisten hauska polskutella puhtaassa vedessä hiekkapohjalla. Viihtymistä lisäävät rannan ääressä oleva iso terassimainen patio, lasten leikkipaikka ja kioski. Asuminen ja väestö Varsinainen palstoittaminen aloitettiin Leppäkorvessa 194-luvulla, mutta vilkkaampi rakennuskausi alkoi sotien jälkeen 195-luvulla. Seuraavan kerran rakentaminen voimistui 198-luvulla, josta lähtien asuntoja onkin valmistunut melko tasaiseen tahtiin. Vanhin asutus sijaitsee alueen pohjoisosissa, kun taas eteläiset osat ovat uudemman asutuksen aluetta. Kaupunki luovutti 2-luvulla useita pientalotontteja Leppäkorvesta. Lisäksi Harmaahylkeentien länsipuolelle rakentui kokonaan uusi pientaloalue. Leppäkorpi on myös vuosien saatossa tiivistynyt. Suuria tontteja on jaettu ja vanhan puutalon pihalla komeilee uusi talo tai rivitalojen ryhmä. Leppäkorpi on pientalovaltaista aluetta, mutta asunnoista poikkeuksellisen iso osa on joko rivi- tai paritaloissa. 199-luvun lopulla alueella rakennettiin jonkin verran vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, mutta pääsääntöisesti Leppäkorvessa on omistusasuntoja. Rakentamisen vaiheet näkyvät myös alueen väestömäärässä. Lähes koko 197-luvun asukasluku väheni, kääntyen kuitenkin nousuun seuraavan vuosikymmenen alussa. Vuonna 197 asukkaita oli 82, kun nykyisin väkiluku on jo 2 4 asukkaan tuntumassa. Etenkin parina viime vuotena väestömäärä on selvästi lisääntynyt. Leppäkorvessa asuu huomattavan paljon perheitä, joissa on alle kouluikäinen lapsi. Vastaavasti yli 64-vuotiaita alueella asuu keskimääräistä vähemmän. Harmaahylkeentien ja Metsolansuon väliselle alueelle. Olemassa oleva pientaloalue tiivistyy entisestään, kunhan suurten pientalotonttien rakennusoikeus otetaan käyttöön ja alueen rakentamattomille pientalotonteille rakennetaan. Lähialueen suunnitelmista Leppäkorpeen vaikuttaa ainakin Vallinojaan suunniteltu seisake, jonka toteutuminen tosin on edelleen epävarmaa. Elinkeinoelämä Leppäkorven työpaikkatarjonta on vähäistä. Vain Linnaisissa ja Rajakylässä on vähemmän työpaikkoja suhteessa alueen työllisten määrään. Vuonna 28 työpaikkoja oli kaikkiaan 152, joista yli 4 prosenttia oli rakentamisen parissa. Alueella on lähinnä pieniä yrityksiä. Kaupunginosassa ei ole kaupallisia palveluita, lukuun ottamatta maauimalan yhteydessä toimivaa elintarvikekioskia. Julkisten palvelujen osalta tilanne parantui, kun alueelle valmistui sekä päiväkoti että neuvola. Kehityssuunnitelmat Leppäkorpi on pientaloalue, joka on viimevuosina täydentynyt uusien pientalotonttien rakentamisen myötä. Tällä hetkellä kaupunki kaavoittaa uusia pientalotontteja 223

23 84 Leppäkorpi Ikärakenne 21, Leppäkorpi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,1 31 1, ,7 96 4, 215* * 345 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 7 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 42 Enintään perusaste Avopari ilman 13 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Leppäkorpi Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

24 84 Leppäkorpi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , 82 3,1 2 2, ,3 21 2, ,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Leppäkorpi Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

25 85 Jokivarsi Jokivarsi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 36,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,5 9,1 Työttömyysaste 29 () 5, 9,1 Työllisyysaste 28 () 78,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 31,2 14,1 Aluekuvaus ja historia Jokivarren kaupunginosaan kuuluu kaistale koillista ta. Alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevien Lahdenväylän ja Keravanjoen väliin. Jokivarsi on alunperin Keravanjoen ranta-alueen nimi, joka saattaa juontaa juurensa jo keskiajalta. Luonto ja elinympäristö Jokivarren asuinalue sijaitsee loivasti kumpuilevalla moreeniselänteellä, johon Keravanjoki on idässä leikannut uomansa. Jokilaakso on tällä paikalla suhteellisen loiva ja joki virtaa hiljakseen ja rauhallisesti savikkopatjallaan. Sen rannat ovat paikoin viljeltyjä ja paikoin kapealti luonnontilaisia. Joen rannassa on harvakseltaan yksittäisiä koivuja ja pajuja. Joen itäreunaa myötäilee vanha paikallistie, jolta on kaunis näkymä viljelyaukealle. Keravanjoen varsi on merkittävää lähivirkistysaluetta ja se tullaan säilyttämään rakentamattomana. Asuminen ja väestö Viljavassa Jokivarressa on ollut kauan maatalousasutusta ja myös omakotiasutus ulottui alueelle varhain. Ensimmäinen verkkainen omakotiasutusvaihe ajoittuu Korson seisakkeen avaamisen aikoihin viime vuosisadan alku- 226

26 alueittain Jokivarsi puolelle. Vilkkaampi rakentaminen alkoi 195-luvulla, jonka jälkeen rakentaminen on jatkunut suhteellisen tasaisena aina 199-luvulle saakka. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jokivarteen, etenkin Kulomäentien eteläpuoliseen osaan, on rakennettu selvästi enemmän asuntoja kuin muina vuosikymmeninä. Tontit ovat tiivistyneet, kun lohkomisen seurauksena alueelle on rakennettu uusia pientaloja. Jokivarsi on pientaloaluetta, jonka isojen omistusasuntojen keskikoko on yli 11 neliötä. Jokivarren väkiluku pysytteli 5-6 asukkaan välillä vuosikymmenten ajan, kunnes vuonna 1999 ylittyi 6 asukkaan raja. Siitä lähtien uusia tulijoita on virrannut alueelle ja vuoden 211 alussa alueella asui hieman yli 1 3 asukasta. Väestönlisäyksestä huolimatta Jokivarsi on edelleen en pienin kaupunginosa. Uusien asukkaiden myötä Jokivarren ikärakenne on nuorentunut. Alueelle on muuttanut vanhempineen ja samalla perheväestöön kuuluvien osuus on kasvanut. Jokivarressa 7-15-vuotiaiden osuus ja perheiden keskikoko on korkeampi kuin missään toisessa kaupunginosassa. Lisäksi alueella asuu keskimääräistä enemmän syntyperäisiä vantaalaisia. Työn ja toimeentulon osalta valtaosa Jokivarren asukkaista pärjää hyvin. Tulot ovat keskimääräistä suuremmat ja työttömyysaste keskimääräistä alhaisempi. Elinkeinoelämä Jokivarren työpaikkamäärä on hiljalleen kasvanut, mutta työtarjonta on silti varsin vähäistä. Suurin osa alueen yrityksistä on pieniä, muutaman hengen työllistäviä perheyrityksiä. Vuonna 28 työpaikkoja oli 22, joista puolet oli joko rakentamisen tai koulutuksen toimialoilla. Jokivarressa on ollut koulu samalla paikalla 195-luvun lopusta lähtien. Tämän keltaiseksi rapatun tiilitalon koulutilat on sittemmin saneerattu ja se on saanut vierelleen laajennuksen. Jokivarressa on myös kaksi yksityistä vanhusten hoitokotia. Kehityssuunnitelmat Kuten muillakin vantaalaisilla pientaloalueilla niin myös Jokivarressa asuinalue tiivistynee tulevaisuudessa tonttien lohkomisen ja rakentamattomien pientalotonttien rakentamisen myötä. Jokivarren asemakaavassa on lisäksi osoitettu muutama alue, jota voidaan täydennysrakentaa sekä kaupunginosan pohjoisosassa on alue, jonne olemassa oleva asuinalue voi laajentua. 227

27 85 Jokivarsi Ikärakenne 21, Jokivarsi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,9 14 1, ,4 69 5,3 215* * 1541 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 5 Aviopari ilman 2 Avopari ilman 8 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 56 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Jokivarsi Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,4 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

28 85 Jokivarsi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , , 2 3, 94 33,6 21 3, ,3 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Jokivarsi Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

29 86 Nikinmäki Nikinmäki Pinta-ala (km²) 3,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33, 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 4,1 9,1 Työllisyysaste 28 () 77,1 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 19,9 14,1 Aluekuvaus ja historia Nikinmäki sijaitsee n koilliskulmassa siinä paikassa, missä kaupungin raja tekee mutkan ja työntää niemekkeen Sipooseen. Pohjoisessa alue rajautuu Keravaan ja lännessä Keravanjokeen. Nikinmäen itäpuolella alkaa sipoolainen maaseutu ja viljelymaisema. Nikinmäen maastonmuotoja leimaa pienipiirteisyys. Alueella on metsäisiä kalliota ja soistuneita painanteita, jotka muistuttavat Sipoonkorven maisemia. Keravanjoen savikkolaaksoon raivattuja peltoja on viljelty ainakin 17-luvulta lähtien. Laakson reunalla oli viime vuosisadan alussa kymmenittäin tiloja. Seudulla sijaitsi vauras maatalousyhteisö, johon kuului myös 188-luvulla alueelle siirretty Nissbackan talo. Tästä talosta sai koko kylä nimensä. Suomenkielinen vastinpari Nikinmäki on varsin uusi, 197-luvulta. Nikinmäessä oli aikanaan vilkas liikenne. Kylän itäpuolella kulki liikenteellisesti merkittävä Vanha Porvoontie, joka oli osa Kuninkaantietä. Tästä väylästä haarautui tie, joka johti Korsoon ja rautatielle. Nikinmäen sijainti usean kunnan rajamaastossa on luonut alueelle vaiherikkaan historian. Nikinmäki on ollut osa niin Sipoota, Helsingin pitäjää kuin Tuusulaakin. Alueluovutuksessa 195-luvulla Korson alue, johon Nikinmäkikin kuului, 23

30 alueittain Nikinmäki liitettiin osaksi Helsingin maalaiskuntaa, nykyistä n kaupunkia. Nikinmäen kauneimpiin rakennuksiin kuuluu Björkbackan entinen ruotsinkielinen kansakoulu, joka on valmistunut vuonna Nykyisen asunsa mansardikattoinen kaksikerroksinen rakennus sai vuonna Koulun vieressä sijaitsee funkis-henkinen, vuonna 1946 rakennettu Palménin kauppa, joka on edelleen toiminnassa. Nämä kaksi asemakaavalla suojeltua rakennusta muodostavat kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joiden arvoa nostaa niiden sijainti historiallisen Kuninkaantien varressa. Nikinmäessä on muitakin rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, kuten Jokivarren entinen kansakoulu vuodelta Koulu sijaitsee Nikinmäen puolella, Vanhan Lahdentien kupeessa. Hieman etelämpänä sijaitsee Ylä-Honkalan tila, jonka jugend-tyylinen asuinrakennus on vuodelta 191. Talo on myöhemmin toiminut kyläkauppana. Merkittävä on myös Sipoon rajan tuntumassa sijaitseva arkkitehti Wivi Lönnin kesähuvila 193-luvun loppupuolelta. Luonto ja elinympäristö Nikinmäessä on paljon tilaa luonnolle. Laajempien rakentamattomien alueiden lisäksi asuinalueiden keskellekin on jätetty suurehkot viher- ja puistoalueet. Sipoontien pohjoispuolella on merkittävä linnustoalue ja useita kasvistoltaan arvokkaita alueita. Nikinmäkeläisten ulottuvilla ovat myös laajat Sipoon viheralueet, kun rajan toiselta puolelta alkaa erämainen Sipoonkorpi. Nikinmäen länsiosassa virtaavan Keravanjoen ranta-alueet tarjoavat oivat mahdollisuudet ulkona liikkumiseen ja ne tullaan jatkossakin säilyttämään asukkaiden virkistyskäyttöä varten. Pienemmät lapset viihtyvät leikkikentillä ja talvisin täyttömäki on mäenlaskijoiden suosikkipaikka. Asuminen ja väestö Nikinmäen asutusrakenne on jakaantunut kahtia. Laajempi asuinalue kattaa koko Nikinmäen eteläosan, mutta ihan pohjoisessa, Keravan rajalla, on myös asutusta. Uudemman rakentamisen painopiste on ollut etelässä, mutta se on siirtymässä Sipoontien pohjoispuoliselle alueelle. Nikinmäessä on asuntoja monelta aikakaudelta ja asuinalueen ilme onkin muotoutunut vaihtelevaksi. Vanhin asutus on 19-luvun alkupuolelta. Nikinmäessä on myös ollut 192-luvulta lähtien helsinkiläisten kesäasuntoja, mutta kesäasuntojen määrä on vähenemään päin. Laajempi rakentaminen käynnistyi 195-luvulla, jonka jälkeen aluetta on rakennettu pikku hiljaa. 199-luvulla asumismuodot monipuolistuivat, kun alueelle rakennettiin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Vilkkainta asuntorakentaminen on kuitenkin ollut 2-luvulla, jolloin Nikinmäki tiivistyi voimakkaasti. Nikinmäki oli pitkään omakotitaloaluetta, mutta viime vuosikymmeninä alueelle on valmistunut myös rivitaloja. Kerrostaloja Nikinmäessä ei ole laisinkaan. Nikinmäen monijäseniset perheet tarvitsevat isoja asuntoja ja asuntojen keskikoko onkin yli 11 neliötä. Nikinmäen asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti ja väestöennusteen mukaan kehitys tullee jatkumaan samanlaisena. Vuoden 21 alussa väkiluku ylitti 3 asukkaan rajan. Nikinmäen väljä ja luonnonläheinen ilme on houkutellut asukkaikseen etenkin lapsiperheitä. Alueen väestöstä poikkeuksellisen iso osa, 3 prosenttia, on alle 16-vuotiaita. Ainoastaan naapurikaupunginosa Jokivarressa asuntokuntien keskikoko on suurempi kuin Nikinmäessä. Asukkaiden koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi. Elinkeinoelämä Nikinmäen teollisuustontit sijaitsevat lähellä Lahdentietä. Kaupunginosan työpaikkamäärä on pysytellyt pitkän aikaa melko samalla tasolla. Vuonna 28 työpaikkoja oli lähes 3, joista joka kolmas oli kuljetuksen ja varastoinnin parissa. Alueella on paljon myös rakentamiseen liittyviä yrityksiä. Nikinmäen palveluvarustus on kasvanut väestömäärän myötä. Nykyisin kaupunginosassa on oma koulu, jota koululaiset käyvät neljä ensimmäistä luokkaa, ja pari päiväkotia. Lisäksi palveluvarustukseen kuuluu elintarvikekauppa ja seurakuntakoti. Muut palvelut haetaan kauempaa, lähinnä Mikkolasta ja Korsosta. Nikinmäen palvelut ovat keskittyneet etelään, pohjoisen pienemmällä asuinalueella ei ole palveluja. Kehityssuunnitelmat Nikinmäki säilyy vehreänä ja pientalomaisena asuinalueena, jonka jo olemassa olevaa kasvillisuutta, luonnonmetsiä ja viheralueverkostoja pyritään säilyttämään. Nikinmäessä on parhaillaan suunnitteilla Keski-Nikinmäen rakentaminen. Alue on pääosin rakentamatonta metsää ja peltoa ja ympärillä on uudehkoa pientaloasutusta. Suunnitelmissa on asemakaava, johon kuuluu pientalovaltainen asuntoalue, erityisasumisen alue, työpaikkaalue sekä päiväkoti- ja koulutontti. Sipoontie jakaa Nikinmäen etelä- ja pohjoisosaan. Tulevaisuudessa alueet saattaa yhdistää toisiinsa Sipoontien alittava alikulkutunneli. 231

31 86 Nikinmäki Ikärakenne 21, Nikinmäki Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,4 39 2, , ,4 215* * 4297 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 12 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 1 Aviopari ilman 24 Avopari ilman 6 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 48 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Nikinmäki Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,2 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

32 86 Nikinmäki Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , 9 31,6 2 3, 1 34,9 21 3, ,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Nikinmäki Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

33 87 Vierumäki Vierumäki Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 5,4 9,1 Työttömyysaste 29 () 7,6 9,1 Työllisyysaste 28 () 76,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 13,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Vierumäki sijaitsee en luoteiskulmassa. Alueella on yhteinen pitkä raja Tuusulan kanssa ja n sisällä alue rajautuu Korson ja Vallinojan kaupunginosiin. Vierumäki on vanha hämäläisnimi, jolla viitataan ympäröivään maastoon. Vieru tarkoittaa rinnettä ja korkeahko mäki Vierumäestä löytyykin. Vierumäen metsät kasvavat jääkauden lopussa kasaantuneilla selänteillä. Maaperä on pääasiassa hiekkaa ja moreenia, josta paikoin kohoavat huuhtoutuneet kalliomäet. Metsäkasvillisuus seuraa maaperän aineksia. Korkealla kasvavat kalliomänniköt, alempana mustikkatyypin kuusimetsät ja kumpareiden välissä saattaa olla soistuneita painanteita. Alueen varjoisat tunnelmalliset metsät ovat hyvin säilyneitä ja puusto on vanhaa ja jykevää. Vierumäki säilyi kauan lähes asumattomana metsämaana, kaukana vesiväylistä ja maanteistä. Muutama vanha maatila peltoineen oli raivattu vaatimattoman ojan varteen metsän keskelle. Luonto ja elinympäristö Vierumäen pohjoisosassa on laaja Kirkkosuo, joka ulottuu Tuusulan ja Vallinojan puolelle. Tämän lähes kos- 234

34 alueittain Vierumäki kemattoman suon arvokkainta antia ovat isovarpuinen räme ja korvet, joiden suojissa pesii muun muassa kanahaukka. Kirkkosuo, kuin myös valtaosa Vierumäen ja Vallinojan välisestä alueesta, on varattu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Vierumäellä on kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokasta aluetta, eteläinen saniaiskorpi ja pohjoinen korpi. Eteläisen saniaiskorven tuoreet ja kosteat lehdot sekä rehevät korvet ulottuvat myös Vallinojan puolelle. Alueen varttunut, osittain lahonnutkin puusto ja pensaisto tarjoavat hyvät elinolosuhteet erityisesti kääville ja linnuille. Pohjoinen korpi ulottuu Vierumäen asuinalueen pohjoispäästä aina Vallinojan rajalle asti. Alueen arvokkainta antia ovat ruoho- ja heinäkorvet, jotka ovat harvinaisia elinympäristöjä. Vierumäestä pidetään asuinalueena. Kaupunginosa on rauhallinen ja puistomaista seutua ympäröivät lähes kaikkialla komeat ulkoilualueet. Lenkkeily- ja patikkamaastot ovat vain muutaman askeleen päässä omalta tontilta. Kehityssuunnitelmat Vierumäki on lentomelualuetta, mikä rajoittaa lisärakentamista alueelle. Vierumäki säilyneekin tulevaisuudessa ennallaan. Asuminen ja väestö Vierumäen palstoittaminen omakotialueeksi aloitettiin 194-luvulla. Kunnan rajalta lohkaistiin kapea kaistale tonttimaaksi. Alueen halkaisee viivasuorana kulkeva Vierumäentie, jonka reunamille tontit ovat ryhmittyneet. Etelässä tie kohtaa Korsontien, jonka varrella pientaloasutus jatkuu yhtenäisenä Korson keskustaan saakka. Vierumäessä on edelleen jäljellä rintamamiestaloja. Jossain vaiheessa alueelle rakennettiin jonkin verran kerros- ja rivitaloja, mutta viimeisten 2 vuoden aikana ainoastaan omakoti- ja paritaloja. Vierumäen rakentamista on rajoitettu lentomelun takia ja suurin osa asunnoista on rakennettu 197-luvulla tai aiemmin. Harvan kaupunginosan asukasluku on pysynyt yhtä muuttumattomana kuin Vierumäen. kymmenten ajan asukasluku pysytteli välissä, kunnes 2-luvun loppupuolella väestömäärä alkoi hieman kasvaa. Vuonna 211 vierumäkeläisiä oli vajaat 1 4 henkeä. Elinkeinoelämä Vierumäki on asuinaluetta eikä alueella ole teollisuusalueita. Vierumäessä onkin vähemmän työpaikkoja kuin muissa en kaupunginosissa. Vuonna 28 alueella oli 11 työpaikkaa, joista suurin osa, 4 prosenttia, oli kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Valtaosa työpaikoista on pienissä yrityksissä. Kaupunginosan palveluvarustus on vähäinen. Vierumäen koulu löytyy rajan läheltä, mutta se on naapurikaupunginosa Korson puolella, josta haetaan monet muutkin palvelut. 235

35 87 Vierumäki Ikärakenne 21, Vierumäki Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 9, ,8 8 5,8 215* * 144 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 1 Aviopari ilman 32 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 4 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 8 Korkea-aste Vierumäki Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

36 87 Vierumäki Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, ,2 2 2, , 21 2, , Vierumäki Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

37 88 Vallinoja Vallinoja Pinta-ala (km²) 3,2 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 31,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,5 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,6 9,1 Työllisyysaste 28 () 69,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 17,5 14,1 Aluekuvaus ja historia Itä-sta pohjoisimmaksi ulottuu Vallinojan kaupunginosa. Rajanaapureina pohjoisessa ovat sekä Tuusula että Kerava. Lännessä alue rajoittuu Vallinojan ja Vierumäen välisiin metsiin ja idässä päärataan. Vallinojan nimen taustalla ovat Fallbacka niminen talo ja oja, jonka nimi oli Fallbäcken. Alueelle työntyy luoteesta ja koillisesta selänteet, jotka ovat osa suurempaa reunamuodostumaa. Idässä maa laskee kohti Rekolanojaa, johon yhtyy lounaasta laskeva Vallinoja. Maisema on loivasti kumpuilevaa. Vallinojassa asutettiin aluksi Rekolanojan laakso, joka raivattiin viljelyksille. Vanhin asutus on keskittynyt itä-länsisuuntaisen tieyhteyden, Satakielentien varteen. Nykyisin päärata kulkee laakson itälaidalla. Junassa matkaajille aukeavat kauniit näkymät peltoaukean yli koilliseen ja pohjoiseen. Muutamat alueen taloista ovat viime vuosisadan alusta. Vallinojalla on kaksi rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta, joista Saviontien varressa sijaitseva Lehmuston tila on 19-luvun taitteesta. Arvokas on myös vuonna 194 valmistunut Vierumäen sivukoulu, joka aiemmin tunnettiin Hyrylä-Korson kansakouluna. Tämä Tuusulan kunnan rakennuttama 238

38 alueittain Vallinoja koulu siirtyi Helsingin maalaiskunnalle 195-luvulla alueluovutuksen yhteydessä. Luonto ja elinympäristö Vallinojan asukkailla on ympärillään upea luonto ja hyvät ulkoilumaastot. Metsäalueen helmi on Vallinoja, joka virtaa kallioisessa murroksessa. Ojan vesi ryöppyää jyrkkäreunaisessa rotkolaaksossa pudoten parhaimmillaan jopa useita metrejä. Tämä koski on saanut nimekseen Tussinkoski. Kertomusten mukaan Tussinkosken putous toimi aiemmin asukkaiden ja satunnaisten matkalaisten suihkuna. Vallinojan kapea koskimaisema, paikoin rotkomaisten rinteiden reunustamana, poikkeaa jylhyytensä takia n muista koskista. Lisäksi Tussinkosken puronvarressa on reheviä, kosteita ja tuoreita lehtoja. Alue on yleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Sitä täydentää kosken länsipuolella sijaitseva metsä, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Metsä on suurimmaksi osaksi luonnontilaisen kaltaista: puusto on vanhaa ja lahoja puita on paljon. Vallinojan luoteiskulmaan ulottuu laaja Kirkkosuo, joka suurelta osin sijaitsee naapurikaupunginosa Vierumäessä. Luonnontilaisen suon isovarpuinen räme ja korvet ovat houkutelleet pesimäpuuhiin muun muassa kanahaukan. Korkinmetsän tuntumassa asustaa puolestaan varpushaukka. Laji ei ole uhanalainen, mutta lla paikallisesti silmälläpidettävä laji. Asuminen ja väestö Vallinojan asutus on pääasiassa keskittynyt kolmelle eri alueelle: Korkinmäen asuinalueelle, Saviontien varteen ja Keravan rajalle. Korkinmäki on erillinen pientaloalue, joka alkoi rakentua 196- ja197 -luvuilla. Metsäiselle maalle rakennettu alue on pysynyt varjoisana ja rauhallisena, vaikka alueelle on rakennettu runsaasti omakotitaloja. Vallinojan, Korson ja Keravan yhdistävän Saviontien varrelle alkoi nousta kerrostaloja varsinaisesti vasta 199-luvulta lähtien. Rakentamisen pääpaino siirtyi myös omistusasunnoista vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin, joiden osuus asuntokannasta on Vallinojalla n suurimpia. Vallinojalla ei ole omaa junaseisaketta, joten radanvarsi on toistaiseksi jäänyt asutuksesta vapaaksi alueeksi. 199-luvun alkupuolella Vallinojalla asui runsaat 4 asukasta. Asukasluku on noista ajoista nelinkertaistunut, ollen vuoden 211 alussa Muuttoliikkeen myötä Vallinoja on saanut entistä enemmän nuoria asukkaita. Alueella asuu paljon päivähoito- ja kouluikäisiä ja poikkeuksellisen vähän vanhusväestöä. Elinkeinoelämä Vallinojan kaupunginosassa on melko vähän työpaikkoja. Vuonna 28 töitä oli tarjolla 146 työntekijälle. Alueella on pienimuotoista yritystoimintaa, mutta suurin osa työpaikoista on alueen kouluissa ja päiväkodissa. Muutamalla tilalla harjoitetaan maataloutta. Uudisrakentamisen ja lapsimäärän kasvun myötä alueelle on saatu päivähoitopalveluja. Vallinojalla on päiväkoti ja lisää tilaa on tulossa, kun vuoden 211 syksyllä Vallinojan opetuspisteen tilat siirtyvät kokonaan päivähoidon käyttöön. Kaupunginosassa toimii myös n Steinerkoulu. Kehityssuunnitelmat lla ja Keravalla on yhteisiä tavoitteita alueen kehittämisen suhteen. Suunnitelmissa on rakentaa pääradan lähiliikennettä palveleva Vallinojan seisake ja sen läheisyyteen 1, jopa 15 asukkaan asuinalue. Suunnitelmia jarruttaa savimaa, jolle rakentaminen on vaikeaa. Yleiskaavaluonnoksessa radan varsi on osoitettu tehokkaaksi asuntoalueeksi, jolle saa rakentaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueen pohjoisosa ja puron varsi on osoitettu matalaksi ja tiiviiksi asuntoalueeksi, jolle saa rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Alueilla voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. 239

39 88 Vallinoja Ikärakenne 21, Vallinoja Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 95 7, , ,5 215* * 323 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Enintään perusaste Aviopari ja 38 Aviopari ilman 2 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 1 Korkea-aste Vallinoja Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,1 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

40 88 Vallinoja Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta ,9 8 3,4 2 2,6 77 3,3 21 2, ,5 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Vallinoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon